Kirjoittaja Aihe: Matematiikka  (Luettu 4812 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Matematiikka
« : to 21.09.2017, 16:05:25 »

Ainakaan ei tunnu matemaattiset luvut ihan selkeitä olevan kaikessa luonnossa ilmenevän tapauksessa. Piikin on luku, jota voidaan perusosasten avulla lähestyä, mutta koskaan saavuttamatta tuota suhdetta tarkasti, joka vallitsee ympyrän kehän ja sen halkaisija välillä.

Luonnolliset luvut siis tuntuvat joskus natsaavan. Sitten mentiin negatiiviselle puolelle. Jossain vaiheessa otettiin käyttöön myös se, ettei ole yhtään kokonaista. Lisäksi ilmenee kokonaislukujen välimuotoja, ja lukujen suhteita toisiinsa, joista niistäkään ei tule yksiselitteistä numeraalista esitystä samalla tapaa kuin ympyränkään osien tapauksessa.

Mikäs tämä juttu on? Vai onko tämä kysymys?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Matematiikka
« Vastaus #1 : to 21.09.2017, 16:21:24 »

–  Ei niin paljon epädiskreettisyyttä, tuumi mustavalkotapaus, Bläkkivitteri.
–  Joo, mutta nyt ei niin paljon epäjatkumoa, lisäsi luikurilasettelija, Liuhau.
–  Ok. Kiva kun te noin kohtaatte. Tavoitteet diskreettejä, finaalisti ottaen, askeleet ehkä vähemmän.
–  Okei.

Tarinayritys matematiikan teemasta. Ehkä se on ihan jänski maailma, jos osaisi tutustua.

Mihin matematiikka on vastaus ihmisellä? Mikä määrää matematiikan? Mitähän järkevää tästä aiheesta voisi kysyä, jos on arki-ihminen?

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Vs: Matematiikka
« Vastaus #2 : su 24.09.2017, 13:59:35 »
http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/mathematics

"Mathematics is the science of the quantitative relations and spatial forms of the real world."

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Matematiikka
« Vastaus #3 : su 08.10.2017, 10:05:38 »

Mikä näistä?

A.   (0...1) x (0...1) x ... ~=~ (0...1)
B.   (0 | 1) x (0 | 1) x ... ~=~ (0 | 1)
C.   (0 | 1) x (0 | 1) x ... ~=~ (0...1)
D.   (0...1) x (0...1) x ... ~=~ (0 | 1)

Hassu kysymys, varmaan. Toisaalta, mitä hullumpi, niin joskus sen parempi.

Poissa Vanha aatami

  • Konkari
  • Viestejä: 13814
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Matematiikka
« Vastaus #4 : ke 08.11.2017, 15:40:56 »

Palestiinalaiskoulujen uuden opetussuunnitelman osittaisena rahoittajana on Suomen ulkoministeriö:

Käytännön esimerkki matematiikan kirjassa olevasta matematiikka-tehtävästä:
”Jos ensimmäisen intifadan marttyyreja on X määrä ja toisen intifadan marttyyreja on Y määrä, mikä on ensimmäisen ja toisen intifadan marttyyrien kokonaismäärä?”

MK
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Matematiikka
« Vastaus #5 : ke 08.11.2017, 20:37:21 »

Jos matematiikasta pitää, niin se on mielenkiinnonkohteena ainutlaatuinen sillä tavoin, että ei tarvitse muuta kuin päätä, vaikka jostain konkreettisesta työkalusta olisikin etua ajattelussa.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Matematiikka
« Vastaus #6 : to 09.11.2017, 02:13:33 »

Hienotunteinen matematiikka:

Luvut ovat 1 (yksi), 2 (kaksi) ja n (monta)
Yhteenlasku on:
1 + 1 ~ 2
2 + 1 ~ n
1 + 2 ~ n
n + 1 ~ n
1 + n ~ n
 
Vaikeammat asiat voi jättää asiantuntijoille.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Matematiikka
« Vastaus #7 : pe 24.11.2017, 23:08:26 »

Edelle aivan sellaisenaan mitään lisäämättä ja mitään poistamatta kopioitu Heikki Hyötyniemen - eläkkeellä oleva automatiikan professori - viihteellinen kirjoitus on nannaa luettavaa. Täällä tuskin kuitenkaan palvelee keskustelua.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Matematiikka
« Vastaus #8 : pe 09.02.2018, 19:15:26 »

–  Tarkasteltu on, ja varsin matemaattisesti on esitettävissä, tämä todellisuus.
–  Siis, jonka me tunnemme?
–  Jep. Sitä en kyllä tiedä, mitä äärettömyys merkitsee tässä?
–  Niin. Kunhan ei myrkkyä lykkäisi.
–  Toivotaan parasta.
–  Jep.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Matematiikka
« Vastaus #9 : to 15.02.2018, 13:16:06 »

Hassuja muuten jotkut ääripäät mm matematiikassa.

On dimensioita, joiden suhteen asiat lähtevät nollasta, ja päätyvät,... siis eivät päädy mihinkään rajattuun.

On kyllä alku, tai onko sitäkään. Ei, monessa mielessä, kuten ei äärettömyyttäkään tule vastaan. Olemassaoleva ei kutistu tyhjäksi. Ääretön ei pääty äärelliseksi.

Voi tämä jotain kuvastaa, kun eletään ihmisinä, ja samalla kiinni näissä malleissa. Vaikea sanoa mitään järkevää asiasta. Joskus pienillä asioilla on merkitystä, vaikkei heti huomaisi.

Matematiikka on osa ihmisyyttä. Näin tämänkin voi nähdä, ja ehkä ainoa tapa, ettei sekoile, tai sekoilee, mutta tietää sen, eli haahustelee.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Matematiikka
« Vastaus #10 : to 15.02.2018, 13:34:14 »

Jos monimutkaisuudessa, ja monimutkaistamisessa ei ajatella olevan rajaa, niin miten on raja yksinkertaistamisen suhteen?

Voiko asioita yksinkertaistaa loputtomiin? Jos voi, niin mitä saadaan?


Ei kovin kaksista,
vaikka toisaalta yksinkertaistaminen voi olla sitä,
joka joskus poikkeaa kaksinkertaistamisesta.
« Viimeksi muokattu: to 15.02.2018, 13:40:30 kirjoittanut Juha »

Paikalla Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2323
Vs: Matematiikka
« Vastaus #11 : to 15.02.2018, 13:37:56 »

Jos monimutkaisuudessa, ja monimutkaistamisessa ei ajatella olevan rajaa, niin miten on raja yksinkertaistamisen suhteen?

Voiko asioita yksinkertaistaa loputtomiin? Jos voi, niin mitä saadaan?

Eikö yksinkertaistamisen raja ole tasan yksi? Sekä ylä- että alaraja?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Matematiikka
« Vastaus #12 : to 15.02.2018, 13:49:22 »
Eikö yksinkertaistamisen raja ole tasan yksi? Sekä ylä- että alaraja?


Voisiko tämä viitata yksinäisyyteen?


Toisaalta. Kun puhutaan kaksinkertaistamisesta, ja yksinkertaistamisesta, niin voisi mainita myös puolittamisen.
« Viimeksi muokattu: to 15.02.2018, 13:59:15 kirjoittanut Juha »

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Matematiikka
« Vastaus #13 : to 15.02.2018, 16:43:27 »
Eikö yksinkertaistamisen raja ole tasan yksi? Sekä ylä- että alaraja?


Voisiko tämä viitata yksinäisyyteen?


Toisaalta. Kun puhutaan kaksinkertaistamisesta, ja yksinkertaistamisesta, niin voisi mainita myös puolittamisen.

Voisi viitata. Myös yhteen omenaan. On viittaajan vastuulla käyttääkö matemaattista kuvaamista mielekkään asian kuvaamiseen.

Myös kulman kolmittamisen voi halutessaan ja tarvitessaan mainita.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Matematiikka
« Vastaus #14 : to 15.02.2018, 21:52:32 »
On viittaajan vastuulla käyttääkö matemaattista kuvaamista mielekkään asian kuvaamiseen.


Paljon turhempiakin mentaalileikkejä harrastellaan. Näinkin voi todeta.

Ei kai näistä matematiikan uskottavuus mihinkään murene.

Poissa Magdaleena

  • Konkari
  • Viestejä: 555
Vs: Matematiikka
« Vastaus #15 : to 15.02.2018, 21:58:58 »

Hienotunteinen matematiikka:

Luvut ovat 1 (yksi), 2 (kaksi) ja n (monta)
Yhteenlasku on:
1 + 1 ~ 2
2 + 1 ~ n
1 + 2 ~ n
n + 1 ~ n
1 + n ~ n
 
Vaikeammat asiat voi jättää asiantuntijoille.

Mitä tuo on?
Siitä on kauan kun noita ajatteli, mutta tutulta ja hassulta näytää, aivot nyrjähti  :D

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Matematiikka
« Vastaus #16 : pe 16.02.2018, 00:26:04 »

Markkinoin jälleen käsitystä, että matematiikka on luonteeltaan kieli, jolla kuvataan määrää ja järjestystä riippumatta siitä fyysisestä todellisuudesta, josta on puhe.

Laskento eli aritmetiikka on matematiikan pieni osa-alue.

Tuo yksinkertaistettu laskento siis sisältää vain yhden laskutoimituksen, yhteenlaskun. Ja vain kolme lukua: yksi, kaksi ja monta. On se ihan oikea laskento, mutta huomattavan rajoittunut. Toisaalta ei riitä tavallinen laskentokaan neljine peruslaskutoimituksineen esimerkiksi maapallon säätilan kehityksen käsittelyyn.


Geometriassa, joka ei ole aritmetiikkaa, mutta myöskin kuuluu matematiikkaan, ei muuten ole yleistä menettelyä, että harpilla ja viivottimella voitaisiin jakaa mielivaltainen kulma kolmeen yhtä suureen osaan, vaikka helposti voidaan aikaan saada kolminkertainen kulma.
« Viimeksi muokattu: pe 16.02.2018, 11:05:54 kirjoittanut Jaska Jokunen »

Paikalla Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 14899
Vs: Matematiikka
« Vastaus #17 : pe 16.02.2018, 00:40:30 »
Hassua sinänsä, että aikoinani kirjoitin ällän lyhyestä matikasta, en nykyisin muista juuri mitään aiheesta. Ei enää mitään hajua, miten toisen asteen yhtälö ratkaistaan. Hienoa, että pää täyttyy kaikella turhalla, mutta tuollaiset jutut häviävät aivoista... :-\
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9910
Vs: Matematiikka
« Vastaus #18 : to 19.04.2018, 20:01:48 »

Sormien matematiikkaa

Jos ihmetellään ihmiskäden sormilukumäärää,
niin vaikka sitä,
että miksi niitä on yhdessä kädesssä juuri viisi,
eikä neljää, tai kuutta?

Onko luvussaa viisi jotain maagista,
tai jotain erityisen hyödyllistä?

Tai mitä merkitsee se,
että tuo viisi jakautuu kädessä peukkuun,
ja neljään vastaotteisempaan?

Kädessä luvut ryhmittyvät vaikka näin:
V: 1, 4  O: 1, 4
V: 1, 2, 2  O: 1, 2, 2

Lukumäärien ryhmittely voi olla arkipäiväistä, mutta jos on tietty luku, niin harvemmin sitä tulee purettu pienempiin ryhmiin, vaikka on mm jakolaskuja jne. Jakolasku ryhmittää luvun tasajakoon, jos on jakaantuva, tai jako voi olla kokonaisista poikkeva.

Tietyn numeron tai lukumäärän ajattelu pienempinä ryhminä taitaa olla taatusti sitä matematiikkaa, eli ajattelua, jossa kohteena on matemaattinen todellisuus. Ryhmät muuten ovat hyvin konkreettisia ihmismaailmassa.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4842
Vs: Matematiikka
« Vastaus #19 : to 19.04.2018, 21:00:39 »

Viisi ei ole mitenkään erityinen luku. Se on kolmas ykköstä suurempi alkuluku.

Kuusi olisi ns. täydellinen luku kun se on itseään pienempien alkulukujen tulo ja summa 1 x 2 x 3 = 1 + 2 + 3.

Jos meillä olisi kahdessa kädessä kummassakin neljä sormea, niin epäilemättä olisimme ryhtyneet käyttämään kymmenjärjestelmän sijaan kahdeksanjärjestelmää. Se olisi lähempänä tietokoneiden lukujärjestelmää kun kantaluku olisi kahden potenssi.