Kirjoittaja Aihe: Matematiikka  (Luettu 6936 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10873
  • Back
Vs: Matematiikka
« Vastaus #20 : to 05.07.2018, 11:50:38 »

-2 == kahdesti olematta olemassa

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 5063
Vs: Matematiikka
« Vastaus #21 : pe 06.07.2018, 01:39:05 »
Vai niin. No sitten 2 = Elät vain kahdesti.
Mutta oliko tällä jotain tekemistä matematiikan kanssa?
Hän on täällä tänään

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10873
  • Back
Vs: Matematiikka
« Vastaus #22 : pe 06.07.2018, 13:05:58 »

En tiedä, mutta negatiiviset luvut ovat kyllä askarruttaneet mieltä, jo jonkin aikaa. Sanoisinko, että hiukan on kuvitteellista.

Mitähän on mallintaminen ilman tuota "huuhaa-haaraa"? Oikeasti, mikä malli tahansa käy, myös matematiikassa, kunhan toimii, sovellettaessa, ja älyää tosiaan sovellettavuuden ehdoista jotain.

Monella mallilla pääsee kivasti pitkälle. Voi näiden hyödyllisyyttä silti aina arvioida. On osa kattavampaa suhtautumista myös matematiikkaan.

Mitä se matematiikka oikeasti on? Varmaan Wikissä jotain, mutta ei nyt jaksa.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 5063
Vs: Matematiikka
« Vastaus #23 : pe 06.07.2018, 20:09:17 »

Taidat ajatella lukujen käytön kovin suppeasti, lukumäärää kuvaamassa.

Luvun käsitettä on  laajennettu nollaan, negatiivisiin kokonaisluluihin, murtolukuihin, rationaalilukuihin, reaalilukuihin, kompleksilukuihin yleensä sillä perrusteella, ettei tarvitse asettaa rajoituksia matemaattisessa operaatiossa käsiteltäville luvuille, että matemaattinen operaatio pysyy mahdollisimman laajasti määriteltynä.

Ihan toinen asia on mitä luvuilla suoritetut operaatiot kuvaavat tarkastelussa reaalimaailmassa. Se ei ole lainkaan matematiikan asia. Juha voi vaikka olla kaksi appelsiinia velkaa.

Varmaan jo ennen kansakoulua opin, että voi olla pakkasta ja voi olla lämmintä. Ennen peruskouluako ei opittu?
« Viimeksi muokattu: la 07.07.2018, 00:07:14 kirjoittanut Jaska Jokunen »
Hän on täällä tänään

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8375
  • Etevä ajattelija
Vs: Matematiikka
« Vastaus #24 : pe 06.07.2018, 20:16:19 »
On monta tapaa jaotella lukuja: luonnolliset luvut, alkuluvut,...
Sanokaapa nokkelat minkä säännön mukaan poimimalla saadaan luvut 2,3,4,5,6,1000.
Jatkuuko sarja?

Paikalla drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3152
Vs: Matematiikka
« Vastaus #25 : pe 06.07.2018, 21:26:04 »
^ Laskin noista viisi kirjainta.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8375
  • Etevä ajattelija
Vs: Matematiikka
« Vastaus #26 : la 07.07.2018, 08:54:05 »
drontti on nokkela

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10873
  • Back
Vs: Matematiikka
« Vastaus #27 : la 07.07.2018, 09:39:49 »

Taidat ajatella lukujen käytön kovin suppeasti, lukumäärää kuvaamassa.



Asioitakin koskien ole liikkeellä usein aika kokonaivaltaisesti. Joskus voin nysvätä siten, ettei suurin osa pidä siitä, tai asiankäynti ei kiinnosta.

Negatiivisten lukujen olemassaolo (ihmiselle, matemaatikolle) kertoo ihmisestä. Ihmisen tapa hahmottaa asioita on kiehtova. Samalla peili itsestämme, josta voi yrittää erottaa itseämme tajuajana. Tällaisella tulokulmalla voi olla merkitystä.

Viimeisin samantyyppinen miete hiukan eri alueelta oli miettiä sitä, mihin lopultakin on yhteiskunnassa perustunut se käsitys, että kun naiset synnyttävät, niin miesten osa on sotia. Mistä käsitys lähtee.

Näitä on paljon.

Matematiikan kulku nykypäiviin voi olla polkuna kiehtova, vähän samassa mielessä. Ihminen voi peilata itseään, tosin usein pintapuolisesti sitäkin. Mitä on sitten ne peilit, joista nähdään itsemme osana suurempaa? Suuruuksista välitetään kovastikin, ja puhetta riittää monenmuotoisena, samoin toimintaa. Kuka on kyseessä?


L.

Kun toimijan ja hahmottajan teemaan lähtee näin heppoisesta kohdasta, kuin negatiiviset kokonaisluvut, niin lähtökohta menee tietyllä tapaa överiksi, nysväävyyden painotuksella. Vähäpätöisyydessä voi olla oma pointtinsa. Jotain itsestäänselvää, asiaankuulumattoman oloista, jolla startata. En tiedä mistä kyse.
« Viimeksi muokattu: la 07.07.2018, 10:06:23 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10873
  • Back
Vs: Matematiikka
« Vastaus #28 : to 16.08.2018, 13:53:41 »

Avautuva horisontti, pallopinnalla on verrannollinen näkijän vertikaali-ulottuvuuteen, pallopinnasta katsoen, pallon ollessa vakio-sädekäs, jolloin on olemassa avautumamaksimi, jota ei voi ylittää, vaan lähestyä ja lähestyä voi, rajaa.

Jos ulottuvuuslisää ilmenee, eikä rajaa kuten EMssa tapauksessa, niin kasvaako sitten alla oleva pallo samassa suhteessa? Katselukulma pysyisikin vakiona, horisontiin nähden, mutta ulottuvuus pinalle lisääntyisi, koska pallo tosiaan kasvaisi sitä mukaa.

Kyseessä matemaattisgeometrinen rinnastus sille, miten ihmisulottuvuuden lisääntyessä, lisääntyy jokin vastakkainen, ja että millä suhteella? Vai mikä vertaus kuvaisi suhdetta paremmin?

Joskus käytetty jäävuori-ilmausta, eli huippuja, jäävuoren suurimman osan lilluessa syvempänä, eli olisi niitä lillukan varsia, ei niin erottuvana, jos nyt sattuisi joku syynäämään tarkemmin.

Tulee mieleen fysikaalinen entropia-käsite. Jossain räjähtää, exponentiaalisesti, kun jotain pientä menee toisin, ja mitä pienempää, sen isompaa käy toisaalla. Entropiasta sanana tiedä, että voiko liittää miten.

Korkeusvertausta pallolla, kulmavakiotilanteessa, voisi kuvata ehkä paremmin niin, että alusta kasvaa, jolloin ulottuvuus lisääntyy. Mille alustalle sitä on sitten jalustansa laitellut, ja mitä kasvattelee. Tämäkin vertauskuva taitaa viedä ajatuksia harhaan, kun vaikuttaa ylistabiilirakentelulta.

Teorian mukana voi näin matkailla, ja löytää monenlaista. Itse teoriamatka ei ole näissä se juttu, vaan enemmän raketti, jolla pääsee. Että näinhän se.


Jatkan MKKn tyyliin. Kikka lauloi joskus, jostain sukkulasta ja Venuksesta. Itse opettelin joskus runoilemaan, ja kirjoitin näin:

Ylhäältä,
jostain kaukaa.

Voimaa saan,
siis jatkan.

Äiti-Maa kutsuu,
päästä jonkin matkan.

Takaisin palaa,
ole hyvä!

Tuomisesi tuo,
Luojasi luo.

(su 10.11.2013, 15:34:43)



Yhdistelyissä on puolensa, vaikkei hetimiten sille matematiikalle itselleen. Taajuussanat ja muut voi nähdä arvottamina, kuten sen Paratiisisaaren taiteen, ja taiteen yleensä, ihmisen tuottamana. Näitä turhuuksia vaan ihminen tuottelee, eri lailla.

Onko taide oikeasti pakkojuttu? Onko ilmeet pakkojuttu? (C?, D?, ...?) Milloin ei?
« Viimeksi muokattu: to 16.08.2018, 14:01:37 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10873
  • Back
Vs: Matematiikka
« Vastaus #29 : la 01.09.2018, 00:35:06 »

Tämän matematiikkaketjun osalta enemmän miettinyt filosofisempia, en niinkään tarkan matemaattista. Matematiikka voinee joskus siivittää jotain, hiukan perinteisestä poiketen. Jokin aika sitten näin runoilijan, joka käytti lukuarvoja. Olikohan YLEn henkilökuvaus.

Törmäsin haulla tähän:

Kumpi?

sopivaa <> epäsopivaa
Vai:
sopivaa <> kyseenalaista

(vastakohdat)

Asian voi jollain tapaa liittää edelliseen miinuslukuteemaan, eli lukuihin, jotka vaan otetaan käyttöön, koska ratkaisevat jotain, aivan kuin imaginaariluku, tosin sovellettavuuseroa on, ainakin tavallisimmelle.

En muista, mitä tulin aiemmin miettineeksi, eli en osaa kirjoittaa tarinaa, kuten piti. Tulee mieleen tietyn oivalluksen toistajat, jotka eivät osaa muuta kuin toistaa keksimäänsä sanallistusta, joka ei ota enää oikein syttyäkseen, että osaisi kertoa jotain toisella tapaa, että kielellisyydessä menisi edes itseä ajatellen eteenpäin. Harmillista tosin sekin, että kielellisyys syntyneenä voi hukuttaa alleen oivalluksen ja tajunnan koetusta, jolloin hokemat ovat tajuamisen esteenä.

Näkkärillä oli eräs tällainen tapaus. On muitakin, tosin reaalissa.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 5063
Vs: Matematiikka
« Vastaus #30 : la 01.09.2018, 00:52:02 »

Matematiikan historiasta on hyviä kirjoja. Kannattaa katsella kirjaston hyllystä. Sieltä saa relevanttia näkemystä.

Hän on täällä tänään

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10873
  • Back
Vs: Matematiikka
« Vastaus #31 : su 07.10.2018, 11:19:00 »

Matematiikkaa en kyllä ole saanut paljoa rullailemaan. Sen verran jumittunut tapaus.

Ehkä tämän ketjun olemassaolon eräs peruste voisi olla se, miten matematiikka voisi olla elävämpi, ihan eloisuuteen asti. Onko sitten mahdollista, niin vaikea sanoa.

–––

Yksinkertaisella täytyy lähteä, kun ei paljon vaivaa tämä puoli, eikä juurikaan liity elämään.

Mietiskelin tavallista asteikkoa, joissa on erilaisia lukemia, että mihin sijoittaudutaan asteikolla, tai mikä sijoittumiskohta voisi kuvata jotain arvioitavaa.

Kun jollain suureasteikolla surffaillaan, ehkä edes takas, niin asteikon itsensä kannalta tuskin on merkityksellistä aiempi surffaushistoria, kun näkyy vain se, missä sitä ollaan, tai mikä kohta on nyt otettuna jotakuta kuvaamaan, kun mittautusta tehdään vasten KOaa mittaa.

Ihmiskehon lämpötila aika usein surffailee siinä 37 celsiusasteen tuntumassa. Vuorokauden voinee nähdä kropan lämpötilan vaihtumisten perusteella, ellei vuorokautta kuvaavaa rytmiä pääteltäisi toisin, tai ellei vuorokauden vaiheet näkyisi jotenkin aika suoraan, paljoa miettimättä onko kyseessä esim aamu, vai ilta.

Kropan lämpötiloissa voi tapahtua isojakin muutoksia. Kuumepiikki näkyy, jos lämpöä esim yli 40 astetta. Tai jos ollaan menty hypotermian puolelle, odottamattomissa avanto-olosuhteissa, jolloin lämpötilaksi voi mittautua vaikka 32 astetetta. Kun sitten kuolema koittelee, niin voi kylmetä, tai jopa jäätyä. Puhumattakaan krematorin aiheuttamista lämpötilasiirtymistä.

On siis se kuviteltu lämpöjoukko, joka yhdessä muodostaa tilan, kun kukin (yleensä aika samanlaiseksi laskettava) aste seurailee toistaan, tai tekee poistumaa joukosta. Tällaiset aste-oliot ovat toki kuvitteellisia, ja kuvitteellisuus tuodaan vielä fyysiseen maailmaan todettavaksi. Joten varmasti totta, siten. Eikä jää aste-olioihin, vaan mennään tuotakin pienempiin jakoihin, joissa voidaan aste jakaa eri tavoin osiksi, jopa mielivaltaisesti, joskaan ei vailla mieltä, ehkä.

Oliotyyppinen lähestymistapa voisi ollakkin jotain. Mitähän siitä saisi? On samanlaista poppoota eri määrissä, ja voi olla aika toisenlaistakin.

Esim liikemäärä ja näin kuvattu tapaus voi oikeasti olla eräänlainen otus, joka syntyy kun jotain kilo-otusta laitetaan liikkeelle. On liikelisää laitettu mukaan. Liikelisä voidaan myös ottaa pois, tai se voidaan ottaa vastaan, jolloin sama otus tekee toimiaan, ottajassa, saattaen häntä toiseksi, ja tätä toiseutta voidaan kuvata liiketila-asteikolla.

Fysiikasta tiedetään, että liike jatkuu, ellei siihen vaikuteta jotenkin. Näin liike tila(moodi) siinä missä pysähtyneisempi. Ihmisten maailmassa ajatellaan, että kun ollaan liikkeessä, on jotain vaihtuvuutta menossa. Fysikaalisesti liiketilallinen tapaus yhtä pysyvä kuin muutkin tapaukset, jotka vaikka nyhräisivät telineissään.

Ihmisen olemassaolo voidaan nähdä erilaiseen liikkeseen saatettuna. Milloin on minkin matkassa, jolloin tuntemuksissa koetaan eroa. On sitä perusotusta, ja jotain kylkiäistä, joka saa aikaan jotain säpinää. Oikeasti säpinä ei tarvitse nähdä mitenkään dynaamisena, koska on vain uusi kokoonpano, joten varmasti sen puitteissa eri meininki.

On "palloja", otuksia, jotka risteilevät jossain, ja tekevät joskus jonkun olosta erilaisempaa, jos ajattelee sitä kokoonpanoa kunkin tapauksessa, joka on vallitsevampi, jos tarkastelusummauksessa on apuna ajankuluasteikko, ja olioiden liittymistapahtumat kirjattuna, KO asteikkoa käyttäen.

Mitään uutta ei ns olisi. Olisi vain erilaista kytkeentymää. Kyseessä olisi enemmänkin ikiaikaisuus.

Onphan ajattelun viruttelua. Fysiikkaa joskus opiskelin, mutten siitä tajunnut mitään, enkä toisaalta paljoa opiskellutkaan. Kun jälkikäteen kelaillut, niin säteily on aika outo juttu. Puhutaan sähkömagneettisesta säteilystä. Värähtelyyn sitäkin ollaan yhdistetty, ja aaltoihin, taajuuksiin, ... Menee kyllä Hepreaan.

Kun paljoa tiedä, niin ei sanomisistaan onneksi tarvitse olla kovin syyntakeinen.

Se kyllä ihmetyttänyt, että jos valoa eri taajuuksena on, ja energiaa tuon sähäkkyyden perusteella fotoneissa, jotka painelevat tyhjiössä aina vakionopeutta, niin onhan tämä ajatuksena vähintään hauska, ja jos vielä tosi, niin vinkeää on meininki.

Ehkä tällaisten tuominen arkijutteluun on pyhäinhäväistys. Fysiikka oikeasti voi olla mielenkiintoista. Vaatii mm matematiikkaa, josta tuli jo kerrottua, että ei sitä junaa liikkeelle saa, edes kirveellä. Ehkä sähköllä voisi lähteäkkin.

Arkisesti valon voi ajatella materiasta lähtevänä irtautumana. Sitä tavaraa lähtee aika joka suuntiin. Kun liikkeellä on jotain, jostakin, niin siihen lähtöasemaan ei kohdistu rekyyliä, eikä momentteja, kun lähtöt suuntautuvat tasaisesti joka suuntaan.

Oliko fotonilla massa? Muista edes sitä. Jos massavajetta lähtöasemassa, menee se energian muodossa muualle, tai jos fotoneissa on sitä massaa, niin massahukka on poistumaa, mitä liekkin. Jos taas taajuus on tiettymääräisellä lähtijäjoukolla isompi, niin siinä liikkeessä olisi enemmän energiaa, ja lähdöstä aiheutuva vaje alkuasemaan isompi.

Kun asemasta ponnistetaan, sen eri lähdöillä, jotka voi mitata energiassa, kokonaisenergia säilyy, joskin yhä hajautuneempa. Lähtöasemaan kohdistuva vaikutus on varmaan myös jotain. Jos lähdöt eivät kohdistu tasaisesti, kohdistuu asemaan jotain vastakkaispotkua. Jos lähtijät potkaisevat tasaisesti joka suunnalta, menee kokonaisuus sisään, josta ehkä värähtelee takaisin neutraalitilaan, tai kokonaisuus jää jotenkin värähtelemään osiensa suhteen.

Kokonaisuuden osien liikkumista toistensa suhteen voi ajatella värähtelynä, tasapainoasemien liikkeenä, kuten keinua. Mitä se värähtely sitten on fotoneihin liitettynä. Aaltomallista puhutaan, ja fotonimallaista muistaakseni.

Fysiikassa täytyy aika paljon perehtyä, että löytää jotain vastauksia edes tuollaisiin alkeiskysymyksiin, joista edes tiedä, mitä ovat. Sitähän tiede toisaalta on, fysiikkanakin, eli olettamuksia, pohjautuen aiempaan, ja tämän testaamista. Nyt voisi käyttää testaamiseen jotain oppikirjaa. Varmaan helpompaa, kuin alkaa tussaroimaan fotoneiden kanssa.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 5063
Vs: Matematiikka
« Vastaus #32 : ma 08.10.2018, 23:44:22 »

Matematiikkaa käytetään ensisijaisesti kurinalaiseen tarkkaan kuvaamiseen. Siinä se on arvossaan.
Hän on täällä tänään

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10873
  • Back
Vs: Matematiikka
« Vastaus #33 : ti 09.10.2018, 21:14:22 »
Matematiikkaa käytetään ensisijaisesti kurinalaiseen tarkkaan kuvaamiseen. Siinä se on arvossaan.

Varmaan. Miten löytyy se, jota sovelletaan kivasti?

Poissa Valdemar Ala-Tuuhonen

  • Konkari
  • Viestejä: 15484
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Matematiikka
« Vastaus #34 : ma 15.10.2018, 14:19:01 »
Matematiikkaa käytetään ensisijaisesti kurinalaiseen tarkkaan kuvaamiseen. Siinä se on arvossaan.

Varmaan. Miten löytyy se, jota sovelletaan kivasti?

Viiko sitten Saudi-Arabian suurlähetytöstä Ankarassa katosi kriittinen sauditoimittaja Jamal Khashoggi. Ja juuri ennen katoamistaan saapui suurlähetystöön viisitoistahenkinen saudien diplomaattiryhmä, joka poistui maasta heti em. katomisen jälkeen.

Minkä kokoisina paloina Jamal poistui Turkista?

TmJ.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu