Kirjoittaja Aihe: Eläinmaailma  (Luettu 1489 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Eläinmaailma
« : la 13.05.2017, 14:06:24 »

Kaloista, virroista, ...

Usein aika yksisuuntavalmiita tapauksia. Siis virtaviivaisia, jne.

Toisaalta ihmetellyt niitten erilaista evästystä. Monilla jos minkinlaista, vahvoista pyrstömeloista, kokovartaloveivistä aina harsomaisiin enkelityypin leijailtavuuksiin häipyvää.

Paitsi että suuntavalmiita, niin toisaalta valmiita suunnille myös ympäristön erilaisen keinuttelun suhteen. Eli osaavat tehdä asioita ympäristön erisuuntaisista voimista huolimatta, ollessaan paikallaan ja liikkeessä. Liikkeessä ympäristöstä suuntautuvan voiman aiheuttaa tietysti oma liike.

Entäs purjehtimien noiden voimien avulla? Linnut osaavat, esim albatrossit. Kai kalatkin. Paitsi että minimityö suunnissa, niin ehkä matkailukin käy, jos vaan oma intressi ja ympäristön voima jotenkin yhdistettävissä.

Tuli mieleen, että jos joskus oman suunnan takia tarvitsee itse tuottaa voimaa, niin miten tehokkaasti sitä itse tuotettua voimaa viimein voidaan käyttää hyödyksi. Kurkiauroissa taitaa olla tätä "teknologiaa" käytössä.

Mitähän sovellettavaa voisi löytyä näistä virtaustyypin olotiloista? Ei kai vain suoranaisiin neste- ja kaasu-virtauksiin liittyen? Ainakin itsellä tapana yrittää viedä asioita minne vain voisi kuljettaa.
« Viimeksi muokattu: la 13.05.2017, 14:08:41 kirjoittanut Juha »
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #1 : la 13.05.2017, 15:39:53 »

Edellisen soveltamista on mm todeta, että lentokoneet ja suihkukoneet ja myös helikopterit nykymuotoisina eivät ole virtausten hyödyntämistä ajatellen niin tehokkaita kuin voisivat.

Tarkoitan sitä, että lintujen muoto on tässä imielessä tehokkaampi. Asia tulee ymmärrettäväksi myös sen käytännön kautta, että tehokkainta ei ole välttämättä se ratkaisu soutuveneessä, jossa on yksioikoinen peräsin, joka tekee kaavaasuuntaista ohjausta.

Käytännössä toteutuksessa on puolensa, ja jotta homma olisi riittävän yksinkertaista, eikä kuluja haluta monimutkaisuuden takia liikaa, voi olla tosiaan taloudellisempaa kulmikkaampi toteutustapa.
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #2 : pe 19.05.2017, 17:53:49 »

Kun seuraa lokkien lentoa, voi tuumata, että kyllähän vaaputaan sinne tänne.

Epäilen, että lento reitteineen on huippuun viritettyä talouden suhteen. On monia vaikuttavia tekijöitä. Eräs suurimmista ilmavirrat, joiden olemadsaolon merkitys tuntuu ihmisen vinkkeöistä pelkältä sääilmiöltä. Ei ole lwntopainotteisille linnuille.
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16217
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #3 : su 11.06.2017, 21:28:33 »
Transkukko joka on avoliitossa toisen lajin edustajan kanssa.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005247605.html?share=16bfd906e6b190820d13805b7ab7f275

Somerolla asuu transkukko Agda, joka syntyi kanaksi mutta näyttää kukolta ja kiekuu kuk-ko-kuu – mistä ihmeestä on kyse?

hibiscus

  • Vieras
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #4 : su 11.06.2017, 21:34:46 »
Transkukko joka on avoliitossa toisen lajin edustajan kanssa.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005247605.html?share=16bfd906e6b190820d13805b7ab7f275

Somerolla asuu transkukko Agda, joka syntyi kanaksi mutta näyttää kukolta ja kiekuu kuk-ko-kuu – mistä ihmeestä on kyse?

Mistä lienee kyse, kunhaluat uutta keagdakaan keskustelua aiheesta, jota täällä on jo käyty ennenkin? Minusta kana ja kukko ovat samaa lajia, eikä Agdakaan ole avoliitossa toisen lajin edustajan kanssa.

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #5 : su 07.10.2018, 11:58:23 »

Menneenä kesänä näin erikoisen tapauksen piha-alueella, myöhään ilta- tai yö-hämärässä.

Alkuun huomasin jäniksen. Outoa oli siinä se, että aivan kuin ei olisi huomannut minua, vaikka aika lähellä, eikä vaikuttunut minusta. Ajattelin, että kiimako on, vai mikä, kun tuohon aikaan outoilevat tavalliseen nähden, melko näkyvästi.

Vähän ajan kuluttua tilannetta selvisi lisää, kun älysin ketun, joka oli jäniksen kannoilla. Jänis oli isokokoinen, ja rohkea, ja kettu vaikutti aika heiverötapaukselta. Ehkä kookas pentu, tai sitten ei ehkä, kovin nuori. En tiedä ketun varttumisista, vuodenaikojen perusteella.

Yllättävää oli se, kun jänis ei tosiaan yrittänyt lähteä erityisesti minnekkään, vaan aivan kuin leikki ketulla, joka oli selvästi altavastaaja, mutta jotenkin koukussa. Jos kissa leikkii joskus saaliilla, niin tässä meni täysin toisin päin.

Leikkiä jatkui, ja puikkelehtimista tapahtui parkkipaikalla, autojen välistä. Jätin parivaljakon kisailemaan keskenään.

Tässäkin on muuten aika erikoista materiaalia eläimistä:  DOCS: Cheetah Man: https://www.youtube.com/watch?v=4E5QIMO7DQk. Tuli eilen katsottua.
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #6 : su 07.10.2018, 12:03:50 »
Kun seuraa lokkien lentoa, voi tuumata, että kyllähän vaaputaan sinne tänne.

BTW

Myrskyissä uiminen lienee villeintä, mitä voi olla. Harmi että missasin isoimmat syysmyrskyt. Nyt kun aikaa, niin saman tien lähden Saimaalle, kun jos puhuria pukkaa.

Aiemmin esteenä oli sienet. Kivaa sienestyskin, mutta vähän pliisua siihen nähden, mihin myrskyissä joutuu. Siinä saa, ihan luonto-olion kädestä, ellei vähän muustakin. Ei kauhaesti tarvitse miettiä, että mitähän tekisi, kun tekee siitä huolimatta.


L: Tekniikkaa ja turbulenssia:  https://www.youtube.com/watch?v=VeB1fPhmvbg. Tai sanotaan, että ainakin yllätysvirtaa, ellei turbulenssin tasoista sentään.
« Viimeksi muokattu: su 07.10.2018, 12:55:25 kirjoittanut Juha »
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3161
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #7 : su 07.10.2018, 12:12:33 »

Yllättävää oli se, kun jänis ei tosiaan yrittänyt lähteä erityisesti minnekkään, vaan aivan kuin leikki ketulla, joka oli selvästi altavastaaja, mutta jotenkin koukussa. Jos kissa leikkii joskus saaliilla, niin tässä meni täysin toisin päin.


Metsästäjät tuntevat saman ilmiön. Jänis pakenee ajavaa koiraa vain niin nopeasti, että koira ei saa kiinni. Kovat juoksijat, esim. suomenajokoirat, saattavat ajaa jänöjä halki useammankin pitäjän, kun pupu joutuu pistelemään pakoon perna kurkussa. Pienemmät ja hitaammat koirat sopivat pienemmille ja rikkonaisemmille metsästysmaille, koska ajettava ei pistä kaikkea peliin.

Itse en metsästä enkä ole koiraihminen, mutta näin olen sekä kuullut että lukenut.

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #8 : su 07.10.2018, 12:21:58 »

Jäniksen poikkoilu metsässä herättää ihailua. Ne kyllä osaavat sitä touhua.

Hirvi on kanssa sellainen jolkottelija, joka ei jää huomiotta, mutta aika toisella tapaa. Syksyllä näin jonkin mustapukuisen, joka ryski aika tavalla karkuun, kun sienessä. En pystynyt erottamaan, että oliko karhu vai hirvi. Hiton vauhtia meni.

Jos karhun menemistä näkisi enemmän, voisi kuulemisen perusteella päätellä, onko kyseessä karhu vai hirvi. Oikeastaan viime vuosilta samaa ryskettä, samalla tienoolla.

Sienessä paikat luo muistoja menneistä vuosista. Metsäillessä sitä tapaa vanhoja tuttuja, jotka jo unohtanut.

Eräs suppispaikka jäi vaivaamaan. Muistan lähitienoon, mutten muista missä se paikka on. Se oli ensimmäinen varsinainen suppisapaja. Ei vain palaudu mieleen.

Suunnistustaidoissa muuten mennyt paljon eteenpäin. Maalla tutut maisemat ovat niin samoja, ettei suunnistamaan oikeasti opi, eri tilanteissa. Maaston seurailu, ja kartalla pysyminen on taito. Kerran sähläsin ison kantamuksen kanssa, ja vähän meni pieleen, mutta sekin oli työläs kokemus, juuri kantamusten takia, joista en halunnut luopua, kun toisaalta opinkin halusin, kun kerran ilmaiseksi tarjottiin.
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #9 : su 07.10.2018, 12:25:05 »
Itse en metsästä enkä ole koiraihminen, mutta näin olen sekä kuullut että lukenut.

Olen joskus metsästänyt, ja saanut saaliiksi jäniksiä, ilman koiraa.

Sienessä mietin, että jos ihminen saa ravintoaan vaikka tuollaisista otuksista, niin ravintopaukku on aika mittava, luonnossa tallustelijalle.

Jos eläminen tuollaisesta kiinni, niin saaliiseen tulee aika erilainen suhde. Siinä menee sekaisin jumalat sun muut hiisiäiset.
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #10 : su 07.10.2018, 15:34:03 »
Tässäkin on muuten aika erikoista materiaalia eläimistä:  DOCS: Cheetah Man: https://www.youtube.com/watch?v=4E5QIMO7DQk.

Jäi se mielikuva dokkarista, että selviäminen voi vaatia tarkkaa erottelua sen suhteen, mikä on syötävää, ja sitä, keiden kanssa syödään, ja keitä paetaan. Haaste pennuilla on terästäytyminen tässä, ja ihminenkin voisi tätä selviytymiskykyä opettaa, näköjään. Muuten on elämätön paikka.

Gepardin tapauksessa asia voi olla korostuneempi, sillä vaikka gepardi taitaa pystyä saalistamaan porukalla, mikä itselleni uutta, niin erikoisominaisuutena sillä on nopeus. Kun nopealla aluella on muitakin lajiyksilöitä, tapahtuu paremman hakua kapeammalta alueelta. Gepardeille nopeus on erikoistumista muusta eläinkunnasta, ja erikoiskärkenä oleminen vaatii paikan löytämistä myös erilaisuuden keskeltä.

Mitä vähemmällä mennään, sen enemmän se on joko-tai. Ihminen on tässä suhteessa aika päinvastainen, vaikka simpanssityylillä on edelleen vaikutuksensa. Ihminen ei ole ainut yleiseläin, vaikka ehkä kärkikastia tässä. En tiedä, mutta pitkällä ainakin.

(Vapauden käsittelyä, reaalimaailman ilmiöiden  valossa)
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7911
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #11 : su 07.10.2018, 16:41:27 »

Yllättävää oli se, kun jänis ei tosiaan yrittänyt lähteä erityisesti minnekkään, vaan aivan kuin leikki ketulla, joka oli selvästi altavastaaja, mutta jotenkin koukussa. Jos kissa leikkii joskus saaliilla, niin tässä meni täysin toisin päin.


Metsästäjät tuntevat saman ilmiön. Jänis pakenee ajavaa koiraa vain niin nopeasti, että koira ei saa kiinni. Kovat juoksijat, esim. suomenajokoirat, saattavat ajaa jänöjä halki useammankin pitäjän, kun pupu joutuu pistelemään pakoon perna kurkussa. Pienemmät ja hitaammat koirat sopivat pienemmille ja rikkonaisemmille metsästysmaille, koska ajettava ei pistä kaikkea peliin.

Itse en metsästä enkä ole koiraihminen, mutta näin olen sekä kuullut että lukenut.


Jänis pyrkii takaisin tutuille asuinsijoilleen. Siihen perustuu se ajokoirametsästyskin. Passiin mennään sopiviin paikkoihin ja jänis tekee kierroksen koira perässään, sitä passimies, jaa, Tai, nainenkin odottaa.


Hitaammalla koiralla ajatattessa, voi se kierros olla pienempi ja ajetaanhan jänistä jopa mäyräkoirallakin, jos se on siihen opetettu.

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1836
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #12 : su 07.10.2018, 16:45:18 »

Yllättävää oli se, kun jänis ei tosiaan yrittänyt lähteä erityisesti minnekkään, vaan aivan kuin leikki ketulla, joka oli selvästi altavastaaja, mutta jotenkin koukussa. Jos kissa leikkii joskus saaliilla, niin tässä meni täysin toisin päin.


Metsästäjät tuntevat saman ilmiön. Jänis pakenee ajavaa koiraa vain niin nopeasti, että koira ei saa kiinni. Kovat juoksijat, esim. suomenajokoirat, saattavat ajaa jänöjä halki useammankin pitäjän, kun pupu joutuu pistelemään pakoon perna kurkussa. Pienemmät ja hitaammat koirat sopivat pienemmille ja rikkonaisemmille metsästysmaille, koska ajettava ei pistä kaikkea peliin.

Itse en metsästä enkä ole koiraihminen, mutta näin olen sekä kuullut että lukenut.

Metsäjänis tekee tuota, eikä ajokoira sitä kiinni saa. Metsästys perustuukin siihen, että koira "nostaa" jäniksen liikkeelle, ja metsästäjä sitten voi kytiksellä napata vemmelsäären. Jänikset liikkuvat yleensä samoja reittejä, ja maastonsa tunteva metsästäjä voi taitavan koiran kanssa yhteispelillä narrata jäniksiä melko helposti.

Legendojen mukaan joskus oli olemassa niin kovakuntoisia koiria, että pystyivät väsyttämään jäniksen ja ottamaan sen kiinni.

Rusakot ovat sitten toisenlaisia, ja juoksevat pitkin teitä ja pitkiä matkoja ties minne. Erittäin ikäviä ajokoiran kannalta.


Lisäys: ajokoirien ns. ajokoe on tätä jäniksen ulkoiluttamista ilman ampumista, eikä jänikset siinä paljon stressaannu, jos ollenkaan.
« Viimeksi muokattu: su 07.10.2018, 16:47:32 kirjoittanut Big Data Lenny »

Poissa Juha

  • Pyöritelmänkehittäjä
  • Konkari
  • Viestejä: 10755
  • Pyörii työssään & kierii pyöriessään
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #13 : su 07.10.2018, 20:16:46 »
Lisäys: ajokoirien ns. ajokoe on tätä jäniksen ulkoiluttamista ilman ampumista, eikä jänikset siinä paljon stressaannu, jos ollenkaan.

Voi olla näin, ja ehkä menee huvin puolelle, jossa yhdistyy molemminpuolinen hyöty.

Yleensä eläinten käyttöä perustellaan niin, että ei turhan takia inhimillisestä sitä, mikä on niin kaukana meistä. Varmastikaan kärsimys jos sitä on, ei ole sitä eläimen osalta, kuin jos joku ihminen kokisi jotain toimenpidettä itseensä kohdistuvana. Kärsimystä tosin voi olla, ja sen perusteista voi ihminen olla pihalla.

Ilmiötä voi laajentaa, ja arvella lisää tilanteita, joissa  taso-arvaus menee pieleen. Voidaan vaikka ehdottaa erilaiselle jotain, joka merkitsee jopa päinvastaista hänen maailmassa, kun taas ehdotus ehdottajalle itselleen on selkeä.

Viime aikoina esiin on nostettu köyhien ja rikkaiden ymmärtämättömyys toisia kohtaan, ja ehdotukset, joissa ei kaikki realiteetit aivan ole kohdillaan. Myös köyhät voivat ihmetellä muka-turhuuksia, mutta jos vaikka vaurastunut ihminen saa elämänmielenkiintoa ylläpidettyä jollain turhamaisella toimella, niin minkäs tälle voi, kun täytyy elää, ja hakea samaa, vaikka sivusta näyttää aika oudolta.

Onko sitten yleensäkin päätöksenteko ja rationaalisuus, sen kautta pyöräytettynä joksikin käytännöksi, aina enemmän tai vähemmän irti osuvuudesta. Ehkä lähtökohtana järkioletus, sillä vaikka soveltavuus olisi kattavasti tutkittu, voi se yllättäen vaihtua, kun aikaa kuluu.

Yhteisempi taso voi olla karkea, mutta silti antaa hyvää viitettä toimivasta. Tarkempi sovellus voi olla tapauskohtaisempaa. Joukko-yksilö-jutut ovat vaikeita, ja mm kommunismi ja sen historia, sekä erilaiset katastrofit ovat tällaisia.

Ihmisen elämään politiikka ja isompi rinki tosiaan vaikuttaa paljon, eikä välttämättä muu, sillä tällaisten mukana menee perusasiatkin, eikä perusasioita voi taata yksin. Tästä voisi vahvistaa kansalaisen oikeuden olla vaikuttavasti mukana itseään koskevassa.
Pyöritelmäå: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
(Ehkä alkua tai loppua, tai sitä sun tätä)

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 2347
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #14 : su 07.10.2018, 22:04:22 »
Onko ilmasto sittenkin kylmenemässä kun Kuhmossa on alkanut syntyä jääkarhun näköisiä pentuja maakarhulle?

Toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen oli hiljattain Kuhmossa kuvaamassa karhuja ja kohtasi jo Iltalehdessäkin esitellyn valkoisen karhunpennun. Samassa pesueessa vaaleita nalleja onkin aiemmista tiedoista poiketen kaksin kappalein.

Kuvaaja Ohtonen on näköjään myös filosofinen pohdiskelija, vai mitä sanotte tästä:

Lainaus
Karhu on sosiaalinen eläin olematta kuitenkaan sosiaalinen. Se on hyvin älykäs ja joutuu luovimaan ihmisen alueella, mistä se selviää hienosti, Ohtonen pohdiskelee.
Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1836
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #15 : ma 08.10.2018, 04:13:51 »
Lisäys: ajokoirien ns. ajokoe on tätä jäniksen ulkoiluttamista ilman ampumista, eikä jänikset siinä paljon stressaannu, jos ollenkaan.

Voi olla näin, ja ehkä menee huvin puolelle, jossa yhdistyy molemminpuolinen hyöty.

Yleensä eläinten käyttöä perustellaan niin, että ei turhan takia inhimillisestä sitä, mikä on niin kaukana meistä. Varmastikaan kärsimys jos sitä on, ei ole sitä eläimen osalta, kuin jos joku ihminen kokisi jotain toimenpidettä itseensä kohdistuvana. Kärsimystä tosin voi olla, ja sen perusteista voi ihminen olla pihalla.

Tässä on vaarana yleistää asia liian pitkälle ja käsitellä eläinkysymys kategorisena.

Joku luppakorvien ja vemmelsäärien ulkoiluttaminen on aivan eri luokassa kuin vaikkapa sikojen massateurastus.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15048
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #16 : ma 08.10.2018, 08:18:04 »

Yllättävää oli se, kun jänis ei tosiaan yrittänyt lähteä erityisesti minnekkään, vaan aivan kuin leikki ketulla, joka oli selvästi altavastaaja, mutta jotenkin koukussa. Jos kissa leikkii joskus saaliilla, niin tässä meni täysin toisin päin.


Metsästäjät tuntevat saman ilmiön. Jänis pakenee ajavaa koiraa vain niin nopeasti, että koira ei saa kiinni. Kovat juoksijat, esim. suomenajokoirat, saattavat ajaa jänöjä halki useammankin pitäjän, kun pupu joutuu pistelemään pakoon perna kurkussa. Pienemmät ja hitaammat koirat sopivat pienemmille ja rikkonaisemmille metsästysmaille, koska ajettava ei pistä kaikkea peliin.

Itse en metsästä enkä ole koiraihminen, mutta näin olen sekä kuullut että lukenut.

JOS koira tosiaan ottaisi sen jäniksen kiinni, niin silloinhan siitä tulisi koiran ruokaa, ei metsästäjän. Tai sen ollessa jo koiran suussa, ei metsästäjä voisi sitä ampua, koska voisi osua omaan koiraansa. Koiran käyttämisessä ihmisen apuna on olennaista se, että vaikka sen toiminta perustuu suden metsästyskäyttäytymiseen kuuluviin toimintoihin, niistä nimenomaan osa on ”sammuneina” ja vain jotakin osaa vahvistetaan. Esim. saalis vain ajetaan liikkeelle tai sitä paimennetaan tai jäljitetään. Mutta ei hoidella hommaa alusta loppuun, jolloin se myös tapettais ja syötäis.

Ajokoirat ajaa, seisojat seisomalla merkkaa saaliin, noutajat noutaa jo ammutun saaliin jne.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2830
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #17 : ma 08.10.2018, 08:29:18 »
Tänä aamuna noutajallani oli taas takaa-ajoharjoitus. Tuttu jänis odotti sitä tien päässä ja sekä koira että jänis juoksivat peräkkäin noin sata metriä. Kumpikaan ei pannut parastaan joten hommassa oli kyllästyneen näyttelemisen makua. Koira löysikin nopeasti kiinnostavampaa haisteltavaa tienposkesta. Rituaali tuli kuitenkin muodollisesti suoritettua.

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 2347
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #18 : ma 08.10.2018, 11:26:09 »
Tänä aamuna noutajallani oli taas takaa-ajoharjoitus. Tuttu jänis odotti sitä tien päässä ja sekä koira että jänis juoksivat peräkkäin noin sata metriä. Kumpikaan ei pannut parastaan joten hommassa oli kyllästyneen näyttelemisen makua. Koira löysikin nopeasti kiinnostavampaa haisteltavaa tienposkesta. Rituaali tuli kuitenkin muodollisesti suoritettua.

 ;D
Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7911
Vs: Eläinmaailma
« Vastaus #19 : ma 08.10.2018, 12:02:59 »
Onko ilmasto sittenkin kylmenemässä kun Kuhmossa on alkanut syntyä jääkarhun näköisiä pentuja maakarhulle?

Toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen oli hiljattain Kuhmossa kuvaamassa karhuja ja kohtasi jo Iltalehdessäkin esitellyn valkoisen karhunpennun. Samassa pesueessa vaaleita nalleja onkin aiemmista tiedoista poiketen kaksin kappalein.

Kuvaaja Ohtonen on näköjään myös filosofinen pohdiskelija, vai mitä sanotte tästä:

Lainaus
Karhu on sosiaalinen eläin olematta kuitenkaan sosiaalinen. Se on hyvin älykäs ja joutuu luovimaan ihmisen alueella, mistä se selviää hienosti, Ohtonen pohdiskelee.


Ohtosen kommentti "sopii" kyllä karhuun, mutta tarkoitus ei taida selvitä.


Karhuhan on kyllä sosiaalinen, mutta yksineläjä, silti uroskarhutkin tuntevat omansa, eli naaraat joiden kanssa "lisääntymisen syntiä" on tullut harjoitettua ja ne ilmeiset jälkeläiset omia ovat.