Kirjoittaja Aihe: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.  (Luettu 17907 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #220 : pe 18.08.2017, 23:47:08 »

Se on siinä tallella, jos linkki menee kiinni. Ja word-levy hajoaa.  Juttu on alusta loppuun jyrisevän täyttä mutta suomessa salattua asiaa. Minä olen tuolla alussa referoinut sitä.

Sattumalta löysin uudelleen tämän Usari keskusteluista.

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104067-rappeutuminen-kumoaa-kehitysopin

"Rappeutuminen" ei "kumoa kehitysoppia", kun se tapahtuu siten ja siitä syystä, että TULEE MUUALTA PAREMPAA TILALLE.

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #221 : la 19.08.2017, 01:38:43 »
Geenien tekeminen toimimattomiksi on myös evoluutiota:

Suomi - geenitutkimuksen luonnon koelaboratorio

Ilkka Ahtokivi

1.8.2014 klo 17:59 (päivitetty 1.8.2014 klo 18:03)

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/geenitutkimus_suomalaiset-23779

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomea voidaan pitää luonnon koelaboratoriona, jonka avulla on mahdollista saada lisää tietoa sairauksien syistä ja löytää uusia lääkekehityskohteita.



LKS 20131016 Syövän geenitestausta Huslabissa - verinäyteputkia DNA:n erottamista varten pipetointiautomaatissa Helsingissä 16. lokakuuta 2013. LEHTIKUVA Markku Ulander


Osin kansainvälisellä yhteistyöllä toteutettu tutkimus paljasti, että suomalaisilta löytyy huomattavasti muita tutkittuja kansoja enemmän sellaisia geenimuotoja, jotka muuttavat yksittäisen geenin täysin toimimattomaksi. Suomen asutushistoria ja maamme väestöä moneen otteeseen verottaneet nälänhädät ovat muovanneet suomalaisten geeniperimää.

Tutkimuksessa tutkittiin tarkemmin yli 80 harvinaista, mutta Suomessa muuta maailmaa yleisempää, koko geenin hiljentävää muutosta yli 30 000 suomalaisessa. Näistä geenimuutoksista lähes kolmasosa oli kymmenen kertaa yleisempiä Suomessa kuin muualla Euroopassa.

- Tässä tutkimushankkeessa olemme nyt ensimmäisen kerran laajoissa väestöaineistoissa tutkineet nimenomaan suomalaisille ominaisten geenimuotojen yleisyyttä ja terveysvaikutuksia. Suomalaisten näyteaineistojen kiistaton etu on mahdollisuus saada monipuolista tietoa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden pitkäaikaisesta sairaushistoriasta. Tällä perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä geenimuutosten merkityksestä henkilöiden terveydelle, kertoo tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista sekä Harvardin yliopiston ja MIT:n Broad Instituutista.

Osa tutkituista geenimuodoista on vakavia tautimutaatioita, jotka periytyessään molemmilta vanhemmilta lapselle aiheuttavat erilaisia sairauksia tai jopa kuoleman. Normaalisti tällaiset vakavaa haittaa aiheuttavat geenimutaatiot muuttuvat väestössä hyvin harvinaisiksi ja näin tapahtuu todennäköisesti Suomessakin pitkän ajan kuluessa.

Vielä mielenkiintoisempia ovat tutkimusryhmän mielestä ne geenit, joiden täydellinen toimimattomuus ei aiheuta minkäänlaisia terveydellisiä ongelmia. Sen sijaan ne suojaavat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeilta.

Palotien mukaan tällaiset ”suojageenit” ovat mielenkiintoisia lääkekehityskohteita.

- Perinteisesti tällaisiin tutkimuksiin tarvitaan eläinmalli, esimerkiksi poistogeeninen hiiri. Suomalaisten ainutlaatuinen geeniperimä tarjoaakin meille todellisen oikoreitin lupaavien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen, professori kehuu.

- Väestössä terveinä elävät ”poistogeeniset” ihmiset ovat meille tutkijoille luonnon tuottama koemalli, jolla voidaan ennakoida mahdollisen tulevan lääkkeen turvallisuutta. Jos ihmiset pärjäävät hyvin vuosikymmeniä ilman jonkun geenin geenituotetta, on todennäköistä että kyseisten geenituotteiden määrän vähentäminen esimerkiksi lääkkeiden avulla ei myöskään aiheuta merkittäviä sivuvaikutuksia, Palotie jatkaa.

Tutkimuksessa löydettiin muun muassa geenimuutoksia, joiden kantajilta puuttuu kokonaan geenin LPA tuottama lipoproteiini a.

- Tästä geenistä on aiemmin löydetty veren lipoproteiinitasoja nostavia muotoja, jotka on yhdistetty kohonneeseen sydäntautiriskiin. Tutkimuksessa havaitsimme, että ihmiset, joilta tämä geenituote puuttuu, sairastuvat vähemmän sydän- ja verisuonitauteihin. Siksi myös lääketeollisuus saattaisi olla kiinnostunut tuloksistamme. Ne osoittavat, ettei lipoproteiini a:n puuttuminen aiheuta ongelmia, tutkimusprofessori Veikko Salomaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Tutkimuksen löydökset voivat myös lisätä ymmärtämystä suomalaisesta tautiperimästä.

Suomalaisen tautiperimän asiantuntija, professori Anu Wartiovaara Helsingin yliopistosta kertoo, että tutkittujen geenimuotojen joukosta näyttää jo nyt löytyneen ainakin yksi mahdollinen uusi vakava tautimutaatio.

- Kyseisen TSFM-geenin mutaation molemmilta vanhemmiltaan perineitä yksilöitä ei tutkittujen kymmenien tuhansien ihmisten joukosta löytynyt yhtäkään sen suhteellisesta yleisyydestä huolimatta. Tämä viittaisi vahvasti siihen, että tällaista geeniperimää kantavat ihmisalkiot eivät ole elinkykyisiä. Mutaatio voikin selittää osan toistuvista aikaisista keskenmenoista, sanoo Wartiovaara.

Asiaa koskeva artikkeli on julkaistu PLOS Genetics–tiedelehdessä.

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #222 : su 20.08.2017, 22:28:59 »
https://kkpp71.vuodatus.net/lue/2016/04/eurooppa-tyhjeni-asuttajistaan

http://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/eurooppa_tyhjeni_asuttajistaan

keskiviikko, 6. huhtikuu 2016

Eurooppa tyhjeni asuttajistaan
 
Alkuperäiset eurooppalaiset saattoivat hävitä kokonaan, vihjaa fossiileista kerätty mitokondrion dna.

Väki vaihtui uuteen jääkauden lopulla.

Kun nykyihmiset noin 60 000 vuotta sitten alkoivat purkautua ulos Afrikasta, he saattoivat lähteä liikkeelle kahdessa aallossa. Ensin m-väestö suuntasi itään ja asutti Aasian, Australian ja lopulta Amerikan. Toisessa vaiheessa n-väestö taivalsi pohjoiseen ja länteen ja perusti Euroopan ensimmäisen nykyihmisväestön.

Näin on ajateltu, sillä perimäaines jakaa maailman ihmiset yhä kahteen valtatyyppiin tai haploryhmään, eräänlaisiin supersukuihin. M-tyyppi hallitsee Aasiaa ja Amerikoita, n Eurooppaa. Täällä m:ää ei edes tavata.

Nyt Current Biology -lehdessä julkaistu tutkimus kuitenkin kertoo, ettei jako tapahtunutkaan liikkeelle lähdettäessä vaan vasta jääkauden lopulla Euroopassa.

M asui täällä

Uusi tulkinta perustuu analyyseihin, joita Max Planck -instituutin paleogeneetikko Johannes Krause on tehnyt 34-päisen kansainvälisen kollegajoukkonsa kanssa.

Tutkijat vertailivat äidiltä jälkeläisille periytyvän mitokondrio-dna:n näytteitä, joita oli kerätty 35 muinaisen eurooppalaisen jäännöksistä. Ihmiset olivat asuneet laajalla alueella Italiasta Romaniaan, ja yhtä lailla vaihtelivat elinajat. Nuorimmat näytteet olivat 7 000 vuoden takaa, vanhimmat 35 000:n

Yllättäen tutkijat löysivät vanhoista Ranskan ja Belgian näytteistä m-tyypin perimäainesta, joka oli yhtä vanhaa kuin aasialaisten kantama m-aines. Se tarkoitti, ettei kahden muuttoaallon hypoteesi voinut pitää paikkaansa. Afrikasta oli lähtenyt yksi kärkijoukko, joka oli nopeasti levittäytynyt niin Aasiaan kuin Eurooppaan.

Yhtä odottamaton oli toinen havainto: m-perimää ei löytynyt nuoremmista näytteistä. Se katosi noin 14 500 vuotta sitten. Tutkijoilla oli selityksen paikka.

N korvasi vanhat

Jääkauden Euroopassa ilmasto sahasi lämpimien ja kylmien kausien väliä. Kun viimeinen kova jäätiköitymisvaihe noin 22 000 vuotta sitten alkoi, ilmasto kylmeni niin, että väki vetäytyi etelään vielä elinkelpoisiin turvataskuihin. Samalla ennestäänkin pienet joukot jäivät eristyksiin, kutistuivat lisää ja menettivät geneettistä monimuotoisuuttaan. Ilmeisesti m-väki hävisi juuri tällä pakomatkalla.

Paremmin ei käynyt niille, jotka selvisivät hengissä. Kun kylmyys 14 500 vuotta sitten vaihtui lämpökauteen, Eurooppaan ilmaantui uutta väestöä, joka kantoi n-perimää. Se alkoi täyttää maata, ja alkuperäiset asukkaat katosivat.

Tutkijat eivät tiedä, mistä n:n tuojat saapuivat. Epäselvää on sekin, hävittikö uusi väestö vanhan vai sulautuiko vanha uuteen. Näihin kysymyksiin saanemme vastauksia, kun vastaavanlainen analyysi tehdään tuman dna:sta. Se kantaa laajempaa geneettistä tarinaa kuin mitodondrion dna.

Poissa valtteri

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 145
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #223 : pe 29.09.2017, 15:47:26 »
Neurotieteilijä ei ole suinkaan eo ipso naturalisti. Esimerkkinä vaikkapa John Eccles. Eccles viittaa Popperin maailmoihin. Maailma 1 on fysikaalinen, fysiologinen, esineellinen todellisuus ja maailma 2 on tietoisuuden ja tulkintojen todellisuus. Ecclesin mukaan maailma 2 on primäärinen todellisuus ja maailma 2 sekundäärinen todellisuus. Hän ei siis pelkästään aseta näitä maailmoja samalle tasolle keskinäiseen vuorovaikutukseen vaan tavallaan arvottaa "tietoisuustodellisuuden" ensisijaiseksi.

"This World 2 is our primary reality. Our conscious experiences are the basis of our knowledge of World 1, which is thus a world of secondary reality, a derivative world. Whenever I am doing a scientific experiment, for example, I have to plan it cognitively, all in my thoughts, and then consciously carry out my plan of action in the experiment. Finally I have to look at the results and evaluate them in thought. For example, I have to see the traces of the oscilloscope and their photographic records or hear the signals on the loudspeaker. The various signals from the recording equipment have to be received by my sense organs, transmitted to my brain, and so to my consciousness, then appropriately measured and compared before I can begin to think about the significance of the experimental results. We are all the time, in every action we do, incessantly playing backwards and forwards between World 1 and World 2.

https://en.wikipedia.org/wiki/John_Eccles_(neurophysiologist)#Philosophy

Aivoihin ei mene mitään materiaalisia aistumuksia vaan aistien aksonipäätteistä siirtyy pelkästään "homogeenisiä" (materiaalisesti ja sisällöllisesti indifferenttejä) "impulsseja" (kvantiteettieroja, tila- ja aikaeroja), jotka on järjestettävä suhteessa toisiinsa siten, että ulkomaailman ilmiöt ja esineet konsituoituvat erilaisiksi ulkoisiksi objekteiksi.

Yleensähän neurotieteilijät puhuvat esim. siihen tyyliin, että "puhe sijaitsee aivojen puhealueella". Aivot nähdään kausaalisesti ensisijaisena "toimijana". Aivokuoren tiettyä aluetta, tiettyä neuroni- ja aksonikeskittymää ei nähdä "vain" materiaalisena edellytyksenä ihmiskulttuuriin olennaisesti kuuluvalle kielelle. Puhe ymmärrettävänä symbolisena vuorovaikutuksena sijaitsee itse asiassa aivojen ulkopuolella tietyssä kulttuurisessa todellisuudessa eikä missään puhealueella.


Apinalla on periaatteessa sama fysiologinen alue aivoissa mutta apinalla se ei ole puhealue. Ainoastaan ihmisen aivoissa tietty aivojen alue muuttuu puhealueeksi ("tietoisen" oppimisen kautta). Aivoissa ei sijaitse kuin neuroneja, aksoneja, verisuonia jne. Ymmärrettävä puhe puolestaan sijaitsee "puhetilanteessa" sisältäen koko kulttuurisen ja historiallisen kontekstin materiaalisine edellytyksineen.

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #224 : pe 29.09.2017, 16:27:11 »
Havainto ja toiminta aiheuttavat aivoissa tietynlaisen "signaalipyrähdyksen", esimerkiksi juuri tietyt neuronit purkavat varauksensa ja aiheut- tavat myös joitakin toiminnallisia reaktiota ääreishermostossa ja muussa ruumiissa. Tähän pyrähdykseen vaikuttaa myös se, millaisiin loke- roihin siihen osallistua olioita koskeva aikaisempi tieto on tallennettu. Ehdollistumismekanismin synaptinen puoli on jonkin aikaa taipuvainen TOISTAMAAN tuo saman pyrähdyksen samoista signaaleista. Kun tämä toistuu, ja osoittautuu palkitsevaksi (tai rankaisevaksi), se ehdollis- tuu käyttäytymismalliksi, joka voidaan symbolisesti käynnistää, ja ehkä toimia alitajuisestikin ja hiljalleen toiminnassa vahvistua tai heiketä. Palkitsemiseen ja rankaisemiseen osallistuvat ehdottomasti refleksit (vaikka yrjö), joihin tämä vaikuttaa.
« Viimeksi muokattu: ke 08.11.2017, 21:18:50 kirjoittanut Spammiro Botti »

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #225 : ti 21.11.2017, 15:07:34 »
Miks ihmisillä pitäis olla enempi arvoa kuin apinoilla? Aipinoita on vähempiki.

ApinaLAJILLA on arvoa, joka monessakn tapauksessa voi olla huomattavastikin suurempi kuin sen lajin yksilömäärällä ihmisyksilöitä, juuri sikai, koska ihmisiä on suunnattomasti enemmän.

Oletetaan esimerkiksi, että jollakin harvinaisella villillä apinalajilla olisi jokin pöpö, joka ihmiseen siirtyessään aiheuttaa tappavan kulkutaudin. Oletetaan, että tämä pöpö on tältä erää onnistuttu hävittämään ihmisten joukosta, mutta sitä ei voida hävittää apinalta hävittämättä koko lajia.

Tämä ei ole syy hävittää kyseistä lajia sukupuuttoon eikä olla suojelematta sit. ainakaan minun mielestäni.

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #226 : ti 21.11.2017, 21:10:45 »
Spammiro tuossa siirtelee maalitolppia niin rivakasti, ettei lukija ehdi kunnolla havaita, missä ne alunperin seisoivat: ei tietenkään koirilla ole ideologiaa siinä mielessä kuin ihmisellä, tai uskontoa, tai tiedettä, mutta puhe oli moraalista, ilmiöiden esiasteista ja tavasta, jolla ne rakentuvat sosiaalisesti.

Moraalin esiasteet eivät ilmeisestikään ole vielä moraalia?

Lainaus
Ei tietenkään koirilla ole samanlaista moraalin eksplikaatiotakaan kuin ihmisellä, mutta ainoastaan Spammiro on omaksunut sen ideologisen käsityksen, että ilmiöt ovat yhtä kuin symbolinen eksplikaationsa, ja että ilman symbolista eksplikointiaan ei ilmiötäkään ole olemassa.

Eivät kaikki ilmiöt, mutta puhtaasti yhteiskunnalliset, ideaperustaiset ilmiöt, jotka lopultakin myös välittyvät symbolisesti.

Lainaus
Kas miksi emme määrittele asiaa siten, että vain suomalais-ugrilaiset kielet ovat symboleihin perustuvia, ja kaikki muut pelkkää näennäiskieltä?

Koska se ei ole totta.

Lainaus
Mielivaltaan perustuvat määrittelyt estävät asioiden ymmärtämisen, siksi emme.

Juuri näin.

Lainaus
Minulla on ensikäden empiiristä aineistoa jaetusta intentiosta, mutta kaikki jaettu intentionaalisuus näyttäisi edellyttävän yhteistyöhalua, ja sen puuttumisen tulkitseminen jaetun intention puuttumiseksi on kusipään tapa nähdä myös jaetun intention ilmiönä rajoittuvan omaan maailmaansa.

Jaettu intentio on biologisen ja yhteiskunnallisen rajapinnalla vaikuttava materiaalinen ilmiö, joka joko on tai sitten ei. VAIN joidenkuiden yksilöiden välillä valliltseva yhteinen intentio ei ole jaettu intentio. Kun yleinen jaettu intentio on muodostunut yhteisestä intentiosta vain joidenkuiden kanssa, se rupeaa heti koskemaan kaikkia, överiksi asti: kaikkien luullaan ajattelevan ja heidän intentioitaan arvaillaan, ensin vaikka akselilla "hyvä vai paha".

Lainaus
Noutajani ymmärtää viittomiani ilman välittävää ehdollista mekanismia, joka perustuisi välittömään palkintoon.

Sulla on väärä, vilpillinen "määritelmä" ehdollistumiselle, että se olisi "tietoisesti palkintoehdollistettu". Sekoitat määritelmän ja koemenettelyt. Se on neurobiologinen termi, joka tar- koittaa aivokuoren tietynlaista toimintaa.Se voi ohjata sisäelimiäkin,esimerkiksi jos ehdoton geneettinen ohjausmekanismi on tuhoutunut, ja ilmetä tällöin mm. placebo-vaikutuksena. Ehdollistunut ohjaus toimii vain valveilla, mutta joidenkin elinten kohdalla riittää, että ne toimivat silloin. Mutta jotkut esimerkiksi hengittävät valveilla täysin tavalliseen tapaan, mutta tarvitsevat nukkuessaan hengityskoneen, koska se synnynnäinen ehdoton ohjaus ei toimi. Ehdollistuminen mekanismina ei ole aivan sama asia kuin käyttäytymisen tasolla toimivat ehdolliset refleksit. Ne taas lakkaavat toimimasta, jos aivokuori lamaantuu, vaikka ehdottomat refleksit toimisivat edelleen. (Tietysti voidaan väittää varsinkin eläimillä kuin Kari Enqvist, että "sama ilmiö on kuvattu eri tasoilla", mutta tuon ajattelun kanssa on oltava varovainen.)

Lainaus
Erikoisesti se hakee katseellaan neuvoani oikeasta kulkureitistä ja lisäohjeista kulkiessaan vapaana tiellä edelläni.

Sää yleistät oman jaetun intentiosi virheellisesti koiraan. Ei se elukka seuraa sun intentioitasi, kun sillä ei ole sellaista eikä se voi sellaista ymmärtääkään, vaan konkreettisia toimiasi, jotka toimivat sille opittuina ärsykkeinä. Niitä ei suinkaan kaikkia ole tarvinnut opettaa.

Lainaus
Sitä kutsutaan vuorovaikutukseksi, ja se edeltää kaikkea kommunikaatiota täysin riippumatta siitä, onko kyse symbolisesta vai ei symbolisesta interaktiosta (symbolinen interaktionismi on aihe erikseen, en nyt paneudu siihen lähemmin).

Toki vuorovaikutuksen syyt, mitä ikinä sitten kulloinkin lienevätkin, edeltävät itse vuorovaikutusta...

Lainaus
Jaetun intention kytkeminen symbolifunktioon on siis epätieteellistä, empiirisesti virheellistä hevonpaskaa.

Väittäisin sen olevan symbolifunktion edellytys.

Lainaus
Ei jaettu intentio edellytä niinkään symbolifunktiota kuin prososiaalista sidettä yhteistyökumppanien välillä.

Kaiki yhteinen intentio ei ole jaettua intetiota, eikä kaikki jaettu intentio tarkoita "yhteisiä päämääriä", vaan voi ilmetä myös taisteluna UUDELLA TASOLLA jostakin päämäärästä.

Lainaus
Olen kuitenkin varma, että Spammiro vielä siirtää maalitolppia jaetun intention luonteen väärinymmärtämiseksi, joten empiria ei kysymystä varsinaisen yhteistyöhalun puuttuessa tässäkään ratkaise. Halu ymmärtää asia väärin on siksi vahva.

Itse ymmärrät sen ainakin aivan eri tavalla kuin Tomasello.

Lainaus
Moraalin ja tunteiden välisen kytköksen ymmärtämiseksi suosittelen tutustumaan viimeaikaiseen westermarck-tutkimukseen. Koetan etsiä linkkiä aiheeseen, kunhan ehdin ja muistan.

Tämän kuvan taiteilija on mitä suurimmalla todennäköisyydellä olettanut Ardipithcus ramiduksella (kuva), oletetulla vsiapinalla, olleen jaettu intentio (vaikka sillä edelleen mitä todennäköisimmin ei olut sialiinimutaatiota päätellen "pienistä" aivoista).

Kuka keksii, mistä tuo voisi ilmetä?



Laitetaanpas tähän vertailukohdaksi aito kuva simpanssista, jolla todistetusti EI OLE JAETTUA INTENTIOTA:

Frans de Waalin "tulokset" on kokeellisesti kumottu useaan kertaan, tässä yksi:

Simpanssit eivät ole niin avuliaita kuin on luultu

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/simpanssit-eivat-ole-niin-avuliaita-kuin-luultu




Kokeissa ne toimivat toisten hyväksi vain, jos hyötyivät siitä itse.

Aiemmat havainnot simpanssien epäitsekkyydestä saattoivat olla vahinkoja, esittää brittiläis-saksalainen tutkijaryhmä.

Kädellistutkijat ovat raportoineet apinoiden auttavan toisiaan eri tavoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne eivät piittaakaan lajitovereidensa hyvinvoinnista tuon taivaallista.

Tyly totuus paljastui, kun Claudio Tennie Birminghamin yliopistosta kollegoineen ryhtyi selvittämään, miten syvää ja säännönmukaista simpanssien oletettu epäitsekkyys oikein on.

He testasivat asiaa näppärän koesarjan ja 13 Ugandan Ngamba-saarella asuvan simpanssin avulla. Simpansseille annettiin mahdollisuus irrottaa avaustappi laatikosta, joka sisälsi pähkinöitä.

Kuuden eläimen kohdalla salvan irrottaminen aiheutti sen, että tutulle simpanssille ropisi pähkinöitä. Itse ne eivät saaneet mitään.

Seitsemälle muulle koe-eläimelle tapin irrottaminen tarkoitti sitä, että naapuritkin jäivät herkuitta.

Vaikka kaikki simpanssit selvästi näkivät, että niiden tekemä valinta joko auttoi tai haittasi muita, niiden käyttäytyminen ei muuttunut suuntaan tai toiseen.

Jatkokokeessa tapin irrottaminen vaikutti simpanssin omaan herkkuannokseen. Nyt käyttäytyminen muuttui: simpanssi avasi salvan, jos siitä seurasi sille vatsantäytettä, muuten se jätti tapin paikoilleen.

Tutkijoiden mukaan aiempi näyttö apinoiden toisten hyväksi toimimisesta on saattanut olla pelkkää illuusiota. ”Avuliaisuus” on voinut olla oman edun tavoittelun sivutuote, eli juontua huonosta koeasetelmasta.

Ihmisen kyky epäitsekkyyteen ei ehkä olekaan kovin vanha, tutkijat arvelevat.

”On esitetty, että ihmisten altruismin juuret ulottuvat yhteiseen esivanhempaamme simpanssien kanssa. Tuloksemme kuitenkin haastaa tämän näkemyksen”, tutkija Keith Jensen toteaa Manchesterin yliopiston tiedotteessa.

“Koesimpanssimme eivät toimineet toisten hyväksi, elleivät ne itse hyötyneet siitä”, Claudio Tennio tarkentaa Birminghamin yliopiston tiedotteessa.

”Apinat eivät olleet sen enempää altruistisia kuin pahanilkisiäkään. Ne olivat välinpitämättömiä.”

Tutkijoiden mukaan tämä vihjaa, että epäitsekkyys kehittyi myöhään evoluutiossa eli vasta sen jälkeen, kun eriydyimme simpansseista.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications. "


"Epäitsekkyys" ei ylipätään ole kehittynyt evoluutiossa (kuten ei mikään "absoluuttinen epäisekyyskään"), vaan nuo ovat kehittyneet ihmisyhyteiskunnassa.

Mä olen ajatellut tän kyllä ihan toisin. Nimittäin siten, että ihmisenkin moraali on lopulta hyvinkin vain oman exun mukaista ja itseä hyödyttävää. Sillä sitähän se ON.

Sosiaalista sääntelyä on ajateltava ensisijaisesti ehdollistumisen ja toissijaisesti geenien kautta. Toisille tapahtuvat pahat asiat tuntuvat oletusarvoisesti epämukavilta jo pelkästään siksikin, että ne tuovat mieleen itselle tapahtunet vastaavat asiat kuten puremat ja loukkaan- tumiset ja nälän. Samoin pelkkä uuden tiedon oppiminen vapauttaa endorfiineja ja on siis palkitsevaa, ja vanhojen ehdollistumien purkautu- minen - se, että entiset mallit eivät enää pelaakaan - on epämukavaa, rankaisevaa. Kuitenkin jos epäonnen kohde on tarkasteiljan vihollisen tai kilpailija, sen epäonni luo uusimahdollisiuuksia päästä höyhentämään sen niskavilloihin ja ENEMMÄN palkitsevaa kuin että muistuttaa omista vastoinkäymisitä ja epäonnistumisista (tajuisesti tai alitajuisesti). Tämä on BIOLOGIAA, ehdollistumisbiologiaa, luonnontiedettä - ei ole "stalinismia" (Laika vain näkee pöpöjä).

Ehdollistuminen sääntelee siis aivan sellaisenaankin lauma- ja yhteiskuntakäyttäytymistä vähän kuin koneoppiminen (jossa ei tarvitse olla "tajuntaa", eikä palkintojen ja rangaistusten yhdistäminen tapahtumisiin edes tarvitse olla tietoista (miedän tapaamme). Vastavuoroisia hyötysuhteita muodostuu. Tämä ei juurikaan edes rinnastu moraaliin, paitsi korkeintaan, ettei kaveruutta muodosteta nimenomaan päästäkseen kerrankin vetämään "kunnolla" jotakuta nenästä.

Ehdollistumisen perustana eläinkunnassa on viime kädessä täysin perskohtainen koettu etu.

Lainaus
Epäitsekkyys vahvistaa yhteisöä, joka taas on kaikkien sen jäsenten etu.

Näin usein on, varsinkin jos laji on lauman voimalla päässyt elämään alueille, joissa se ei pärjää ilman laumaa.

Moraalin selittämisessä keenistä on kuitenkin sellainen ongelma, että EHDOTTOMAT REFLEKSIT ovat ALKEELLISEMPI käyttäytymismalli kuin ehdolliset, ja moraalinen toiminta olisi ALEMMANTASOISTA kuin perskohtaisen omanedun tavoittelu.

Lainaus
Ainakin siten, jos hyötyä on myös (kuten evoluutiossa) myös omien geenien jatkuminen.

Näin on, jos populaation olemassaolo on vaakalaudalla. Tällainen geeniselitys on ultimaattinen. Ultimaattiset selitykset ovat usein taannuttavia: esimerkiksi huonost lentävät linnut ja hyönteiset jäävät saarilla tai keitaissa henkiin ja jatkavat sukua, koska tuulet vievät ne hyvät lentäjät. Lauman aattaa myös olla hyvinkin edullista hajota, jos se on liian suuri, ja ulkopuolella on parempia laitumia ja vesiä.

Lainaus
Siten asia, jonka nimesit vähemmän moraaliseksi, on mun silmissä oikeastaan juuri moraalin funktion mukainen. Apina auttaa, kun se hyötyy itsekin.

Siihen ei tarvita erityistä moralia, paitsi se, ettei ole itse ensimmäisenä petkuttamassa. Petkuttaminen on monimutaisempaa kuin petkuttamaton toimita, ellei sitten ole kyse sellaisesta "petkuttamisesta", että joku on vain jonkun suunnattomasti potentiaalisemman, taitavamman tai hyödyllisemmän NÄKÖINEN, tai ihmisellä vain väittää olevansa sellainen (vaikka öljysheikki...).

Lainaus
Mulla toisaalta oli mielessä enemmän ne tutkimukset, joissa eläimet tunnistavat epäoikeudenmukaisuuden. Kun kaveri saa toiminnastaan palkkioksi rypäleen, mutta itse sai jotain kehnompaa. Mutta ehkä sulla on näistäkin koejärjestelyistä jotain kritiikkiä?

Se oli yksi ainoa video, jota floodattiin joka paikkaan, eikä mikään "tutkimus".

Videoilla voidaan huiputtaa rajattomasti: reaktion ei tarvitse olla samasta otoksestakaan kuin ärsyke.

Lisäski elukat voivat olla koulutettuja tavalla, josta katsojalla ei ole mitään haisua. Näin oli ilmisimmin esimerkiksi papukaija Alexin tapauksessa, vaikka sen ei väitettykään osaavan Keenistä laskea... Herää esimerkiksi kysymys, että vaikka se "osasi laskea yhteen", 6:en asti, miksi se ei osannut vähentää? Vai "osasiko"????

Miksi simpanssille on genettisesti eduksi, että laumotoverit tai muutakaan EIVÄT NÄE SEN KATSEEN SUUNTAA, vaan pelkästään naaman, kun taas Ardipithecukselle (yllä, taiteilijan tulkinta) on geneettisesti edullista, että ne näkevät? Nehän elivät suht samanlaisessa ympäristössä, molemmat tykkäsivät jo silloin lutata rannoillakin.
« Viimeksi muokattu: ti 21.11.2017, 21:18:03 kirjoittanut Spammiro Botti »

kuukautiset

  • Vieras
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #227 : su 03.12.2017, 07:03:55 »
Minusta ihmisen ikää ei voi määritellä löytöjen perusteella eikä edes oletettua muuttoaaltoa. Se on vain osoitus siitä kuinka vanha ihimen on vähintään. Luultavasti kuitenkin paljon vanhempi.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 3063
  • Väärinajattelija
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #228 : ke 07.02.2018, 21:28:18 »
Tältä näyttivät 10 000 vuotta sitten eläneet britit



Vuonna 1903 Somersetista löydetyn ”Cheddar Manin” lähes kokonainen luuranko on vanhin Britanniasta koskaan esiin kaivettu ruumis. Noin 10 000 vuotta sitten eläneen Cheddarin miehen kuolinsyy on mysteeri, joskin Lontoon Natural History Museumissa näytillä olevan pääkallon jäljet viittaavat väkivallan suuntaan.

Cheddarin rotkossa sijaitsevassa luolassa ikiunta nukkunut mies oli eläessään metsästäjä-keräilijä, ja hänen esi-isänsä olivat vaeltaneet Eurooppaan viimeisimmän jääkauden loppupuolella. Tutkijoiden mukaan noin 10 prosenttia nykypäivän briteistä on yhdistettävissä perimältään Cheddarin miehen aikalaisiin.

Löydös osoittaa, että tällä hetkellä pohjoiseurooppalaisille tyypillinen vaalea ihonväri on tuoreempi ilmiö kuin aiemmin on uskottu.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005557026.html
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 7551
  • Hai Sie valkolaane!
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #229 : ke 07.02.2018, 22:25:41 »
Mahtaakohan Englannin whitepower-rasistipersut olla järkytyksissä..? ;D
Ja valkoihoisuus tuli juuri Lähi-idästä. Se on varmaan järkytys kakkonen. ;D

Onko Jean Untinen-Auel kirjoista tehty elokuva? Jos tehdään niin pitäisi olla tummat ihot ja sitten ehkei menisi niin hyvin kaupaksi "valkoisille"?


Missä kohu siellä punanenä persu.  
Missä punanenä persu siellä poliisi.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 4164
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #230 : ke 07.02.2018, 23:35:08 »
Untinen-Auelin ekasta kirjasta on tehty elokuva 80- tai 90-luvulla.

Joku rasistipersu vänkäsi Tiede-palstalla kerran ja hehkutti neandertalilaisia ja heiltä saatua muutaman prosentin perimäämme. Tämä sisarlajimme (Homo sapiens neanderthaliensis) tai peräti toinen eläinlaji/ihmislaji (Homo Neanderthalis) tuntui olevan hänelle läheisempi kuin Saharan eteläpuoleisen Afrikan oman eläinlajimme (Homo sapiens/Homo sapiens sapiens) ihmiset.
« Viimeksi muokattu: ke 07.02.2018, 23:40:54 kirjoittanut kertsi »

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 7551
  • Hai Sie valkolaane!
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #231 : to 08.02.2018, 00:42:37 »
Untinen-Auelin ekasta kirjasta on tehty elokuva 80- tai 90-luvulla.

Joku rasistipersu vänkäsi Tiede-palstalla kerran ja hehkutti neandertalilaisia ja heiltä saatua muutaman prosentin perimäämme. Tämä sisarlajimme (Homo sapiens neanderthaliensis) tai peräti toinen eläinlaji/ihmislaji (Homo Neanderthalis) tuntui olevan hänelle läheisempi kuin Saharan eteläpuoleisen Afrikan oman eläinlajimme (Homo sapiens/Homo sapiens sapiens) ihmiset.
Heh :D
Wanhalta Näkökulmalla olen joskus vilautellut tätä tekemääni tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa sukupuuta:



Yoruba-muusikot on paljon läheisempää sukua Soinille ja Halla-aholle ja Toopella jne kuin Hausa-muusikot.
 Eli hiukan toisinpäin sanoen:
Halla-aho, Toope ja Soini ovat paljon läheisempää sukua Yoruba-heimon muusikoille kuin mitä Hausa-heimon muusikot Yoruba-muusikoille.

Missä kohu siellä punanenä persu.  
Missä punanenä persu siellä poliisi.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #232 : to 08.02.2018, 00:48:14 »
Toopet luovat kirjallistakin sivistystä, eivät vain jalkapalloa... ;D

Jotkut luovat tiedettä, eivät vain jumputijump-musiikkia. Jotkut luovat Joutsenlampia...

Jotkut lähtevät avaruuteen, toiset kiistelevät siitä, pitäisikö homoja hirttää vai ristiinnaulita. Pitäisikö naisten antaa käydä kaupassa yksin...

Jotkut kulttuurit ja uskonnot ovat ihan v...n typeriä.

Haluammeko me elää fiksussa yhteiskunnassa, vai v...n typerissä yhteiskunnissa? Mitä naiset ovat asiasta mieltä?
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16349
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #233 : to 08.02.2018, 09:06:13 »
Löydös osoittaa, että tällä hetkellä pohjoiseurooppalaisille tyypillinen vaalea ihonväri on tuoreempi ilmiö kuin aiemmin on uskottu.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005557026.html

Tätä vähän ihmettelen että yhden löydön perusteella laitetaan aina paletti uusiksi. Itse uumoilen että ihmisryhmien liikennettä suuntaan ja toiseen on ollut enemmän kuin arvaammekaan, ja on hyvinkin ollut mahdollista että on ollut sekä tumma- että vaaleaihoisten ihmisten ryhmiä sikin sokin sekaisin. Eikä niin että kaikki ovat ensin olleet tummahkonihoisia ja sitten eivät enää olekaan.

Esim. eskimot eivät ole erityisen vaaleita, vaikka pohjoisessa asuvatkin. Oliko niin että koska he syövät kalaa, he saavat D-vitamiinia ihan tarpeeksi ilman että olisi vaalea iho ottamassa sitä valosta vastaan? Miksei aivan hyvin entisaikoinakin olisi voinut olla tummaihoisia ihmisiä pohjolassa vaikka on jo vaaleaihoisiakin?

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16349
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #234 : to 08.02.2018, 09:09:58 »
Mahtaakohan Englannin whitepower-rasistipersut olla järkytyksissä..? ;D
Ja valkoihoisuus tuli juuri Lähi-idästä. Se on varmaan järkytys kakkonen. ;D

Onko Jean Untinen-Auel kirjoista tehty elokuva? Jos tehdään niin pitäisi olla tummat ihot ja sitten ehkei menisi niin hyvin kaupaksi "valkoisille"?

Yritin jollekin daamille kerran rajat kiinni -tyyppisessä ryhmässä selittää että Lähi-idässä asuvat ihmiset kuuluvat samaan ns. valkoihoisten ryhmään kuin Euroopan kansat. Ei oikein mennyt jakeluun.

Ilmoitin jo eräällä foorumilla aikoinaan että inhoan Untinen-Auelin kirjoja, tai ainakin sitä ekaa. Inhoni tapaa saada vastustusta. Kaippa joistakin naisista on jotenkin erinomaisen kiihottavaa se inhoni herättänyt kohtaus jossa joku tummaihoinen luiskaotsa joka ei osaa kuin viittomakieltä väkisinmakaa vaaleaihoisen Homo sapiens -muijan tiineeksi.

Enemmän on miellyttänyt elokuva Taistelu tulesta. Uskon että se on lähempänä totuutta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16349
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #235 : to 08.02.2018, 09:13:21 »
Untinen-Auelin ekasta kirjasta on tehty elokuva 80- tai 90-luvulla.

Joku rasistipersu vänkäsi Tiede-palstalla kerran ja hehkutti neandertalilaisia ja heiltä saatua muutaman prosentin perimäämme. Tämä sisarlajimme (Homo sapiens neanderthaliensis) tai peräti toinen eläinlaji/ihmislaji (Homo Neanderthalis) tuntui olevan hänelle läheisempi kuin Saharan eteläpuoleisen Afrikan oman eläinlajimme (Homo sapiens/Homo sapiens sapiens) ihmiset.

Jossain on joskus sanottu että aikoinaan neandertali esitettiin kuvissa karvaisena, lähes apinaa muistuttavana mörrimöykkynä, mutta sitten alkoi käymään ilmi että sehän oli ihan ihmismäinen ötökkä, niin kummasti alkoi se ulkoisen olemuksenkin esitys muistuttamaan ihmistä eikä elukkaa.

Joillekin ihonvärikin lienee ollut säpisemisen aihe. Minulle on yksi hailea onko milläkin esi- tai nykyihmisellä minkäkin värinen iho. Sama se vaikka ensimmäiset ihmiset olisivat olleet oransseja ja sitä seuraava ryhmä vihreitä. Onhan se mielenkiintoista tietää että neandertaleissa on ollut punatukkaisia yms. mutta ne seikat ovat vain anekdootteja, ei sen kummempaa.

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1849
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #236 : to 08.02.2018, 09:16:52 »
Joku rasistipersu vänkäsi Tiede-palstalla kerran ja hehkutti neandertalilaisia ja heiltä saatua muutaman prosentin perimäämme. Tämä sisarlajimme (Homo sapiens neanderthaliensis) tai peräti toinen eläinlaji/ihmislaji (Homo Neanderthalis) tuntui olevan hänelle läheisempi kuin Saharan eteläpuoleisen Afrikan oman eläinlajimme (Homo sapiens/Homo sapiens sapiens) ihmiset.

Tuttu teoria, jota käsittelin aikanaan ääriajattelu-ketjussa. Idea menee jotenkin niin, että se 4% (tjsp) neanderthal-geeniä meissä pohjolan ihmisissä tekee meistä ylivertaisen rodun.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16349
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #237 : to 08.02.2018, 10:27:56 »
Joku rasistipersu vänkäsi Tiede-palstalla kerran ja hehkutti neandertalilaisia ja heiltä saatua muutaman prosentin perimäämme. Tämä sisarlajimme (Homo sapiens neanderthaliensis) tai peräti toinen eläinlaji/ihmislaji (Homo Neanderthalis) tuntui olevan hänelle läheisempi kuin Saharan eteläpuoleisen Afrikan oman eläinlajimme (Homo sapiens/Homo sapiens sapiens) ihmiset.

Tuttu teoria, jota käsittelin aikanaan ääriajattelu-ketjussa. Idea menee jotenkin niin, että se 4% (tjsp) neanderthal-geeniä meissä pohjolan ihmisissä tekee meistä ylivertaisen rodun.

Muistaakseni neandertaleilta oli saatu nimenomaan immuunipuolustukseen liittyviä geenejä. Karkeimmillaan heidän geeniensä arvo on siinä että Eurooppaan saapastelleet Homo sapiens -ihmiset eivät kuukahtaneet välittömästi. Onko mitään muuta hyötyä ja apua ollut?

Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3146
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #238 : to 08.02.2018, 10:38:16 »
Joku rasistipersu vänkäsi Tiede-palstalla kerran ja hehkutti neandertalilaisia ja heiltä saatua muutaman prosentin perimäämme. Tämä sisarlajimme (Homo sapiens neanderthaliensis) tai peräti toinen eläinlaji/ihmislaji (Homo Neanderthalis) tuntui olevan hänelle läheisempi kuin Saharan eteläpuoleisen Afrikan oman eläinlajimme (Homo sapiens/Homo sapiens sapiens) ihmiset.

Tuttu teoria, jota käsittelin aikanaan ääriajattelu-ketjussa. Idea menee jotenkin niin, että se 4% (tjsp) neanderthal-geeniä meissä pohjolan ihmisissä tekee meistä ylivertaisen rodun.

Ihmisten geeniperimässä on vielä paljon selvitettävää, kuka on risteytynyt kenenkin kanssa ja milloin ja missä. Aika pienikin ero geeneissä voi joskus aiheuttaa merkittävän muutoksen, kuten joissakin kehitysvammoissa tapahtuu.

Se, että kokee kaukaisemman eläinlajin edustajan omia lajitovereita läheisemmäksi, vaikuttaa erityisesti koiranomistajilla olevan aivan normaali ilmiö.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.
« Vastaus #239 : la 10.02.2018, 22:56:22 »
Joku rasistipersu vänkäsi Tiede-palstalla kerran ja hehkutti neandertalilaisia ja heiltä saatua muutaman prosentin perimäämme. Tämä sisarlajimme (Homo sapiens neanderthaliensis) tai peräti toinen eläinlaji/ihmislaji (Homo Neanderthalis) tuntui olevan hänelle läheisempi kuin Saharan eteläpuoleisen Afrikan oman eläinlajimme (Homo sapiens/Homo sapiens sapiens) ihmiset.

Tuttu teoria, jota käsittelin aikanaan ääriajattelu-ketjussa. Idea menee jotenkin niin, että se 4% (tjsp) neanderthal-geeniä meissä pohjolan ihmisissä tekee meistä ylivertaisen rodun.
Aika harvat taitavat tosin puhua "ylivertaisista roduista". Itse ainakin puhun enemmän toimivimmista kulttuureista.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo