Kirjoittaja Aihe: Tuntus vähän siltä, että ...  (Luettu 5843 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8183
  • Etevä ajattelija

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #21 : pe 08.12.2017, 18:39:01 »
Henkinen kehitys on alati läsnäolevan todellisuuden kohtaamisen tuonnemmaksi lykkäämistä.


Erittäin hyvää luettavaa. Ajattelen tuolla tavoin, tosin käytännössä en varmaan kattavasti. Elämäntapa tietyltä osin on tuossa kerrotun oloista.

Linkin sisällön voi kuvata lyhyesti kritiikiksi pyrkimykselle saavuttaa jotain tiettyä. Itse näen tekemisen ja tavoitteet (jonkin pituisina) niin, että se tulee tilanteista. Esim opiskelu ja monet valmistavat päkistämiset näen epäelämällisenä. On muutama ajatelmia tästä:

Järjestys:  Ensin toiminta, sitten tiedostus.  (su 07.10.2012, 12:06:00)
Oppi ojaan kaataa, ojanura oppineelle alkaa. (to 18.10.2012, 07:17:00)

Yhteiskunnan tasolla tavoitteiden runnominen näkyy erilaisissa mahdottomuuksien vienneissä, joista viitatuin on kommunismi. Näitä on edelleen paljon yleisesti vaikuttavina. Ja useimmilla myös henkilökohtaisina, eri vaiheissa. Irtipäästäminen on vaikea juttu, ja vaatii omat vaiheensa. Irtipäästäminen on vaikeinta tietyissä asioissa, ja kiinnipidon kohteet vaihtelevat eri ihmisillä. Osa on tarrausotteessa moneen, hautaan asti. Ehjkä suurin osa, ellei kaikki, jollain tapaa. En tiedä.

Kasvua ajattelen lähinnä niin, että on mukana siinä, mitä tapahtuu, ja pyrkii palautumaan. Sitä on kasvu kokonaisuutena, ja oleellisimpana.

Kasvua ja sen tekijöitä joutuu jonkin verran pohtimaan, siis skenaariotasolla. Näihin ei ole syytä hurahdella, kuten ei  tule minusta hurahtaa omiin lupauksiinkaan. Johdonmukaisuus on hyvä, mutta kun joltain putoaa pohja, on johdonmukaisuuden vaihduttava parempaan. Johdonmukaisinta ei siten ole se, että on linjakas siinä, mikä ei ole sen arvoista. Johdonmukaista kokonaisuutta on tietysti se, että tuntee historiansa, ja katsoo toimintaansa kokonaisuutena tältäkin osin, jolloin syntyy parempaa ennustetta linjoille. Johdonmukaisuus on siten asenne.

Johdonmukaisuus ja heittäytyminen + se irttipäästäminen voi tuntua helposti toisilleen vastakkaisina. Todellisuus on päinvastaista. Irtipäästäminen auttaa tulemaan johdonmukaisemmaksi. Aiemman johdonmukaisuudet, ja toimntapohjan tuntemus erilaisine tapahtumineen puolestaan antaa pohjaa siitä, mikä voisi olla toimivampaa.

Ei siten vain anarkiaa, tai rakenteettomuutta, tai systemaattista, pysyvää, ... vaan molempia, kun kimppa on paljon kivempi.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #22 : ma 25.12.2017, 14:33:00 »

Lähiextremen arvostus

Jos on olemassa extreme-tason kulttuuria, itse omakohtaisesit koettavana, ja siihen joutuu olemaan yhteydessä, niin hyvä, että yrittää olla edes siinä lähimmästä,  eikä kaikkia kaukaisempia aina tarvitse yrittää liittää enää matkaan kovin tiiviisti, ettei mene täysin riekaleiksi, vaikka ristiriidattomampaa olisikin viimein tarjolla enempi, madottomuuden tehdessä tehtäväänsä.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 698
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #23 : ma 25.12.2017, 22:12:52 »

Lähiextremen arvostus

Jos on olemassa extreme-tason kulttuuria, itse omakohtaisesit koettavana, ja siihen joutuu olemaan yhteydessä, niin hyvä, että yrittää olla edes siinä lähimmästä,  eikä kaikkia kaukaisempia aina tarvitse yrittää liittää enää matkaan kovin tiiviisti, ettei mene täysin riekaleiksi, vaikka ristiriidattomampaa olisikin viimein tarjolla enempi, madottomuuden tehdessä tehtäväänsä.


---------L ä h i - e x t  r e m e, voi olla katoavaa kansanperinnettä, diginatiivissa yhteiskunnassa!*****

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #24 : la 30.12.2017, 10:58:01 »

Extreme-kahjous kunniaansa

Aitoa tarvetta kattavasti vaikuttavaan muutokseen, hiertävän, olemassaolevan osan korjailuun, ei synny kuin siitä tilanteesta käsin, jossa seurauksia joudutaan aidosti kokemaan.

Jos systeemistä puuttuu liian jatkuva-aikaisesti se osa, joka ottaa vastaan seuraukset, on systeemi tunnoton siltä osin, ja tunnottomuus ei voi vaikuttaa systeemin olemassaoloon niin, että syntyy amputaatiokierre, eikä amputoiminen vaikuta enää terveesti kestävyyteen.

Asia on totta yksilöiden, yhteisöjen, ideologioiden, talous- ja politiikka-järjestelyjen, ... yhteydessä. Myös kieli, eli sanat ja käsitteet kokevat rappiota samalla tapaa. Ihmiselle on tietyt vankat käsitteet tärkeitä, jos eletään todellisuutta. Jos käsitteeltä putoaa pohja, ja se vääristyy liikaa, voi arvella jotain outoa olevan menossa. Käsiteleikki ja muu veistely on oma juttunsa, jolloin hassuttelusta on selvillä. Jos hassutteluissa on satasella, ja kokeilumielikin puuttuu, lienee täystärähtänyt.

Tärkeää tosiaan tietää, että tietty tärähtäneisyys on selvää kaikilla. Merkityksellistä on vaikuttavuus, ja siihen pyrkiminen, eli huonostakin lähtökohdasta voi laittaa hyvää ennustetta, ja kaiken hyvänkin voi pilata, jos asenne, tai jokin määräävämpi puoli on vajeinen.

Erikoista kertoa asiaa näin hullumman lähtökohdan vinkkelistä, tosin experttiysarvoa voi olla yllättävänkin paljon. Uskottavuuspuoli, ja varteenotettavuus tietysti vajeista, yleisemmin otettuna. No, en tiedä mitä näistä ajatellaan. Terveempään voi uskoa, eikä muuhun, joten siihen on sitoutuminen, kun muuta ei ole.

Hulluuden vierittely on huono juttu. Tässä teki mieli tehdä samaa, jotenkin toisin suunnattuna, kuin tavallisesti. Ehkä tervettä on, jos kyseenalaistamista saa varteenotettavasti hyvin vähäisin vakuutteluin.

Hulluus, outous, varteenottavuus, ... totuus ovat isoja juttuja. Oikeasti ne myös näkyvät arjessa ja kaikessa. Eri asia, miten pyrkimistä tulisi näkyä itsellä ja muilla, jos vaikka se fanaattisuus ei ihan olisi parhaimmaksi osoittautuvaa, jne.

Tieteellisen tarkat odotukset ja perustelut ovat huuhaata, jos sovellettavuutta ei voi mitenkään arvioida, ja ei tajua, että suhteellisuus ei synny varmuuteen takertumisesta. Elämä on vaikea juttu, ja jos siitä tekee helpon helpoilla järjestelmillä, on kahjo. Tämän uskaltaa väittää.

Kahjouteen on helppo tarttua, ja sen mukana voi tarkastella monenlaista, kun on jotain rauhantilaa laajempana. Siten se kahjous siunatuimpana on jotain. Luo hyvää pohjaa. Näin kai.
« Viimeksi muokattu: la 30.12.2017, 11:01:06 kirjoittanut Juha »
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 698
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #25 : ti 02.01.2018, 00:34:09 »
yritätkö väittää ,että parisuhde on tuhoontuomittu instituutio ja vain hullut, eivät vaihda puolisoa about 4v.välein?tai aiemmin? :D

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #26 : ma 15.01.2018, 17:22:25 »

Jos siinä ei koeta olevan järkeä, niin jos se halutaan ottaa järkevästi, niin tuskin periaatteellisesti esteitä, ollenkaan.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #27 : ke 31.01.2018, 22:46:30 »

Jos ajatellaan jotain elämän kunnoitukseen liittyvää,
niin jotain nöyryyttä voi tuoda se, jos ajattelee,  miten vaikea "laji" tämä on, kaikkinensa.

Vähän sama kenet tässä otetaan tarkasteluun.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #28 : la 03.02.2018, 22:19:30 »

Komflikteissa ei välttämättä ole mitään erityisen pahaa,
jos niihin vain sisältyy laatua.

Muuten konflikti on osapuolille kuin sitä,
että he istuisivat toiveikkaina,
kuumalla liedellä.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #29 : to 31.05.2018, 22:01:16 »

Luonnottomat kulttuuriruntelut

Erilaisten kulttuurien siirtäminen toistensa joukkoon voi olla vastoin kulttuurien lainalaisuuksia. Pientä sulautumista tapahtuu, jotenkin reunoilta, selkeissä erilaisuudentapauksissa, eikä muu olisi mahdollista.

Taitaa tulla vastaan se tilanne, jossa tapahtuu vallankumous sisältä, jotenkin sovittelemattomasti. Kulttuuriviennit dominointiperiaatteella suoritettuna ovat tapahtumia, joista on kertynyttä kokemusta historiassa.

Kulttuuriryntäys hankalana voi toisaalta olla myös sitä, että valtaenemmistön osuus näkyy kohtuuttomana, vakiollisemman pienryhmän kokemusmaailmassa. Voi olla, että selkeä pienryhmäläisyys asettaa jo jotain sovittautumista miten sattu enemmistöön.

Kun puhutaan isoista maahanmuutoista, ei realiteetit ehkä paina. Suurin realiteettien kaataja yleisesti taitaa olla talous, ja ehkä myös kulttuuriongelmoinnissa voi näkyä, eri tavoin.

Realiteet ovat mitä ovat, talousrealiteetit, ja ihmisjärjestelyt ovat luodut, ja joiden takana ollaan. Vaikka talous on vahvin, ja näin todennettavissa käytännön ratkaisuja seuraamalla, niin aika ihme, jos ei ristiriita näy, kuten arveltukin.

Liian vaikea, kun on luotu itse tämä. Vähän outo selitys.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #30 : to 05.07.2018, 12:21:21 »

Äkkijyrkkä suhteen vihapuheeseen ymmärtää ehkä niin, että jos jotain pääsee valloilleen tämäntyylisissä, voi syntyä pahaa jälkeä.

Liekkö sitten osa systeemiä, johon kuuluu taipumusta tähän, kun jokin muu pyrkii joka tapauksessa nostamaan valtoimuutta, ehkä samalla tapaa rajatta
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #31 : pe 13.07.2018, 11:54:19 »

Itsensä kunnioitus lähtee siitä, että voi tehdä oman osuutensa, elämän rakentamisessa, ja yli sen, koska elämä vaatii sitä. Nyky-yhteiskunnassa voi taloudellinen itsenäisyys ja enemmän, olla monelle mahdottomuus, ja jos omaa osuuttaan ei ole, ja nojaa vahvasti muihin, vaikea ajatella itseään kelpo kansalaisena. Tästä myös muistutetaan paljon ajoittain, ihan suorin sanoinkin.

Jos autettu kiukustuu tilanteesta, on tosiaan vähän ongelmatilanne. Autettava hyppääkin silmille. Luulisin, että tulkintaa ei voi tehdä kovin yksioikoisesti. Huonommuudentunnetta voi olla monella.


Tulee mieleen lapset, jotka ostetaan tyytyväiseksi rahalla. Ei riitä. Kansalaiset eivät samalla tapaa kaipaa jotain muuta, kuin lapset. Tarvittavaa ei kuitenkaan kumpikaan saa, tai voi tehdä näissä tilanteissa.

Lapsille voidaan antaa tarvittavaa, jos tilanne älytään, eli aikaa. Kansalaisten tapauksessa tulisi antaa tarvittavaa, eli mahdollisuutta tehdä omaa osuuttaan siten, kuin on oikein. Jos oman osuuden teko on liian vaikeaa, tai sen joutuu tekemään miten vain, on tietysti kestämätön tilanne.
« Viimeksi muokattu: pe 13.07.2018, 12:05:38 kirjoittanut Juha »
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #32 : ma 16.07.2018, 17:55:07 »

Päätynyt ajattelemaan, että osa ihmisen kokemisista, ja jatkuva-aikaisesta kokemisajasta voi mennä hukkaan, jos ajattelee suoritustehoa entismalleilla, päivä toisensa jälkeen. Toiminta voi opettaa, mutta toiminta voi myös viedä taaksepäin, jos ajatellaan kehityksellisyyttä. Lapsen kasvua arvostetaan, ja aikusia ajatellen on odutus, ettei enää tarvitsisi kasvaa.

Kasvun ihannointi aikuusuuden astuttua voimaa, jossain muodossa, voi olla arvostettua joissakin yhteyksissä. Kasvupuitteet nähtävästi kapeutuvat paljon, eri syistä johtuen. Kasvu ja kehityksellisyys muuten on arvostettua, mutta ehkä ei tajuta, miten ongelmallisena se oikeasti koetaan.

Oppimistilanteita syntyy, kun kysytään, ja ihmetellään, että mikähän hitto. Koettavaa riittää, maailmassa, ja kelailua. Ei tarvita pseudooppimista ihan niin paljon, joka vie liiallisena hajalle.

Vanha viisaus kertoo, ettei kannata vastata, ellei kukaan kysy. Samalla tapaa sanotaan, ettei kannata valuttaa vettä kaivoon, jossa ei pohjaa ole. Vedenpintaan ei voi vaikuttaa veden lisäämisellä, vaan ehtymää syntyy sitä mukaa duunia painaessa, vaikka liksa liikahtelisikin livakasti.

Sama se on itsensä suhteen. Mitäs sitä kaatamaan, kun jos sattuu jäämään, niin onpahan jossain vaiheessa ehkä älytön rassaaminen, josta ei jää jälkeen kuin heikotus, ja heikommat lähtökohdat jatkoon, kaikkinensa.

Ihmisen tapauksessa kokonaisuus on KK:n sanaan: teot, sanat ja ajatukset. Siinä jotain tasokattavuutta, jopa, yksikerroksellisuuden (0/1) lisäksi.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #33 : ma 16.07.2018, 20:14:15 »

Edellisestä viestistä ei oikein käy ilmi se, mitä piti sanoa. Pohjustukseksi kelpaa.

Kun mennään, ja tehdään asioita, niin tienoo muuttuu. Jotta olisi taas nykyhetkessä, tarvitsee eri tason muutokset näkyä muutenkin kuin konrkeettisella puolella. Ihmisen tapauksessa on tiedettävä, minkä kanssa nyt eletään, ja mitä seuraavaksi. Eläinkin rakentaa matkaa, ja sen täytyy usein tietää, missä kulloinkin on. Olemasaoleva muuttuu muiden puolesta, mutta myös itse rakentaen.

Kun liikaa toimii, eikä nivo asioita, niin hankalaksi menee. Paitsi että tämä koskee yksilön omaa toimintaa, ja sen tajuamista jatkon kannalta, niin tärkeää olisi ihmisen tapauksessa olla myös muun tasalla, koska toimintaahan täällä tapahtuu. Liika vaihtamattomuuden hitsaus menee samalla tapaa vaikeaksi kuin yksilön tapauksessa.

Rakentaminen ei ole vain töryn haalimista ja kasaamista. Jos jotain potentiaalia saa erilaisesta materiaalista, niin varmasti hyötyä, kuten Lenny tokaisi fiilisketjussa. Jotain tarvitaan isompina määrinä.

Tekeminen vailla ajatusta on höpsöä. Tulee mitä vain. Toisaalta. Elämä vailla tekemisten tulosten ja seuraamisten ajattelua on vielä höpsömpää. Vaikka mieletöntä pidetään sen toimittajana, josta ei ole hyötyä, tai on hänelle ongelmaksi, niin jos toimittajalla ei ole mieltä yhteisemmissä ponnisteluissa, tai ei sitä tulosten arvioinnissa, voi olla, ettei mieltä ole kellään, eikä sitä enää ole tajuamassa kukaan, jolloin se voi toki jatkua kivastikin, etiäpäin.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #34 : ti 17.07.2018, 15:09:22 »

Menin arvelemaan joku aika sitten, että jospa se väestönkasvu liiallisena ja liian pienenä onkin mittari oloista. Näitä on. Toki mahdollisten perustekijöiden ilmeneminen väestömäärän ongelmien muodossa on oma lisähankaluutensa.

Väestö liiallisena voi olla merkki umpimielisestä elämästä. Epäeettistä verrata ihmisiä tukoksiin, tai roskiin, mutta jos tilanne oikeasti on se, että ihmiset ovat jo itsessään roskan arvoisia, jotka eivät jossain vaiheessa enää käy, kuin ongelmaksi, niin eipä kaunistelemisen aihetta. Parempi nähdä se, ja myöntää asia.

Miksi ihmisen täytyy sitten nähdä itsensä roskana. Toisin voi olla. Jos on jotain mielekästä, niin ei tuollaiseen sopulismiin tarvitse sortua, myöskään jälkikasvun osalta, mikä alkaa olla ongelmallisuuden huippua. Ei siinä auta enää ongleman piilottelu. Jos törkytalous on näin pitkällä, ei se siitä muutu, jos ihmiset aiheutettu nähdään ongelmana. On hyvää tsemppiainesta parempaan. Kai siihen on mahdollisuus, ja jos ei ole, niin sitten ei.


Mitä tulee ihmisarvoisuuteen, hyvyydessä ja huonoudessa, niin ei näiden suhtautumisten olemassaolo tule olla kiellettyä. Jos suhtautumiset kerran palvelee, ja ovat osa meitä, siinä missä tunteet ja ajattelukin, niin eikun brutaaliudesta toiseen, kun ihmisen peruskykyihin kajotaan, amputoiden. Ei näissä taida sillai rajaa olla, vai onko, jos ajattelee maailmanhistoriaa, ja sopeuttamista siihen, misstä tulisi tehdä jotain sopivaa, eikä mitä sattu?

Jostain syystä voi taas ajatella, että Maailma on täystärähtänyt. Ihan ok varmaan, mutta kyllä sen voi sanoakkin, tai vaikka arvella, jos kovin mieleenpyrkivää.
« Viimeksi muokattu: ti 17.07.2018, 15:13:13 kirjoittanut Juha »
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #35 : la 28.07.2018, 13:15:39 »

Vastakkainasettelua on, joten siihen tulisi satsata. Perusteluna järjen käyttö paremman vastakkainasettelun löytymiseen on siinä, että että yleensä järkeä käytetään muuhunkin, jonkin verran, sopivasti, tai sopivuutta hakien.

Siinä missä yhteistäkin haetaan, tulee voida hakea vastakkainasettelua. Yleensä tämä on oletus, mutta silti ei ole sitä.

On nää outoja. Vähemmästäkin se pihatilallisen ura avautuu.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #36 : to 06.09.2018, 16:09:35 »

Vaikka joskus todettu,
että parasta kehitysapua on naisten koulutus,
niin vielä parempaa voi olla yleensäkin se,
että naisilla on ylipäätään valtaa,
yleisesti ja painavasti.

Ihmiskunta voi irtisanoutua monesta heikostoon kuuluvasta, etenkin kaukaisemmasta, tosin irtiotto tietyn tyypin sellaisista tuntuu jo oudolta. Siksi naisilla taitaa olla paras mahdollisuus vaikuttaa elämään ja hyvinvointiin.

Oikeasti, höpöä. Rahalla saa. Sitähän tämä. Sukupuoli ei taida merkata.

Yksipuoliset katselusuunnat eivät yleensäkään kerro kokonaisuudesta. Jotta voi olla uskottava, on kavennuttava, jotta on varmaa, mutta se ei oikeasti liity enää mihinkään. Näkynee taloudessa, ja kaikissa välineissä, joita toisaalta taidamme itsekkin olla, ja erilaisina ryhminä.

Mikä olisi sopiva, kuvaava diagnoosi?
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #37 : pe 14.09.2018, 17:09:35 »

Aloitin ketjun jaksamiseen liittyvällä ajattelulla, ja liittyy ylikuntoteemaan. Aikaa melko tasan vuosi 16.09.2017, 10:16:57. Mitähän MKK tuumisi tästä seikasta?

Tänään tuli mieleen täysuupumus, ja nimenomaan ennaltaehkäisevässä mielessä. Burnout, ylikunto, tai loppuunpalaminen ei olekkaan sitä, että toimii täysillä, vaan enemmän sitä, ettei tee noin. Jos kaikki on pelissä, tai tähän suuntaan, niin sitä tulee stoppi, melko kokonaisvaltaisena, jolloin reservit palautuu luontevasti, vajealueille, ja viimein ilman mitään tietoista päätelmää.

Ylikunto voi syntyä kituuttamisesta, eli siitä, että jonkin avulla saadaan mentyä niin kauas, ettei paluuta oikein ole, tai paluu menee vaikeaksi. Kun poiketaan kokonaisvaltaisuudesta, ja sen suhteen nuukahtamisesta, niin kokonaisuus voi pitää liekkiä kauemmin pienemmälle sektorille, joka tosin vie tasaisesti kaiken aikaa.

Milloin sivuvuota sitten uhkaa kokonaisuutta, eli seuraa romahdus. Ilmiön voinee lajentaa, ja soveltaa suurempaan yhteyteen.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 5670
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #38 : pe 14.09.2018, 17:45:35 »
Tuntus itseltäkin siltä, että kantsis aina ajatella toisinaan.

Juha, aloitit ketjun jatkamiseen liittyvällä ajattelulla.

Tälläisiä ajattelijoita näyttää olevan harvassa ? Juha mistähän tuo johtunee ?
Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Poissa Juha

  • Keljun kiskoja
  • Konkari
  • Viestejä: 10547
  • Päivää
Vs: Tuntus vähän siltä, että ...
« Vastaus #39 : ti 16.10.2018, 23:23:50 »

Iso tai vaikea haaste tai tavoite, ja siinä pärjääminen voi toteutua, esim hyvällä keskittymisellä, jne. Onnistuminen voi kuitenkin olla huono asia tai virhe, jonka voi ehkä kääntää voitoksi.

Pyrkimisessä harvoin kerrotaan, tai odotuksissa.
Keljun kaista kiskoilla.