Kirjoittaja Aihe: Uusi avioliittoaloite etenee (nro 3)  (Luettu 26929 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15248
Vs: Uusi avioliittoaloite etenee (nro 3)
« Vastaus #1060 : to 08.02.2018, 11:28:42 »
En ole sanonut, että homojen tai queer-ihmisten näkyvyys mediassa olisi ylikorostamista.

Olet sanonut, että media ylikorostaa homoja ja seksuaalivähemmistöjä pitämällä heitä esillä suhteettoman paljon. Minä taas väitän, että missä tahansa lehdessä on vähemmän juttuja homoista kuin on heidän väestöosuutensa. Ainoa ero on se, että sä koet heteroista kertovat jutut neutraaleina, mutta jokaisen homoseksuaalin lasket yhdeksi ”homojutuksi”. Niinpä lehden, jossa on yhdeksän juttua heteroista ja yksi juttu vaikkapa Jani Toivolasta, sä näet lehtenä, joka ”ylikorostaa” homoja. Näin, vaikka homoseksuaaleja väestöstä on hyvinkin tuo joka kymmenes.


kuukautiset

  • Vieras
Vs: Uusi avioliittoaloite etenee (nro 3)
« Vastaus #1061 : to 08.02.2018, 15:13:18 »
Paskaa. Yksikään lehtijuttu ei korosta heterouutta, mutta osa korostaa homoutta. Homojuttuja on vitusti enempi. Muut on neutraaleja.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Uusi avioliittoaloite etenee (nro 3)
« Vastaus #1062 : to 08.02.2018, 23:27:48 »
Paskaa. Yksikään lehtijuttu ei korosta heterouutta, mutta osa korostaa homoutta. Homojuttuja on vitusti enempi. Muut on neutraaleja.
"Erkki" on enemmän oikeassa kuin "Safiiri". Kyllähän homo- ja queerjutut ovat mediassa saaneet aivan suhteettoman suurta palstatilaa. Kyse lienee siitä, että toimittajat kilpailevat vähän siinä, kuka on kaikkein "suvakein" ja kuka nostaa eniten noita tyhjänpäiväisiä ja asenteellisia juttuja esille. Eiväthän toimittajat aina kirjoita juttujaan lukijoille, he kirjoittavat niitä toisille "toimittajille". 8)

Vähemmistöjen suosiminen on toimittajapiireissä vallallaoleva trendi, siksi homo- ja queerjuttuja suositaan. Kyse on siitä, että monet toimittajat laskelmoivat olevansa jotain edelläkävijöitä ja trendienluojia omissa piireissään. Faktat ovat vähäarvoisia, kun homoja on oikeasti aika vähän ja sukupuolenvaihtajia lopulta jokunen sata koko maassa. Silti kehdataan tehdä noista jokin yhteiskunnallinen ongelma. Kusetusta by media!
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15248
Vs: Uusi avioliittoaloite etenee (nro 3)
« Vastaus #1063 : pe 09.02.2018, 08:47:48 »
Paskaa. Yksikään lehtijuttu ei korosta heterouutta, mutta osa korostaa homoutta. Homojuttuja on vitusti enempi. Muut on neutraaleja.
"Erkki" on enemmän oikeassa kuin "Safiiri". Kyllähän homo- ja queerjutut ovat mediassa saaneet aivan suhteettoman suurta palstatilaa. Kyse lienee siitä, että toimittajat kilpailevat vähän siinä, kuka on kaikkein "suvakein" ja kuka nostaa eniten noita tyhjänpäiväisiä ja asenteellisia juttuja esille. Eiväthän toimittajat aina kirjoita juttujaan lukijoille, he kirjoittavat niitä toisille "toimittajille". 8)

Vähemmistöjen suosiminen on toimittajapiireissä vallallaoleva trendi, siksi homo- ja queerjuttuja suositaan. Kyse on siitä, että monet toimittajat laskelmoivat olevansa jotain edelläkävijöitä ja trendienluojia omissa piireissään. Faktat ovat vähäarvoisia, kun homoja on oikeasti aika vähän ja sukupuolenvaihtajia lopulta jokunen sata koko maassa. Silti kehdataan tehdä noista jokin yhteiskunnallinen ongelma. Kusetusta by media!

Siis - otetaan nyt oikein hitaasti - kun lehdessä on juttu jostain heterosta, ei lehdessä koskaan ikinä edes mainita, että tyyppi on hetero. Hänestä kerrotaan ihan muita asioita oli sitten kyseessä asiantuntija, jotakin kiinnostavaa tai merkittävää tehnyt henkilö, julkkis jonka perhettä tai kotia tai ruokaohjetta esitellään, onnettomaan tilanteeseen tai onnelliseen tilanteeseen joutunut, jotain kiinnostavaa mielipidettä tai näkemystä edustava tyyppi. Sen mainitseminen, että katsokaa - tämä ihminen on heteroseksuaali - ei ole kiinnostavaa. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä, oletusarvona ja ennen kaikkea sivuseikkana, jolla ei ole mitään tekemistä sen aiheen kanssa, mikä hänet jutun haastateltavaksi nostaa.

Mutta kun kyseessä on homoseksuaali, tuo asia tuodaan AINA esiin. Ihan riippumatta siitä, onko jutunteon motiivi seksuaalinen suuntautuminen vai ei. Jossain kohtaa vähintään pitää asiasta kysyä tai vaihtoehtoisesti muistuttaa, että vaikka homohan tää tyyppi on, niin ihan tavallinen ja normaalin oloinen noin muuten. Ja kas - simsalabim - olemmekin lukemassa haastattelua tai henkilökuvaa, jossa käsitellään ennen kaikkea homoutta. Heteroiden vauvauutiset eivät ole uutisia heteroudesta, mutta homojen vauvauutiset ovat AINA uutisia homoudesta. Heteroiden pääsy olympialaisiin, euroviisuihin, eduskuntaan, merkittävään asemaan ovat vain näiden henkilöiden saavutuksista uutisoimista. Korkeintaan mainitaan, että nyt suomalainen on saavuttanut jotakin. Mutta jos kyseessä on homo, niin se uutinen asiassa on se, että homo pääsi ja tuli valituksi.

Kyse ei ole siitä, että homojen homoutta haluttais mainostaa, vaan siitä, että heteroudesta ei pysty saamaan aikaan uutista. Ihan kuten on vaikeaa saada suurta uutista siitä, että on miespresidentti, miesrallikuski, miestoimittaja, miesjuristi...Totta helkkarissa on ENEMMÄN uutisia ja juttuja siitä, että joku on HOMO, kuin siitä, että joku on hetero. Heteroudesta ei voi tehdä uutista, koska se on oletusarvo. Ei lehdissä ole uutisia siitäkään, että ketään ei tapettu tänään tai että R-kioskia ei ryöstetty tänään tai että tänään ei kukaan voittanut mitään missään kisassa tai että moottoritiellä ei ollut erityisempää ruuhkaa tavallisena arkipäivänä hyvällä ajokelillä keskellä päivää. Mutta jo maininta homoksi tiedetystä uutisessa, on ”homojen tuomista esille ja homoseksuaalisuuden mainostamista”. Itse asiassa jokainen julkisuuden henkilö, joka tiedetään homoksi, on kaikessa julkisesti näkyvässä toiminnassaan aina ”homosaatiota” ja ”homouden markkinoimista”. Heteroksi tiedettyjän ihimisten näkyminen julkisuudessa ei koskaan ole ”heterosaatiota” tai ”heterouden mainostamista”. Kukaan ei rummuta lehdessä, että nyt meille valittiin heteroseksuaalinen presidentti tai heteroseksuaali hiihtäjä valittiin olympialaisiin. Eikä kukaan jaksa kiinnostua siitä, että joku toimittaja on hetero.

Itse asiassa juuri ja nimenomaan kaikki ne, jotka tästä homojen liiallisesta näkymisestä ja ”homosaatiosta” valittavat ja närkästyvät, ovat ihan itse siihen syyllisiä jatkuvasti nostaessaan jokaisen maininnan homoudesta, jokaisen homoksi tiedetyn mainitsemisen erityiseksi ja huomoinarvoiseksi asiaksi. JOS ette koko ajan nostaisi homoutta tärkeäksi ja huomionne herättäväksi asiaksi, ei olisi mitään ”homosaatiota”. Olisi vain ihmisiä, jotka tekevät mahdollisesti median huomoita kiinnittäviä asioita, mutta joiden seksuaalinen suuntautuminen ei ole uutinen, ei mielenkiintoinen asia, jonka esiintuominen olisi tarpeellista.