Kirjoittaja Aihe: Musiikkia (linkkejä)  (Luettu 32813 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16505
Vs: Musiikkia (linkkejä)
« Vastaus #240 : su 24.06.2018, 02:55:47 »
Ukulele orchestra of Britain - You don't bring be flowers any more... (live)
https://www.youtube.com/watch?v=KMnCkg8dJXI&index=2&list=RDXEJpDohjd70

Aivan upea esitys!
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Paikalla Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4242
Vs: Musiikkia (linkkejä)
« Vastaus #241 : su 24.06.2018, 03:49:45 »
Saksalaisen sodanaikaisen propagandaorkesterin musiikki on letkeää. Tässä malliksi. Youtubesta löytyy kymmeniä kappaleita lisää.

https://youtu.be/SyBwIav4bqI

https://youtu.be/D6g78UQ-ohQ

https://youtu.be/Q5LRaU9xcLQ

https://youtu.be/SgrcNO2uk6s

https://youtu.be/ujCSVhnjEZs

Poissa Juuli

  • Konkari
  • Viestejä: 813
  • Hukkaskukka
Vs: Musiikkia (linkkejä)
« Vastaus #242 : su 24.06.2018, 08:56:39 »
.



VÄRSSY

Tarinan tapahtumapaikka Lappi. Revontulten, lumen, ikiroudan maa.

Sattuipa pimeimpään, synkimpään kaamos-aikaan Näkkäläjärven Aslakin ja Nuorgamin Jounin akoille päähän pälkähtämään oiva tuuma: tuulettumahan päästävä.
"Kuuleha sie Aslak. Mie ja Elsha mänemmä tuulettumaha, märkänemmä ja kasvava otshaluuhu sarvhet, jos emmä pääshe, Aslak-ukkosein. Met mänemmä "
Ukot luvan antoivat, eivät sarvipäisiä akkoja tahtoneet ristikseen. Akat senkun skiidoilla tunturinkuvetta maalikyliin lasettamaan. Hameet hulmuten lakin läpät oikosenaan.
Maalikyliin päästiin , ilta tanssattiin, iloittiin ravintelissa.

Tuli sitten kotiinlähdön aika synkkään, kylmään yöhön piti menemän.
" Mänemmä met, jo vain " akat tuumasivat. Taas lasetettiin skiidot vonkuen, lumi tupruten. Sattui maalikylän laitamilla hautausmaan aidan vieressä akoille pissihätä. Ei auttanut mikään, topattava skiidon vauhti oli siihen aidan viereen.
Akat riipoi housut kinttuihin pakkasessa, asia toimitettiin.
Mistään ei Aslakin akka, tietenkään, paperia löytänyt, pyyhkäisi housuihin, heitti märät housut,
ei ilennä jalkoihin enää kiskoa, pusikkoon.
Jounin akan vierestä löytyi tuulten kuljettama kankaanpalanen, mistä lie. Siihen pyyhkäisi, kiireellä housut kinttuihin kiskaisi ja niin matka kotipuoleen jatkui.
Aamusella soitti Näkkäläjärven Aslak nokialla Jounille:
"Jouni , mie ko luulhe, ethei mei akhat olheet lainkhaan suuvesti siel kemuloisha.
Miu akal ei ollu aluhousui  ollenkha. "
Jouni:
" Ei tuo vielä mithää. Miu akan aluhousustha löythy kankhaanriekhale, jos luki :
- Kiitollisuudella kaivaten, Jälleennäkemisen toivossa. Ivalon Mieskuoro  ."
.


https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Musiikkia (linkkejä)
« Vastaus #243 : ti 04.12.2018, 21:00:18 »

Tässä on kivasti esitetty eri laitteiden teknisiä ominaisuuksia: https://www.youtube.com/watch?v=a0fkNdPiIL4  (Benny Benassi - Satisfaction)

Kun näin, joskus vuonna 200x, niin oli hykertelemistä, melko pitkäksi aikaa.

Tuli mieleen tästä harrastuksesta: Burlesque. En tiennyt  sen olemassaolosta aiemmin. YLElläkin oli ohjelma tästä. Kesken: https://areena.yle.fi/1-4136428

Rajojen ylittämisen teema on hyvä. Tässä eräs intuitiivinen kannustus, melko kokonaisvaltaisesti tähän: http://jatkumo.net/index.php?topic=1928.msg221113#msg221113 Olikohan ulostulon peruste tämä? En tiedä, vaikka itse kirjoitin, että mikä oli vaikutin. Heiton vain muistan, ja osasin jopa hakea foorumin paljoudesta.

Paitsi henkiset rajat, niin myös fyysiset. Pyöräillessä tänään mietin irroitellessa, että taitaa tosiaan olla pentuilua, tosin asian voi nähdä myös turvallisuuden lisäämisenä. Jos liukkaalla kelillä ajelee pyörällä, eli talvisin, helposti, ja hallitsevasti, eri olosuhteissa, täytyy keli pyrkiä ottamaan hallintaan mahdollisimman nopeasti. Siinä auttaa leikki, joka menee överiksi, eli haastetaan heti hallintakykyä, mutta tietoisesti.

Tasapaino on kiikkerä juttu, ja kun se menee, niin päätyy, minne päätyy, ellei saa tukea kaatumisessa. Kiikkerä juttu menee vähemmällä marginaalilla, jos tietoisesti seuraa tasapainoilua, eli ei tee sitä reaktiivisesti, vaan hallitsee asian, tai paremmin sanoen on siinä rytmissä, jota kuitenkin on pakko käydä, säätelyssä, jota voi käydä seuraamalla pienemmällä riskimarginaalilla.

Pyörä on muutenkin kiva esimerkki tasapainoilusta (esimerkillisesti, ei ehkä niinkään luontevasti). Levetä tanko voi auttaa ääriliikkeiden hallinnassa, kun kunnon momenttia saa nopeasti, etupyörään. Jos ohjaaminen perustuu isoonkin momenttivääntöön, tavallisissa kuluissakin, ja kulkuna tuo tarkoittaa se sitä, että korjausta on pakko tehdä, koska kun ohjausliike menee niin överiksi, on korjaavan on oltava yhtä vahvaa.

Pitkätankopyörä voi olla burliski-periaatteen vastakohta, eli mennään överiliikkein, vaikka turvallisuuden parantaminen ääriohjauksella, ei oikeasti ole haussa. On aitoa tiedostettua extremeä, jopa heittäytymällä, ja on extremeä, jossa ei oikeasti olla mukana sillä valppaudella, joka tähän tulisi liittyä.

Taiteilu muutenkin on lähintä balanssin seurailua, vaikka voi näyttää horjakalta. Jos balanssia ei osaa seurata, ei kokonaisliikkeen tarkkuus ole hyvä, vaan liike voi olla särkevää, kulmikasta, kuluttavaa, ...

Taiteilu on balanssin seuraamista mahdollisimman vähäisin ohjaustoimin. Usein balanssitouhun voi varmistaa, jos jotain ylitystä tulee, eli on energiasäästöä, ja valmisreserviä, jos jotain täytyy reagoida, jonain lyhenä ajanhetkenä, jolloin on lisäksi skarppiutta reagoida.

Helpon ja taloudellisen menon olen aiemminkin liittänyt yleiselinjaan, turvallisuuden kanssa, jos turvallisuutta tarkastellaan riittävän pitkällä aikavälillä, jolloin energiantuhlaus vie sumuun, eli sitä ei tarvitse aina edes tarkastalla, kun samaa ei tapahdu, kuin kestäväluonteisemmassa menossa.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Musiikkia (linkkejä)
« Vastaus #244 : ti 04.12.2018, 21:14:19 »

Tasapaino, linja-vakaus, ... fyysisessä maailmassa

Asia on tullut mieleen myös lentävien objektien tapauksessa. Luodit pyörivät ilmassa, kun piipussa on rihlat, ja rihlojen läpi kuljetaan. Miksi? Kysymys on aika simppeli, ja ehkä helposti ratkaistava, mutta moniko osaa?

Olisiko pyörimisen vakauttava juttu siinä, että ilmavirtaa halkoo esine, jossa jokainen otsapinnan alue ottaa osuutta tietystä suunnasta, pienen hetken. Joka tapauksessa ilmavirta lentävän objektin tuntumassa, muodostuu eri lailla, symmetrisemmin, jolloin ilmavirran aiheuttama paine-painotus on tasaisempi joka suunnilta, ellei ilmamassan liikettä muuten ole, eli tuulta.

Jos lentävä objekti muuttaa asentoa kulkusuuntaan nähden, aiheuttaa asennon vaihtaminen aika erilaista ilmanpainetuntumaa objektiin. Tälläinen vaihtuminen kun lähtee, niin yleensä tapahtuu "suuntasakkaamista" yhä enemmän. Kulkusuuntaan nähden pyörivän symmetrisen objektin voi olettaa olevan asentovakaampi, eli suuntasakkaamiseen ei niin paljon riskiä. Ehkä suurin juttu tässä.

Mielenkiintoisempi lentävä objekti on tietysti muu kuin pyörivä, eli esim lintu. Jos on vaikka haukka, eli vähän kuin ohjus/luoti, niin miten voi olla niin suuntatarkka, kovassa vauhdissa, paljoa asentoa korjailematta, etenkin jos kohde ei liiku, eli suuntaa voi pitää samana. Mikä osuus tässä on höyhenillä? Niitä on oikeasti joka lentävässä otuksessa, kai. Paitsi suuntavakaa, kevyesti, niin myös muutosvalmius, kaiken aikaa, jos tarve. Pyrstö siinä korostuu, mutta entä höyhenien vaikutus?
« Viimeksi muokattu: ti 04.12.2018, 21:17:28 kirjoittanut Juha »
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Musiikkia (linkkejä)
« Vastaus #245 : la 15.12.2018, 12:47:07 »

Yhteisvoimin,
sahataan jalkaa,
tästä se lysti alkaa.

https://www.youtube.com/watch?v=_YuJZzuHDf8

Kuolemanspiraalissa on tyynintä. Näin kai.

On eräs sanonta: Tyyntä myrskyn edellä. Yleensä näitä sanotaan enteilevästi. Siten dumpataan kauhua yleisemmäksi. Ehkä sitäkin voi hegemonisoida.

Elämää on eniten kuoleman läheisyydessä. Näinkin, kai.

Kokemusextremeen, latteuden vastkohtana, tulee mieleen tapauksena ihan arkitapahtumiin kuuluva taide, esim teatterissa, joka voi olla vahvaotteista, riippuen. Itse koen eniten välittömissä kokemuksissa. Ne vie, ja niissä voi vaan olla. Rakennetumpi on, mitä on, ja jos jokin lähiextemeen liittyvä tila saadaan tukevoitettua yhtä vahvana kauemmas, niin onhan se juttu, mutta miten tällaiset jää oikeasti kauemmaksi?

Mikä on vahvaa, se on kauempaa katsoen tyhmää ja älytöntä. Vahvuus on tyhmässä ja älyttömässä. Ehkä se vahva on sitä, mikä on elämää, josta ihminen tekee irtiottoa, ja saa nauraa sille, kauempaa, rakenteiden takaa.

Moniko miettinyt, mistä elämän irrationaalisuus on peräisin? Mikä on sen merkitys? Miten se tulisi huomioida? Voihan sitä olla paikoitellen, ja näin arvostettuna. Toisaalta jos merkityksellisten asioiden osalta ei löydy samaa, niin mikäs tämä kvartti-irrationaalisuus sitten on?

Riskinsä kaikessa, ja ehkä suurin riski joskus siinä, ettei riskiä ole kaikessa. Vai onko riskiintymisessä oma logiikkansa? Sen kulussa.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Musiikkia (linkkejä)
« Vastaus #246 : la 15.12.2018, 13:19:57 »

Pitkään aikaan kuunnellut kappaleita, joiden kokoelma omalla kohdallani melko rajattu, oli hyvä tai huono.

Kalasnikof: https://www.youtube.com/watch?v=TdQqy6RVTV8
Капитал: https://www.youtube.com/watch?v=m5qDsOmz-Yk

Jälkimmäisessä on hauskaa, pumpulista rytmiä. Pumpulisen rytmin toisella puolellakin jotain, toisrytmiä, jota en osaa nimetä, nyt. On toisaalta vähän kuin kappale/esitelmä työkaluista, naiskehojen esiintuomana. En osaa hakea kappaletta, mutta tuli mainittua burleskia kuvatessa.

Mitäs tämä on, tähän yhteyteen tuotuna: https://www.youtube.com/watch?v=SIxOl1EraXA (Mireille Mathieu singing La Marseillaise)

Valtioitten kansallislauluissa on yleensä jotain mahtavaa. Kerran tein runon tämän mahtavuuden hengellisemmäksi kääntyvän puolesta.

Isänmaa

Sen läsnäolon,
sen voiman koin.
Olin vieressä kosken,
joka virratessaan soi.

Äyräät paukkui,
kallio tutisi.
Puhalsi myrskytuuli,
puut huojui, mukana humisi.

Kosken äärellä,
seisoen:

Oli se kansa,
joka yhtyi,
mukaan veisaten.

http://www.youtube.com/watch?v=jFU7YVFrZbw


Musiikin vaikutelmien sanallistamiset ovat kiehtovia, ja toisaalta aika hakevia. Vähän kuin jos tulkitsisi ihmisiä, tai täysin avoimia tilanteita, joissa ei ole perinteisessä mielessä rautaista kerrottavaa, joka jokaiselle todettavissa, jos vain on jotenkin tolkuissaan.

Sen voi ainakin sanoa, että Wittgensteinin kattavakategorisesti tulkittu kunnioitus kieltä, ymmärrettävyyttä ja jaettavuutta kohtaan ei ole ihan soinnukas, tällaisessa yhteydessä. Vai irtoaisikohan sillä sitten mitä?

Kieli kyllä pääsääntöisesti lähestyy asioita toisaalta kuin juuresta, sitä itseään ei kovasti aleta lähestyä. Vai miten tämä on?

Kohinaa, mekkalaa, kohinaa, ennen kajautusta. Sitten kajautusten tahtiin. Ja mitä lie. Ei sanota mitään, kun ei edes mitään kuvattavaa.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.