Kirjoittaja Aihe: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)  (Luettu 52579 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14787
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #980 : su 18.06.2017, 12:55:17 »

Kyllä ne ihan omat tunteet - kuten rakkaus - voi kohdistua muuhunkin kuin itseen. Äläs nyt sekoita subjektia ja objektia. Muutoinhan me emme voisi myöskään vihata tai inhotakaan ketään muuta kuin itseämme.

Syytelystä voit syyttää itseäsi. Mutta toki sopivasti unohdat jo tuonkin lauseen kirjoitettuasi, että sinä esitit siinä syytöksen.

Toki esitin "syytöksen" sinulle vastapainoksi.

Sanoin ettet voi elää muuta kuin omia tunteitasi, en väittänyt niiden kohdistumisesta mitään, voithan kohdistaa tunteesi vaikka berliinin muuriin, kyllä ne silti ovat omiasi.

Aaa - tarkistapas kertalleen, mihin omaan syytökseesi esitin minä "syytökseni" vastapainoksi.

Osaat varmaan lukea omia kirjoituksiasi, kun osaat tunteitasikin tuntea, kohteen mukaisesti.

Osaan toki, mutta kysymyshän oli nyt siis siitä, osaatko sinä lukea omiasi. Tai muistatko sellaisia edes kirjoitelleesi.

Katsos sinähän se syyttelet jatkuvasti kaikenlaisesta jopa naisvihasta, no riivinrautamaisuutta voi kyllä löytyä miehistäkin, mutta ehkä tunnistat omat juttusi,  eipä silti liene paljoakaan väliä tunnistatko, en edes sitä pahemmin odota. Syytteleminenhän on sinulle niin luontaista, ja omien kirjoitusten unohtaminen, ellet niitäkin "muista toisten tekemiksi.


Safiiri kirjoitti:
Sen voi ajoittain joku treidata katkeraan naisvihaan, mutta sama tunne se on silti, kun vähäsen pintaa raaputtaa. Esimerkkejä tästä ovat niin faustinen, joka on rakastunut omiin "ajatuksiinsa" sekä ne kaikki kaljan ääressä lähiökuppilassa päivystävät hemmot.

"Nainenhan rakastaa vain itseään ja omia tunteitaan, (myös mieheen voi soveltaa samaa, mutta ei puhuta nyt siitä)  Lapsiaan jos niitä on ja miestään siinä sivussa,, välttämättömänä "pahana johon niitä tunteita voi purkaan oman mielensä ailahtelujen mukaisena.
Mieshän naiselle on omien tunteiden heijastaja, varsinaisessa kohteessahan (miehessä) on kovasti vikoja joita koetetaan muuttaa oman mielen mukaiseksi.

Jätän tämän näin avoimeksi jota voi pohtia, koska se taitaa jo sinänsä saada tunnereaktioita aikaan onhan naiset yleensä huomattavasti tunteikkaampia olentoja (tunneherkempiä) kuin miehet, heidän mielialansa siis heilahtelee huomattavan paljon se, kun on yksi naiseuden voimavaroista."

Tähän sinun tekstiisi oli kommenttini vastaus. Ehkä sinusta siis tämä "nainen rakastaa vain itseään ja omia tunteitaan" on oikein parasta laatua kehu? Tosin voinhan minäkin sitten todeta, että minunkin luonnehdintani olivat silkkaa miesten suitsuttamista eli syytöksinä kokeminen oli vain oma tunteesi, josta minä en ole vastuussa. Sillä toki kaikki rakastavat itseään ja niin sen pitääkin olla, eiks vaan?

>Päätelmäsi, jos itse vaivaudut lukemaan viestin on löperö, en takuulla ole naisvihamielinen eikä sitä viestistänikään kukaan muu sellaiseksi voi väittää, paitsi tietenkin sinä..

En ole yleensäkään vihamielinen, en edes sinulle vaikka höpsöjä lateletkin jatkuvasti, sehän lienee luonteesi mukaista.

Tunteita koetaan itse ja silloin ne tietenkin ovat itsekkäitäkin, mutta tunteensa voi tiedostaa, vapaus on siinä tietoisuudessa, ei siinä että itse päättäisi mitä tunteita kulloinkin on ei niitä voi kahlita.

No eipä sitten ole mikään syytös se, mitä minä kirjoitin. Ihan vain toteamus.

Ihan vaan toteamuksena, eikä mitenkään syytöksenä sinäkin siis olet ilmeinen riivinrauta, eiks je??

Toki. Sinulle. Sitä voit pohtia, onkohan itselläsi jotain vaikutusta siihen, että saat osaksesi vain riivinrautaa.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14787
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #981 : su 18.06.2017, 12:57:21 »
Sukupuolten väliset erot ovat oikeastaan häviävän pieniä. Olen tavannut myös mulkkumaisia naisia ja vittumaisia miehiä.

Olen varsin samaa mieltä. Lisäksi kannattaa aina pohtia myös sitä, mikä on oma osuus siihen, jos tosiaan ihan kaikki naiset / miehet vaikuttaa veemäisiltä tai mulkuilta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #982 : su 18.06.2017, 15:52:35 »

Toki. Sinulle. Sitä voit pohtia, onkohan itselläsi jotain vaikutusta siihen, että saat osaksesi vain riivinrautaa.



Oma historiasihan ei siihen mitenkään vaikuta, vai mitä? Aika monen kanssa olet vakiosti sukset ristissä.

Toki näin keskustelussa viestien välityksellä ei tule käytettyä miehen luonteenomaista myötämielisyyttä, ja 
Vakiintunutta myöntelevää käytöstä jota aviossa kyllä oppii nopeasti.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #983 : su 18.06.2017, 15:58:23 »
Lainaus käyttäjältä: Faustinen
Lainaus käyttäjältä: Safiiri

"Nainenhan rakastaa vain itseään ja omia tunteitaan, (myös mieheen voi soveltaa samaa, mutta ei puhuta nyt siitä)  Lapsiaan jos niitä on ja miestään siinä sivussa,, välttämättömänä "pahana johon niitä tunteita voi purkaan oman mielensä ailahtelujen mukaisena.
Mieshän naiselle on omien tunteiden heijastaja, varsinaisessa kohteessahan (miehessä) on kovasti vikoja joita koetetaan muuttaa oman mielen mukaiseksi.

Jätän tämän näin avoimeksi jota voi pohtia, koska se taitaa jo sinänsä saada tunnereaktioita aikaan onhan naiset yleensä huomattavasti tunteikkaampia olentoja (tunneherkempiä) kuin miehet, heidän mielialansa siis heilahtelee huomattavan paljon se, kun on yksi naiseuden voimavaroista."

Tähän sinun tekstiisi oli kommenttini vastaus. Ehkä sinusta siis tämä "nainen rakastaa vain itseään ja omia tunteitaan" on oikein parasta laatua kehu? Tosin voinhan minäkin sitten todeta, että minunkin luonnehdintani olivat silkkaa miesten suitsuttamista eli syytöksinä kokeminen oli vain oma tunteesi, josta minä en ole vastuussa. Sillä toki kaikki rakastavat itseään ja niin sen pitääkin olla, eiks vaan?

>Päätelmäsi, jos itse vaivaudut lukemaan viestin on löperö, en takuulla ole naisvihamielinen eikä sitä viestistänikään kukaan muu sellaiseksi voi väittää, paitsi tietenkin sinä..

En ole yleensäkään vihamielinen, en edes sinulle vaikka höpsöjä lateletkin jatkuvasti, sehän lienee luonteesi mukaista.

Tunteita koetaan itse ja silloin ne tietenkin ovat itsekkäitäkin, mutta tunteensa voi tiedostaa, vapaus on siinä tietoisuudessa, ei siinä että itse päättäisi mitä tunteita kulloinkin on ei niitä voi kahlita.


Boldaus ja italointi minun. Kyllä minäkin tulkitsen naisvihamieliseksi (ja valheeksi) tuon väitteesi ensimmäisessä boldauksessa.

keskustellessa nimimerkkien kanssa, on aika omituista tulkita naisvihamielisyydeksi jokin viesti, joka kohdistuu yhteen nimimerkkiin.

Safiiri myös selkeästi esitti väitteen, jos sen vaivauduit lukemaan.

Safiiri kirjoitti:
Sen voi ajoittain joku treidata katkeraan naisvihaan, mutta sama tunne se on silti, kun vähäsen pintaa raaputtaa. Esimerkkejä tästä ovat niin faustinen, joka on rakastunut omiin "ajatuksiinsa" sekä ne kaikki kaljan ääressä lähiökuppilassa päivystävät hemmot.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #984 : su 18.06.2017, 16:07:48 »

Itsekkyys on eri asia kuin kyvyttömyys täysin tuntea toisen kokemukset kuin omansa. Miksi haluat jatkuvasti esittää, että muut kirjoittajat eivät ymmärrä todellisuutta, kun tosiasiassa kyse on siitä, että väen väkisin annat heidän käyttämilleen sanoille sellaisia merkityksiä, jotka ovat vain sinun keksimiäsi ja poikkeavat selvästi tavanomaisesti käytössä olevista? Jos haluat filosofoida, niin sun pitäisi ensin määritellä ne sanojen merkitykset, joita käytät. Toki silloin joutuisit tosissaan vaivautumaan.

Yritätkö nyt väittää, että tunnet oravanpojan puolesta, huimaako sitä.?
Aika varovaisia ne ensiaskeleet näyttävät olevan, kun niitä katselee aitiopaikalta, kun pesiä on ihan näkyvissä kunhan ulos vilkaisee.

Mitä todellisuuteen tulee, ihmisen ajattelutavoista on vain kysymys ja sinun tapauksessasi ilmeisen itsekkäistä tavoista ja vastaansanomattoman jääräpäisistä, mutta mitäs tuosta saathan sinä olla ihan sellainen kuin olet.

Tiedän tämän pallon kyllä tulevan takaisin ilman muuta varmasti todistat äskeisenkin väitteen.

Itseasiassa todistat vakuuttavasti väitteeni oikeaksi.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14787
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #985 : su 18.06.2017, 16:33:45 »

Toki. Sinulle. Sitä voit pohtia, onkohan itselläsi jotain vaikutusta siihen, että saat osaksesi vain riivinrautaa.



Oma historiasihan ei siihen mitenkään vaikuta, vai mitä? Aika monen kanssa olet vakiosti sukset ristissä.

Toki näin keskustelussa viestien välityksellä ei tule käytettyä miehen luonteenomaista myötämielisyyttä, ja 
Vakiintunutta myöntelevää käytöstä jota aviossa kyllä oppii nopeasti.
Tottakai vaikuttaa. Mutta juuri siksi, että lähdet kättelyssä liikkeelle oletuksesta, että en ymmärtäisi näin olevan, on osa niitä syitä, miksi en viitsi juuri muuta sulle edes tarjota kuin tätä riivinrautaa. Etkä maltaa taaskaan olla vihjaamatta, että mieheni vain rauhan säilyttääkseen olisi myötämielinen. HAH! Jos joku, niin hän todellakin tiesi mitä sai. Olimmehan ennen seurusteluamme tuttuja 12 vuoden ajan. Lisäksi kävimme monen monituiset väittelyt ja keskustelut paljon, paljon ennen kuin kumpikaan edes ajatteli, että meistä vielä joskus tulee pari. Joten - lyöt kirveesi kiveen vihjailuissasi. Yhteiset ystävämme ovat ihmetelleetkin, että mitenkäs meistä tuli pari, vaikka olimme sitä ennen aina napit vastakkain. Eikä meistä kumpikaan ole ryhtynyt myötäilijöiksi. Päinvastoin. Mutta - kaverien liitot ympärillä hajoilee. Me vain jatketaan yhdessä tyytyväisinä. Me nääs molemmat todellakin tiedettiin, mitä saatiin.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15908
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #986 : su 18.06.2017, 22:29:13 »
Annetaan ihmisten olla sellaisia kuin ovat, eikä kehitellä heistä mitään älyttömiä sukupuoliteorioita. Tuollaiset vain sekoittavat ihmisten mieliä.

Ai sellaisia teorioita, joissa ydinperhe on lapsen ehdoton etu?
Ei ehdoton, vain paras. Ihannemalli, jossa lapsella on isä ja äiti. Melkoinen fassisti taidan olla, jos tuollaisia kerettiläisiä ajatuksia esitän... ;)
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa mikainen

  • Konkari
  • Viestejä: 1937
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #987 : su 18.06.2017, 22:46:57 »

Tunteita koetaan itse ja silloin ne tietenkin ovat itsekkäitäkin

Käsitteiden sekoittamista. Tunteeni ja ajatukseni ovat _omiani_. Moni niistä on itsekäs, mutta jos ajattelen kuinka oravalla ei päätä huimaa kun viilettää oksistossa niin se ei ole itsekäs ajatus vaikka itse ajattelenkin.

Jos se saa minut tuntemaan vaikkapa kunnioitusta tai mielihyvää niin se ei ole itsekäs tunne vaikka itse tunnenkin näin.

Mikä sinut saa ajattelemaan, että oravalla ei päätä huimaa, eikö se ole oman käsityksesi mukaista, vertaathan itseäsi oravan tekemisiin sen  loikkiessaan puissa.

Kunnioituksen tunteminen on varmaan hyvin omakohtainen juttu, rikkaita ja menestyneitä kunnioitetaan heidän saavutustensa vuoksi.
Paljonko kunnioitat rapajuoppoa katuojassa, vaikka tuskin hänen ihmisarvoaan kyseenalaistat.

No nyt vaihdat jo puheenaihetta.

Yritin vain sanoa, että oma ajatus ei ole yhtä kuin itsekäs ajatus.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #988 : ma 19.06.2017, 08:21:39 »

Tunteita koetaan itse ja silloin ne tietenkin ovat itsekkäitäkin

Käsitteiden sekoittamista. Tunteeni ja ajatukseni ovat _omiani_. Moni niistä on itsekäs, mutta jos ajattelen kuinka oravalla ei päätä huimaa kun viilettää oksistossa niin se ei ole itsekäs ajatus vaikka itse ajattelenkin.

Jos se saa minut tuntemaan vaikkapa kunnioitusta tai mielihyvää niin se ei ole itsekäs tunne vaikka itse tunnenkin näin.

Mikä sinut saa ajattelemaan, että oravalla ei päätä huimaa, eikö se ole oman käsityksesi mukaista, vertaathan itseäsi oravan tekemisiin sen  loikkiessaan puissa.

Kunnioituksen tunteminen on varmaan hyvin omakohtainen juttu, rikkaita ja menestyneitä kunnioitetaan heidän saavutustensa vuoksi.
Paljonko kunnioitat rapajuoppoa katuojassa, vaikka tuskin hänen ihmisarvoaan kyseenalaistat.

No nyt vaihdat jo puheenaihetta.

Yritin vain sanoa, että oma ajatus ei ole yhtä kuin itsekäs ajatus.

Olet oikeassa olisin voinut sanoa paremmin.

Yritetäänpä uudelleen.
Niin ihminen tietenkin voi kokea vain omia tunteitaan silloinkin, kun myötäelää emootioita toisten kanssa.

Itsekkyys on enemmänkin määriteltyä oman edun tavoittelua ja siihen liittyvien ajatustottumuksien puolustelua, jota me kaikki "luoja paratkoon" tehdään kaikesta huolimatta.

Eikä tosiaan kaikki ole niin yksinkertaisesti värittynyttä itsekkyyttä, kuten aiemmin hieman "korostuneesti" tahdoin sanoa.

Ajatus kyllä liittyy omiin tunteisiin, kun tässä aistimaailmassa eletään.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #989 : ma 19.06.2017, 08:29:34 »

Toki. Sinulle. Sitä voit pohtia, onkohan itselläsi jotain vaikutusta siihen, että saat osaksesi vain riivinrautaa.



Oma historiasihan ei siihen mitenkään vaikuta, vai mitä? Aika monen kanssa olet vakiosti sukset ristissä.

Toki näin keskustelussa viestien välityksellä ei tule käytettyä miehen luonteenomaista myötämielisyyttä, ja 
Vakiintunutta myöntelevää käytöstä jota aviossa kyllä oppii nopeasti.
Tottakai vaikuttaa. Mutta juuri siksi, että lähdet kättelyssä liikkeelle oletuksesta, että en ymmärtäisi näin olevan, on osa niitä syitä, miksi en viitsi juuri muuta sulle edes tarjota kuin tätä riivinrautaa. Etkä maltaa taaskaan olla vihjaamatta, että mieheni vain rauhan säilyttääkseen olisi myötämielinen. HAH! Jos joku, niin hän todellakin tiesi mitä sai. Olimmehan ennen seurusteluamme tuttuja 12 vuoden ajan. Lisäksi kävimme monen monituiset väittelyt ja keskustelut paljon, paljon ennen kuin kumpikaan edes ajatteli, että meistä vielä joskus tulee pari. Joten - lyöt kirveesi kiveen vihjailuissasi. Yhteiset ystävämme ovat ihmetelleetkin, että mitenkäs meistä tuli pari, vaikka olimme sitä ennen aina napit vastakkain. Eikä meistä kumpikaan ole ryhtynyt myötäilijöiksi. Päinvastoin. Mutta - kaverien liitot ympärillä hajoilee. Me vain jatketaan yhdessä tyytyväisinä. Me nääs molemmat todellakin tiedettiin, mitä saatiin.

En kyllä yritä kuvitella sinun elämäsi kuvioita, mutta hyvähän se on, jos olette toimeen tulleet ihan vaativahan se kahden hengen sopimus yhteiselämästä on joka tapauksessa..

Yritän olla vihjailematta sellaisista asioista joista en voi tietää mitään, vaikka näin keskustellessa kaikenlaista tulee sanottua. Usein ehkä tulee myös väärinymmärretyksi.

Luulen silti, että miehet osaavat olla joustavia pariliitossaan, ei ehkä kaikki, mutta elämä opettaa, itsekin on tullut tuota koulua käytyä.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14787
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #990 : ma 19.06.2017, 08:56:14 »
Annetaan ihmisten olla sellaisia kuin ovat, eikä kehitellä heistä mitään älyttömiä sukupuoliteorioita. Tuollaiset vain sekoittavat ihmisten mieliä.

Ai sellaisia teorioita, joissa ydinperhe on lapsen ehdoton etu?
Ei ehdoton, vain paras. Ihannemalli, jossa lapsella on isä ja äiti. Melkoinen fassisti taidan olla, jos tuollaisia kerettiläisiä ajatuksia esitän... ;)
 

Et ole fasisti, vaan vain esität älyttömän humanistisen teorian vailla perusteita, jolla pyrit sekoittamaan ihmisten mieliä.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14787
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #991 : ma 19.06.2017, 09:01:00 »
Lainaus käyttäjältä: Faustinen
Lainaus käyttäjältä: Safiiri

"Nainenhan rakastaa vain itseään ja omia tunteitaan, (myös mieheen voi soveltaa samaa, mutta ei puhuta nyt siitä)  Lapsiaan jos niitä on ja miestään siinä sivussa,, välttämättömänä "pahana johon niitä tunteita voi purkaan oman mielensä ailahtelujen mukaisena.
Mieshän naiselle on omien tunteiden heijastaja, varsinaisessa kohteessahan (miehessä) on kovasti vikoja joita koetetaan muuttaa oman mielen mukaiseksi.

Jätän tämän näin avoimeksi jota voi pohtia, koska se taitaa jo sinänsä saada tunnereaktioita aikaan onhan naiset yleensä huomattavasti tunteikkaampia olentoja (tunneherkempiä) kuin miehet, heidän mielialansa siis heilahtelee huomattavan paljon se, kun on yksi naiseuden voimavaroista."

Tähän sinun tekstiisi oli kommenttini vastaus. Ehkä sinusta siis tämä "nainen rakastaa vain itseään ja omia tunteitaan" on oikein parasta laatua kehu? Tosin voinhan minäkin sitten todeta, että minunkin luonnehdintani olivat silkkaa miesten suitsuttamista eli syytöksinä kokeminen oli vain oma tunteesi, josta minä en ole vastuussa. Sillä toki kaikki rakastavat itseään ja niin sen pitääkin olla, eiks vaan?

>Päätelmäsi, jos itse vaivaudut lukemaan viestin on löperö, en takuulla ole naisvihamielinen eikä sitä viestistänikään kukaan muu sellaiseksi voi väittää, paitsi tietenkin sinä..

En ole yleensäkään vihamielinen, en edes sinulle vaikka höpsöjä lateletkin jatkuvasti, sehän lienee luonteesi mukaista.

Tunteita koetaan itse ja silloin ne tietenkin ovat itsekkäitäkin, mutta tunteensa voi tiedostaa, vapaus on siinä tietoisuudessa, ei siinä että itse päättäisi mitä tunteita kulloinkin on ei niitä voi kahlita.


Boldaus ja italointi minun. Kyllä minäkin tulkitsen naisvihamieliseksi (ja valheeksi) tuon väitteesi ensimmäisessä boldauksessa.

keskustellessa nimimerkkien kanssa, on aika omituista tulkita naisvihamielisyydeksi jokin viesti, joka kohdistuu yhteen nimimerkkiin.

Kohdistuu yhteen nimimerkkiin? Kenen nimimerkki täällä on "nainen"? Kuukautiset on yksi kirjoittaja, mutta onko nyt kyse jostain ihan toisesta kesustelupalstasta, jonka kirjoittajaa tuossa kuvailet? Kirjoitteleekö sillä palstalla myös "Mies"?

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14787
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #992 : ma 19.06.2017, 10:15:09 »

Toki. Sinulle. Sitä voit pohtia, onkohan itselläsi jotain vaikutusta siihen, että saat osaksesi vain riivinrautaa.



Oma historiasihan ei siihen mitenkään vaikuta, vai mitä? Aika monen kanssa olet vakiosti sukset ristissä.

Toki näin keskustelussa viestien välityksellä ei tule käytettyä miehen luonteenomaista myötämielisyyttä, ja 
Vakiintunutta myöntelevää käytöstä jota aviossa kyllä oppii nopeasti.
Tottakai vaikuttaa. Mutta juuri siksi, että lähdet kättelyssä liikkeelle oletuksesta, että en ymmärtäisi näin olevan, on osa niitä syitä, miksi en viitsi juuri muuta sulle edes tarjota kuin tätä riivinrautaa. Etkä maltaa taaskaan olla vihjaamatta, että mieheni vain rauhan säilyttääkseen olisi myötämielinen. HAH! Jos joku, niin hän todellakin tiesi mitä sai. Olimmehan ennen seurusteluamme tuttuja 12 vuoden ajan. Lisäksi kävimme monen monituiset väittelyt ja keskustelut paljon, paljon ennen kuin kumpikaan edes ajatteli, että meistä vielä joskus tulee pari. Joten - lyöt kirveesi kiveen vihjailuissasi. Yhteiset ystävämme ovat ihmetelleetkin, että mitenkäs meistä tuli pari, vaikka olimme sitä ennen aina napit vastakkain. Eikä meistä kumpikaan ole ryhtynyt myötäilijöiksi. Päinvastoin. Mutta - kaverien liitot ympärillä hajoilee. Me vain jatketaan yhdessä tyytyväisinä. Me nääs molemmat todellakin tiedettiin, mitä saatiin.

En kyllä yritä kuvitella sinun elämäsi kuvioita, mutta hyvähän se on, jos olette toimeen tulleet ihan vaativahan se kahden hengen sopimus yhteiselämästä on joka tapauksessa..

Yritän olla vihjailematta sellaisista asioista joista en voi tietää mitään, vaikka näin keskustellessa kaikenlaista tulee sanottua. Usein ehkä tulee myös väärinymmärretyksi.

Luulen silti, että miehet osaavat olla joustavia pariliitossaan, ei ehkä kaikki, mutta elämä opettaa, itsekin on tullut tuota koulua käytyä.

Tuskinpa joustavuus parisuhteessa on pelkästään miespuolisten kyky. Tai ainakaan omat havaintoni eivät kyllä tue moista päätelmää. Joustavuus toki on edellytys ihmissuhteiden toimivuudelle, mutta ei toisaalta liiallisena sekään ole hyväksi. Joustavuus onkin ennen kaikkea ominaisuus, jossa parisuhteessa(kin) on löydettävä hyvä tasapaino siinä, kuinka paljon kumpikin joustaa. Tasapaino ei koskaan ole vain toisen osapuolen ansio, eikä sitä voi saavuttaa yksin. sanoisin jopa niin, että JOS luulee toimivan parisuhteen syntyneen siitä, miten hyvin itse on osannut toimia, on hyvän matkaa tavaltanut tulevan avioeron suuntaan. Joko itse kypsyy loputtomaan joustamiseensa tai se kumppani kypsyy sun omahyväisen sokeuteen tunnistaa kaikki se, mitä toinen kontribuoi.

Sen sijaan se, että näet nimenomaan miesten olevan joustavia, vaan et niinkään naisten, kertoo jälleen kerran samaa tarinaa kuin aiemmat kommenttisi siitä, että et kykene näkemään naisia tasaveroisina kanssaihmisinä. ne joustamattomat naiset, joita bongailet lienevät vähintään osaksi naisia, jotka eivät ole valmiita tyyymnään siihen eprinteiseen naisen paikkaan, jossa miehille pitäis aina antaa pääosa, kunnia ja ihailu. Naiset ei tietenkään ole jämäköitä, periaatteistaan kiinni pitäviä, vahvoja mielipidejohtajia, selkärankaisia ja luontaisia johtajia, koska - eivät osaa olla sellaisia joustavia ja miehen kainalossa kehrääviä kissanpentuja, jollaisia heidän odotat olevan. Sori, kun en ole kiinnostunut esittämään sitä ihailevaa yleisöä, joka huokailee "viisaiden" sanojesi ja ajatustesi ääressä. En edes tunne mitään syytä pyrkiä olemaan sinulle vähemmän riivinrauta, sillä JOS olisin mies, arvoni nousisi silmissäsi juuri siksi, etten tyydy vain myötäilemään ja mukautumaan. Ennemminkin kaltaiseltasi on otettava krediittinä moinen nimike.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15508
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #993 : ma 19.06.2017, 10:49:14 »
Minäkään en kyllä ymmärrä miten kummassa kukaan joka on yhtään ollut sekä naisten että miesten kanssa tekemisissä voi automaattisesti kasata kaikki meriitit oman sukupuolen puolelle ja nähdä kaikki viat toisessa sukupuolessa. Minua on tällä foorumilla aseteltu miesvihaajan rooliin, mutta ei se nyt vaan oikein käy päinsä: on ollut sekä ikäviä että myönteisiä kummankin sukupuolen seurassa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Totta helvetissä mahdolliset epäonnistumiset seksuaalisessa ja/tai romanttisessa elämässä tapahtuvat miesten kanssa, kun olen hetero. Jos olisin bi tai lesbo, niin sitten voisi olla kaikenlaisia ongelmia joista minulla nyt ei ole aavistustakaan.

Mutta noin ylipäätään minulla ei ole mitään tarvista jumaloida kumpaakaan sukupuolta. Ehkä se osittain johtuu siitä että en koe itseäni "aidoksi" naiseksi. Toisaalta asioissa joissa lähinnä mies pääasiassa on pahantekijä, kuten raiskaaminen, on tietysti asia jossa tulee kurmuutettua nimenomaan miehiä. Vaikka yksilökohtaista se toki on, eivät kaikki ole raiskaajia. Eivätkä kaikki naiset prinsesoita tai pirttihirmuja. Ihmisestä kuin ihmisestä voidaan tietysti löytää yhtä sun toista oikeissa olosuhteissa, jos hän ei kykene kokoajan hallitsemaan itseään kuin... zen-mestari (hyvä) tai kuin robotti (huono).

Jos ihminen kokoajan rummuttaa oman sukupuolensa erinomaisuudesta, niin kyllähän siinä väkisinkin tulee kaikenlaista homotsoukkia mieleen. Mutta siinä lienee tietysti keskeisenä se että oma ego on laajennettu koskemaan "omaa" sukupuolta. Tai sitten kun ei oikein itse koe olevansa tarpeeksi hyvä mies/nainen, niin toivotaan että oma sukupuoli jotenkin kokonaisuutena kompensoisi omaa puutteellisuutta. Eli jos vaikkapa miehenä on jäänyt vähän luuseriksi, niin kyllä kumminkin "me miehet" lässyn lässyn lää. Haetaan ikäänkuin tukea ja turvaa omalta sukupuolelta. Vaikka jos siellä näkisi yksilöitä ja muistaisi sen kaiken kilpailun mikä vertaisten ja kaltaisten kesken vallitsee, niin ei kyllä välttämättä olisi niin hanakka pokkuroimaan "sukupuolitovereille".

On siinä varmasti omat ilonsa että on omalla porukalla naisena tai miehenä, mutta useimmiten tulee mieleen jotain tunkkaista ja hielle haisevaa koko touhusta. Tai miten sen nyt kuvailisi. Sisäänpäinlämpiävää näpertelyä jossa oma yksilöllisyys ei paljon loista?
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #994 : ti 20.06.2017, 09:26:15 »
Minäkään en kyllä ymmärrä miten kummassa kukaan joka on yhtään ollut sekä naisten että miesten kanssa tekemisissä voi automaattisesti kasata kaikki meriitit oman sukupuolen puolelle ja nähdä kaikki viat toisessa sukupuolessa.

Melko hyödytöntä pitää vikoina luonnollisia ominaisuuksia, mitä sukupoulilla on toisiinsa verraten, pitäisikö yleensäkään verrata.

Omia "vikojaan" voi vain itse "korjata" jos katsoo tarpeeliseksi, siis asenteitaan.

Harvemmin niitä toisille kannattaa mainostaa, eikä toisten "vikojen" tuomitseminen hyödytä ketään, ihmisen luontainen puolustusmekanismi, nostaa vain piikit pystyyn-


Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14787
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #995 : ti 20.06.2017, 10:11:14 »
Minäkään en kyllä ymmärrä miten kummassa kukaan joka on yhtään ollut sekä naisten että miesten kanssa tekemisissä voi automaattisesti kasata kaikki meriitit oman sukupuolen puolelle ja nähdä kaikki viat toisessa sukupuolessa.

Melko hyödytöntä pitää vikoina luonnollisia ominaisuuksia, mitä sukupoulilla on toisiinsa verraten, pitäisikö yleensäkään verrata.

Noh - sopis myös miettiä, onko kyseisiä eroja edes olemassa. Vai näkeekö eron vain siksi, että on nielaissut purematta sen perinteisen tarinan siitä, millaisia sukupuolien pitäisi olla. On eri juttu olla jonkinlainen suhteessa perin teiseen ja stereotyyppiseen sukupuolirooliin kuin olla jonkinlainen. Nainen ei ole miestä joustamamattomampi sillä perusteella, että hän joustamattomampi kuin perinteinen myötäilevä ja miehen ohjaukseen tyytyvä vaimo. Eikä mies joustavampi kuin nainen sillä perusteella, ettei pidä vaimoaan nyrkin ja hellan välissä perinteiseen malliin.


Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7546
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #996 : ti 20.06.2017, 16:15:54 »
Minäkään en kyllä ymmärrä miten kummassa kukaan joka on yhtään ollut sekä naisten että miesten kanssa tekemisissä voi automaattisesti kasata kaikki meriitit oman sukupuolen puolelle ja nähdä kaikki viat toisessa sukupuolessa.

Melko hyödytöntä pitää vikoina luonnollisia ominaisuuksia, mitä sukupoulilla on toisiinsa verraten, pitäisikö yleensäkään verrata.

Noh - sopis myös miettiä, onko kyseisiä eroja edes olemassa. Vai näkeekö eron vain siksi, että on nielaissut purematta sen perinteisen tarinan siitä, millaisia sukupuolien pitäisi olla. On eri juttu olla jonkinlainen suhteessa perin teiseen ja stereotyyppiseen sukupuolirooliin kuin olla jonkinlainen. Nainen ei ole miestä joustamamattomampi sillä perusteella, että hän joustamattomampi kuin perinteinen myötäilevä ja miehen ohjaukseen tyytyvä vaimo. Eikä mies joustavampi kuin nainen sillä perusteella, ettei pidä vaimoaan nyrkin ja hellan välissä perinteiseen malliin.

Näin miehenä voin vakuuttaa eroa olevan, ainakaan toistaiseksi ei ole tullut erehdyttyä sukupuolesta.

No vasta pari kertaa liityneenä pitkäaikaiseen yhteiselämäsopimukseen, on lähtökohtainen oletuskin ollut naisen kanssa yhteismatkan tekoa.


Aviossa mieshän menettää vapautensa ja nainen onnellisuutensa, mutta onhan sitä jotain uhrattava, jotain saadakseen.

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7798
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #997 : ti 20.06.2017, 16:38:17 »
Aviossa mieshän menettää vapautensa ja nainen onnellisuutensa, mutta onhan sitä jotain uhrattava, jotain saadakseen.

Nämä yleistyksesi oikeasti ovat heittoja, jotka antavat sinusta melko yksinkertaisen kuvan. Mieluusti ajattelisi, että ethän sinäKÄÄN oikeastaan tätä mieltä olet, olet vain hieman...vitsikäs?

T: Xante

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14787
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #998 : ti 20.06.2017, 19:10:58 »
Minäkään en kyllä ymmärrä miten kummassa kukaan joka on yhtään ollut sekä naisten että miesten kanssa tekemisissä voi automaattisesti kasata kaikki meriitit oman sukupuolen puolelle ja nähdä kaikki viat toisessa sukupuolessa.

Melko hyödytöntä pitää vikoina luonnollisia ominaisuuksia, mitä sukupoulilla on toisiinsa verraten, pitäisikö yleensäkään verrata.

Noh - sopis myös miettiä, onko kyseisiä eroja edes olemassa. Vai näkeekö eron vain siksi, että on nielaissut purematta sen perinteisen tarinan siitä, millaisia sukupuolien pitäisi olla. On eri juttu olla jonkinlainen suhteessa perin teiseen ja stereotyyppiseen sukupuolirooliin kuin olla jonkinlainen. Nainen ei ole miestä joustamamattomampi sillä perusteella, että hän joustamattomampi kuin perinteinen myötäilevä ja miehen ohjaukseen tyytyvä vaimo. Eikä mies joustavampi kuin nainen sillä perusteella, ettei pidä vaimoaan nyrkin ja hellan välissä perinteiseen malliin.

Näin miehenä voin vakuuttaa eroa olevan, ainakaan toistaiseksi ei ole tullut erehdyttyä sukupuolesta.

No vasta pari kertaa liityneenä pitkäaikaiseen yhteiselämäsopimukseen, on lähtökohtainen oletuskin ollut naisen kanssa yhteismatkan tekoa.


Aviossa mieshän menettää vapautensa ja nainen onnellisuutensa, mutta onhan sitä jotain uhrattava, jotain saadakseen.

Aha. Jos siis nainen avioituessaan menettää onnellisuutensa, niin mitäs hää saa?

PS. Kyse ei siis ollut mistä tahansa eroista, vaan nimenomaan niistä eroista, joita sinä väitit miesten ja naisten välillä olevan. Sen olis voinut päätellä siitä sanasta "kyseinen", jota käytin.
« Viimeksi muokattu: ti 20.06.2017, 19:13:15 kirjoittanut Safiiri »

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15908
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #999 : ti 20.06.2017, 23:50:06 »
Minäkään en kyllä ymmärrä miten kummassa kukaan joka on yhtään ollut sekä naisten että miesten kanssa tekemisissä voi automaattisesti kasata kaikki meriitit oman sukupuolen puolelle ja nähdä kaikki viat toisessa sukupuolessa.

Melko hyödytöntä pitää vikoina luonnollisia ominaisuuksia, mitä sukupoulilla on toisiinsa verraten, pitäisikö yleensäkään verrata.

Noh - sopis myös miettiä, onko kyseisiä eroja edes olemassa. Vai näkeekö eron vain siksi, että on nielaissut purematta sen perinteisen tarinan siitä, millaisia sukupuolien pitäisi olla. On eri juttu olla jonkinlainen suhteessa perin teiseen ja stereotyyppiseen sukupuolirooliin kuin olla jonkinlainen. Nainen ei ole miestä joustamamattomampi sillä perusteella, että hän joustamattomampi kuin perinteinen myötäilevä ja miehen ohjaukseen tyytyvä vaimo. Eikä mies joustavampi kuin nainen sillä perusteella, ettei pidä vaimoaan nyrkin ja hellan välissä perinteiseen malliin.

Onko "kolmansien" sukupuolien ajattelu vain humanistista lässytystä, vai  onko sillä mitään tieteellistä taustaa takanaan?

Sukupuolissa on eroja, entä sitten? En minä koe mitenkään ongelmana sitä, että naisissa ja miehissä on eroja, aivoissa ja käytöksessäkin. Noita kysymyksiä ihmisryhmien eroista pidetään syyttä rasistisina ja sortavina, vaikka jossain määrin erot ovat ihan luonnollisia. Ihmiset ovat erilaisia, erilaisuus ei tarkoita eriarvoisuutta! Joo, lässytän taas samasta asiasta, mutta me vain nykyisin ajattelemme liikaa tuollaisia asioita. Ihmisissä on fiksuja ja vähemmän fiksuja, kaikista ei voi tulla kansanedustajia tms... Kaikkia ei pidä tasapäistääkään.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo