Kirjoittaja Aihe: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)  (Luettu 58719 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5582
Kun nyt ihmislajin variaatioista puhutaan, niin seksuaalisuus sinänsä ei ole ehkä tärkein. Siinä mielessä kiinnostukseni kysymykseen on rajattua; olkoonkin että ketjussa olisi tarkoitus käsitellä sukupuolisuutta. Se missä epätoivo varsinaisesti valtaa mieleni, on ihmisen älykkyys, joka sekin on varsin sidoksissa yksilön genetiikkaan. Niin paljon kuin haluttaisiin laajentaa skaalaa tunneälykkyyteen, sosiaalisuuteen ja taiteelliseen lahjakkuuteen (mitä ikinä se sitten onkin), tai miten plastisia älylliset kyvyt ovat ruokavalioon, kasvatukseen ja hoivaan suhteutettuina (ja ovathan ne, klassinen älykkyysosamäärä kasvoi 1900-luvun halki suurinpiirtein monipuolistamalla lasten ravitsemusta ja opettamalla heidät lukemaan ja kirjoittamaan), niin nuo piirteet ovat venytettävissä hyvälläkin koulutuksella vain yksilön omien rajojen mukaisesti.

Pidän aivan erityislaatuisena kysymyksenä, mitä tyhmien ihmisten kanssa oikein pitäisi tehdä. Uskoakseni mielekäs olisi uudenlainen julkinen diskurssi, jossa uskallettaisiin katsoa ihmisoikeuksien ja ihmisen jumalaisen arvon tuolle puolen, mutta sellaista ei voi luoda kuin tyhmien ihmisten kanssa*. Tämä on se yhteiskunnallinen paradoksi, jonka vuoksi käsittääkseni niinsanottua politiikkaa harjoitetaan -muiden lajien kanssa ihmisten ei ole tarvinnut neuvotella, vaan silkka tyrannian käsi on tähän asti kelvannut siihen tarkoitukseen. Myös puheaktit ovat poliittisia, koska puhujan täytyy ottaa tavallisesti huomioon kuulijansa. Siksi julkinen puhe on sovitettava tyhmien ihmisten kielelle niin, että se olisi ylipäätään enää järjellistä kommunikaatiota. Raja mielipuolisen ja järkevän välillä on liukuva: esimerkistä edelliselle käy Jatkumo.

Heittäisin lonkalta 10-20 prosentin ihmisistä olevan niin tyhmiä, etteivät he selviä tavanomaisista työ- ja virkatehtävistä. Paitsi että erilaisilla muodollisen pätevyyden seuloilla yritetään pelastaa eri organisaatiot mainituilta ihmisiltä, väittäisin niillä myös yritettävän pelastaa ihmiset joutumasta tilanteisiin, jollaisista he eivät selviäisi menettämättä kasvojaan. Siten pätevyysperusteet ja erilaiset proseduuritkin kuuluvat osaksi kohteliaisuuskulttuuriamme. Ilman sitä vajoaisimme jonkinlaiseen puolittaiseen anarkiaan -voi vain katsoa pohjois-afrikkalaisten maiden elämänmuotoa havaitakseen eron. Johtopäätöksenä totean siis ihmisten tarvitsevan koulutusta ja opiskelua, mutta yhtä hyvin pelastaakseen itsensä sosiaalisessa elämässään kuin mistään työelämään tai uraan liittyvistä instrumentaalisista syistä. Meillä ei tietenkään ole koulutuspolitiikkaa, joka ilmiantaisi mitään muita tavoitteita kuin sellaisia, joiden sanominen edellä mainitsemassani julkisessa puheessa on katsottava sopivaksi.

Ei ihme että uskonnollinen käsitys ihmisestä ei ota haihtuakseen. Ihmiskunta kokonaisuudessaan ei kestä totuutta omista rajoituksistaan, niin tympeän ylimielisesti kuin laji onkin vuosisadat todistellut pätevyyttään ja ylemmyyttään sille avuttomia elämänmuotoja kohtaan. Valheellinen kuva ihmisestä ujutetaan jo pienten lasten päähän, ja siksi aniharvat rohkaistuvat sosiaalisista sidoksistaan huolimatta katsomaan maailman tilaa ilman hyviksi tarkoitusperiksi verhoiltuja ennakkoluuloja. Tähän nähden suhtautumisemme homoseksuaalisuuteen on eräänlainen detalji suuremmasta kuvasta. On olemassa totuuksia ihmisestä, jotka eivät sovi kaikille. Se tekee niistä osatotuuksia ja hävyttömyyksiä.

*Eräs filosofinen variantti yksityisen kielen argumentista, ja se osoittaa, miksi kielifilosofia on ollut 1900-luvulla niin tärkeässä roolissa
« Viimeksi muokattu: pe 23.12.2016, 06:12:13 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5582
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #1 : pe 23.12.2016, 06:24:38 »
Ajatellaan tällaista kuvitteellista yläluokkaista homomiestä, joka ei yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuen pääse toteuttamaan seksuaalisuuttaan, ainakaan avoimesti. Olemme varmasti yhtä mieltä, että tällainen lähtökohta on omiaan aiheuttamaan turhautumista ja kärsimystä? Jos tämä mies on vaikkapa musiikillisesti tai matemaattisesti lahjakas, kumpi vaihtoehto tuntuisi mielekkäämmältä: vetää itsensä hirteen vai hukuttaa itsensä työhön ja kanavoida kaikki turhauma apinan raivolla johonkin sellaiseen, joka on hyväksyttyä, vieläpä suuresti arvostettua? Jos hän vieläpä onnistuisi, saisi hänen poikkeava yhteiskunnallinen statuksensakin täysin luontevan selityksen. Nero, jolle taide tai tiede on koko elämä, eikä siihen mahdu perheen perustaminen tai muu vastaava normaali aktiviteetti.

Minulle palasi vastauksestasi hämärä mielikuva Wittgensteinin kommentista, jossa hän puhuu kärsimyksen muuttumisesta ihmisten silmissä vanhanaikaiseksi, muistelisin kyseisen kommentin olleen toisen maailmansodan jälkeiseltä luomiskaudelta. Pitänee etsiä se jostain käsiini. 1900-luvun vaihde on muutenkin lempiaikakauteni, sillä silloin vallitsevan tiedon puitteissa etsittiin ihmisen älykkyyden rajoja ja mahdollisuuksia. Se oli kenties jopa toivorikkaampi aikakausi sen vuoksi, että tietoa oli niin vähän, ja niin monta älyllistä läpimurtoa oli vielä tekemättä. Vuosisadan alun pettymyksiä ei oltu vielä euroopassa saatu täysimääräisesti kokea nahoissa.
 En suinkaan vähättele nykytietämystä, mutta tuolloin pelkkä kynä ja paperi kädessä noiden samojen oivallusten taustalla olleiden perusideoiden ilmaiseminen oli vaikeampaa (vertaa sitä vaikka erona ensimmäisen tietokoneen periaatteiden luomisen ja mikrosirujen tuotantolinjan optimoinnin välillä -ihmisillä on nykyään työkaluja luoda työkaluja). Russell sentään yritti laatia tarkan kartan matematiikan perustuksista, oli yritys jälkikäteisesti katsottuna miten mahdoton tahansa. Lisäksi tietynlainen aikakauden ankaruus vaati joko voittoa tai täydellistä tuhoa, ja niin moni lahjakas ihminen sitten tuhottiinkin. Näin kävi myös Wittgensteinin eittämättä lahjakkaassa perheessä. Yksi Wittgensteinin veljistä ajettiin itsemurhaan ja toinen tuhottiin rintamalla. Homoseksuaaleja sisarista oli useampi, myös Wittgenstein itse. Minulla on filosofi Toivo Salosen artikkelikin aiheesta tallessa, ehkä siteeraan sitä jossain välissä.
« Viimeksi muokattu: pe 23.12.2016, 06:31:51 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2875
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #2 : pe 23.12.2016, 06:38:39 »
Kun nyt ihmislajin variaatioista puhutaan, niin seksuaalisuus sinänsä ei ole ehkä tärkein. Siinä mielessä kiinnostukseni kysymykseen on rajattua; olkoonkin että ketjussa olisi tarkoitus käsitellä sukupuolisuutta. Se missä epätoivo varsinaisesti valtaa mieleni, on ihmisen älykkyys, joka sekin on varsin sidoksissa yksilön genetiikkaan. Niin paljon kuin haluttaisiin laajentaa skaalaa tunneälykkyyteen, sosiaalisuuteen ja taiteelliseen lahjakkuuteen (mitä ikinä se sitten onkin), tai miten plastisia älylliset kyvyt ovat ruokavalioon, kasvatukseen ja hoivaan suhteutettuina (ja ovathan ne, klassinen älykkyysosamäärä kasvoi 1900-luvun halki suurinpiirtein monipuolistamalla lasten ravitsemusta ja opettamalla heidät lukemaan ja kirjoittamaan), niin nuo piirteet ovat venytettävissä hyvälläkin koulutuksella vain yksilön omien rajojen mukaisesti.

Pidän aivan erityislaatuisena kysymyksenä, mitä tyhmien ihmisten kanssa oikein pitäisi tehdä. Uskoakseni mielekäs olisi uudenlainen julkinen diskurssi, jossa uskallettaisiin katsoa ihmisoikeuksien ja ihmisen jumalaisen arvon tuolle puolen, mutta sellaista ei voi luoda kuin tyhmien ihmisten kanssa*. Tämä on se yhteiskunnallinen paradoksi, jonka vuoksi käsittääkseni niinsanottua politiikkaa harjoitetaan -muiden lajien kanssa ihmisten ei ole tarvinnut neuvotella, vaan silkka tyrannian käsi on tähän asti kelvannut siihen tarkoitukseen. Myös puheaktit ovat poliittisia, koska puhujan täytyy ottaa tavallisesti huomioon kuulijansa. Siksi julkinen puhe on sovitettava tyhmien ihmisten kielelle niin, että se olisi ylipäätään enää järjellistä kommunikaatiota. Raja mielipuolisen ja järkevän välillä on liukuva: esimerkistä edelliselle käy Jatkumo.

Heittäisin lonkalta 10-20 prosentin ihmisistä olevan niin tyhmiä, etteivät he selviä tavanomaisista työ- ja virkatehtävistä. Paitsi että erilaisilla muodollisen pätevyyden seuloilla yritetään pelastaa eri organisaatiot mainituilta ihmisiltä, väittäisin niillä myös yritettävän pelastaa ihmiset joutumasta tilanteisiin, jollaisista he eivät selviäisi menettämättä kasvojaan. Siten pätevyysperusteet ja erilaiset proseduuritkin kuuluvat osaksi kohteliaisuuskulttuuriamme. Ilman sitä vajoaisimme jonkinlaiseen puolittaiseen anarkiaan -voi vain katsoa pohjois-afrikkalaisten maiden elämänmuotoa havaitakseen eron. Johtopäätöksenä totean siis ihmisten tarvitsevan koulutusta ja opiskelua, mutta yhtä hyvin pelastaakseen itsensä sosiaalisessa elämässään kuin mistään työelämään tai uraan liittyvistä instrumentaalisista syistä. Meillä ei tietenkään ole koulutuspolitiikkaa, joka ilmiantaisi mitään muita tavoitteita kuin sellaisia, joiden sanominen edellä mainitsemassani julkisessa puheessa on katsottava sopivaksi.

Ei ihme että uskonnollinen käsitys ihmisestä ei ota haihtuakseen. Ihmiskunta kokonaisuudessaan ei kestä totuutta omista rajoituksistaan, niin tympeän ylimielisesti kuin laji onkin vuosisadat todistellut pätevyyttään ja ylemmyyttään sille avuttomia elämänmuotoja kohtaan. Valheellinen kuva ihmisestä ujutetaan jo pienten lasten päähän, ja siksi aniharvat rohkaistuvat sosiaalisista sidoksistaan huolimatta katsomaan maailman tilaa ilman hyviksi tarkoitusperiksi verhoiltuja ennakkoluuloja. Tähän nähden suhtautumisemme homoseksuaalisuuteen on eräänlainen detalji suuremmasta kuvasta. On olemassa totuuksia ihmisestä, jotka eivät sovi kaikille. Se tekee niistä osatotuuksia ja hävyttömyyksiä.

*Eräs filosofinen variantti yksityisen kielen argumentista, ja se osoittaa, miksi kielifilosofia on ollut 1900-luvulla niin tärkeässä roolissa

Huolimatta siitä, että kommenttisi hipoo nihilismiä ja misantropiaa, osut täysin ihmisenä olemisen pääongelman ytimeen. Tai sitten juuri siitä johtuen.
« Viimeksi muokattu: pe 23.12.2016, 06:40:58 kirjoittanut Brutto »

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #3 : pe 23.12.2016, 06:49:12 »
1900-luvun vaihde on muutenkin lempiaikakauteni, sillä silloin vallitsevan tiedon puitteissa etsittiin ihmisen älykkyyden rajoja ja mahdollisuuksia. Se oli kenties jopa toivorikkaampi aikakausi sen vuoksi, että tietoa oli niin vähän, ja niin monta älyllistä läpimurtoa oli vielä tekemättä. Vuosisadan alun pettymyksiä ei oltu vielä euroopassa saatu täysimääräisesti kokea nahoissa.
 En suinkaan vähättele nykytietämystä, mutta tuolloin pelkkä kynä ja paperi kädessä noiden samojen oivallusten taustalla olleiden perusideoiden ilmaiseminen oli vaikeampaa (vertaa sitä vaikka erona ensimmäisen tietokoneen periaatteiden luomisen ja mikrosirujen tuotantolinjan optimoinnin välillä -ihmisillä on nykyään työkaluja luoda työkaluja). Russell sentään yritti laatia tarkan kartan matematiikan perustuksista, oli yritys jälkikäteisesti katsottuna miten mahdoton tahansa. Lisäksi tietynlainen aikakauden ankaruus vaati joko voittoa tai täydellistä tuhoa, ja niin moni lahjakas ihminen sitten tuhottiinkin. Näin kävi myös Wittgensteinin eittämättä lahjakkaassa perheessä. Yksi Wittgensteinin veljistä ajettiin itsemurhaan ja toinen tuhottiin rintamalla. Homoseksuaaleja sisarista oli useampi, myös Wittgenstein itse. Minulla on filosofi Toivo Salosen artikkelikin aiheesta tallessa, ehkä siteeraan sitä jossain välissä.

1900-luvun alku todellakin oli kiehtova, niin tieteen kuin taiteenkin saralla. Jälkikäteen on helppo ajatella, että sen aikakauden optimismi oli katteetonta ja mielipuolista, mutta lopulta mielestäni mitään muutakaan ei oikein ole. En minä siis haluaisi miettiä mitä meidän pitäisi tehdä tyhmille, homoille, pitkäaikaistyöttömille, syrjäytyneille nuorille... Pitäisi miettiä mitä tehdä tälle lamalle. Ratkaisut kyllä löydetään, jos vain ei olisi niin helvetin toivotonta.

Linkkaa ihmeessä artikkeli jos vain löydät.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15239
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #4 : pe 23.12.2016, 07:55:29 »
Renttu hyvä, selitys taidepiirien "suurelle" homomäärälle on hyvin yksinkertainen. Niissä kaikenlinen erilaisuus on hyväksyttyä ja jopa arvostettua. Konformismi taas leimaa pikkuporvarillisia piirejä siinä missä työläiskulttuuriakin. Sen sijan taiteilijan kaikki odottavatkin - myös tidwpiirienulkopuoliset - olevan omituinen, erilainen, poikkeavia elämäntapoja noudattava. Homoseksuaalit on silleen samanlaisia kuin me kikki muutkin, että hekin kaipaavat muiden hyväksyntää omalle persoonalleen ja olemukselleen. Siten he hakeutuvat aloille ja piireihin, joissa heidän ei tarvitse näytellä tavallista ja heteroa. Toisaalta taiteelle on hyväksi jonkinasteinen ulkopuolisuus, koska ihmisten, yhteiskunnan ja maailman menon kommentointi ei onnistu, ellei pysty ottamaan siihen pientä etäisyyttä. Niinhän sinäkin nyt tuossa omassa kommentissasi olet näkevinäsi tarkasti homoseksuaalit ja perustat tämän ymmärryksesi siihen, ettet itse siihen maailmaan kuulu.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #5 : pe 23.12.2016, 10:47:28 »

Onkin jännää, miten kiivaasti esim. sinä haluat ylikorostaa seksin ja lisääntymisen yhteyttä, vaikka todellakin ihminen on tässä suhteessa jokseenkin poikkeuksellinen.

Eihän sitä tarvitse korostaa, ylikorostaa,, fakta nyt vain sattuu olemaan, ettei ole mitään seksiä ilman fyysistä jatkuvuuden pyrkimystä, kuten siittiöiden ja munasolujen tuotantoa.
Ihmiskehon toiminta on muiltakin osin, "aika ehdotonta"  varmaan kohta olet kieltämässä kaikki muutkin keholliset yhteydet, kuten tuntoaistin toimintaperusteet, siihenhän seksikin perustuu.

Kysehän on siitä miten keho toimii ja miksi se tuottaa hormoneita ohjatakseen ihmistä seksuaaliseen käyttäytymiseen.

Seksistä saa mielihyvää ja siksi sitä tavoitellaan. Mielihyvää nyt saa erilaisista asioista, kuten sinäkin saat sitä vänkäämisestä.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #6 : pe 23.12.2016, 11:09:44 »

Pidän aivan erityislaatuisena kysymyksenä, mitä tyhmien ihmisten kanssa oikein pitäisi tehdä. Uskoakseni mielekäs olisi uudenlainen julkinen diskurssi, jossa uskallettaisiin katsoa ihmisoikeuksien ja ihmisen jumalaisen arvon tuolle puolen, mutta sellaista ei voi luoda kuin tyhmien ihmisten kanssa*. Tämä on se yhteiskunnallinen paradoksi, jonka vuoksi käsittääkseni niinsanottua politiikkaa harjoitetaan -muiden lajien kanssa ihmisten ei ole tarvinnut neuvotella, vaan silkka tyrannian käsi on tähän asti kelvannut siihen tarkoitukseen. Myös puheaktit ovat poliittisia, koska puhujan täytyy ottaa tavallisesti huomioon kuulijansa. Siksi julkinen puhe on sovitettava tyhmien ihmisten kielelle niin, että se olisi ylipäätään enää järjellistä kommunikaatiota. Raja mielipuolisen ja järkevän välillä on liukuva: esimerkistä edelliselle käy Jatkumo.

Lauma"sieluna" ihminenkin on ympäristönsä tulos, joten ellei tyhmiä ole tarpeeksi, he kyllä lisääntyvät lahjakkaasti.
Poliittisesti ajateltuna on pikemminkin häiriöksi ihmiset jotka puolustavat oikeuksiaan ja vaativat tasa-arvoisuutta.

Oppiminen ja "sivistys" tapahtuu tyvestä puuhun menetelmällä, eli ensin opitaan kielellisesti asioiden yhteys ja sitten joku saattaa jopa ryhtyä ajattelemaan mitä oikeastaan ne asiat tarkoittavat.
Ihmisen toimintamekanismiin kuuluu omaksuminen, asioiden jotka miellyttävät ei tarvitse olla niinkään todenperäisiä, riittää niiden tuoma tunnepuoli. Esim,, uskonto ja opit yleensäkin.

Niin jo pohdittaessa "mitä tyhmien ihmisten kanssa pitäisi tehdä"" asetutaan yläpuolelle ja sekin on yhdenlaista tyhmyyttä. Ponnahduslauta on jokaisen kohdalla suurinpiirtein samanlainen, mutta eihän mitään tapahdu jos ei ole tahtoa, halua selvittää itselleen ja samalla ehkä muillekin "mitä jokin on".

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #7 : pe 23.12.2016, 12:35:23 »
Klassisesta musiikista sen verran, että onko Venezuelan klassisen musiiikin kulttuuriohjelma, El Sistema tuttu? Sen idea on sama, kuin monissa muissa vastaavasti harjoitetut kansalliset urheiluhankkeet (Esim. Brasilian tai Espanjan jalkapalloilu). Venezuela, köyhä maa, satsasi klassiseen musiikkiin samalla tavalla siten, että rutiköyhistä oloista tulevallakin on mahdollisuus opetella klassista musiikkia (El Sistema], Wikipedia).

Katselin muutamat videot tuubista ja lueskelin parit artikkelit. Vaikuttaa liian hienolta systeemiltä ollakseen totta. Ei maailmassa voi mitään tuollaista hienoa koulutusjärjestelmää olla, kiinalaisten keksintöä koko homma!

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #8 : pe 23.12.2016, 23:13:36 »
HS:n ja YLE:n kaltaiset mediat varmasti haluavat ääliöliberalismissaan tukea naisparien ja lepakkoparien hedelmöitystä lasten asiaa huomioimatta, mutta miksi? Vanhemmat, jotka eivät halua lapsilleen molempia vanhempia ovat mielestäni epäkelpoja vanhempia. Ei tuollaisten pitäisi lapsia saada. Vain sellaisten, jotka tarjoavat lapsille sekä isän, että äidin. Muut pois, hus..!

Lasten asia ja etu merkitsee, ei aikuisten.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

taneh

  • Vieras
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #9 : pe 23.12.2016, 23:28:20 »
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsilleen molempia vanhempia ovat mielestäni epäkelpoja vanhempia. Ei tuollaisten pitäisi lapsia saada. Vain sellaisten, jotka tarjoavat lapsille sekä isän, että äidin. Muut pois, hus..!

Miksi? Keksi joku syy..

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #10 : la 24.12.2016, 00:10:36 »
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsilleen molempia vanhempia ovat mielestäni epäkelpoja vanhempia. Ei tuollaisten pitäisi lapsia saada. Vain sellaisten, jotka tarjoavat lapsille sekä isän, että äidin. Muut pois, hus..!

Miksi? Keksi joku syy..

Vanhempi on hyvä, kun tarjoaa lapselle isän ja äidin mallin. Jos ei tarjoa lapsia hankkiessaan, ei ole myöskään hyvä vanhempi, vaan itsekäs paskiainen. Hyvä vanhempi huolehtii siitä, että lapsella on isä ja äiti. Lapsen etu on tärkeää, ei aikuisten etu! ???
« Viimeksi muokattu: la 24.12.2016, 00:13:21 kirjoittanut Toope »
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

taneh

  • Vieras
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #11 : la 24.12.2016, 12:32:50 »
Vanhemmat, jotka eivät halua lapsilleen molempia vanhempia ovat mielestäni epäkelpoja vanhempia. Ei tuollaisten pitäisi lapsia saada. Vain sellaisten, jotka tarjoavat lapsille sekä isän, että äidin. Muut pois, hus..!

Miksi? Keksi joku syy..

Vanhempi on hyvä, kun tarjoaa lapselle isän ja äidin mallin.

Jaa isiksi ja äideiksikö niitä lapsia kasvatetaan? Mä luulin että lähinnä tervepäisiksi ihmisiksi jotka pärjää elämässään.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3200
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #12 : su 25.12.2016, 15:15:43 »
"I only listen to confirmed gay composers" - eräs kommentti eräässä keskusteluketjussa homosäveltäjistä. Huumoria tai ei, mutta erityisen hauskaa siitä tekee se, että se todella olisi ihan hyvin mahdollista. Niin valtava edustus homoilla on säveltäjissä, kuten myös kulttuurissa, tieteessä, taiteessa yleisemminkin. Ei minulla ole esittää mitään tilastoja, mutta rohkenisin väittää, että se edustus on suhteettoman suuri. En myöskään käy latelemaan mitään nimilistaa, se on loputon. Jo A.W. Yrjänä sanoi aikanaan, että "homot ovat luovia".
...Itse puolestani en vain usko vaan myös tiedän, että moni homo inhoaa pyhästi kaikkea heterokulttuuria, ja mitä erilaisimpia asioita tarkastellaan homokulttuurin kautta; toisin sanoen seksuaalisesta suuntautumisesta on pykätty hassu ideologia: kaikki mikä ei ole homoa, on pahasta.


Kuinka moni klassinen säveltäjä oli homo? Tsaikovski kai ainakin, mutta entä muut?

Mitä tulee homojen poliittisuuteen, niin oman kokemukseni mukaan homot ovat aika epäpoliittisia, mutta lesboista löytyy änkyröitä aika paljon. Nuoremman polven lepakot tosin tuntuvat olevan aika lunkia sakkia.

Mutta minun tuntemani homot ovat lähinnä tavisduunareita; kulttuuripiireissä ja Helsingissä saattaa olla ihan toinen meininki.

Poissa Renttu

  • saippuakauppias
  • Konkari
  • Viestejä: 10121
  • Epäilyttävä henkilö
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #13 : su 25.12.2016, 15:36:38 »
Katselin muutamat videot tuubista ja lueskelin parit artikkelit. Vaikuttaa liian hienolta systeemiltä ollakseen totta. Ei maailmassa voi mitään tuollaista hienoa koulutusjärjestelmää olla, kiinalaisten keksintöä koko homma!
Kyllä se totta on, ja El Sisteman kautta on sittemmin tullut useita maailmantähtiä. Yksi heistä jatkaa parhaillaan Esa-Pekka Salosen pestiä Los Angelesissa.

Mutta kuten niin monessa muussakin, tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa. Tasan varmasti - hienon alun jälkeen - korruptiota, pedofiliaa (Köyhiä ja katulapsia, mitä kaikkea heille aikuinen voikaan tehdä, jos vain haluaa!), autoritäärisiä ja brutaaleita opetusmetodeja (Klassisen musiikin opettajat, nuo lungeista lungeimmat!)... Silti, hanke on auttanut tuhansia lapsia pois kadulta ja rikoksista, ja samalla on tullut osoitettua jälleen sekin, että monipuolinen lahjakkuus ei ole vain jotain keskiluokan ja eliitin yksityistä pääomaa.
"Näytelmää, sotaa, kiihtymystä, horrosta, orjuutta" -Marcus Aurelius

"Petän mieluummin maailman, kuin annan maailman pettää minut" -Cao Cao

Poissa Renttu

  • saippuakauppias
  • Konkari
  • Viestejä: 10121
  • Epäilyttävä henkilö
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #14 : su 25.12.2016, 15:47:16 »
Laika, Lenny,

Voisinkin oikeastaan suositella lainattavaksi/ostettavaksi kirjaa Ettekö te tiedä, kuka minä olen. Arroganssin historia on hilpeää luettavaa; Wittgensteinkin oli tunnettu raivokohtauksistaan, milloin kohtasi typeryyttä (Ja sitähän kohtaa joka päivä!). Milloin viimeksi olette tunteneet itsenne idiooteiksi? Minä tunsin itseni idiootiksi viimeksi eilen, kun suihkutin partasutiini vahingossa hiuslakkaa. Okei, takana hektinen viikko vähillä unilla, kiire... Mutta suusta pääsi samalla hölmistynyt, vapauttava hörähdys! Tuli vain lisäkiire pestä se partasuti, ennen kuin lakka ehtii jämähtää jouhiin kiinni.

Ja eipä tämäkään liity ketjun varsinaiseen aiheeseen, joten jätän rönsyn tähän kirjoitukseen.

"Näytelmää, sotaa, kiihtymystä, horrosta, orjuutta" -Marcus Aurelius

"Petän mieluummin maailman, kuin annan maailman pettää minut" -Cao Cao

Poissa Renttu

  • saippuakauppias
  • Konkari
  • Viestejä: 10121
  • Epäilyttävä henkilö
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #15 : su 25.12.2016, 15:59:40 »
Nuoremman polven lepakot tosin tuntuvat olevan aika lunkia sakkia.
Naapurustossani asuu nuori lesbopari, viileitä mimmejä. Olin tosin tutustunut toiseen heistä jo aiemmin, sillä yritin iskeä hänet eräässä yökerhossa. Säästi molempien aikaa kertomalla heti olevansa lesbo. Emme törmänneet sen koommin, kunnes vuotta myöhemmin muuttivat naapuriin, ja kaikkia osapuolia huvitti jälleen maailman pienuus. Olemme sittemmin lähteneet joitakin kertoja yhdessä baariin, sillä juttu kyllä luistaa hyvin, vaikka kulli ei luistakaan. :)
"Näytelmää, sotaa, kiihtymystä, horrosta, orjuutta" -Marcus Aurelius

"Petän mieluummin maailman, kuin annan maailman pettää minut" -Cao Cao

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15239
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #16 : su 25.12.2016, 20:13:57 »

Onkin jännää, miten kiivaasti esim. sinä haluat ylikorostaa seksin ja lisääntymisen yhteyttä, vaikka todellakin ihminen on tässä suhteessa jokseenkin poikkeuksellinen.

Eihän sitä tarvitse korostaa, ylikorostaa,, fakta nyt vain sattuu olemaan, ettei ole mitään seksiä ilman fyysistä jatkuvuuden pyrkimystä, kuten siittiöiden ja munasolujen tuotantoa.
Ihmiskehon toiminta on muiltakin osin, "aika ehdotonta"  varmaan kohta olet kieltämässä kaikki muutkin keholliset yhteydet, kuten tuntoaistin toimintaperusteet, siihenhän seksikin perustuu.

Onhan seksiä silloinkin, kun munasolujen tuotanto on lakannut tahi raskauden tähden tauolla. Seksin harrastaminen ei nimenomaan ole sidoksissa lisääntymiseen ja sen tavoitteena ei ollenkaan aina joka kerta ole jälkeläisen aikaansaaminen.

Lainaus
Kysehän on siitä miten keho toimii ja miksi se tuottaa hormoneita ohjatakseen ihmistä seksuaaliseen käyttäytymiseen.

Silti huolimatta niistä kaikista hormonaalisista muutoksista, joita aiheuttaa raskaus, imetys tai menopaussi, ei seksuaalinen halu lopu. Kumpikohan meistä nyt ei suostu näkemään todellisuutta?

Lainaus
Seksistä saa mielihyvää ja siksi sitä tavoitellaan. Mielihyvää nyt saa erilaisista asioista, kuten sinäkin saat sitä vänkäämisestä.

Aivan. Seksin tavoite on mielihyvä, ei jälkeläisen aikaansaaminen. Mielihyvää koetaan
niissäkin tilanteissa, joissa mitään mahdollisuutta jälkeläisen syntymiseen ei ole. Kuten homoseksistä. Tadaa. Sikäli seksi on ihan samanlaista mielihyvän hakemista ja tunnesiteen vahvistamista homoilla ja heteroilla. Se mikä seksiin vetää, on juurikin mielihyvän tavoittelu. Ei jälkeläisten, vaikka sekin voi joskus ja joillakin joissakin tilanteissa olla seksin päätavoite. Jopa niin ensisijainen, että seksiin ryhdytään, vaikkei yhtään hotsittais.
« Viimeksi muokattu: su 25.12.2016, 20:17:59 kirjoittanut Safiiri »

Poissa wade

  • Konkari
  • Viestejä: 1559
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #17 : ma 26.12.2016, 06:49:55 »
Katsoin Teemalta ensimmäisen jakson Antiikin Kreikan yhteiskunnasta kertovasta dokumentista (liekö vielä katsottavissa). Jaksossa nostettiin esiin kreikkalaisen yhteiskunnan seksuaalisuutta säännellyt erikoisuus: tiettyyn miehen elämänvaiheeseen kuuluivat homoseksuaalinen ja pederastinen seksuaalisuus. Kun elämänvaihe oli ohi, kys. seksuaalinen piirre näyttäytyi lähinnä säälittävänä ja häpeällisenä. Tämä kreikkalainen tapa vaalia homoseksuaalisuutta on varmasti kaikille tuttu. Kyse oli myös siitä, että aikalainen naiskäsitys oli niin rajattu, ettei ihmisen seksuaalisuuden rikkaus päässyt kunnollisesti purkautumaan heteroseksuaalisten suhteiden kautta.

Mielenkiintoista on se, että tämä kreikkalainen "seksuaalinen instituutio" tuntui olleen täysin mahdollista ja luonteikasta ajan ihmisille (miehille).

Ihmisen seksuaalisuuden tarkastelu pelkästään suvunjatkamisen näkökulmasta ei riitä selittämään sitä, kuinka laaja ja kaikkialle rönsyilevä ilmiö seksuaalisuus on. Seksuaalisuuden ilmenemät ovat niin moninaiset, että karkea lisääntymisen korostaminen tee sille kunniaa.

Itse ajattelen, että mikä tahansa seksuaalisuuden ilmaus on yhtä "aito" ja "tarkoituksenmukainen". En ole koskaan jaksanut innostua siitä, että seksuaalisuutta (ja sen luonnollisuutta) pitäisi tarkastella sen mukaan pystyykö se todistettavasti johtamaan suvulliseen lisääntymiseen. Kyllä ne antiikin kreikkalaisetkin onnistuivat suvullisesti lisääntymään, vaikka homostelivat oikein universaalin kulttuurisen normin valtuuttamina.

Mitä kreikkalaisesta homoseksuaalisuudesta sitten pitäisi ajatella: oliko kyse siitä, että kulttuuri pakotti ne n. 95 %, jotka ovat "luonnollisesti heteroita", itselleen luonnottomaan seksuaaliseen käyttäytymiseen? Todennäköisempää on, että homoseksuaalisuus ja pederastia "tuntuivat ihan hyvältä" harjoittajistaan: tai siis että kyse oli aidosta seksuaalisesta halusta ja nautinnosta, jota kys. kulttuurin piiriin kuuluvista suurin osa vaali. 

---

Oma heteroseksuaalisuuteni on vuosien varrella osoittautunut melko joustavaksi omien rajojensa sisällä. Jos yläasteella katsoin osaa ikätovereistani innoissani, nyt luokallinen senikäisiä tyttöjä aiheuttaa lähinnä vaivaantuneisuutta. Se mikä silloin oli seksikkyyttä, on nyt lapsekkuutta (jos esim. katson vanhoja luokkakuvia). Parikymppisenä ns. "puumanaiset" eivät herättäneet minussa minkäänlaista reaktiota; elleivät sitten sattuneet olemaan niitä Hollywoodin puumanaisia, jotka yritettiin parsia ja pukea ikinuoriksi. Nyt kolmikymppisenä huomaan, että 45-v nainen voi olla täysin haluttava. Samoin on äitien kanssa, nuorempana äitiys oli, syystä tai toisesta, seksuaalisuuden sammuttava asia: nyt lastenrattaita työntävä nainen on oikeastaan samalla viivalla lapsettoman verrokkinsa (hehe) kanssa. Tuntuu että oma heteroseksuaalisuus laajenee koko ajan mitä enemmän ikää kertyy. Nuorempana olin jopa ikärasisti nuorempaan suuntaan: 23-vuotiaana itseäni pari vuotta nuorempi nainen oli jopa ongelmallinen asia, nyt 19-v nainen ei tunnu enää lainkaan hullummalta ajatukselta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #18 : ma 26.12.2016, 11:05:55 »

Silti huolimatta niistä kaikista hormonaalisista muutoksista, joita aiheuttaa raskaus, imetys tai menopaussi, ei seksuaalinen halu lopu. Kumpikohan meistä nyt ei suostu näkemään todellisuutta?


Niin mitä todellisuutta?  Sitäkö, että ihmisen kemiallinen koostumus ei olekaan totta, sinun mielestäsi?
Mikä sinussa sytyttää mielihalun?

Seksuaalisuutta kyllä on eikä sitä kukaan ole kieltämässä. Sitähän on mediakin täynnä; monet teollisuudenalat toimivat sen avulla, kuten kosmetiikan, vaateteollisuuden, mediaviihteen-saippuasarjojen ja kaikenlaisen muunkin mitä on valjastettu "romantiikan ympärille.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7978
Vs: Sukupuolisuus, sukupuoliroolit, sukupuolten erot, ... (nro 4)
« Vastaus #19 : ma 26.12.2016, 11:16:17 »

Aivan. Seksin tavoite on mielihyvä, ei jälkeläisen aikaansaaminen. Mielihyvää koetaan
niissäkin tilanteissa, joissa mitään mahdollisuutta jälkeläisen syntymiseen ei ole. Kuten homoseksistä. Tadaa. Sikäli seksi on ihan samanlaista mielihyvän hakemista ja tunnesiteen vahvistamista homoilla ja heteroilla. Se mikä seksiin vetää, on juurikin mielihyvän tavoittelu.

Nytkö vasta huomaat tuon itsestään selvän asian, että seksiin vetää mielihyvän tavoittelu, Sitä olen sanonut jo koko ketjun ajan.

Onhan selvää, että sinunkin mielihyväsi tarvitsee sukupuolivietin ja sen mahdollistavan toiminnan.  Ilman sukupuolista viettiä, biologisia valmiuksia ei mitään viettiä edes ole.
Siemensyöksyssä se mieskin sen orgasmin saa.

En myös missään vaiheessa ole väittänyt, etteikö siihen sukupuolisuuteen liittyisi kaikenlaista käyttäytymistä ja reksiviittaa, keimailla "osaavat jo pikkutytötkin.