Kirjoittaja Aihe: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)  (Luettu 44296 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15060
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #20 : ti 02.05.2017, 21:45:58 »
Sepä se onkin perin mielenkiintoinen ilmiö, että jos ihminen yhdessä parisuhteessa alkaa toisen mielestä olemaan lähinnä läjä paskaa usean yhteisen vuoden jälkeen, niin mitenkäs se paskaläjä sitten onkin hokkuspokkus iki-ihana ja mielenkiintoinen upouuden kumppanin silmissä.

http://yle.fi/uutiset/3-9478442

Tuo yhteisten tekemisten kaventaminen osuu nappiin. Tosin kyllä ne siinä uudessakin suhteessa ajan mittaan kapenevat. Kuka muka alkuhuuman jälkeen viitsii tehdä itselleen vastenmielisiä asioita?

Omassa pisimmässä suhteessani ei edes alkupuolella tehty muutamia juttuja joita kinusin, nimittäin tantsattu diskossa tahi käyty festareilla. Jollain kurssilla ollessaan mies oli tanssittanut jotain muijaa, ja kun kertoi siitä, se oli se ainoa kerta pitkän suhteemme varrella jolloin olin mustis ja pääsi itku (=ei sitten minun kanssani voinut...) Akkaa (eli minut toiseen) vaihdettuaan mies kävi heti uuden naisen pojan kanssa rokkikonsertissa. Sen naisen kanssa juoksenteli kaikenmaailman paikat ja tienoot, ja muutamia akkoja siitä eteenpäin vallan vaimon löydettyään taisi sitten tanssimassakin tämän kanssa käydä.

Tuo on erityisesti jaksanut jurppia näin jälkikäteen, ja jos ikinä kenenkään kanssa enää seurustelemaan alan, niin kyttään varmaan kuin piru että tuleeko mieheltä jotain äkäistä eitä johonkin juttuun. Ja painelen sitten vaikka yksinäni sinne minne haluan, jääköön ukko mököttämään perkele keskenään. Niin minun olisi pitänyt tehdä jo 90-luvullakin, mutta kun sitä on niin helvetin tyhmä että alkaa antamaan periksi...

Suhteen loppuvuosina ei sitten tehtykään oikein paljon mitään. Rampattiin vaan rutiinilla läpi jotain paikkoja kertaan jos toiseenkin, mutta mitään uutta me emme tehneet ikinä keskenämme.
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

socrates

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #21 : ti 02.05.2017, 21:54:14 »
Sepä se onkin perin mielenkiintoinen ilmiö, että jos ihminen yhdessä parisuhteessa alkaa toisen mielestä olemaan lähinnä läjä paskaa usean yhteisen vuoden jälkeen, niin mitenkäs se paskaläjä sitten onkin hokkuspokkus iki-ihana ja mielenkiintoinen upouuden kumppanin silmissä.

http://yle.fi/uutiset/3-9478442

Tuo yhteisten tekemisten kaventaminen osuu nappiin. Tosin kyllä ne siinä uudessakin suhteessa ajan mittaan kapenevat. Kuka muka alkuhuuman jälkeen viitsii tehdä itselleen vastenmielisiä asioita?

Omassa pisimmässä suhteessani ei edes alkupuolella tehty muutamia juttuja joita kinusin, nimittäin tantsattu diskossa tahi käyty festareilla. Jollain kurssilla ollessaan mies oli tanssittanut jotain muijaa, ja kun kertoi siitä, se oli se ainoa kerta pitkän suhteemme varrella jolloin olin mustis ja pääsi itku (=ei sitten minun kanssani voinut...) Akkaa (eli minut toiseen) vaihdettuaan mies kävi heti uuden naisen pojan kanssa rokkikonsertissa. Sen naisen kanssa juoksenteli kaikenmaailman paikat ja tienoot, ja muutamia akkoja siitä eteenpäin vallan vaimon löydettyään taisi sitten tanssimassakin tämän kanssa käydä.

Tuo on erityisesti jaksanut jurppia näin jälkikäteen, ja jos ikinä kenenkään kanssa enää seurustelemaan alan, niin kyttään varmaan kuin piru että tuleeko mieheltä jotain äkäistä eitä johonkin juttuun. Ja painelen sitten vaikka yksinäni sinne minne haluan, jääköön ukko mököttämään perkele keskenään. Niin minun olisi pitänyt tehdä jo 90-luvullakin, mutta kun sitä on niin helvetin tyhmä että alkaa antamaan periksi...

Suhteen loppuvuosina ei sitten tehtykään oikein paljon mitään. Rampattiin vaan rutiinilla läpi jotain paikkoja kertaan jos toiseenkin, mutta mitään uutta me emme tehneet ikinä keskenämme.

Kun mies on saanut baarista tai jostain muualta akan itselleen hommattua, ei se sen akan kanssa halua enää missään menopaikoissa hillua. Kumma juttu, etteivät naiset tajua sitä.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15060
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #22 : ti 02.05.2017, 22:00:18 »
Sepä se onkin perin mielenkiintoinen ilmiö, että jos ihminen yhdessä parisuhteessa alkaa toisen mielestä olemaan lähinnä läjä paskaa usean yhteisen vuoden jälkeen, niin mitenkäs se paskaläjä sitten onkin hokkuspokkus iki-ihana ja mielenkiintoinen upouuden kumppanin silmissä.

http://yle.fi/uutiset/3-9478442

Tuo yhteisten tekemisten kaventaminen osuu nappiin. Tosin kyllä ne siinä uudessakin suhteessa ajan mittaan kapenevat. Kuka muka alkuhuuman jälkeen viitsii tehdä itselleen vastenmielisiä asioita?

Omassa pisimmässä suhteessani ei edes alkupuolella tehty muutamia juttuja joita kinusin, nimittäin tantsattu diskossa tahi käyty festareilla. Jollain kurssilla ollessaan mies oli tanssittanut jotain muijaa, ja kun kertoi siitä, se oli se ainoa kerta pitkän suhteemme varrella jolloin olin mustis ja pääsi itku (=ei sitten minun kanssani voinut...) Akkaa (eli minut toiseen) vaihdettuaan mies kävi heti uuden naisen pojan kanssa rokkikonsertissa. Sen naisen kanssa juoksenteli kaikenmaailman paikat ja tienoot, ja muutamia akkoja siitä eteenpäin vallan vaimon löydettyään taisi sitten tanssimassakin tämän kanssa käydä.

Tuo on erityisesti jaksanut jurppia näin jälkikäteen, ja jos ikinä kenenkään kanssa enää seurustelemaan alan, niin kyttään varmaan kuin piru että tuleeko mieheltä jotain äkäistä eitä johonkin juttuun. Ja painelen sitten vaikka yksinäni sinne minne haluan, jääköön ukko mököttämään perkele keskenään. Niin minun olisi pitänyt tehdä jo 90-luvullakin, mutta kun sitä on niin helvetin tyhmä että alkaa antamaan periksi...

Suhteen loppuvuosina ei sitten tehtykään oikein paljon mitään. Rampattiin vaan rutiinilla läpi jotain paikkoja kertaan jos toiseenkin, mutta mitään uutta me emme tehneet ikinä keskenämme.

Kun mies on saanut baarista tai jostain muualta akan itselleen hommattua, ei se sen akan kanssa halua enää missään menopaikoissa hillua. Kumma juttu, etteivät naiset tajua sitä.

Meidän tarina alkoi kirjeenvaihdosta.  :P Eksä kyllä perusteli sen diskon ja festareiden vastaisuutensa (irrationaalisella) pelollaan että muut miehet tulevat ja vievät minut, tai siellä on muuten vaan ilkeä olla kun viina virtaa. Jälkimmäinen seikka kai minutkin sitten sai suuni tukkimaan, etten vuodesta toiseen mäkättänyt että miksei mennä. Minähän en ollut käynyt siihen mennessä kuin yksillä oikeilla festareilla silloisen tuttavuuden kanssa (enkä ole sen koomminkaan käynyt) ja diskossa olin käynyt yksin kerran tai kaksi, ja kuvittelin että nytpä olisikin kiva mennä kun on nimenomaan kumppani jonka kanssa olisi turvallista olla. Paskanmarjat. Toisaalta miehen hysteria oli ymmärrettävää, sillä hänen minua edeltänyt naisensa oli ollut juoppo jolla oli rikollisia sukulaisia, ja joka alkoi heidän suhteensa aikana juosta vieraissa ja raahasi lopulta yhteiseen kämppään jonkun roikaleen joka (jossain mömmöissä ollen?) yritti kuristaa tulevan eksäni hengiltä.

Siitä traumaattisesta kokemuksesta mieheen tietysti jäikin paljon kireyttä ja hänen olisi kannattanut hakeutua hoitoon, kuten jossain vaiheessa esitinkin. Mutta vasta burn out vuosien päästä sai hänet niin riekaleiksi että lähti psykolle ja siellä sitten pui noitakin asioita. Siihen asti minä olin saanut toimia paskasankona hänen ahdistuksilleen. Varmasti jossainmäärin myös hän minun, minä nyt vaan väitän että en minä niin vaikeaa seuraa ole, enkä hypi silmille, jos ei toinen aloita itse...

Baareista en sitten sen koomminkaan ole lähtenyt seuraa hakemaan, en kertakivaan, en pidempään zydeemiin. Eivät ole minun paikkojani. Joskin tässä taannoin olin kaverin kanssa baarissa keskellä päivää, hän otti kahvin ja minä en mitään, ja katsoin että ei nämä paikat kai sitten niin karmeita olekaan. Oli tosin melkein tyhjä pulju ja ilmeisesti ei sieltä räkäisimmästä päästä.
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

ABBA

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #23 : ke 03.05.2017, 05:13:47 »
Parilla deittipalstalla olen kokeillut. Laitoin reilusti, että olen naimisissa ja EN hae seksiseuraa vaan ihan muuta seuraa.
Aika paljon dorgaa muijaa otti yhteyttä. Jokunen rupes haukkumaan exäänsä tyyliin "ei pystynyt tyydyttämään minua henkisesti eikä fyysisesti", kännissä tietty.

Sitten oli nippu niitä naisia jotka eivät tajunneet, että minä en todellakaan hae panoseuraa ja olen naimisissa.
Ei ne uskoneet, itkupotkuraivarit kun lopulta selvisi, että ei se todellakaan lähde ja vittuilut päälle.
Yks nainen valkkkaili miehiä yhdessä kai kahdeksan vuotiaan tyttärensä kanssa ja minä kuulemma olin molempien mielestä hauska ja mukava. Mukava nainen, mutta haki parneria itselleen ja isää lapselleen. Minulla oli toiset motiivit.

Aika moni muija tuntui olettavan, että miesten kuuluu "anella" ja vongata. Niillä, huonoillakin on ilmeisesti niin paljon kysyntää, ainakin siihen panemiseen, että eivät voi hyväksyä jos jannulle ei kelpaa.

Yhden nuorehkon naisen tapasin, joka ymmärsi mitä haen eikä tunkenut liiviin, mutta vaihdeltiin muutama lämminsävyinen "kirje". Lopulta hän poistui deitistä ja sanoi, että "ei täällä ole minulle mitään löydettävää.
Täytyy yrittää siviilistä".

Käteen jäi yks hyvä "mummoystävä". Nainen on jo eläkkeellä, mutta rautaiset jutut. Yhteyttä on pidelty tiiviisti jo varmaan 4-5 vuotta ja suomessa käydessä kävimme perheen kanssa häntä tapaamassa. Pelkästään tuon ihmisen takia rundi kannatti tehdä. Hän deittailee edelleen vuosien jälkeenkin eikä vieläkään ole löytänyt sopivaa. Välillä kysyy multa mielipiteitä ja neuvoja jos joku asia askarruttaa.

Profiilissani kävi runsaasti porukkaa ja viestejä tuli aika valtavat määrät.
Tempaisin profiiliin muutaman pitemmän stoorin ja joku anto ilmi osan niistä ja moderaattori editoi herkut pois.
Toisaaltaan juuri toi oman persoonan alttiiksi paneminen varmaan generoi niitä vierailuja ja vastineita.
Kävi siellä henkisesti samanmielistäkin seuraa kohtalaisen paljon, mutta kun oma kuvio oli mikä oli niin käteen jäi tämä vanhepi nainen jolle riitti hyvä keskusteluyhteys.

En osaa varmuudella sanoa kuinka olisi käynnyt jos olisin vakavissani ollut. Parista kolmesta sadasta yhteydenotosta näytti että itselleni olis kelvannut treffien asteelle ehkä neljä tai viis. Yleensä en vastannut mitään jos persoonan avauksessa ei ollut mitään kutkuttavaa tai jos heidän profiilinsa oli lattea ja "sabluunalla tehty".

Valokuvilla on suuri merkitys. Ulkonäkö myös painaa. Laitoin yhden kuvan missä olen suihkussa. Ei siinä näkynyt kuin selkä ja perse, mutta ne kuvat läks. Ehkä se oli virhe. Daamit veti sen silloin intiimille tasolle. Jotkut kysy suoraan että "saako munaa". Keskusteluyhteyteen menin muutaman kymmenen naisen kanssa.

Edit: Unohtu kertoa että palstalla pyöri ilmeisesti myös ammattilaisia. Todella kauniita naisia jotka kommunikoi vähän, mutta heitteli koukkujaan. Tai sitten vaan dillejä jotka kuvitteli että ulkonäkö riittää. Yhdeltä kysyin suoraan että onko huora ja sanoin että ei kiinnosta niin johan rupes tekstiä tulemaan, raivokasta.
Yleensä ilmotin noitten profiilit ylläpitoon. Ei sinänsä mitään huoria vastaan, mutta mun mielestä väärä tapa markkinoida.
« Viimeksi muokattu: ke 03.05.2017, 05:55:14 kirjoittanut ABBA »

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14539
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #24 : ke 03.05.2017, 07:45:16 »
Sepä se onkin perin mielenkiintoinen ilmiö, että jos ihminen yhdessä parisuhteessa alkaa toisen mielestä olemaan lähinnä läjä paskaa usean yhteisen vuoden jälkeen, niin mitenkäs se paskaläjä sitten onkin hokkuspokkus iki-ihana ja mielenkiintoinen upouuden kumppanin silmissä.

http://yle.fi/uutiset/3-9478442

Tuo yhteisten tekemisten kaventaminen osuu nappiin. Tosin kyllä ne siinä uudessakin suhteessa ajan mittaan kapenevat. Kuka muka alkuhuuman jälkeen viitsii tehdä itselleen vastenmielisiä asioita?

Omassa pisimmässä suhteessani ei edes alkupuolella tehty muutamia juttuja joita kinusin, nimittäin tantsattu diskossa tahi käyty festareilla. Jollain kurssilla ollessaan mies oli tanssittanut jotain muijaa, ja kun kertoi siitä, se oli se ainoa kerta pitkän suhteemme varrella jolloin olin mustis ja pääsi itku (=ei sitten minun kanssani voinut...) Akkaa (eli minut toiseen) vaihdettuaan mies kävi heti uuden naisen pojan kanssa rokkikonsertissa. Sen naisen kanssa juoksenteli kaikenmaailman paikat ja tienoot, ja muutamia akkoja siitä eteenpäin vallan vaimon löydettyään taisi sitten tanssimassakin tämän kanssa käydä.

Tuo on erityisesti jaksanut jurppia näin jälkikäteen, ja jos ikinä kenenkään kanssa enää seurustelemaan alan, niin kyttään varmaan kuin piru että tuleeko mieheltä jotain äkäistä eitä johonkin juttuun. Ja painelen sitten vaikka yksinäni sinne minne haluan, jääköön ukko mököttämään perkele keskenään. Niin minun olisi pitänyt tehdä jo 90-luvullakin, mutta kun sitä on niin helvetin tyhmä että alkaa antamaan periksi...

Suhteen loppuvuosina ei sitten tehtykään oikein paljon mitään. Rampattiin vaan rutiinilla läpi jotain paikkoja kertaan jos toiseenkin, mutta mitään uutta me emme tehneet ikinä keskenämme.

Kun mies on saanut baarista tai jostain muualta akan itselleen hommattua, ei se sen akan kanssa halua enää missään menopaikoissa hillua. Kumma juttu, etteivät naiset tajua sitä.

Taitavat tajuta liiankin hyvin, sillä aika moni pistää vastaan, kun se ukko lähtee baanalle ilman siippaansa. Sillä kyllähän tuo paljastaa, ettei sinne menomestaan eräillä miehillä ole mikään muu vetämässä kuin halu saada naista. Pelkkää tekopyhää mouruamista siis valittaa, jos vaimo on nihkeä "poikine illoille". On syystäkin.

socrates

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #25 : ke 03.05.2017, 08:38:19 »
Parilla deittipalstalla olen kokeillut. Laitoin reilusti, että olen naimisissa ja EN hae seksiseuraa vaan ihan muuta seuraa.
Aika paljon dorgaa muijaa otti yhteyttä. Jokunen rupes haukkumaan exäänsä tyyliin "ei pystynyt tyydyttämään minua henkisesti eikä fyysisesti", kännissä tietty.

Sitten oli nippu niitä naisia jotka eivät tajunneet, että minä en todellakaan hae panoseuraa ja olen naimisissa.
Ei ne uskoneet, itkupotkuraivarit kun lopulta selvisi, että ei se todellakaan lähde ja vittuilut päälle.
Yks nainen valkkkaili miehiä yhdessä kai kahdeksan vuotiaan tyttärensä kanssa ja minä kuulemma olin molempien mielestä hauska ja mukava. Mukava nainen, mutta haki parneria itselleen ja isää lapselleen. Minulla oli toiset motiivit.

Aika moni muija tuntui olettavan, että miesten kuuluu "anella" ja vongata. Niillä, huonoillakin on ilmeisesti niin paljon kysyntää, ainakin siihen panemiseen, että eivät voi hyväksyä jos jannulle ei kelpaa.

Yhden nuorehkon naisen tapasin, joka ymmärsi mitä haen eikä tunkenut liiviin, mutta vaihdeltiin muutama lämminsävyinen "kirje". Lopulta hän poistui deitistä ja sanoi, että "ei täällä ole minulle mitään löydettävää.
Täytyy yrittää siviilistä".

Käteen jäi yks hyvä "mummoystävä". Nainen on jo eläkkeellä, mutta rautaiset jutut. Yhteyttä on pidelty tiiviisti jo varmaan 4-5 vuotta ja suomessa käydessä kävimme perheen kanssa häntä tapaamassa. Pelkästään tuon ihmisen takia rundi kannatti tehdä. Hän deittailee edelleen vuosien jälkeenkin eikä vieläkään ole löytänyt sopivaa. Välillä kysyy multa mielipiteitä ja neuvoja jos joku asia askarruttaa.

Profiilissani kävi runsaasti porukkaa ja viestejä tuli aika valtavat määrät.
Tempaisin profiiliin muutaman pitemmän stoorin ja joku anto ilmi osan niistä ja moderaattori editoi herkut pois.
Toisaaltaan juuri toi oman persoonan alttiiksi paneminen varmaan generoi niitä vierailuja ja vastineita.
Kävi siellä henkisesti samanmielistäkin seuraa kohtalaisen paljon, mutta kun oma kuvio oli mikä oli niin käteen jäi tämä vanhepi nainen jolle riitti hyvä keskusteluyhteys.

En osaa varmuudella sanoa kuinka olisi käynnyt jos olisin vakavissani ollut. Parista kolmesta sadasta yhteydenotosta näytti että itselleni olis kelvannut treffien asteelle ehkä neljä tai viis. Yleensä en vastannut mitään jos persoonan avauksessa ei ollut mitään kutkuttavaa tai jos heidän profiilinsa oli lattea ja "sabluunalla tehty".

Valokuvilla on suuri merkitys. Ulkonäkö myös painaa. Laitoin yhden kuvan missä olen suihkussa. Ei siinä näkynyt kuin selkä ja perse, mutta ne kuvat läks. Ehkä se oli virhe. Daamit veti sen silloin intiimille tasolle. Jotkut kysy suoraan että "saako munaa". Keskusteluyhteyteen menin muutaman kymmenen naisen kanssa.

Edit: Unohtu kertoa että palstalla pyöri ilmeisesti myös ammattilaisia. Todella kauniita naisia jotka kommunikoi vähän, mutta heitteli koukkujaan. Tai sitten vaan dillejä jotka kuvitteli että ulkonäkö riittää. Yhdeltä kysyin suoraan että onko huora ja sanoin että ei kiinnosta niin johan rupes tekstiä tulemaan, raivokasta.
Yleensä ilmotin noitten profiilit ylläpitoon. Ei sinänsä mitään huoria vastaan, mutta mun mielestä väärä tapa markkinoida.

Aika erikoisella deittipalstalla olet ollut, jos naiset noin paljon ottavat yhteyttä. Mitä itse kokeillut ja muilta miehiltä kuullut, niin tosi nihkeästi löytyy edes jutteluseuraa. Ilmoitukseen tulee 0-2 vastausta ja jos 2, niin toinen on homo ja toinen huora :(.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15060
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #26 : ke 03.05.2017, 09:37:04 »
Äkkiseltään voisin olettaa että niillä deittisaiteilla joilla itse olen operoinut on ilmeisesti herroilla kova vienti, kun on kerta varaa jättää vastaamatta vaikkapa meitsille, joka pärstäkuvansa perusteella on sortimenttia tavallinen/keskinkertainen (tämä on tosin vähän ikuisesti hakusessa että miten sen naaman tason kanssa oikein todellakin on, mutta kun pari hassua on kumminkin myös kehunut ilman että ovat olleet pesälle pyrkimässä, niin kai siitä keskiarvoksi tulee että siedettävä lärvi ja makunsa kullakin, en tiedä). Mutta voi tietysti olla että kaikki miehetkään eivät hysteerisesti ryntää vastaamaan jokaikiseen ilmansuuntaan vain "varmuuden vuoksi", enhän tee niin itsekään. Ajoittain olen kyllä ollut mielestäni vähemmän kriittinen ja olen koeluontoisesti yrittänyt keskustella sellaisten tyyppien kanssa joista tulee kokolailla heti fiilis että ei tästä mitään tule. Ja eihän siitä sitten tulekaan. Kai sitä nyt tässä iässä jo tietää mikä se oma maku on. En todellakaan usko että mieluinen mies löytyy juuri siltä sektorilta jossa ei ole yhtään mitään mieluista. Myönteisiä yllätyksiä voi sattua elämässä kaikissa asioissa, mutta ihmissuhteissa ei. Jos minä nyt vaan kertakaikkiaan en pidä esim. juoppolalleista, niin se on ihan helvetin suurta ajanhukkaa sitten alkaa vehtailemaan heikäläisten kanssa että voisikohan kumminkin. Ei jumalauta voisi.

Hemmetin vaikeaa on tosin joskus onkia esille että onko mies lalli vai ei. Joku saattaa vähätellä juomisiaan. Ehkä joku ehkä onnistuu huonolla sanavalinnalla saamaan minut uskomaan olevansa retale, vaikka ei ole.

Kun suomalaisten miesten kanssa nettideiteissä ja nyttemmin myös Tinderissä on havainnut ettei kiinnosta järin ketään, niin sitäkin ihmeellisempi olo tulee jos Tinderissä "tykkäilee" ulkomaalaisten miesten naamatauluista. Lähes jokaisen ulkomaalaiseen kohdistuvan tykkäyksen jälkeen pärähtää mätsi välittömästi niin että melkein säikähtää, eli mies on jo etukäteen ehtinyt tykätä minusta ja sitten tulee se mätsi. En oikein jaksa uskoa että ovat aitoja ihmisiä aidolla asialla, tai edes seksiasialla. Tietenkään en tykkäile kuin tosi hyvännäköisistä ulkomaalaisista, kun pääosin en ole kauhean innostunut edes keskustelemisesta ulkomaalaisen kanssa, ja se sitten kasvattaa sitä todennäköisyyttä että jonkun tyypin takana onkin joku huijaritiimi.

Jos olisi hyvännäköinen ulkomaalainen Suomessa, muijaa varmaan olisi niin perkeleesti että miksi jonkun pallinaaman kohdalla laittaisi tykkäyksen? On minulla siellä tietysti kyllä yksi kroppakuvakin, mutta täysvaatteissa että ei siitä kauhean kiihkeitä fiiliksiä saane.



Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

socrates

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #27 : ke 03.05.2017, 09:44:11 »
Äkkiseltään voisin olettaa että niillä deittisaiteilla joilla itse olen operoinut on ilmeisesti herroilla kova vienti, kun on kerta varaa jättää vastaamatta vaikkapa meitsille, joka pärstäkuvansa perusteella on sortimenttia tavallinen/keskinkertainen (tämä on tosin vähän ikuisesti hakusessa että miten sen naaman tason kanssa oikein todellakin on, mutta kun pari hassua on kumminkin myös kehunut ilman että ovat olleet pesälle pyrkimässä, niin kai siitä keskiarvoksi tulee että siedettävä lärvi ja makunsa kullakin, en tiedä). Mutta voi tietysti olla että kaikki miehetkään eivät hysteerisesti ryntää vastaamaan jokaikiseen ilmansuuntaan vain "varmuuden vuoksi", enhän tee niin itsekään. Ajoittain olen kyllä ollut mielestäni vähemmän kriittinen ja olen koeluontoisesti yrittänyt keskustella sellaisten tyyppien kanssa joista tulee kokolailla heti fiilis että ei tästä mitään tule. Ja eihän siitä sitten tulekaan. Kai sitä nyt tässä iässä jo tietää mikä se oma maku on. En todellakaan usko että mieluinen mies löytyy juuri siltä sektorilta jossa ei ole yhtään mitään mieluista. Myönteisiä yllätyksiä voi sattua elämässä kaikissa asioissa, mutta ihmissuhteissa ei. Jos minä nyt vaan kertakaikkiaan en pidä esim. juoppolalleista, niin se on ihan helvetin suurta ajanhukkaa sitten alkaa vehtailemaan heikäläisten kanssa että voisikohan kumminkin. Ei jumalauta voisi.

Hemmetin vaikeaa on tosin joskus onkia esille että onko mies lalli vai ei. Joku saattaa vähätellä juomisiaan. Ehkä joku ehkä onnistuu huonolla sanavalinnalla saamaan minut uskomaan olevansa retale, vaikka ei ole.

Kun suomalaisten miesten kanssa nettideiteissä ja nyttemmin myös Tinderissä on havainnut ettei kiinnosta järin ketään, niin sitäkin ihmeellisempi olo tulee jos Tinderissä "tykkäilee" ulkomaalaisten miesten naamatauluista. Lähes jokaisen ulkomaalaiseen kohdistuvan tykkäyksen jälkeen pärähtää mätsi välittömästi niin että melkein säikähtää, eli mies on jo etukäteen ehtinyt tykätä minusta ja sitten tulee se mätsi. En oikein jaksa uskoa että ovat aitoja ihmisiä aidolla asialla, tai edes seksiasialla. Tietenkään en tykkäile kuin tosi hyvännäköisistä ulkomaalaisista, kun pääosin en ole kauhean innostunut edes keskustelemisesta ulkomaalaisen kanssa, ja se sitten kasvattaa sitä todennäköisyyttä että jonkun tyypin takana onkin joku huijaritiimi.

Jos olisi hyvännäköinen ulkomaalainen Suomessa, muijaa varmaan olisi niin perkeleesti että miksi jonkun pallinaaman kohdalla laittaisi tykkäyksen? On minulla siellä tietysti kyllä yksi kroppakuvakin, mutta täysvaatteissa että ei siitä kauhean kiihkeitä fiiliksiä saane.

Joillain deittipalstoilla saa jonkin verran tykkäyksiä ja ehkä flirttejä ja jotain "moi"- viestejäkin, mutta nehän eivät merkitse yhtään mitään, koska eivät johda mihinkään.

Yleensä äijien meililaatikko kolisee tyhjyyttään vaikka muuta väittäisivät.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15060
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #28 : ke 03.05.2017, 10:01:41 »
Äkkiseltään voisin olettaa että niillä deittisaiteilla joilla itse olen operoinut on ilmeisesti herroilla kova vienti, kun on kerta varaa jättää vastaamatta vaikkapa meitsille, joka pärstäkuvansa perusteella on sortimenttia tavallinen/keskinkertainen (tämä on tosin vähän ikuisesti hakusessa että miten sen naaman tason kanssa oikein todellakin on, mutta kun pari hassua on kumminkin myös kehunut ilman että ovat olleet pesälle pyrkimässä, niin kai siitä keskiarvoksi tulee että siedettävä lärvi ja makunsa kullakin, en tiedä). Mutta voi tietysti olla että kaikki miehetkään eivät hysteerisesti ryntää vastaamaan jokaikiseen ilmansuuntaan vain "varmuuden vuoksi", enhän tee niin itsekään. Ajoittain olen kyllä ollut mielestäni vähemmän kriittinen ja olen koeluontoisesti yrittänyt keskustella sellaisten tyyppien kanssa joista tulee kokolailla heti fiilis että ei tästä mitään tule. Ja eihän siitä sitten tulekaan. Kai sitä nyt tässä iässä jo tietää mikä se oma maku on. En todellakaan usko että mieluinen mies löytyy juuri siltä sektorilta jossa ei ole yhtään mitään mieluista. Myönteisiä yllätyksiä voi sattua elämässä kaikissa asioissa, mutta ihmissuhteissa ei. Jos minä nyt vaan kertakaikkiaan en pidä esim. juoppolalleista, niin se on ihan helvetin suurta ajanhukkaa sitten alkaa vehtailemaan heikäläisten kanssa että voisikohan kumminkin. Ei jumalauta voisi.

Hemmetin vaikeaa on tosin joskus onkia esille että onko mies lalli vai ei. Joku saattaa vähätellä juomisiaan. Ehkä joku ehkä onnistuu huonolla sanavalinnalla saamaan minut uskomaan olevansa retale, vaikka ei ole.

Kun suomalaisten miesten kanssa nettideiteissä ja nyttemmin myös Tinderissä on havainnut ettei kiinnosta järin ketään, niin sitäkin ihmeellisempi olo tulee jos Tinderissä "tykkäilee" ulkomaalaisten miesten naamatauluista. Lähes jokaisen ulkomaalaiseen kohdistuvan tykkäyksen jälkeen pärähtää mätsi välittömästi niin että melkein säikähtää, eli mies on jo etukäteen ehtinyt tykätä minusta ja sitten tulee se mätsi. En oikein jaksa uskoa että ovat aitoja ihmisiä aidolla asialla, tai edes seksiasialla. Tietenkään en tykkäile kuin tosi hyvännäköisistä ulkomaalaisista, kun pääosin en ole kauhean innostunut edes keskustelemisesta ulkomaalaisen kanssa, ja se sitten kasvattaa sitä todennäköisyyttä että jonkun tyypin takana onkin joku huijaritiimi.

Jos olisi hyvännäköinen ulkomaalainen Suomessa, muijaa varmaan olisi niin perkeleesti että miksi jonkun pallinaaman kohdalla laittaisi tykkäyksen? On minulla siellä tietysti kyllä yksi kroppakuvakin, mutta täysvaatteissa että ei siitä kauhean kiihkeitä fiiliksiä saane.

Joillain deittipalstoilla saa jonkin verran tykkäyksiä ja ehkä flirttejä ja jotain "moi"- viestejäkin, mutta nehän eivät merkitse yhtään mitään, koska eivät johda mihinkään.

Yleensä äijien meililaatikko kolisee tyhjyyttään vaikka muuta väittäisivät.

No mikäköhän siinä sitten on että eivät reagoi viesteihin. (Kaiken huippu oli kyllä tässä taannoin kun yksi laittoi flirtin, ja minä laitoin hänelle flirtin - vaikkei jätkällä ollut edes kuvaa, mutta ajattelin että kokeillaan nyt kun on poikkeuksellisesti seudulta - niin eipä sieltä sitten enää mitään kuulunut...) Olisiko lie että miehet miettivät liikaa sitä että a) mihinkähän tämä nyt johta jos vastaan minulle vastanneelle naiselle b) on kumminkin samanlainen kakopää kuin eksäni c) ei tästä mitään tule kumminkaan.

Samat ajatukset on toki itsellänikin jokaikinen kerta mielessä miesten suhteen. Ja aina vaan enenevissä määrin. No, ei ehkä tuo kohta b, kun en jaksa eksää enää työkseni miettiä, mutta eniten tietysti tuo kohta c. Ei voi edellyttää että jos on vuosia sinkkuna niin jaksaa aina vaan ja uudestaan käydä läpi niitä turhauttavia prosedyyreja että lässytät netissä, lässytät ehkä myös puhelimessa, tapaat ja lässytät ja kumpikaan ei kiinnostu kummastakaan. Joskus pariutuneet haukkuvat parittomia siitä että olleen niin mänttipäitä, tympeitä pessimistejä. Ja vaativat että pitää olla sinnikäs, pirtsakka, onnessaan jne. Tervetuloa vaan itse kokeilemaan tämmöistä elämää että vuodesta toiseen pitäisi jaksaa, jaksaa. Helvetistäkö semmoinen mistään mitään tietää joka on nuoresta asti ollut saman ihmisen kanssa, taikka sellainen ihme hannunhanhi että jos tulee ero, niin kylläpä heti on "lohduttaja" kainalossa ja kohta ollaan taas parisuhteessa. Nämä heti lohdutetut taitavat omata sellaisen kaveripiirin jossa on varakumppaneita tarjolla aina kun tarvis. Semmoista se on kun on tosi sosiaalinen. Yhdelläkään ihmissuhteella ei ole mitään erityistä syvempää merkitystä kun kumppanin voi tuosta noin vain lennosta vaihtaa aina toiseen, mutta määrä korvaa ilmeisesti laadun?

Jos edellyttää merkitystä, saa olla keskenään.
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

socrates

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #29 : ke 03.05.2017, 10:10:18 »
Jos äijä ei vastaa flirttiin tai muuhun, niin luultavasti luulee sinua feikkiprofiiliksi ja tai on saanut vuosien varrella niin hirveästi flirttejä, jotka eivät ole johtaneet mihinkään, ettei viitsi enää mitään yrittää.

Joskus voi myös olla kyse siitä, että maksettu kausi ehtii juuri päättyä tai jotain sellaista eikä pysty enää vastaamaan maksamatta lisää.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2876
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #30 : ke 03.05.2017, 10:13:16 »
Olisiko lie että miehet miettivät liikaa sitä että a) mihinkähän tämä nyt johta jos vastaan minulle vastanneelle naiselle b) on kumminkin samanlainen kakopää kuin eksäni c) ei tästä mitään tule kumminkaan.

Harmillista. Tällainen mieshän sopisi sinulle kuin nakutettu, kun teillä olisi niin paljon yhteistäkin.

ABBA

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #31 : ke 03.05.2017, 11:31:21 »

Aika erikoisella deittipalstalla olet ollut, jos naiset noin paljon ottavat yhteyttä. Mitä itse kokeillut ja muilta miehiltä kuullut, niin tosi nihkeästi löytyy edes jutteluseuraa. Ilmoitukseen tulee 0-2 vastausta ja jos 2, niin toinen on homo ja toinen huora :(.

Luultavasti ihan suosittu deittipalsta ja suuri. Kyllä niitä vierailuja tuli paljon pari ekaa kuukautta oli todella säpinää ja sitten alkoi pikkuhiljaa hiipumaan. Myöhemminkin sitten uutta tulokasta kun ilmestyi niin ne etupäässä otivat yhteyttä.
Ma luulen että jos onnistuu rakentamaan mielenkiintoisen profiilin, laittaa riittävästi valokuvia ja on riittävän avoin niin kyllä sitä yhteydenottoja tulee. Mä en kertonut sosiaalisesta stutksestani, koulutuksestani, ammatistani ym. yhtikäs mitään. Kirjotin vaan lyhyitä tarinoita erilaisilla tyyleillä elämästäni ja kyllä se kiinnnostusta herätti.

Toinen oli pienempi ja se oli enempi semmoinen "seurustelublogi" tyyppinen. Siellä tapasin tän nuoren ja mielenkiintosen muijan, mutta joka lopulta päätti ottaa hatkat kun ei löytänyt itelle sopivaa, enkä minä ollut siinä mielessä tarjolla.

Mulla on nykyisin profiili eräässä kansainvälisessä palvelussa ja siihenkin tulee yhteydenottoja liki päivittäin. Eri maalaisia naisia jotka sattuu olemaan samoilla nurkilla. Tätä välillä tsiikaillaan emännän kanssa, mutta mä en ole vastannut kenenkään yhteydenottoihin.

Mä luulen että koko juttu on just siitä kiinni mitä sinne kirjoittaa. Sen perusteella sua tulkitaan ihmisenä. Jos mielikuvan luonti on itselle mieluisaa henkisellä tasolla niin yhteydenottoja tulee. Sen lisäksi oma ulkonäkö vaikuttaa.

Swingersseissäkin tuli kysyntää pilvin pimen kun ilmottauduttiin sinne emännän kanssa parina.

ABBA

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #32 : ke 03.05.2017, 11:37:38 »
Paljos jannut maksatte jos mä kirjotan teille profiilit?

Chama

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #33 : ke 03.05.2017, 12:02:35 »
Paljos jannut maksatte jos mä kirjotan teille profiilit?

Mitäs järkeä on kehitellä deittiprofiili jollekin toiselle... ? Eikös se ihmisen olemus/kyvyt paljastu kuitenkin ennemmin tahi myöhemmin... ?

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2876
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #34 : ke 03.05.2017, 12:07:15 »
Paljos jannut maksatte jos mä kirjotan teille profiilit?

Mitäs järkeä on kehitellä deittiprofiili jollekin toiselle... ? Eikös se ihmisen olemus/kyvyt paljastu kuitenkin ennemmin tahi myöhemmin... ?

Ei välttämättä! Voidaanhan tehdä niin, että ABBA hoitaa profiilin luomisen lisäksi myös viestittelyt ja tapaamiset. Näistä palveluksista ABBA luonnollisesti veloittaa lisää... :)

Chama

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #35 : ke 03.05.2017, 12:11:53 »
Miten tää urogalluksen idea, vaikka kekseliäs onkin, ei oikein kuulosta win-win -situatsioonilta... ? :)

ABBA

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #36 : ke 03.05.2017, 12:19:24 »
Paljos jannut maksatte jos mä kirjotan teille profiilit?

Mitäs järkeä on kehitellä deittiprofiili jollekin toiselle... ? Eikös se ihmisen olemus/kyvyt paljastu kuitenkin ennemmin tahi myöhemmin... ?

Sepä se. Kyllä se lopulta paljastuu, että ehkä henkilö ei aivan itse ole profiiliaan rakentanut.
Profiili vetää vain sisään ja herättää kiinnostuksen. Sen jälkeen pitää pystyä pelaamaan itse.
Eihän toi suositeltavaa ole. Toki ainahan voi antaa vähhän neuvoja mitä sinne profiilin kannattaa laittaa ja miten, mutta niin että henkilö sen itse kuitenkin ihan omin kätösin tekee.


Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15060
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #37 : ke 03.05.2017, 13:08:15 »
Jos äijä ei vastaa flirttiin tai muuhun, niin luultavasti luulee sinua feikkiprofiiliksi ja tai on saanut vuosien varrella niin hirveästi flirttejä, jotka eivät ole johtaneet mihinkään, ettei viitsi enää mitään yrittää.

Joskus voi myös olla kyse siitä, että maksettu kausi ehtii juuri päättyä tai jotain sellaista eikä pysty enää vastaamaan maksamatta lisää.

Nääh. Minulla on useimmilla saiteilla sellainen profiili ettei vahingossakaan voi luulla feikiksi. Tai ainakin itse olettaisin että feikkidaami olisi lätrännyt pakkelia naamaansa, ja minulla sitä ei ole. On sanottu että näytän opettajalta tai kirjastontädiltä, ehkäpä sitten ei saisi näyttää jos haluaa kumppanin. Mutta en minä ala itseäni "väärentämäänkään".

Eräällä taholla missä olen esitellyt kroppaa, välillä jopa bikinein, on tullut melkeinpä eniten vittuiluvastauksia. En tiedä että onko siellä uskottu feikiksi ja kauhean monen pitänyt lähteä testaamaan tuleeko taholtani joku reaktio. Ihan kuin sitten ryntäisin riemumielin treffaamaan jonkun miehen joka on onnistunut suututtamaan minut. Todellakaan en ole ikinä onnistunut muuttamaan vihan tuntemuksia seksuaaliseksi kiinnostuneisuudeksi... Jos tekee mieli vetää miestä turpaan, niin tekee mieli vetää turpaan ja piste. Muut vetelyt voi unohtaa. Mutta enemmän kuin testailu vittuilumiesten taholla kyseessä on vaikuttanut olevan halu purkaa katkeruutta ja kaunaa. Nyreksitty sitä että miksei kaltaisessani kondiksessa oleva nainen muka saa miestä ja olenko nirso. No perkele ehkäpä olen, mielestäni minulla ei ole mitään velvollisuutta olla paljon paremman näköinen kuin mies, kun parisuhteesta on kyse.

Tosin enpä aina ole edes saanutkaan olla, muistaen että joillekin suomalaisille miehille on ihan hirmuinen kauhistus jos parisuhteeseen päädyttyäkin muija mitenkään laittaa itseään. En tajua miten mies ei voi tuntea iloa ja onnea siitä että hänellä on katseenkestävä nainen; kyllä pitää olla itsetunto kuin päästäisellä jos vaatii että nainen ei saa millään tavalla "esitellä muotojaan". Oli niitä edes tai ei.
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15060
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #38 : ke 03.05.2017, 13:09:15 »
Olisiko lie että miehet miettivät liikaa sitä että a) mihinkähän tämä nyt johta jos vastaan minulle vastanneelle naiselle b) on kumminkin samanlainen kakopää kuin eksäni c) ei tästä mitään tule kumminkaan.

Harmillista. Tällainen mieshän sopisi sinulle kuin nakutettu, kun teillä olisi niin paljon yhteistäkin.

Parin paranoidin pöljäkkeen kanssa elämästäni yht. 16 v haaskanneena haluaisin kyllä että seuraava kumppani olisi lupsakkaampi tapaus.  ::)
Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

socrates

  • Vieras
Vs: Parin- ja seuranhaku, deittailu, treffailu (nro1)
« Vastaus #39 : ke 03.05.2017, 13:09:32 »

Aika erikoisella deittipalstalla olet ollut, jos naiset noin paljon ottavat yhteyttä. Mitä itse kokeillut ja muilta miehiltä kuullut, niin tosi nihkeästi löytyy edes jutteluseuraa. Ilmoitukseen tulee 0-2 vastausta ja jos 2, niin toinen on homo ja toinen huora :(.

Luultavasti ihan suosittu deittipalsta ja suuri. Kyllä niitä vierailuja tuli paljon pari ekaa kuukautta oli todella säpinää ja sitten alkoi pikkuhiljaa hiipumaan. Myöhemminkin sitten uutta tulokasta kun ilmestyi niin ne etupäässä otivat yhteyttä.
Ma luulen että jos onnistuu rakentamaan mielenkiintoisen profiilin, laittaa riittävästi valokuvia ja on riittävän avoin niin kyllä sitä yhteydenottoja tulee.

Uudelle jäsenelle tulee yhteydenottoja, mutta mikäli et ole tavannut niitä naisia saati saanut luotua suhdetta, et voi tietää, ovatko ne yhteydenotot tehty tosimielessä. 99% ellei enemmänkin on täysin turhia. Joko palkattujen työntekijöiden ottamia, joilla pyritään uusi jäsen houkuttelemaan ostamaan kaiken maailman lisäpalveluja tai sitten kaikille vastaavien naisten, jotka kokeilevat, pystytkö vielä herättämään kiinnostusta miehissä. Noi viestittelyt loppuvat aika pian ja tapaamisella tulee este vaikka se olisi naisen ehdottama.

Siis yhteydenottojen määrä ei kerro yhtään mitään.