Kirjoittaja Aihe: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen  (Luettu 15638 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14565
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #260 : ma 29.05.2017, 20:07:00 »
Harmi. Minussa taas Macron ja Trudeau aiheuttavat kuvotusta. Haaveilen siitä, että molemmat hakattaisiin kunnolla.

Okei, tämä oli viimeinen niitti. Trudeau on minulle yhdentekevä, mutta Macronista ei puhuta pahaa!! Olet ensimmäinen minun hakattavien listallani. ;)

Hakkaaminen olisi aivan liiallista ja ylenpalttista huomiota socrateelle. Ei se ansaitse edes sellaista.

Poissa Nuori kotka

  • Konkari
  • Viestejä: 14274
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #261 : ma 29.05.2017, 20:13:06 »
Niinpä. Olisi mielenkiintoista nähdä kattava analyysi aurinkokennojen koko elinkaaren käsittävästä kuormituksesta verrattuna nyt sitten vaikka fossiilisiin. Jostain se aurinkokennojen tekemiseen vaadittava energiakin sitten tietysti on revittävä. Ei ehkä aurinkokennoista?

Ajatusharjoitus:
Jos sähköjärjestelmä perustuisi valtaosin aurinkokennoihin, vaadittaisiin valtavat akut antamaan sähköä pilvisellä säällä ja yöllä. Ja ylituotantoa päivällä akkujen varaamiseksi.
Ja se maksaa investointeina ja kuormittaa luontoa.
Jos aurinkokennojen tuotannon vajausta korvataan esim. kivihiilellä - vaikkapa Saksassa ei juuri ole säätövesivoimaa - sekin maksaa ja tuottaa päästöjä.

Tarkastelutapa pitää olla koko sähköjärjestelmä ja aurinkokennojen rooli siinä, ei yksittäisen katolla kököttävän kennon tuotanto.

.... Teknologian kehittyminen saattaa jo tällaisita syistä keskittyä nimenomaan hajautettuihin ratkaisuihin. Aurinkopaneelit joka talon katolla ja sieltä syöttö yhteiseen sähköverkkoon. Omia aggregaatteja ja pieniä voimaloita siellä täällä.

Hienoa!
Odotamme, että teknologian huima kehitys ratkaiseen teknologiavastaisuuden dilemman - kuin rokotiili ikään.

VV.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7970
  • Etevä ajattelija
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #262 : ma 29.05.2017, 20:15:44 »
Eiköhän kaikki tiedä, että aurinkoenergian suuri nousu vaatii nimenomaan akkuteknologian kehittymistä.

Mielestäsi riittävän moni ei kai vielä tiedä kun katsot tarpeelliseksi toistaa asiaa.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14565
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #263 : ma 29.05.2017, 20:30:52 »
Eiköhän kaikki tiedä, että aurinkoenergian suuri nousu vaatii nimenomaan akkuteknologian kehittymistä.

Mielestäsi riittävän moni ei kai vielä tiedä kun katsot tarpeelliseksi toistaa asiaa.

Ilmeisesti sulla epäily on vielä suurempi, koska päätit vielä nostaa asian esille itsekin minun jälkeeni.

Paikalla Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15080
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #264 : ma 29.05.2017, 21:14:01 »
Ehkä sivistyksen tuhon toiveet ovat yksinkertaisesti juontuma siitä että ihmisiä on liikaa, ja kun ihmiseläin joutuu elämään jatkuvassa stressitilassa missä hänen reviirillään pyörii lukemattomia ventovieraita yksilöitä, syntyy neuroottisia fantasioita joissa kaikki nämä reviirille tunkeutuvat kuolevat yhdessä rysäyksessä.

Zombiejuttujen suosio johtuu varmaan tästä. Liikaa tuntemattomia ihmisiä ympärillä, stressi kasvaa -> fantasiat ihmisten näköisten otusten lahtaamisesta ilman eettisiä ongelmia.

Sivumennen sanoen zombifiktio on aina vaikuttanut vähän tylsältä, zombeihin tuijottaen, juuri siksi että nämä hoippuvat kalmot eivät ole erityisen yksilöllisiä eli spesiaaleja. Tämän muutti elokuva Warm Bodies, ja nyt olen löysin kirjastosta jonkun tv-sarjan jossa seikkailee zombinainen. Tosin aivan klassinen zombi hänestä tulisi vasta jos jättäisi aivot syömättä (niillä hän pitää itsensä terveenä).
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7323
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #265 : ti 30.05.2017, 11:01:19 »
Niinpä. Olisi mielenkiintoista nähdä kattava analyysi aurinkokennojen koko elinkaaren käsittävästä kuormituksesta verrattuna nyt sitten vaikka fossiilisiin. Jostain se aurinkokennojen tekemiseen vaadittava energiakin sitten tietysti on revittävä. Ei ehkä aurinkokennoista?

Ajatusharjoitus:
Jos sähköjärjestelmä perustuisi valtaosin aurinkokennoihin, vaadittaisiin valtavat akut antamaan sähköä pilvisellä säällä ja yöllä. Ja ylituotantoa päivällä akkujen varaamiseksi.
Ja se maksaa investointeina ja kuormittaa luontoa.
Jos aurinkokennojen tuotannon vajausta korvataan esim. kivihiilellä - vaikkapa Saksassa ei juuri ole säätövesivoimaa - sekin maksaa ja tuottaa päästöjä.

Tarkastelutapa pitää olla koko sähköjärjestelmä ja aurinkokennojen rooli siinä, ei yksittäisen katolla kököttävän kennon tuotanto.

.... Teknologian kehittyminen saattaa jo tällaisita syistä keskittyä nimenomaan hajautettuihin ratkaisuihin. Aurinkopaneelit joka talon katolla ja sieltä syöttö yhteiseen sähköverkkoon. Omia aggregaatteja ja pieniä voimaloita siellä täällä.

Hienoa!
Odotamme, että teknologian huima kehitys ratkaiseen teknologiavastaisuuden dilemman - kuin rokotiili ikään.

VV.

Kemiallinen varastointi (akkuteknologia) ei taida kovinkaan paljon kyetä kehittymään nykyisestä. Ainahan pieniä parannuksia tapahtuu, mutta mitään suurta murrosta ei voi tapahtua. (siinä tulee vastaa fysiikan lait ja laki tässä tapauksessa on se mitä on mahdollista)

Pienvoimalat aggrekaatit eli voiman tuottaminen paikallisesti tuskin tulee halvemmaksi, kuin suurien voimaloiden tuottama sähkö,
Onhan ne pienet navetatkin melko lailla kadonneet markkinoilta vaikka jotkut vielä sitkeästi harrastavat maataloutta.

Sitäpaitsi, jos jokaisella on oma voimala, niin varmaan siihen keksitään joku verotusmuoto ja kiinteä osuus, kun sen semmoisen härpäkkeen hankkinut. Bensalla ja diesselillähän sekin toimii.

Aurinkopaneelien sähköntuotanto ei myöskään neliömetriä kohden voi juurikaan ylittää 100 wattia nykyisin kaiketi ollaan tuossa 50 watin paikkeilla, siitä voi itse laskea mihin riittää.

Mikro käyttää noi 1000 w   kahvinkeitinkin noin 2000w.
« Viimeksi muokattu: ti 30.05.2017, 11:03:51 kirjoittanut Faustinen »

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14565
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #266 : ti 30.05.2017, 12:06:49 »
Niinpä. Olisi mielenkiintoista nähdä kattava analyysi aurinkokennojen koko elinkaaren käsittävästä kuormituksesta verrattuna nyt sitten vaikka fossiilisiin. Jostain se aurinkokennojen tekemiseen vaadittava energiakin sitten tietysti on revittävä. Ei ehkä aurinkokennoista?

Ajatusharjoitus:
Jos sähköjärjestelmä perustuisi valtaosin aurinkokennoihin, vaadittaisiin valtavat akut antamaan sähköä pilvisellä säällä ja yöllä. Ja ylituotantoa päivällä akkujen varaamiseksi.
Ja se maksaa investointeina ja kuormittaa luontoa.
Jos aurinkokennojen tuotannon vajausta korvataan esim. kivihiilellä - vaikkapa Saksassa ei juuri ole säätövesivoimaa - sekin maksaa ja tuottaa päästöjä.

Tarkastelutapa pitää olla koko sähköjärjestelmä ja aurinkokennojen rooli siinä, ei yksittäisen katolla kököttävän kennon tuotanto.

.... Teknologian kehittyminen saattaa jo tällaisita syistä keskittyä nimenomaan hajautettuihin ratkaisuihin. Aurinkopaneelit joka talon katolla ja sieltä syöttö yhteiseen sähköverkkoon. Omia aggregaatteja ja pieniä voimaloita siellä täällä.

Hienoa!
Odotamme, että teknologian huima kehitys ratkaiseen teknologiavastaisuuden dilemman - kuin rokotiili ikään.

VV.

Kemiallinen varastointi (akkuteknologia) ei taida kovinkaan paljon kyetä kehittymään nykyisestä. Ainahan pieniä parannuksia tapahtuu, mutta mitään suurta murrosta ei voi tapahtua. (siinä tulee vastaa fysiikan lait ja laki tässä tapauksessa on se mitä on mahdollista)

Pienvoimalat aggrekaatit eli voiman tuottaminen paikallisesti tuskin tulee halvemmaksi, kuin suurien voimaloiden tuottama sähkö,
Onhan ne pienet navetatkin melko lailla kadonneet markkinoilta vaikka jotkut vielä sitkeästi harrastavat maataloutta.

Sitäpaitsi, jos jokaisella on oma voimala, niin varmaan siihen keksitään joku verotusmuoto ja kiinteä osuus, kun sen semmoisen härpäkkeen hankkinut. Bensalla ja diesselillähän sekin toimii.

Aurinkopaneelien sähköntuotanto ei myöskään neliömetriä kohden voi juurikaan ylittää 100 wattia nykyisin kaiketi ollaan tuossa 50 watin paikkeilla, siitä voi itse laskea mihin riittää.

Mikro käyttää noi 1000 w   kahvinkeitinkin noin 2000w.
En väittänytkään pienimuotoisen energiantuotannon olevan halvempaa. Sen eduksi nimesin turvallisuuden, jos terrorismi tai sota iskee. Kun nyt katselee Suomen tulevan ydinvoimalan rakentamista, niin olis nippasen ikävää, jos se vihdoin valmistuttuaan rikkoutuisi terroristien toimesta.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7970
  • Etevä ajattelija
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #267 : ti 30.05.2017, 12:53:39 »
En väittänytkään pienimuotoisen energiantuotannon olevan halvempaa. Sen eduksi nimesin turvallisuuden, jos terrorismi tai sota iskee.

Mitä väität eri energiamuotojen turvallisuudesta normaalioloissa?

Source                             Mortality Rate (deaths/trillionkWhr)

Coal – global average         100,000    (41% global electricity)
Coal – China                      170,000   (75% China’s electricity)
Coal – U.S.                          10,000    (32% U.S. electricity)
Oil                                      36,000    (33% of energy, 8% of electricity)
Natural Gas                           4,000    (22% global electricity)
Biofuel/Biomass                   24,000    (21% global energy)
Solar (rooftop)                           40    (< 1% global electricity)
Wind                                        150    (2% global electricity)
Hydro – global average           1,400    (16% global electricity)
Hydro – U.S.                                5    (6% U.S. electricity)
Nuclear – global average             90    (11%  global electricity w/Chern&Fukush)
Nuclear – U.S.                              0.1    (19% U.S. electricity)

https://www.forbes.com/sites/jamesconca/2012/06/10/energys-deathprint-a-price-always-paid/#1c0438d4709b
En löytänyt parempaa, tiedän että minullakin on parempi vertailu jossain.

Pientuotannon ja suurtuotannon turvallisuuksien vertailu on vähän kuin henkilöauton ja lentokoneen vertailu.
Yksi paukku lentokoneella voi olla monta sataa henkeä, autolla ehkä 1. Silti lentomatkustaminen on turvallisempaa kuin autoilu.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #268 : to 01.06.2017, 12:50:58 »
Niinpä. Olisi mielenkiintoista nähdä kattava analyysi aurinkokennojen koko elinkaaren käsittävästä kuormituksesta verrattuna nyt sitten vaikka fossiilisiin. Jostain se aurinkokennojen tekemiseen vaadittava energiakin sitten tietysti on revittävä. Ei ehkä aurinkokennoista?

Ajatusharjoitus:
Jos sähköjärjestelmä perustuisi valtaosin aurinkokennoihin, vaadittaisiin valtavat akut antamaan sähköä pilvisellä säällä ja yöllä. Ja ylituotantoa päivällä akkujen varaamiseksi.
Ja se maksaa investointeina ja kuormittaa luontoa.
Jos aurinkokennojen tuotannon vajausta korvataan esim. kivihiilellä - vaikkapa Saksassa ei juuri ole säätövesivoimaa - sekin maksaa ja tuottaa päästöjä.

Tarkastelutapa pitää olla koko sähköjärjestelmä ja aurinkokennojen rooli siinä, ei yksittäisen katolla kököttävän kennon tuotanto.

Sepen houreita valtavista akuista on mielenkiintoista lukea. Uusiutuva energia on jo nyt fossiilista energiaa edullisempaa ja aurinkokennoilla tuotettu ylimääräinen sähkö voidaan syöttää sähköverkkoihin ja varastoida eri energiayhtiöiden kautta. Tämä ei näytä millään mahtuvan Sepen paksuun kalloon.

Kaikkien misogyynien ja aurinkokennojen mitätöimistä harrastavien idioottien harmiksi kolmen naisen tiimille on myönnetty 110 000:n euron palkkio sähkökennoihin liittyvästä keksinnöstä. http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/suomalaiskeksinto-palkittiin-110-000-eurolla-aurinkokennosta-tuli-ennatystehokas-valoa-huijaavalla-nanorakenteella-6653790.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7970
  • Etevä ajattelija
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #269 : to 01.06.2017, 14:43:02 »
Eduskunnan puhemies Maria Lohela on luovuttanut naisille suunnatun innovaatiopalkinnon Aalto-yliopiston professori Hele Savinille. Savin sai palkinnon ryhmänsä kanssa kehittämästään mustasta piikennosta, joka rikkoi vuonna 2015 nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksen.

Huomasittehan: naisille suunnatun palkinnon.

Ja mikä on tuo ennätyksellinen hyötysuhde: 22 %.
Aalto-yliopiston kehittämä aurinkokenno ei vielä ole kaupallinen tuote.
Kaupallisten aurinkokennojen parhaat hyötysuhteet ovat n. 20% (esim. Sunpoer 21%).

Hurraa!

Jo v. 2013 saksalainen aurinkoenergian tutkimuslaitos Fraunhofer Institute for Solar Energy Systems raportoi uudesta aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksestä.

Kolmivuotisen kansainvälisen tutkimushankkeen tuloksena valmistui uudenlainen nelikennoinen aurinkopaneeli, joka muuntaa auringon säteilyn sähköenergiaksi ennätyksellisellä 44,7 prosentin hyötysuhteella.

Saksalaisten ja ranskalaisten tutkijoiden keväällä 2013 saavutettu aiempi ennätys oli 43,6 prosenttia. Tutkijoiden mukaan aurinkokennoteknologian nopea kehittyminen mahdollistaa aurinkosähkön tuotannon saamisen kaupallisesti kannattavalle tasolle.
--------------


Voisiko hibiskusi paljastaa mikä suomalaisten naisten kehittämässä aurinkokennossa on niin vallankumouksellista?

hibiscus

  • Vieras
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #270 : to 01.06.2017, 15:00:18 »
Eduskunnan puhemies Maria Lohela on luovuttanut naisille suunnatun innovaatiopalkinnon Aalto-yliopiston professori Hele Savinille. Savin sai palkinnon ryhmänsä kanssa kehittämästään mustasta piikennosta, joka rikkoi vuonna 2015 nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksen.

Huomasittehan: naisille suunnatun palkinnon.

Ja mikä on tuo ennätyksellinen hyötysuhde: 22 %.
Aalto-yliopiston kehittämä aurinkokenno ei vielä ole kaupallinen tuote.
Kaupallisten aurinkokennojen parhaat hyötysuhteet ovat n. 20% (esim. Sunpoer 21%).

Hurraa!

Jo v. 2013 saksalainen aurinkoenergian tutkimuslaitos Fraunhofer Institute for Solar Energy Systems raportoi uudesta aurinkokennojen hyötysuhde-ennätyksestä.

Kolmivuotisen kansainvälisen tutkimushankkeen tuloksena valmistui uudenlainen nelikennoinen aurinkopaneeli, joka muuntaa auringon säteilyn sähköenergiaksi ennätyksellisellä 44,7 prosentin hyötysuhteella.

Saksalaisten ja ranskalaisten tutkijoiden keväällä 2013 saavutettu aiempi ennätys oli 43,6 prosenttia. Tutkijoiden mukaan aurinkokennoteknologian nopea kehittyminen mahdollistaa aurinkosähkön tuotannon saamisen kaupallisesti kannattavalle tasolle.
--------------


Voisiko hibiskusi paljastaa mikä suomalaisten naisten kehittämässä aurinkokennossa on niin vallankumouksellista?

Ei ole yllättävää, ettet ymmärtänyt tuon Tekniikka&Talouden muille selvääkin selvempää artikkelia. Mistähän sinä tuon palkinnonperusteena olevan aurinkokennon hyötysuhteen repäisit?

Poissa Nuori kotka

  • Konkari
  • Viestejä: 14274
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #271 : to 01.06.2017, 17:02:48 »

Uusiutuva energia on jo nyt fossiilista energiaa edullisempaa ja....

Teol. yo. on ryhtynyt laatimaan taloudellisia ja investointilaskelmia. Ruokansakin hän kypsentää kuivatulla vuohenpaskalla, jos ei syö sitä kaikkea raakana.

VV.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14565
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #272 : pe 02.06.2017, 21:38:22 »
En väittänytkään pienimuotoisen energiantuotannon olevan halvempaa. Sen eduksi nimesin turvallisuuden, jos terrorismi tai sota iskee.

Mitä väität eri energiamuotojen turvallisuudesta normaalioloissa?

Source                             Mortality Rate (deaths/trillionkWhr)

Coal – global average         100,000    (41% global electricity)
Coal – China                      170,000   (75% China’s electricity)
Coal – U.S.                          10,000    (32% U.S. electricity)
Oil                                      36,000    (33% of energy, 8% of electricity)
Natural Gas                           4,000    (22% global electricity)
Biofuel/Biomass                   24,000    (21% global energy)
Solar (rooftop)                           40    (< 1% global electricity)
Wind                                        150    (2% global electricity)
Hydro – global average           1,400    (16% global electricity)
Hydro – U.S.                                5    (6% U.S. electricity)
Nuclear – global average             90    (11%  global electricity w/Chern&Fukush)
Nuclear – U.S.                              0.1    (19% U.S. electricity)

https://www.forbes.com/sites/jamesconca/2012/06/10/energys-deathprint-a-price-always-paid/#1c0438d4709b
En löytänyt parempaa, tiedän että minullakin on parempi vertailu jossain.

Pientuotannon ja suurtuotannon turvallisuuksien vertailu on vähän kuin henkilöauton ja lentokoneen vertailu.
Yksi paukku lentokoneella voi olla monta sataa henkeä, autolla ehkä 1. Silti lentomatkustaminen on turvallisempaa kuin autoilu.

Mikä on nykyään normaaliolot? Kun terrorististen iskujen uutisvirta on jatkuvaa? Kun hirveä haloota pidetään koko ajan siitä, miten jihadistit uhkaa maailmaa ja länismaita? Kun me kaikki jo tiedämme, että 9/11 -tyylinen isku onnistuu? Kannattaako ihan tosissaan satsata siihen yhteen valtavan kalliiseen voimalaitokseen sen sijaan, että hajauttettais energiantuotanto pieniin yksiköihin, jolloin yhden onnistuneen iskun sijaan vaadittais merkittävän haitan aiheuttamiseksi kymmeniä? Kyllä, yksi iso laitos on tehokas ja tuottoisa (kun se joskus ehkä saadaan valmiiksi). Mutta - se tuo energiantuotantoon omanlaisensa haavoittuvuuden, jota hajautetummassa ei ole. Muissakin asioissa pyritään hajauttamiseen. Miksi se juuri energiavarmuudessa ei ole mikään järkevä lysymys. (Oikeestihan se ON ja varavoimaa rakennetaan).

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7970
  • Etevä ajattelija
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #273 : la 03.06.2017, 08:51:42 »
En väittänytkään pienimuotoisen energiantuotannon olevan halvempaa. Sen eduksi nimesin turvallisuuden, jos terrorismi tai sota iskee.

Mitä väität eri energiamuotojen turvallisuudesta normaalioloissa?

Source                             Mortality Rate (deaths/trillionkWhr)

Coal – global average         100,000    (41% global electricity)
Coal – China                      170,000   (75% China’s electricity)
Coal – U.S.                          10,000    (32% U.S. electricity)
Oil                                      36,000    (33% of energy, 8% of electricity)
Natural Gas                           4,000    (22% global electricity)
Biofuel/Biomass                   24,000    (21% global energy)
Solar (rooftop)                           40    (< 1% global electricity)
Wind                                        150    (2% global electricity)
Hydro – global average           1,400    (16% global electricity)
Hydro – U.S.                                5    (6% U.S. electricity)
Nuclear – global average             90    (11%  global electricity w/Chern&Fukush)
Nuclear – U.S.                              0.1    (19% U.S. electricity)

https://www.forbes.com/sites/jamesconca/2012/06/10/energys-deathprint-a-price-always-paid/#1c0438d4709b
En löytänyt parempaa, tiedän että minullakin on parempi vertailu jossain.

Pientuotannon ja suurtuotannon turvallisuuksien vertailu on vähän kuin henkilöauton ja lentokoneen vertailu.
Yksi paukku lentokoneella voi olla monta sataa henkeä, autolla ehkä 1. Silti lentomatkustaminen on turvallisempaa kuin autoilu.

Mikä on nykyään normaaliolot? Kun terrorististen iskujen uutisvirta on jatkuvaa? Kun hirveä haloota pidetään koko ajan siitä, miten jihadistit uhkaa maailmaa ja länismaita? Kun me kaikki jo tiedämme, että 9/11 -tyylinen isku onnistuu? Kannattaako ihan tosissaan satsata siihen yhteen valtavan kalliiseen voimalaitokseen sen sijaan, että hajauttettais energiantuotanto pieniin yksiköihin, jolloin yhden onnistuneen iskun sijaan vaadittais merkittävän haitan aiheuttamiseksi kymmeniä? Kyllä, yksi iso laitos on tehokas ja tuottoisa (kun se joskus ehkä saadaan valmiiksi). Mutta - se tuo energiantuotantoon omanlaisensa haavoittuvuuden, jota hajautetummassa ei ole. Muissakin asioissa pyritään hajauttamiseen. Miksi se juuri energiavarmuudessa ei ole mikään järkevä lysymys. (Oikeestihan se ON ja varavoimaa rakennetaan).

Helvetin hieno vastaus, komeita kysymyksiä. Kaikki 100 - jaa, no en laskenut.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #274 : la 03.06.2017, 10:48:10 »
Poistin tässä aikaisemmin olleen kirjoitukseni, koska en ole siinä mielentilassa, että jaksaisin lukea negatiivista palautetta, jonka mielipiteeni saisivat aikaan.

(Kopioin sen erääseen blogiin.)

Voi raukkaa. Otan osaa. Jos kirjoittaa tuubaa, niin on syytä olettaa, että kirjoituksesta tulee myös negatiivista palautetta. Minä en yleensä jaksa lukea sinun jorinoitasi, sillä voisin kirjoittaa niihin negatiivista palautetta ja pahoittaa erityismerkityksellisen mielesi. Olet saanut pösilöiltä positiivista palautetta mielestäni aivan tarpeeksi. Eikö se riitä?

Tämä viestini auttaa sinua saamaan lisää positiivista palautetta, koska nuoiden pösilöiden ärsytyseväiden yritykset on kaluttu loppuun ilman vaikutusta ja nyt tullaan yrittämään ärsyttää minua sinun kehumisesi kautta. Esimerkkejä tuosta syystä muiden kehumisesta löytyy yllin kyllin. On vain hyvä, että tiedät positiiviseen palautteeseen osasyyn.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14565
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #275 : la 03.06.2017, 13:19:18 »
En väittänytkään pienimuotoisen energiantuotannon olevan halvempaa. Sen eduksi nimesin turvallisuuden, jos terrorismi tai sota iskee.

Mitä väität eri energiamuotojen turvallisuudesta normaalioloissa?

Source                             Mortality Rate (deaths/trillionkWhr)

Coal – global average         100,000    (41% global electricity)
Coal – China                      170,000   (75% China’s electricity)
Coal – U.S.                          10,000    (32% U.S. electricity)
Oil                                      36,000    (33% of energy, 8% of electricity)
Natural Gas                           4,000    (22% global electricity)
Biofuel/Biomass                   24,000    (21% global energy)
Solar (rooftop)                           40    (< 1% global electricity)
Wind                                        150    (2% global electricity)
Hydro – global average           1,400    (16% global electricity)
Hydro – U.S.                                5    (6% U.S. electricity)
Nuclear – global average             90    (11%  global electricity w/Chern&Fukush)
Nuclear – U.S.                              0.1    (19% U.S. electricity)

https://www.forbes.com/sites/jamesconca/2012/06/10/energys-deathprint-a-price-always-paid/#1c0438d4709b
En löytänyt parempaa, tiedän että minullakin on parempi vertailu jossain.

Pientuotannon ja suurtuotannon turvallisuuksien vertailu on vähän kuin henkilöauton ja lentokoneen vertailu.
Yksi paukku lentokoneella voi olla monta sataa henkeä, autolla ehkä 1. Silti lentomatkustaminen on turvallisempaa kuin autoilu.

Mikä on nykyään normaaliolot? Kun terrorististen iskujen uutisvirta on jatkuvaa? Kun hirveä haloota pidetään koko ajan siitä, miten jihadistit uhkaa maailmaa ja länismaita? Kun me kaikki jo tiedämme, että 9/11 -tyylinen isku onnistuu? Kannattaako ihan tosissaan satsata siihen yhteen valtavan kalliiseen voimalaitokseen sen sijaan, että hajauttettais energiantuotanto pieniin yksiköihin, jolloin yhden onnistuneen iskun sijaan vaadittais merkittävän haitan aiheuttamiseksi kymmeniä? Kyllä, yksi iso laitos on tehokas ja tuottoisa (kun se joskus ehkä saadaan valmiiksi). Mutta - se tuo energiantuotantoon omanlaisensa haavoittuvuuden, jota hajautetummassa ei ole. Muissakin asioissa pyritään hajauttamiseen. Miksi se juuri energiavarmuudessa ei ole mikään järkevä lysymys. (Oikeestihan se ON ja varavoimaa rakennetaan).

Helvetin hieno vastaus, komeita kysymyksiä. Kaikki 100 - jaa, no en laskenut.

Niinpä niin. Ethän sä vastata tosiaan osaa, joten sun täytyy keskittyä kysymysmerkkiin. Siinäpä sitä onkin ihmettelemistä. Joskus sun ehkä kannattais jopa itelles esittää kysymyksiä.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2928
  • Väärinajattelija
Vs: Omasta erityismerkityksestään vakuuttuminen
« Vastaus #276 : ke 21.03.2018, 06:16:35 »
Antropologi ja sosiologi Claude Lévi-Strauss piti modernin kommunikaation aiheuttamaa kulttuurien samankaltaistumista ongelmana.

It is only through difference that progress can be made. What threatens us right now is probably what we may call over-communication--that is, the tendency to know exactly in one point of the world what is going on in all other parts of the world. In order for a culture to be really itself and to produce something, the culture and its members must be convinced of their originality and even, to some extent, of their superiority over the others; it is only under conditions of under-communication that it can produce anything. We are now threatened with the prospect of our being only consumers, able to consume anything from any point in the world and from any culture, but of losing all originality.
― Claude Lévi-Strauss
Minä tässä vain, anteeksi.