Jos haluan käsitellä ihmisiä joilla mättää pahasti, käytän sanaa suvakki. Mitä näitä sanoja uusiksi keksimään, kun muut ovat jo keksineet käsitteen. Suvakki on ihminen joka ei näe mitään ongelmaa siinä että kansakunnat vaeltavat paikasta toiseen onneaan etsien. Suvakkeja ei kiinnosta se että lopulta ei ole kenenkään etu se että pahoinvointi levitetään kaikkialle, sensijaan että ihmiset ennemmin pysyisivät pääosin omissa maissaan ja epäkohtia yritettäisiin hoitaa paikallisella tasolla, koska suvakin mielestä on niin kiva päästä paapomaan "kärsiviä" ihan omilla kotikulmilla ilman että täytyy vaivautua matkustamaan toiselle puolelle maata.
V. n. 1899: Suomi: Suomalaiset etsii onnea jenkeistä. Osa pakenee köyhyyttä, osa etsii työtä, osa pakenee Venäjän armeijaan joutumista.
V. 1933-39: Saksa: juutalaiset etsii onnea mm. jenkeistä. Osa pakenee köyhtymistä, etsii työtä, pääosin pakenee vainoja.
Kumpiakin maahanmuuttajaryhmiä torjuttiin - ja käsittääkseni rasistisesti - 30-luvulla jenkeissä.
Miten "suvakit" olisi voineet sieltä käsin oikeasti vaikuttaa Suomeen/Venäjään tai natsi-Saksaan kuten "vaadit"?
Miten Norma B olisi korjannut?
Jälkimmäistä olen miettinyt kovasti, seinä nimeltä "hypnoottinen kansandemagogi Hitler" paranoideineen tulee heti vastaan. Olisiko pitänyt julistaa sota, pyytää kotimaan poikia uhrautumaan ja valloittamaan Saksa väkivalloin, kaatamaan Hitler?
Ja näissä ei vielä tuolloin ollut edes sotaa kuten on Syyriassa, joka on hyvin monimutkainen tilanne. Kohtuutonta vaatia yksilöiltä että "korjatkaa ensin se paikallisesti siellä kaukana". Eihän kukaan edes tiedä miten.
Se mikä minua niissä kotikulmissa häiritsee on se että annetaan vaikutelma kuin huonosti käyttäytyvät tyypit jotka siellä riehuvat olisivat tulleet ikäänkuin ulkoavaruudesta eivätkä siis olisi ollenkaan saman maan asukkaita. Jos nyt ajatellaan vaikkapa Suomen sisällissotaa, niin vaikka varmasti osapuolten välillä raju juopa olikin, niin on punaisia ja valkoisia kuitenkin pidetty saman kansan edustajina. Mitä jos jommankumman puolen kaikki jäsenet olisivat häipyneet ulkomaille ja ilmoittaneet että me emme osallistu Suomen jälleenrakentamiseen sodan jälkeen? Yrittäneet vielä esittää pakopaikassaan (mikä maa se sitten olisikaan ollut) erityisen viatonta uhria jolla ei ole mitään tekoa koko hässäkän kanssa.
Irakin kohdalla ongelma mielestäni on ettei todellakaan voida tietää mitä porukkaa sieltä on tullut, ja pitääkö ne tarinat, ja ollaanko niin sivullisia ja viattomia kuin esitetään.
Irakissa on nyt jokatapauksessa joku kiho, muistaakseni pääministeri, ilmoittanut että sopisi tulla kotiin rakentamaan yhteistä maata. Pakolaisen ei ole pakko olla pakolainen ikänsä kaiken, jos olot rauhoittuvat.
***
Saksalaisethan eivät suinkaan kaikki olleet natseja tai näille myönteisiä. Kauhean paljon en aina uskalla heitä funtsailla koska uskon että tälläkin foorumilla lienee porukkaa joka tunteet natsi-Saksan kuin takataskunsa, ja minun piipitykseni olisivat aina silkkaa mutuilua jos lähtisin mietiskelemään että mistäköhän se sitten johtui että natsit saivat vallan. En tiedä olenko naivi, mutta en uskoa että Suomessa voisi (nykyään) käydä niin. Mutta jos raiskailu, ryöstely ja yleinen turvallisuuden tunteen heikkeneminen jatkuu (taas joskus), niin kyllähän siinä jotain on syytä tehdä ja vaikkapa nimenomaan sen takia ettei sitten natsit rieku kaduilla kun ei muka ketään muuta kiinnostaa hoitaa hommiaan. Kuten esim. purkaa se hemmetin vänkytysleiri sieltä Helsingistä.
Enivei, tuliko USA:han pahaa oloa sen vuoksi että sinne tuli suomalaisia tai juutalaisia maahanmuuttajia tai jopa pakolaisia? Käsittääkseni ei. Ainoastaan Lähi-itään tuli pahaa oloa koska Israel, mutta se nyt on taas niin monipiippuinen juttu että hyödyttääköhän minun siitäkään yrittää saada selkoa ominpäin. Ainahan siellä on tukkanuottasilla oltu, ja valtioita tullut ja mennyt. Ehkä Israelin vihaaminen on loppujenlopuksi vain taas muslimeille tapa purkaa omaa muista syistä johtuvaa vitutustaan, ja tekosyy vihata länttä, eli siis purkaa vitutustaan. Jos sen kaiken vihaamisen sijasta keskityttäisiin omien maiden olojen parantamiseen, niin jotain kehitystä voisi tapahtuakin, mutta siinähän ei ulkopuoliset pysty auttamaan jos kansaa ei huvita muu kuin olla pahalla päällä.
Oltiin Suomessakin, mutta jostain syystä emme jääneet siihen vellomaan, vaan yhteinen henki löytyi sitten kuitenkin. Vaan pitäisikö ajatella inhorealistisesti(?) että kummasti siinä auttoi Neuvostoliitto kun hyökkäsi tänne... Ja sitten muslimimaissa yhteishenkeä ei löydy kuin länsimaiden vihaamiseen, vaikka länsimaat eivät niihin hyökkäisikään? Jos NL laittoi Suomen paskaksi, niin miksi Suomi nousi; miksi nousi Japani, joka yhtälailla laitettiin polvilleen, mutta ei nouse muslimimaat jos niihin kerran jotain hässäkkää kertyy? Mikä niissä maissa on niin erityisen vaikeaa että kaikki menee aina vaan huonompaan suuntaan vuosikymmen toisensa jälkeen?
Ehkä natsi-Saksasta puuttuivat kuitenkin suvakit, vaikka kaikenlaista suvaitsevaisuutta varmasti oli. Löytyykö tasapaino sillä että on tarpeeksi suvakkeja ja nuivisteja samassa maassa?
