Kirjoittaja Aihe: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja  (Luettu 6392 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #20 : la 21.07.2018, 19:59:31 »

Joskus tuntuu siltä, että jos on jollain tapaa johonkin sidottu älyllisesti, tai kykenee jotakin näkemään todellisuutta kuin se on, niin naivia vääntää selosteita ihmisen vinkkeleistä, kun kieli on niin ihmiskupera. Ihmisyys muuten ihan ok, eikä tässä mitään haittaa ole, jos ei haittaa tee. Se vain, että helposti menee puurot ja vellit sekaisin.

Osa ihmisistä voi olla tarkkoja inhottavuuteen asti, tai hyljeksivät ei-objektiivisuutta. Voi olla allergisuutta omahyväisyyttä kohtaan, jota tuotu liian rankan oloisesti. Muuten vaikea uskoa, etteikö ihmisenä oleminen kiinnostaisi ketään, tai etteikö ihmisenä voisi kiinnostaa älyllisempi, siinä kun luontevaa.


Asia tuli mieleen, kun kirjoittelin edellistä viimeisimpää koontaa. Ihminen muka pitää kiinni valituistaan, koska tärkeä tietoisesti, tai intuitiivisesti voimakkaalla linjalla olevaa, tai molempia. Noita huolimatta, voivat fiksaantumat olla lopulta riippuvaisia kokonaisuudesta, eli ihminen sinällään sopeutuu tilanteeseen, ja jos voimalla veivattava jotain, voimalla ollaan veivauksessa. Siten tyhmyys jääräpäisenä on yhteisöllisempää kuin mitä usein ajatellaan.

Asiaa voi demota vaikka USA-Venäjä-aiheella, joka ajankohtainen. Vaalivilppiä voi epäillä Mainiloilla, tosin niin, että Venäjä voisi nyt vuorostaan maistaa omaa lääkettään. Mahdollista, kuka varmaa tietää. Yksinkertaisten päätösten takana voi olla paljon fiksuutta, tai laajaa taustaa.

Suurvaltaspekulaatioista tähän käy salaliittojuttu, tai epäily. On osa systeemiä, koska avoimuutta ei ole, enemmänkin arvaamattomuutta. Arvaamattomuuteen liittyy väistämättä tutisevampi puoli. Etenemishaaraa on, eri tahoilla, ja osa päätyy lääkitykselle.


Jos todellisen kanssa on elettävä, on jokaisella kokijalla (K) helposti vähän eri suhtautuminen tiettyyn olemassaolevaan (O). Jokaisen käsitystä seurailemalla näkyy se suhde, jota kokija osaa suhteesta selostaa, tai nähdään miten kokija muuten vaikuttuu ja vuorovaikuttuu O:n kanssa. O voi olla pieneksi ja kapeaksi koettu asia tai konreettinen asia, tai se voi olla suurempi, ja epäselvemmin "piirrettävissä", viitattavissa, kuvattavissa, tai O voi olla jotenkin abstraktimpi, jolloin viittausta varten on tajuttava jotain aika lailla epäkonkreettisen osoitettavaa, mutta silti varman selkeästi viittaavaa kuin mitä on vaikka rajaukset usein suoraan näköaistin kautta saatuna.

Olemassaleva kanavoituu rajausten kautta joksikin. Olemassaoleva voi olla mitä onkaan, kuka siitä ihan varmaa tietää, mutta jos rajaukset ovat tietynlaisia, on olemassaoleva jotain tiettyä, rajausten toisessa päässä.

Todellisuus on ihmiselle usein ollut tietoa jostain muille viitattavasta, vaikka kaikki eivät ymmärtäisi, tai ymmärtämisen mahdollisuus puuttuisi. Viitata voi, jos viittauskanava voidaan tuoda jotenkin samanlaisena, jolloin tarkasteltava kuvautuu samalla tapaa, jos tässä viittailussa jotain reittiä saa toiselle järkättyä.

Sitä vanhaa juttua piti vääntää, että siinä kun sanotaan, ettei totuutta oikein ole, ja se on katsojariippuvaista, niin kauneudesta sanotaan, että on katsojassa, mikä on aika hyvin jaettua käsitystä. Että suhde tietyn olemassaolevan muihinkin puoliin  olisi vastaanottajariippuvaista, on vähän oudompi asia.

Edellinen kappale hassua kerrontaa. Aivan kuin olisi jokin ulkopuolisempi tarkasteltava, ja sitten samaan hengenvetoon puhutaan suhteesta, joka on myös olemassa, eli on jotain kaukaisempaa. Ehkä etäisyyttä voi sitten säätää, jolloin vastaanottajana voi olla erilainen, "eri ihminen", jolloin sidosta voidaan sanoa joskus tarkasteltavaksi, ja joskus se näyttää sivullisemmmille vähän enempi kiinniolemisena, jolloin asianomainen ei paljoa tarkastele sitä, mikä on mukana tarkastelussa.

Filosofiassa tarinoidaan joskus tähän tyyliin, ja aika kalskeaa toisaalta. Itse en tunne kovin hyvin käsitteistöä, kunhan mutuilin, ainakin sanavalintojen ja ilmaisujeni puolesta. Sen voi kuitenkin sanoa, että älyllisesti voi tavallisiakin asioita tarkastella. On olemassaolevaa, joka on matemaattisten välineiden hyppysissä, tai on sitä samaa, johon jokin ihmisjoukko tuntee tietyllä tapaa merkityksellistä sidonnaisuutta. Sidonnaisuustyyppejä on, ja siten vain suhteita olemassolevaan.

Jotenkin tuttua perusjuttua monelle, vaikka itse vääntelen aika uutena tällaisia perusjuttuja olemassaolevasta (totuus-tarinaa, ...). Sen taisin älytä uutena, miten paljon viitekanava (konteksti, ...?) vaikuttaa olemassaolevien suhteeseen. Jos viitteistön jotkin peruselementit ovat tiettyjä, eli tarkastelijaksi katsotun viitepuitteisto vahvasti sidottu, ei noita ohjureita ajatellen voisi päätellä kovin erilaisesti, että mitä saavat aikaan, eli mitä voisi olla vastaanotto, tai siis se suhdetuntemus kokemuksena, ja kerrontana muille, jos jotakuinkin samoissa sfääreissä.

Vaikka meitä sanotaan erilaiseksi, niin jos sfäärit ovat toiset, niin oikeastaan voisi ajatella, että miten paljon sitä erilaisuutta oikeasti on. Samanlaiseksi ei voi vetää siltaa toiselle, jonka jälkeen olisi samat täpinät. Se, ettei toinen koe samaa, eikä ilmaise tietystä tietyllä tapaa, ei merkitse sitä, että toinen olisi erilainen. Puuttuu vain rakenne, joka itsellä on, ja johon on pääsy, ja jota yrittää muille välittää, jonkin vinkistön avulla.

Objektiivisuus voisi tarkoittaa sitä, että kun vinkistö on jokin, ja se voidaan ottaa yhteydessä johonkin, voidaan saada sama kuva, kokemus, jne. Miten tällainen voidaan välittää, ja mitä vinkistöä voidaan ylipäätään käyttää maailmaa itse havaitessa, jolloin suhde on tosiaan siltariippuvaista, eli että minne ylletään, mistäkin. Ei pelkästään missä, vaan myös mistä.

Voi olla aika vaikeasti ymmärrettävää, tai sekavaa, jos ylipäätään ymmärrettävää. Se näissä kirjoitusten yliampumisissa on hyvä, että vaikka niillä ei tavoita mitään tolkullista, niin sovellettavaa voi löytyä sen kautta, että jotain löytää pienempänä, joskus myöhemmin, ja matka jatkuu. Vaadittaisiin vähintää jotain selkeytystä, yleensä tällaisille. Tämän tekstin jutussa ei ole selkeyttämistä, vaan jossain paljon kavennetummassa, oikeammassa arjessa, ja jaettavimmissa jutuissa.

Näitä ei tosiaan tarvitse viedä sen pitemmälle, eikä monella tekstillä välttämättä ole suurta arvoa suoraan, vaan epäsuorasti myös kirjoittajalle, jos ylipäätään noinkaan, muttei ainakaan muuten. Jos puhutaan realismista, niin odotuksiakin voi tarkastella näin. Ehkä todellisuus on tiedonkin osalta joskus hyppyä tuntemattomaan, siis voi olla. Usein ajatellaan, että hyppy tuntemattomaan ei voisi syntyä ajattelemalla, ja jos kokemuksesta tulisi jotain välittää, voisi kokemuksiaan koota kirjalliseksi. Kun ajatushyppyä tehdään, niin ehkä niin, että kokemuksia ei koota kirjallisesti kelailtavaksi, vaan jotain kelaillaan hypyn perusteella toisin, ei niinkään sitä hypoteettistä höperyyttä.

Onko älyllisyyden kehittyminen hyppyä? Just. Voi toki vastata.
« Viimeksi muokattu: la 21.07.2018, 20:06:32 kirjoittanut Juha »
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #21 : la 21.07.2018, 20:47:10 »

Jos on kaksi oliota A ja B, ja sitten on myös C, niin jotta A ja B kokisi samaa suhteessa Chen, eli syntyisi samaa värinää, on yhteyden oltava eri, ei sama.

Jos silta on sama, elettäisiin ainakin tarkastelutilanteen kannalta yhdessä, eikä erilllisyyttä olisi, sen muodostamassa suhteessa johonkin.

Kieli on väline, ja jotta se saisi aikaan samaa vastetta eri tahoissa, on kielen oltava erilainen. Muuten sama kieli viittaa samaan tahoon, joka on mahdollista väliaikaisena, vaikka sama taho muuten eläisi erillisenä.

Just.


L.

Jos on tietyllä tapaa koettavissa oleva ulkoisempi asia O, niin sama kokemus voidaan jakaa An ja Bn kesken suhteessa On, tosin erillisyydentilasta eri sillan kautta, tai saman sillan kautta, jolloin A ja B ovat samaa. Se, mitä O muille voi olla, voi kuitenkin poiketa noista, ja suhde On voi laajentua vaikka Cn ansiosta, jos löytyy välityssiltaa Cn kanssa Alla tai Bllä, tai jos ovat kimppatilassa suhteessa On, hetkellisesti, ja jos rakenteellisin sidoksi (R) samaa kimppaa pitempään, yli hetkellisemmän, ja kimppatilanne itse vaihtuu, on R esteenä samalle, johon aiemmin on päästy.
« Viimeksi muokattu: la 21.07.2018, 21:04:31 kirjoittanut Juha »
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 16466
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #22 : su 22.07.2018, 23:15:45 »
Viimeisestä en paljon ymmärrä, mutta olkoon...
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 5044
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #23 : su 22.07.2018, 23:55:48 »
Ei Juhakaan. Tajunnanvirtaa ilman päätä ja häntää. Esitetty siltä varalta, että se mahdollisesti herättäisi jossakussa esim. esittämisenarvoisia ajatuksia.

A ja B voivat kokea rakkauden värinää C:tä kohtaan ilman yhteyttäkin.

Voihan sitä koittaa puhua eri ihmisille eri lailla tavoitellen samaa vaikutusta. Mutta ei vaikutus kuitenkaan ihan sama ole.
« Viimeksi muokattu: su 22.07.2018, 23:59:15 kirjoittanut Jaska Jokunen »
Hän on täällä tänään

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4241
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #24 : ke 25.07.2018, 08:23:27 »
Koodaamisessakin tarvitaan loogista ajattelua.

Jos A:n suhde C:n on sama kuin B:n suhde C:n ja jos suhde on kielellinen ja kielellinen on eroteltavissa sisällölliseen ja muodolliseen, niin sekä sisällöllinen että muodollinen kielellinen suhde ovat samoja.

Kielen muodollinen samuus tarkoittaa käytännössä kirjoitusasun kopiota ja sisällöllinen samuus tulkinnallista eli kokemuksellista samuutta.
Kielen muodolliseen samuuteen voi yltää jopa kopiokone ja tulkinnalliseen samuuteen samojen asioiden kokija.
Asioiden kokeminen kopioitavissa olevan kielen avulla mahdollistaa kielen muodollisen ja sisällöllisen samuuden.
Kielellisenä suhteena A:n ja B:n suhde C:n on sama jos kieli on sama.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #25 : to 04.10.2018, 14:01:03 »

Mieli

Mielisairaus ja ihmisen mielen käsite on tuntunut vuosia kyseenalaisuutta sisälläänpitävältä. Joskus sanonut, että jos mieli on, ja käsitteenä tolkukas, ei se voi sairastua, tai olla jotenkin outo. Se vain on, ja tekee sen, mitä voi kasata siitä, mitä on olemassa.

Tarkemmin ajatellen yksilön mieli on hänen liittymänsä tilanteisiin, ja kokonaisuudenosiin, joita aktualisoituu eri tilanteissa. Mieli on yksilökokonaisuuden vääntövoimaa siinä, mitä kussakin hetkessä on hänelle tärkeää.

Näin mieli on tietynlainen "Vääntämö", joukkovoimaa yksilön puitteissa, yksilöä palvelevasti. Miten voikin olla kokonaisuudelleen avuksi, jonkin yksittäisemmän osan hakiessa tarvittavaa.

Ihmisyksilön kokonaisuus ei näin eroa kovin paljoa isommasta yksilöjoukosta. Joukkomieli voi tosin tehdä arviointia yksilön kokonaisuutta ajatellen, joissakin tilanteissa. Tai yksilö voi arvioida kokonaisuuden mieltä, ja asemoitua sen suhteen kivasti, siinä kun tätä osaa, eli osaa tajuta tarpeelliseksi.

Mieli näin ajatellen on jotain konkreettista, tai arkisempaa, eikä erityisempää psykologian taakse ajautumista. Kyseessä on priorisointi, ja erilaisten tärkeyksien arviointi.

Joskus tsoukkaillut fuusioprosessoreista. Ihmisen tapauksessa mieli on erityisen kytkentäistä. Mieli, eli kasaantumalaajuudet ihmisen tapauksessa avaavat aivan eri tason palvelua, "yksilöillensä", tai siis jäsenillensä/elimillensä.

Asia on tetsonista. Tämä ei minusta saa olla ongelma. Mitä tällaisilla tekee, on sitten taas oma juttunsa. Darwinin tapaiset ovat ihan kehittäviä juttuja. Ei häikkää, päinvastoin, ellei hulluilla sovellettaessa, eli ettei mielentyö on jotenkin kyseenalaisesti kyhätty.

Tällaisissa esiintyy mieltä kokonaisempana. Konkreettisuutta lisäten taitaa mennä jotain pesuveden mukana. Voisi arvella.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #26 : la 27.10.2018, 23:03:24 »

Suoli .. Sydän .. Aivot. (SSA)

Sydämiä kaikki, tietyllä tapaa, siis kokonaisuudelle. Suoli palvelee kaikkia, myös kahta muuta EMua. Sydän taas kierrättää resurssivirtaa suolesta, ja sydän itse säätyy aivojen kautta.

Kolme "sydän", tai keskusta toisistaan täysin riippuvaisia. Eri asiat kiertävät. Suoli on maanläheisin. Sydän liittää tämän laajempaan yhteyteen, ja aivot jatkaa, mihin sydän jää.

Ihmisen tapauksessa puhutaan yleensä siitä sydämestä, joka on rinnassa. On eniten ihmisen jaettavaa ja liittävää todellisuutta, siis sitä keskinäisyyttä, joka sitoo meidät yksilöinä vahvimmin toisiimme. Yksilöinä emme ole sydämiä, vaikka niiden osia kyllä, suuremmassa kolminaisuudessa.

Täytyy sanoa, etten tähdännyt Raamatun kolminaisuusoppiin. Se oli muistaakseni: Isä, poika ja pyhä henki. Enkä osaa nyt edes liittää omaa rakennelmaa Raamatun juttuun. Ehkä joskus mietin, kun voi olla helppokin, tai sitten ei, tai asia ei natsaa ollenkaan.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #27 : pe 02.11.2018, 16:50:43 »

Pitkään miettinyt sitä, miksi kalojen liike on niin ampuvaa. Liike lähtee kuin ohjus. Impulssimaista toimintaa.

Tänään uidessa tuli mieleen juuri tuo EM sydäntarina. Sydän on myös laukeava systeemi. Sitten lepäilee. Mikähän on puristuksen ja levon välinen suhde, ja miten vaihtelee.

Sydän menee jonkin verran selkeällä taajuudella. Taajuus voi nousta, tai laskea, mutta kun nousee, on seuraavat lyönnit aika lähellä uutta taajuustasoa, eli taajuuden liepeillä mennään, ja toisaalta aika laakeaa on taajuudenvaihdot, ellei mitään täysin erillistä ilmene, jolloin ilmeneminen on kuin tälli, joka saa sydämen nopeaan muutokseen.

Sydänkin siis voi saada laakia, ulkopuolelta, ja reagoida melko vahvalla taajuuskiihtymällä. Mennään eri tasolle tavallisesta, mutta silti toistuvuutta on, eli lepäilyjaksot eivät ole minuuttien tai tuntien mittaisia.

Sydämen sykettä voisi tietysti ajatella kuin hauen lähtemistä rantavedestä. On reunaehdostoa, joka saa aikaan räjätävää lähtöä. Jos toistuvaa, niin reunaehtojen muutokset tietysti enemmän rytmiseen aikaan sidottuja. Teoreettisesti ottaen sydäntä kannattaa ehkä silti ajatella herätetoimivana. Kun tarvetta ilmenee, se alkaa jysäyksellä, vaikka lepäisi pitkäänkin sen ensimmäisen lyönnin jälkeen.

Teoreetikko voi ylittää tuolla tavoin rajoja. Äyllinen puoli onkin näköjään aika lailla synkronoimaton, ellei voisi käyttää jopa asunkronia-käsitettä. Mikä ettei, tosin herätelähtöinen tarkastelukulma käy minusta myös aivoihin. Ei estettä.

Kun tarkemmin miettii tutkimuksia, niin aivosähkökäyräähän on, siinä missä sydänkäyrääkin. Aivoissa on tietyt vakiokäynnit, huojahtelut. Asiakäynnit, ajattelu, jne, eivät heti vaikuta synkroniselta, kun ihminen voi ajatella jotain juttua vain kerran elämänsä aikana. Tai ajattelee asioita vähän silloin ja tällöin.

Mitähän sitten aivojen erikioistilannekäynneistä sitten päättelisi. Samaan tekee mieli niputtaa nekin, koska tuskin tuomitaan, kun muutakin tarkastelua voi käydä hyvin, tällaisen ajattelutavan mitenkään muita mahdollisuuksia kaventamatta, tai vaarantamatta.

Luonto antaa viitteitä paljon, kun kysyy. En olisi uskonut, että sydäntarina johtaa kalojen liikkeiden ihmettelyn seurauksena jatkotarinaan.

Nykimiset ja muut riuhtomiset eivät tietysti jää vain kalojen piirteiksi, jos nyt ajattelee tällaista ihan arkisena, näkyvänä, ehkä häiritsevänäkin pakkoliikkeistönä. Liikekannallepanot eivät aina ole mieluista katsottavaa, eikä koettavaa.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #28 : pe 02.11.2018, 17:45:34 »

Lisää tämänpäiväisiä, vaikka ei käy oikein teemaan, ilman tuota edellistä viestiä.

Saunassa kävin, uinnin jälkeen, ja tuli mieleen se lämpötilavaihdos. Oikeasti se on elimistön tiettyjen osien kannalta siirymää tilasta toiseen, eräänlaista matkaa. Matkaa kun tekee, niin sitä oppii uutta, ja toisaalta jos tekee samaa rundia, niin asiat varmaan hoituu kivemmin.

Kun kylmä vesi viilentää nopeasti, ja sauna tekee tasapainotuksen myös, melko sähäkästi, niin sitä on aika lailla ilmojen mentävänä. Elimistöä viedään.

Noin tehtynä tulee ääripäät käytyä nopeasti läpi, vaikka jäisikin päätteeksi sauna-tilaan, jonkin verran. Ehkä parempi näin. Elimistölle tosin tuntemus kertoo, että parasta on sauna, kylmä vesi, ja sen jälkeinen sopiva palautuminen, vaikka laiturilla nakottaessa. On miellyttävä kokemus, ja kai siitä voi jotain päätellä. Kuuma olo jääneenä voi olla toista.

Eilen kun uin Saimaassa, niin ei ollut pitkä uintiaika, ja vedestä noussessa en juuri kylmänyt, vaan olin aika sujut, eli nakunakin olisi voinut taapertaa, tosin ei varmaan kovin kauaa. Ilman saunaakin voi kokea kylmää, kylmettymättä.

Lämpötila on aika iso juttu kropalle, ja myös mielelle. Niin yksinkertainen, että se tulee otettua itsestäänselvyytenä. Onkohan jotain tärkeyttä jäänyt vaille huomiota? Teoreettisesti ottaen näin voisi arvella.

Saunakokemuksiin jos lämpötilan tarkastelu viedään, niin muistuu mieleen muutama seikka.

On kahdenlaisia saunoja. Kitara-saunoja, ja paineistamoja. Kitara-saunaan kun laittaa löylyä, saa tujauksen ehkä ärhäkkänäkin, tosin tujaus vaimenee kuin ääni kitaran kielessä. Sähkösauna äärikuumana on paineistamo, eli kun löylyä lisää, tapahtuu siirtymä toiseen lämpötilatasoon, ja siinä jörmistellään.

Tuulisauna taas on sellainen, että se hönkäisee kuumaa, ja välillä ehkä kylmää. Tuulisaunan voi rakentaa esim pyörästä, kun varaa kuteita päälle, ja mahdollisuuden hikoiluun, jonka jälkeen voi tehdä tarvittavaa säädöstä. Yleensä luonto tarjoaa vakiopuhallusta, mitä lämpötilaan tulee. Tuulen voimakkuus voi vaihdella, ja sen suunta.

Erilaisia vyöhykkeitä voi ilmaantua, tuulisaunan mukana matkatessa, ainakin joskus.

Kun kesälomalla tein retken maalle, n 140 km + back, niin ensimmäisenä iltana hain leiripaikkaa. Maantiellä oli viileää, ja kiva mennä juuri hämäräaikaan. Kontrasti viileää vasten oli melkoinen, kun nousin erään mäen harjalle. Aivan kuin olisi tullut viidakkoon, keskellä hallatyyppistä tienoota. Noin vastaavaa kokemusta ei ole ollut.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #29 : pe 02.11.2018, 18:01:11 »

Kehittelyt ovat kivoja tuollein sivuavasti. Eilen olin konsertissa, ja musiikkiteemana James Bond. Oli tasoa, nimittäin desibelien puolesta. Hikoiluksi nuo meneekin, kun ilmeen darraa, sitä mukaa.

Melu tasaisena jännittää elimistöön perustonusta. Elimistö siirtyy pysyvälaatuiselle darra-tasolle, joka voi poiketa hiljaisen tason jännityksestä paljonkin. Miksi, ja miten tähän voi vaikuttaa. Varmasti keinoja.

Jos perusvolyymit luo pysyväluonteista tasoa, kuten tasalämmin sauna, niin kitara saa aikaan piikin, joka käy, muttei asetu taloksi, ellei sitä väkisin yritä pitää, mikä sekin voi onnistua. Kitara tuskin nostaa elimistön lämpötilaa samalla tapaa kuin jatkuvatasoinen desibelitilanne. Sauna on tässä selkeä, jos ajattelee, että jännittyneisyys todellakin nostaa elimistön lämpötilaa, jolloin voi hikoilla, jopa kuin sika.

Viulu voisi olla enemmän tuulisauna-periaatteella toimiva.

Hassua yhdistelyä, mutta tuskin lainvastaista.

Eräs hengellinen CD on olotilan puolesta todella turtuneisuutta aiheuttava. Periaatteessa hyvät piisit, mutta niin vaikeaksi menee olotila, että on kuin tasaisen painava henkinen reki, jonka alla tulee rasittunut olo. On selkeää pohjavirtaa, mutta ei kivasti kantavana.

Kivasti koettava paineistamo-soitin voisi olla, ... No, kai näitä on, mutta basson nyt voi mainita ykskaks, epäyllättäen.

Lämpötilaerilaisuus samanaikaisena, lämpötila-tila-avaruus, laajana kiva. Tästä joskus kertonut, että aivan kuin näin. Ehkä on sitten, jos kokemuksia uskoo.

Missä avaruuksissa ihminen voikaan mennä. Varmasti on avaruutta, mutta onko niissä millä tavoin mukana. Foorumilla on vähän sosiaalista, mutta tämä voidaan kokea aika hankalatyyppisenä, enemmän tila-avaruudettoman suuntaisena. Puhumattakaan, jos menee tumpelona tätä kauemmas.

Tähän on onkin hyvä lopettaa.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #30 : pe 02.11.2018, 18:07:53 »

EOn pohjalta voisi löytyä helppo ratkaisu tähän kysymykseen:

Joskus pyöräillessä maisemat vilistää, etenkin lähelle katsottaessa. Joskus taas ei, tosin ehkä jollain kikalla.

Mistähän johtuu? Jotain epäilyjä on. Liittyy tietysti aivoihin, ja havaintojen käsittelyyn.

Vastausta ei kannata hakea suoraan. Kaita tie on parempi, ja mutkikas, sanoo Iso Kirja. Totta.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #31 : su 04.11.2018, 08:10:17 »

Viihdettä tarvitaan. Se saa jaksamaan, ja monessa ollaan mukana. Viihteenkin varassa voi olla. Jos tätä ei, olisi mentävä jonkin muun siivittämänä. Jotain energiaa siis tarvitaan, ja voimien tekemää työtä itseemme. Voimat muuten tekee kaikkea, mutta että voimat kantaisi, niin se on toinen asia. Olkoon kyse vaikka voimien suuntaisuudessa, ja siinä pysymisessä.

Yksinkertaista elämänlogiikkaa. Voimapolitiikkaa, jossa myllääntyy yhä hienommaksi. Elämää voisi sivusta seuraten ajatella linjaantumisena, ja vain siinä olisi mahdollisuutta. Mitä kokijuus muuten on, niin varmaan mitä vain, kun mitä vain voi ottaa koettavaksi, tai sanotaan, että jonkin aikaa kestää mahdotontakin, jos jonkinasteisena.

Elämän periaatteellisia mahdollisuuksia sivustaseuraajalle voisi kuvata myös virtaviivaisuus-meininkinä. Virtaviivaisuus elämänkokonaisuutta ajatellen on monipuolinen juttu. Virtaviivaisuus on viimein kokonaisvirtaviivaisuutta.

Virtaviivaisuus tietyntyyppisenäkin on osoitus virtaviivaisuuden toimivuudesta, kun pärjätään jollain erityisalueella. Jos pärjättävä alue on laajempi, ei virtaviivaisuuden-periaate häviä, vaan säilyy mahdollisena, kulmikkuudet jollakin viiveellä pois-sulkien.

Globaalitilanteen lisääntyessä, tällainen puoli korostuu. Vaikka paljon hehkutetaan sitä, miten hyvin kaikki on, niin hyvä tässä on lähinnä toivo, ei niinkään realistisuus. Toivokin taitaa olla jokin "kanto-aaltotyyppinen", kuten Raamatussa puhutaan. Kun ei vielä ihan rakkautta, niin sentään toivoa siitä.

Nykymaailmassa Raamatun perus-käsitteet ovat hassuja, koska olemme niin kaukana niistä. Jos Rakkauteen asti kasvetaan/ylletään/valutaan/... ja tämä on sitä isointa, vaikuttavinta, jossa voi vaan olla, koska muu on absurdia, niin laajempien asioiden suhteen tässä tekemistä. Vai onko?

Erikoista rakennetta tuntuu kuvaavan tuo kolminaisuus. On kahta, mutta kolmas tekee tehtäväänsä, ettei olisi vain kahta. Jokin jakaa, ja luo suuntaa mahdollisena.

Jos ajattelee kokonaisuuden jotain tolkullista käsittämistä, ei voida sanoutua pitkälle irti seurailusta. Oltava uskoton niille pinttymille, joiden vankina aina olemme. Luulisin, että kaiken voi käsittää ihan objektiivisesti, tosin elämä elettävänä jää. Ehkä vielä paremmin. Joskus tein tästä veikkauksen.

Jumalat ja erilaiset kannatusryhmät, politiikat ja ideologiat, ovat asioita, joilla ei kannata päätään sekoittaa, jos miettii sitä, miten asiat ovat. Taide on jonkin verran tätä vapauden arvostamista. Jos pyrkimys on saada aikaan voimavaroja, niin tällaiset irtiotot ovat hyviä, koska irtioton tarkoitus on vankemmassa, ei irtiotossa itsessään.

Miten erottuu irtiottava lähestymistapa siitä, että vapaudella haetaan kestävyyttä? Kun kestävyys perustellaan senhetkisellä mukavuudella, eli että kun ihmisen elinikä on jo x vuotta, ja taloissa on yleensä keskilämpötila x astetta, ja kaupassa voi käydä kivasti, ja telkkari toimii, samoin ehkä rokotukset, pitkälle ilman killereitä, ja terveydenhuolto ja ruokavarmuus, niin ...

Kestävä linja ei ole suoraan luettavissa tuloksista. Tulokset isompana on merkki ongelmasta. Näin perin.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #32 : ti 06.11.2018, 07:54:41 »

Naisten synnytys­kanava on kehittynyt erilaiseksi eri puolilla maailmaa – eurooppalaiseen lantion malliin perustuvasta synnytys­opista on voinut seurata muille tuskallisia pihti­synnytyksiä

Ihminen on ainoa kahdella jalalla kävelevä apina, ja lantiomme on kapeampi kuin muilla ihmisapinoilla. Lisäksi poikasemme ovat syntyessään varsin isopäisiä muihin eläimiin verrattuna.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005889264.html


Siinä muuten painetta, joka liittyy virtaviivaistamiseen, tai oikeastaan vähän sen pakkoon, jotta pärjää. On jo aika lailla olemassaoloomme liittyvää, eli tässä näkyy luonnon sorvaus, ihmisen kohdalla.


Eläimet eri lajeina ovat myös syntyviä, sorvaantuvia, luonnon "kohdusta". Näinkin voi asian nähdä. Osa kuolee tapahtumassa.

Syntymisen voi lisäksi nähdä abstratisti. Kasvu ja kaikki tärkeä on tätä.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #33 : ke 07.11.2018, 14:45:49 »

Aivan kuin filosofia ja tiede lännessä olisi vankeudesta pääsemistä, siis pyrkimystä vapautua siitä, mihin on jouduttu, ajauduttu, määrätty.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #34 : la 17.11.2018, 12:51:11 »

Jospa on niin, että siitä mistä voidaan puhua, ja voidaan puhua selvästi, ei tulisi puhua, ollenkaan.

Puhetta tulisi olla vain siitä, mistä ei osata puhua, tai mikä ei toimi, jolloin pysähtyminen, pohdinta, ja ihmettely voisi tuoda selvyyttä, arvelua tai kokeilua, myös kielellisesti, tai kaikki jatko olisi sitä, että jotain on kokeilussa, ja kaikki siitä eteenpäin tulisi voida purkaa, kunhan jotain pohjaa löytyy.

Ongelmana ei olisi todellakaan täydellisyys, tai keskeneräisyys ongelma, vaan se, että keskeneräisestä tehdään se, johon se ei käy, ja asia tiedetään, ja ellei epävarmuus oli mukana, on hyvää, että se tulee osaksi sitä, mikä ei ole varmaa.

Asia on juuri päinvastoin kuin mitä Wittgenstein kertoo lausahduksellaan.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8344
  • Etevä ajattelija
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #35 : la 17.11.2018, 14:42:42 »

Jospa on niin, että siitä mistä voidaan puhua, ja voidaan puhua selvästi, ei tulisi puhua, ollenkaan.

Puhetta tulisi olla vain siitä, mistä ei osata puhua, tai mikä ei toimi, jolloin pysähtyminen, pohdinta, ja ihmettely voisi tuoda selvyyttä, arvelua tai kokeilua, myös kielellisesti, tai kaikki jatko olisi sitä, että jotain on kokeilussa, ja kaikki siitä eteenpäin tulisi voida purkaa, kunhan jotain pohjaa löytyy.

Ongelmana ei olisi todellakaan täydellisyys, tai keskeneräisyys ongelma, vaan se, että keskeneräisestä tehdään se, johon se ei käy, ja asia tiedetään, ja ellei epävarmuus oli mukana, on hyvää, että se tulee osaksi sitä, mikä ei ole varmaa.

Asia on juuri päinvastoin kuin mitä Wittgenstein kertoo lausahduksellaan.

Mielestäni kenenkään, Juhankaan ei pitäisi sanoa mitään ellei osaa sanoa sitä selvästi.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #36 : la 17.11.2018, 14:57:49 »
Mielestäni kenenkään, Juhankaan ei pitäisi sanoa mitään ellei osaa sanoa sitä selvästi.


Eiköhän tämä olekkin käynyt selväksi, lukuisissa yhteyksissä.

Uutta oli päinvastainen, explisiittisesti ilmaistuna.

Sanoisinko, että eka oli kerta. Siinä meni se, jokin, miten sen nyt nimeäisikään.

Onnittelen, itseäni. Ja tietysti sparri-parrua, joka saa asioita syntymään. Kiitos.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #37 : la 17.11.2018, 15:06:39 »
Missä avaruuksissa ihminen voikaan mennä. Varmasti on avaruutta, mutta onko niissä millä tavoin mukana. Foorumilla on vähän sosiaalista, mutta tämä voidaan kokea aika hankalatyyppisenä, enemmän tila-avaruudettoman suuntaisena. Puhumattakaan, jos menee tumpelona tätä kauemmas

Konehomma

Koska ihminen ei voi kasvaa,
   yksilönä, eikä yhteisönä,
voi hän, ja hänen liittolaisensa,
   ehkä rakentaa koneen,
   jolla voi kyetä siihen,
   mihin muuten ei,
   tai käytännössä liian vaikeaa.


Yhdistelyä.

Tuonko takia Kalevalassa rakennettiin se Sampo? Ja nyt on Nallekin Swedussa, vai onko sittenkään? Jos se Sampo jäi?

Ehkä Wahlroos ei sovi tähän yhteyteen. Muuten selkeä kuvio.

Voisi ajatella, että Suomesta olisi virtaa, tämän ilmiön takia. Ainakin Nokia lähti, virtana, mutta tarkoitan myös tiettyjä ihmisiä. Ovatko henkisiä maanpakolaisia?

Voin sanoa, etten ihan tiedä, mutta yleismaailmallisena arveluna voisin kertoa yhdistämisen ja sen kautta ilmaistun elämänpuolen olemassaolon mahdollisuudesta, sekä myös arvella, että eiköhän liene olemassa.

Ehkä se on talous, ja kun rakennettu vaikeista puitteista pelastukseen, niin tosiaan viekin, koska mitenkäs se vaikeus siitä vähenisi, yhteiseksi tuomisen puolella?

Iso juttu, tosin spekulatiivinen. Näitä tietysti tulee esittääkkin, jonkin verran.

Kel onni on, se onnen kätkeköön. Ja kyllä se kätkeytyy, ennenpitkää. Millä eri tavoilla onni voi sitten päätyä kätköön? Vähänkö hassu kyssäri?   :-\


Ainiin. Teemasta tuli mieleen persujen nykyinen puheenjohtaja. Mikäs sen olikaan. Pätkii. Halla-Ahon Jussi. Okei, okei. Ei oo vissiin Havukka-Ahoo nähnykkään.
« Viimeksi muokattu: la 17.11.2018, 15:08:56 kirjoittanut Juha »
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8344
  • Etevä ajattelija
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #38 : la 17.11.2018, 17:16:06 »
Mielestäni kenenkään, Juhankaan ei pitäisi sanoa mitään ellei osaa sanoa sitä selvästi.

Eiköhän tämä olekkin käynyt selväksi, lukuisissa yhteyksissä.


Minä esitin mielipiteen siitä miten asioiden tulisi olla.
Sinä esitit mielipiteen siitä miten asiat ovat.

Onkohan sinulla todistustaakka? Kerro esim. mitkä viestisi osoittavat asian käyneen selväksi.

« Viimeksi muokattu: la 17.11.2018, 17:33:27 kirjoittanut pimpelis pompelis »

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10818
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #39 : su 18.11.2018, 11:25:11 »
Minä esitin mielipiteen siitä miten asioiden tulisi olla.
Sinä esitit mielipiteen siitä miten asiat ovat.

Kiitos.

Jos sitten suuntaisit vaihteeksi sp-vaikuttavuuden itseesi? Katselisit noita kahta lausetta tarkemmin.


Tai. Jos nyt mielipiteen kerrot minun sanomisestani. Ehkä se on mielipide, kun muuta et voi olla kertomassa. Ok.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.