Mainittakoon tutkimus jonka tein ja julkistin eräällä äärioikeistolaisella foorumilla (myös Saunalahden foorumille taisin laittaa). Osoitin matemaattisesti, että rot..hmm.. kansojen sekoitus (suomi+afr.) vähentää molempien sisäsiittoisten resessiivisten tautien ilmenemistä (fenotyyppien taajuutta) ja kansa "puhdistuu" sekoittumalla. Koskee enempi koiria mutta sama matem. ilmiö soveltuu ihmisiinkin.
Vähemmän tauteja suvaitsevaisuudella, enempi tauteja nationalismin rotuopeilla.
Jos totta puhutaan, niin kansan geneettinen puhdistaminen nimenomaan vaatisi sisäsiittoisuutta. Juuri niin nimittäin saadaan ajan mittaan resessiiviset taudit poistettua, mutta hinta tästä on luonnollisesti kova. Sisäsiittoisuudesta voi olla myös hyötyjä, ja käsittääkseni ulkosiittoisuudestakin voi seurata haittoja. En ole kannattamassa kumpaakaan, ja Suomen lakia ei tulisi ainakaan höllentää tässä suhteessa. Nykyisellään esim. puolisisarusten välistä sukupuolihteyttä ei pidetä rangaistavana.
Rodunjalostus kiinnostaa nykyään lähinnä mokuosastoa, ja heitäkin hyvin pinnallisesti.
Mutta juuri täysin sattumanvaraisesti (siis sattumalta vaikkapa Suomeen aikoinaan päätyneet) ilman hyvien geenien valikointia tapahtunut sisäsiittoisuus (hyvin pieneen geenipooliin perustuva) saattaa siis johtaa joiden perinnöllisten sairauksien - toki myös joidenkin positiivistenkin ominaisuuksien - rikastumiseen populaatiossa. Jotta kyse olisi jalostuksesta, pitäisi käyttää tietoista valikointia. Siinäkin olisi sitten tarkasteltava sitä, ettei jonkin hautun ominaisuuden valikoimisen lisäksi vahingossa valikoida myös jotakin jopa fataalia ominaisuutta. Josksu tällaiset ovat myös itse asiassa iihan sama ominaisuus. Esim. karvattomien koirien karvattomuus on ominaisuus, joka sekä aiheuttaa elinkelvottomuutta, tavoiteltua karvattomuutta ja ns. epäonnistunutta versiota eli karvallisuutta.
Laaja geenipooli on kuitenkin parempi perinnällisten sairauksien kannalta, koska nehän ovat tyypillisesti harvinaisia, mutta saattavat joissakin väestöryhmissä olla tavallista yleisempiä ja siis niiden saamisen riski on kohonnut. Laaja geenipooli ei kuitenkaan hävitä niitä, vaan vain laskee sellaisen saamisen riskiä. Resessiivisenä itse ominaisuus tietenkin periytyy ja kulkee perimässä sukupolvelta toiselle. Mutta todennäköisyys, että sen saa molemmilta vanhemmilta (ja siis saa itse sairauden) on pienempi, jos ei ”nai naapuria”. Nykyään kaiketi on jo näköpiirissä seulonta jo ennen lisääntymistä, joten perinnöllisten sairauksien välttämiseen on tulossa uusia keinoja. Geenimanipulaatio tietenkin voisi olla toinen tapa päästä noista vaivoista eroon.
Suomalainen geeniperimä perinnöllisine sairauksineen on kuitenkin syntynyt varsin sattumalta ja vain sen ansioista, että on asuttu aika eristäytyneenä muista vain omien kesken. Näin, vaikka Toopea tämä fakta hirveästi harmittaisi.
