Kirjoittaja Aihe: Sovittelevat ihmiset.  (Luettu 788 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

socrates

  • Vieras
Sovittelevat ihmiset.
« : pe 20.03.2015, 11:55:33 »
Sovittelevia ihmisiä ympäröi usein jonkinlainen sädekehä. Rauhansovittelijat ja valtakunnansovittelijat yms ovat oma lukunsa, mutta arkielämässä sovittelijaa arvostetaan tai ainakaan häntä on vaikea mistään arvostella.

Järkevästi ajatellen sovittelija ei suinkaan aina toimi oikeudenmukaisesti vaan päinvastoin voi toiminnallaan saada aikaiseksi vääryyden toteutumisen, kun ei uskalla puolustaa kunnolla ketään. Sovittelija saattaa esim seurata ilmiselvää kiusaamista sivusta puuttumatta siihen muuten kuin hyssyttelemällä. Sovittelijan motiivihan on usein pikemminkin saada konflikti loppumaan kuin oikeus toteutumaan.

Asioissa on toki aina monta puolta. Ihminen, joka ottaa voimakkaasti kantaa toisten kiistoihin, joutuu sitä usein korjaamaan tai muuttamaan rajustikin, mutta hänen motiivinsa voivat olla ja ehkä usein ovatkin ylevämpiä kuin sovittelijan.

Tietyt valta-asemat pakottavat ihmistä sovittelevammaksi, koska organisaation toiminnan jatkamiseksi konflikti täytyy saada loppumaan. Ikääntyessä joidenkin sovittelevuus lisääntyy - ehkä juuri valta-asemien kokemisen kautta - mutta ei kaikkien.

Oma kokemus sovittelijoista on kahtalainen: joillakin olen havaitsevinani elämän tuomaa kokemusta, toisilla sovittelevuus johtuu pikemminkin pelosta joutua häviäjän puolelle tai yksinkertaisesti vain omaan napaan tuijottamisesta.

Ovatko sovittelijat yliarvostettuja? Pidätkö sovittelevista vai voimakkaasti jomman kumman puolelle kiistoissa menevistä ihmisistä?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9557
Vs: Sovittelevat ihmiset.
« Vastaus #1 : pe 20.03.2015, 12:23:13 »

Hyvä teema. Otsikko voisi olla laajempi. Eli vaikka: Sovittelu ja sovittelevat ihmiset. TJSP.

Ketjussa on pakko käsitellä myös sovittelua. Toisaalta laaja ketju ei hajauta teemaa toiseen ketjuun, jossa olisi sitä sovittelua.

Poissa J

  • Matkaaja
  • Seniori
  • Viestejä: 418
  • -Rajaton kulkija-
    • ScoMy WebSite
Vs: Sovittelevat ihmiset.
« Vastaus #2 : pe 20.03.2015, 13:23:26 »
Minun näkemykseni mukaan nk. sovittelijoihin suhtaudutaan monesti varsin kaksijakoisesti. Toisten erimielisyyksiin puuttumisen kynnys on monilla myös aika korkea, ellei sitten puhuta puhtaasti erilaisten organisaatioiden sisällä tapahtuvista sovitteluprosesseista. Joskus ulkopuolinen apu riitojen selvittämiseksi voi olla hyvinkin tarpeen, jos ei erimielisyyksiä pystytä muuten ratkomaan. Sovittelija on kaikesta huolimatta vain eräänlainen välikäsi, ikäänkuin sovinnon mahdollistajan roolissa, jossa ongelmat lopulta ratkotaan asianosaisten kesken.

Mutta noin arkisella tasolla on kyllä itsellänikin kokemusta sovittelusta, jossa erinäisiin epäkohtien sovitteluun on tarvittu sovinnollista otetta. Ainoa huono puoli tälläisessä toiminnassa on; että jos on itse jonkinlaisena osallisena kiistassa, niin pysyvämmän sovinnon hierominen on entistä haastavampaa. Pääasia kuitenkin, että pyritään löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Aina se ei ole mahdollista, koska erimielisyydet ei yleensä helpolla ratkea, jos ne eskaloituvat ongelmiksi asti. Pitäisi siis pyrkiä edes väliaikaiseen sopuun, että voitaisin sen jälkeen työstää maltillisesti riitaa aiheuttavia ongelmakohtia.

Se on ainakin varmaa, että minkäänlainen syyttely, tai syyllistäminen ei näitä ongelmia kunnolla ratkaise. Pitäisikin ennen muuta pystyä herättämään luottamus toiseen henkilöön, ennen kuin voi aloittaa kiistojen sovittelemisen. Ainoastaan rahanomaisella keskusteluyhteyden luomisella, kuuntelemisella, sekä myötäelämisen kyvyllä voidaan saavuttaa pysyvämpiäkin tuloksia. 
« Viimeksi muokattu: pe 20.03.2015, 14:05:59 kirjoittanut J »
-Vaeltajan mieli harhailee-

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9557
Vs: Sovittelevat ihmiset.
« Vastaus #3 : to 26.03.2015, 14:18:06 »


Osuvaa kuvailua aiheesta. Numeroin aloituksen kohtia ...

1.  Järkevästi ajatellen sovittelija ei suinkaan aina toimi oikeudenmukaisesti vaan päinvastoin voi toiminnallaan saada aikaiseksi vääryyden toteutumisen, kun ei uskalla puolustaa kunnolla ketään. Sovittelija saattaa esim seurata ilmiselvää kiusaamista sivusta puuttumatta siihen muuten kuin hyssyttelemällä. Sovittelijan motiivihan on usein pikemminkin saada konflikti loppumaan kuin oikeus toteutumaan.

2.  Asioissa on toki aina monta puolta. Ihminen, joka ottaa voimakkaasti kantaa toisten kiistoihin, joutuu sitä usein korjaamaan tai muuttamaan rajustikin, mutta hänen motiivinsa voivat olla ja ehkä usein ovatkin ylevämpiä kuin sovittelijan.

3.  Tietyt valta-asemat pakottavat ihmistä sovittelevammaksi, koska organisaation toiminnan jatkamiseksi konflikti täytyy saada loppumaan. Ikääntyessä joidenkin sovittelevuus lisääntyy - ehkä juuri valta-asemien kokemisen kautta - mutta ei kaikkien.

4.  Oma kokemus sovittelijoista on kahtalainen: joillakin olen havaitsevinani elämän tuomaa kokemusta, toisilla sovittelevuus johtuu pikemminkin pelosta joutua häviäjän puolelle tai yksinkertaisesti vain omaan napaan tuijottamisesta.



Sovittelija ei ole usein yhtä sitoutunut sovittelunalaisiin kuin sovittelunalaiset siihen omaansa. Tämä ei aina pidä paikkaansa, mikä voi tulla aloittajalle yllätyksenä. Joskus sovittelija on sitoutuneempi soviteltaviin kuin soviteltava niihin omiin asioihinsa. Oli vähän oudosti sanottu, pitää selventää.


Analyysiä / selvennystä (lähinnä itseäni varten) ...

On osapuolet O1, O2, ... Ono ja sovittelija S1, S2, ... Sns. Lisäksi on kukin osapuoli on sitoutunut eri lailla kiinnipitämiinsä asioihin A1_Oo, A2_Oo, ... Ana_Oo. Kuhunkin asian kiinnipitämiseen liittyy kiinnipitäjän menettelyt: M1_Aa_Oo, M2_Aa_Oo, ... Mnm_Aa_Oo, sekä sovittelijan menettelyt: M1_Aa_Ss, M2_Aa_Ss, ... Mnm_Aa_Ss. Lisäksi kuhunkin asiaan ja menettelyyn liittyy oma sitoutumisensa, jotka vaihtelevat osapuolilla välillä 0..100.



Edellistä kappaletta ei tarvitse lukea, mutta siitä voi olla helppo päätellä se, että sovittelija voi olla hyvinkin sitoutunut osapuolten eri asioihin, mutta menettelyihin sitoutuminen olisi vähäisempää, tai sitä ei olisi ollenkaan. Tämä koetaan yleensä täystyrmäyksenä, vaikka sovittelija ymmärtäisi asian korvautuneen menettelyllä. Jos menettely on kuitenkin toiseen tai toisiin osapuoliin nähden törmäyskurssilla, niin välttämättä kenenkään menettelyihin ei sellaisenaan voi ehkä sitoutua. Mentelmää voi käyttää enemmän sen jäljittämiseen, mitä sillä ehkä ollaan hakemassa.

Osapuoli voi olla ajatuksissaan, tunteissaaan ja mielikuvituksissaan (siis kokonaivaltaisuus vaihdellen) hurahtanut menettelyyn, ja sovittelija itse asiaan. Tämä on erityisen yleistä monissa tilanteissa. Lisäksi sekoitusta voi tuoda myös se, jos asia ei oikeasti liity edes osapuolen tarpeiden ratkaisemiseen. Tarve–edistettävä asia–menettely–ketjun tulee olla kunnossa. Jos jossakin viiraa, niin osapuoli ei ole realiteeteissa edes itsensä kanssa. Jopa vastapuolelta tuntuva voi olla sitoutuneempi sen toisen tilanteeseen kuin tämä itse.

Lopputulos on, että osapuolella voi olla hyvää tarkoitusta parempaan eri läpiviennin tekijöiden avulla, mutta hän voi sekoilla tarkoituksessaan yhtä pahasti kuin sovittelija. Tämä hänelle voidaan myös suoda helpommin, ja perusteena jokaisen oikeus omakohtaiseen palautekytkentään, eli palkkioon hyvästä, ja sanktioon pahasta, mikä tarkoittaa omakohtaisen edistämisen painotusta.

Yleensä sovittelu on perseestä. Kyseessä voi olla joskus pakkorakonen. Osapuolen täytyy antaa itse omakohtaisesti rakentaa edistymisensä pungertaen. Jos hän ei sitä tee, on kyseessä holhottavan tapaus, ja poikkeus, jossa osapuoli ei ole ehkä kovin syyntakeinen, vaan enemmän sitä, ettei hänen vastuulleen anneta kovin paljoa.

Parasta on välttää kaikki sovittelu. Se voidaan tehdä yleistä tietämystä* nostamalla. Siis tietämystä heistä, joiden kanssa on ehkä oltava jotenkin tekemisissä. Toista kunnioittava ihminen kertoo omasta tilanteestaan niin, että toiselle jää hyvää sovittautumisen mahdollisuutta. Sama puolin ja toisin.

EM takia henkilökeskustelu ja oleellisen kanssakäymisdatan tietäminen ja siihen pyrkiminen kiinnostaa pirusti monissa yhteyksissä. Kenenkään ei pitäisi joutua kantamaan toisten taakkoja, tai sitten niin, että kannettavat ovat aidon holhouksen piirissä.


Tästä olisi kiva virittää kunnon viestiä. En taida nyt ehtiä paneutua tämän enempää. Tuossa oli jo mielestäni jotain tärkeää ihmisten kanssakäymisestä.


*) Tietämys on rationaalista ja samalla tarvitaan tunnetason yhteyttä jne.
« Viimeksi muokattu: to 26.03.2015, 14:25:23 kirjoittanut Juha »

Poissa Einsten

  • Konkari
  • Viestejä: 722
Vs: Sovittelevat ihmiset.
« Vastaus #4 : pe 27.03.2015, 18:27:04 »
Huono sovittelija voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Hyvä sovittelija saa aikaan oikeudenmukaisia lopputuloksia tai saa ne tuntumaan sellaisilta. Riippuu kontekstista, mille puolelle asetun. Palstakirjoittelussa myönnän välillä komppaavani vastavirtaan uivia, riippumatta siitä ovatko he oikeassa vai eivät. Tällä on tiettyä viihdearvoa. Tosielämässä arvostan sovittelijaa ja diplomaattista otetta, mutta sitäkin enemmän "totuutta", mikä johtaa välillä väistämättä konflikteihin.