Kirjoittaja Aihe: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja  (Luettu 1561 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8707
Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« : su 12.02.2017, 17:58:39 »

Oppia alzheimerista

Taas kerran oli termari jääkaapissa, kun piti santsata kahvia. Jotain tärkeämpää oli kyllä jääkaapin ulkopuolella, mutta sen olisi kuulunut olla puolestaan jääkaapissa. No, ei sen ihmeempää. Näitä sattuu. Suvussani tosin on melko paljon tämän ongelman ilmenemistä iän karttuessa. Isällänikin.

Tuli mieleen hermoverkosta se, miten se alkaa luhistua, ja millä tavoin kokonaisuudesta tippuu asioita pikkuhiljaa pois. Ydinaines viimeisenä, eli tunteisiin selkeämmin liittyviä, tunnekytkentäisiä jää aika pitkälle. Koentaa siis ilmenee, ja jokin rakenne vielä liittyy järkevästi tähän, eli koenta saa aikaan jonkin rakenteen toimintaan liittyvää entistä järkevää tai vähemmän järkevää toimintaa.

Alzheimerissa hermostossa tapahtuu latvojen amputoitumaa. Kyseessä on vähän kuin kroppaa koskeva kuolio-tila, joka tapahtuu aivoissa hitaammin kuin kropassa.

Aika selvää, että vaikka latvalla olevia resursseja tarvitaan, eli mm jaloista todellakin voi olla hyötyä, niin niiden osien huoltaminen on kokonaisuudelle samalla kalliimpaa. Esim kylmässä ääreisulokkeiden ylläpitoa vähennellään, eli  mm lämmönsiirtoa, jolloin ulokekudoksen tarvitsema energiantarvekkin vähenee. Eli siltä osin fiksua palvelua kokonaisuudelle, ja tosiaan jos ne latvustot myös sopeutuvat siihen, kun niistä ei tersitä kuitenkaan irti enää tehoja samalla tapaa.

EM energiapoltiittista fiksuutta voi nähdä myös ihmisyhteisöissä. Joka on tarpeelliseksi koettu, häntä yritetään jeesata jo pelkästään sen takia, että muut olisivat vähemmällä, jos joku kyvykäs, esim nuoremmuuttaan, jne, jäisi pois, tai vähemmälle toiminnalle. Vastaavasti on ihmisiä, jotka eivät kykene paljoon, eikä heiltä odoteta paljoa, joten he voivat tyytyä vähempiin suorituksiin, eikä samanlaista tukea toisaalta tarvita ihan kaikessa.

Voi olla tiettyjä ihmisryhmiä, joita kannattaisi erityisesti tukea muiden kannalta. Tämä ihmisryhmä voi toisaalta olla sillä tavoin tuettava, ettei oikein kasaannu niin vähällä. Asian voi ennustaa jossain määrin olemassaolevaksi, sillä ihmisissä on jonkin verran vaihtelua, joskin vaihtelut näkyy selkeimmin esim lajien tai sukupuolten välissä vertailuissa.

Tuentarpeeseen liittyen tiedetään eri lajeista se, että moni laji tarvitsee hyvin vähän vanhempien tai laajemman "yhteisövanhemmuuden" panosta. Osa lajeista ei taida kasvaa ollenkaan aikuiseksi, ja vaikka tästä voisi heittää huumoria halventavaan sävyyn, niin kehittyneisyyttä ajatellen kyseessä voi olla ihan hyvälaatuinen asia selviytymisen kannalta, joskin asia on ympäristöriippuvainen.

Ympäristöriippuvaisuus tulee ilmi tilanteissa, joissa ei ole paljoa tarjota resursseja erilaisille latvustoille, vaan ylläpitoaineksen säilyminen on jotenkin kyettävä turvaamaan. Näin aivoista voidaan irroitella töpseleitä, kehosta, yhteisöstä, elollisperäisestä, ... ja vaikka sukupolvista. Jotkin alkuasukasyhteisöt kuulemma toimivat niin, että vanhus vain jäi pois kelkasta. Aika surullisen kuuloista, mutta jokainen tiesi, että kyseessä oli osa yhteisöönkuulumista, ei hylkääminen tai heitteillejättö, vaan palvelus, jota ei voi käsittää kaikissa olosuhteissa. Joskus nuorempi polvi voi joutua irtisanomisen kohteeksi, mutta tämä on arvelu, koska ei ole esittää tapauksia.

Nuoremman sukupolven karsinta on ihan samaa. Kasvatus sukukypsyyteen on resursseja vaativaa, jolloin yksilöidut ovat resurssitarpeen kannalta latva-ainesta, josta voidaan joutua luopumaan väliaikaisesti. Pitkäaikainen nuoremman polven amputointi johtaa lajin sammumiseen.

Alussa oleva kahvijuttu oli välittömyydessä tapahtuvaa priorisointia. Muistinhallinta perustuu samaan, ja erityisesti tässä mainittuun priorisointiin, siis melko varmasti. Samaa voi ajatella myös aatepuolelle, jolloin konservatismi jne voi olla tietyssä mielessä ymmärrettävää.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4175
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #1 : su 12.02.2017, 18:38:37 »

Oman muistin heikkenemiseen onkin hyvä oppia suhtautumaan huumorilla.

Tässä vähän neuvoja miten erottaa tavanomainen vanheneminen Altzheimerin taudista.
http://www.alzheimerinfo.fi/oireet/miten-erottaa-alzheimerin-oireet-tavanomaisesta-ikaeaentymisestae
Itse olen seurannut läheisen ihmisen Alzheimerin taudin etenemistä. Usein muistisairaus diagnostisoituu juuri Altzheimerin taudiksi.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8707
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #2 : su 12.02.2017, 19:24:52 »
Nuoremman sukupolven karsinta on ihan samaa. Kasvatus sukukypsyyteen on resursseja vaativaa, jolloin yksilöidut ovat resurssitarpeen kannalta latva-ainesta, josta voidaan joutua luopumaan väliaikaisesti. Pitkäaikainen nuoremman polven amputointi johtaa lajin sammumiseen.

Tuli mieleen eräs hassu arvelu viime vuoden puolelta:  http://jatkumo.net/index.php?topic=75.msg111669#msg111669, joka voi osoittautua todeksi.

Tilanne voi olla tiukka, ja yhä tiukkenava. Jos menee ahtaalle, niin mahdollisimman suoraan ja nopeasti on päästävä tulokseen. Kilpailutaloudessa (varustelutalous) sen paremmin kuin erilaisemmissa kaaos-talouksissa, joissa ei voi suunnitella kovin pitkällemenevää.

On sanottu, että eletään mm tulevien sukupolvien kustannuksella. Ehkä, mutta taitaa jo nykytulevilla olla ongelmia. Jos jotain ei voi muuttaa rahaksi, ja resursseja menee, niin tiukassa, tai tiukaksi rakennetussa ja/tai rakentuneessa tilanteessa kaikki turha amputoidaan, ja investointi minimoidaan. Taloudellinen investointi on eri asia kuin investoida ihmisten hyvinvointiin, vaikka voi nuo joskus liittyä toisiinsa tiukemmin.

Latvustojen tuhoutumisen voi nähdä myös luonnontilan heikkenimisenä. Ihmisen ydin on sillä tavoin uhattuna, että muualta luonnosta haetaan maksimaalista kompensaatiota, mistä vain kyetään.

Väite:  Maapallo sairastaa alzheimeria. Ehdotan Maapallolle nimenmuutosta: Alzheimat.  (heimat = kotimaa, saksaksi)

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4175
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #3 : ma 13.02.2017, 01:02:42 »

Uuden sukupolven tehtävä on olla vanhenevaa parempi. Armoa se ei ansaitse vaan onni on itse rakennettava.

Kilpailu käyttää velaksi elämistä. Se on häviäjille tuhoisaa.

Yksi prosentti ihmisistä kerää puolet maailman tuloista. Ei ole odotettavaa, että he käyttävät tulon tasapuoliseksi hyväksi. Vähemmän ansaitseva puoli ihmiskuntaa ansaitsee saman verran kuin kahdeksan eniten ansaitsevaa ja taloidellinen eriarvoisuus kiihtyy.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8707
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #4 : la 20.05.2017, 10:39:19 »

Tuntoisuus

Joskus kritiosoin ihmisen tietoisuutta. Sitä ei olisi. Olisi vain tuntoisuus.

Vieläkään en ole saanut ammuttua alas epäilyäni. Ehkä ei tarvitse, koska saattaa vahvistua lisää, jos ajattelee sitä tiedoksi katsottua ja tunnetta. Siis yrittää tajuta, mitä on rationaalisuus, ja mitä on tunne. Nykyään ei suljeta noita pois toistensa takia, mutta silti eroa tehdään näiden kahden välillä. Mikä ettei, tosin ei aina mitenkään järkevää, tai tarkoituksenmukaista.

Äly ja rationaalisemmaksi katsottava on, myönnän, mutta ei sen tunteesta ja koennasta ratkaisevasti tarvitse ajatella poikkeavan. Onpahan jotain terävämpää, eikä niin laaja-alaista, joka vääntää helposti voimistuessaan yksityiskohtaisemmat asiat, joihin esim typerämpi älykkö takertuu.

Tunne ohjaa ja kanavoi, ja kun kohdistuu terävästi, hyvän aivoprosessin päätteeksi, niin ilmenee kohdennettuna toimena, mitä se toimi onkaan. Vaikka sopivaa rakennelmaa tarkastella maailmaa jatkossa, jolloin on helpompaa tulla toimeen joittenkin asioiden kanssa.

Eli heitto/väite: äly on koentaa, muttei niin laaja-alaisesti kuin tunnevyöryt, tai olotilatyyppisemmät yhteydet.

Älyyn liittyy etäisyys ja havainnointi. Tunteisiin vielä jokin kohdistettavuus, joka vaihtelee eri tunteiksi katsottujen tapauksessa. Olotilojen suhteen ollaan ympäröityjä, ja jos kivasti, niin mikäpäs siinä. Mission completed.

Olotiloissa toki laajuus-vaihtelua, eli sitä, minkä mukaan ollaan samansuuntaisia, eli miten suuri on se laajuus, johon ollaan yhteydessä, ja jos kivasti, niin mitä lähestytään, kun tämän laajuusjatkumo kasvaa rajatta? Kai se on ykseys, joka on ihmisen tapauksessa mahdollinen. Ei mitään sen uskonnolisempaa, vaan sitä, että asiat hoideltu sitä tuntemustasoa ajatellen, jolla on ihmiseen vaikutusta. Tehty ja osattu tehdä se, mikä on mahdollista.

L:  Ykseyden ääripäässä on muuten erillisyys, yhä täydellisempänä. Terävyys voi liittyä hyvin ykseyteen, mutta terävyys vailla ykseyttä on, ... mitä tästä nyt sanoisikaan.

L2: Koentoja on. Siis kohtaamisten erilaisia laajuuksia. On vain kohtaamisia, ja kohtaamisista kokeentumisia, joita joskus luokitellaan eri tavoin erillisesti. Maailma on erilaisia kohtaamisia, ja ihminen on näin sitä, mitä muukin kaikkeus. Emme eroa muusta tässä mielessä.
« Viimeksi muokattu: la 20.05.2017, 10:44:47 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8707
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #5 : la 18.11.2017, 13:16:01 »

Uskovaiset kertovat siitä, miten Jumala loi Maailman. Viimeksi kun otin kantaa asiaan, niin selvensin omaan näkemystäni, ja kerroin, että Jumala on tämä, Maailma ja muu. Ei sitä mitenkään tarvitse enää kenenkään jostain luoda, koska jos on jossain, eikä yhteydessä tähän, niin mitäpäs on sanomista tänne, jos kerran ei voi mitenkään tähän liittyä.

No, se ihan nopeana heittona, eikä osaa ajatella, että onko järkeä, ja mitä. Äsken kirjoitin tämän:


Mielettömyyden perustelu

Havainnointiin tarvitaan mieltä ja aistiyhteyttä,
tosin välittömään havainnointiin ei tule se,
mikä aiheuttaa liian isoa ongelmaa tarkastelevalle mielelle.
(vrt kongnitiivinen dissonanssi, jonka tyyppistä ilmenee varmaan eri tasoilla)

Tajuamiseen tarvitaan mieltä ja sisäistä materiaalia,
miten ja missä vaiheessa sisäinen materiaali onkin saapunut.

Ymmärtämiseen tarvitaan mieltä,
sekä mielten arvelua, ja jotain pohjaa muista mielistä,
jolloin ymmärrys on enemmän kuin tajuntaa.

Mieli on se olemassaolevaksi jäänyt rakenne (mm aivot),
jota vasten asioita voi tarkastella,
ja tarkastelua voi olla vain mieltä ajatellen,
vaikka mieli olisi pirstoutunut,
jolloin mielillä ei ole vahvaa yhteyttä,
kuten ei myöskään sillä mielistöllä,
joka on enemmän erillään ajateltavana,
eri ihmisiin enemmän liittynyt.

Hetkittäinen tilanne, tai vaihe,
voi saada aikaan erilaisen mielen valikoitumisen,
jolloin vastaanottoa tapahtuu,
muttei millä mielellä tahansa,
vaan sillä,
joka on vastaanottovalmis,
ja tulee arvioiduksi palvelevimmaksi,
jollain perusteella.

Voi olla jopa niin,
että jollekin arvellaan mieli,
hänen edukseen,
jolloin ihmisellä itsellään ei tarvitse olla mieltä syntyneenä,
mutta se rakentuu,
kun joku tekee aikansa mielettämistä.

Laajentaen EMa ideaa,
voi joku elää toisen mieltä enemmän kuin omaansa,
ja siis vähemmän omaa mieltään,
kuin jonkun toisen, tai joidenkin muiden.

Toivo on mielen tai mielten kaipausta johonkin tarvittavaan,
ja sen voi ajatella joksikin mielenodotukseksi,
tosin yleensä odotus pitää sisällään sen mielen,
johon voi kokea liittyvänsä,
jos ei heti, niin myöhemmin,
täydellisemmin ottaen.

Masennus olisi siten toivottomuutta,
tai jopa mielenodottamista,
jota ei koe voivansa kääntää liityttäväksi,
missäään vaiheessa,
vaan esteeksi, ja esteellisempää "lupaavaksi",
mahdottomuudeksi, umpikujaksi.

Usko on mielen ylittämistä,
perustellusti,
vaikka perusteluna on koenta,
että jokin on kaikesta huolimatta,
riittävän todennäköisesti hyvä,
tai koko elämä,
kaikkine kohdattavineen,
vaikkei mieltä olisi sillä hetkellä tajuttavissa,
siis löydettävissä johonkin yhteyteen,
jotta siiinä voisi edes selkeästi "surffailla",
tai olla, yhä paremmin.

Kärsimystä on, eikä siitä pääse eroon elämässä,
eikä tarvitse,
sillä puudutus on lähtöä heti, tai jossain vaiheessa.

Korostuu siis usko ja toivo,
ja silloin,
kun mieltä ei voi olla.

Rakkaus on, ja se on helppo hyväksyä,
sillä rakkaus on hyvä,
ja siitä käsin arvioituu muu,
jolloin rakkaus luo mielen,
ollen on kompassi, tai sydän,
joka näkee,
ja vaikkei vain suoraan,
niin isommin,
ohi yksittäisen aistin,
tai aistien,
siis menneen, ja onnistuneen aistikertymän pohjalta,
jolloin muu ulkopuolisempi kokeentuu tätä vasten,
erilaisella jännitteellä.

Mieli on siten kanava rakkauteen,
ja kanavan toisessa päässä on se rakkaus,
yhdistävä asia,
ja vaikka mielet olisivat erilaisia,
siis ne kanavat,
joista käsin erillinen voisi olla yhteydessä alkulähteeseen,
ovat mielelliset aina yhteydessä samaan,
omalla tavallaan,
eikä eri positioista voisi olla samanlaista mieltä rakkauteen,
jolloin jotta rakkautta voisi olla,
on oltava eri mieliä,
sillä emme voi olla samassa positiossa,
kukaan,
kuin kuvitellen.

Uskolla on näin hyvä pohja,
siis mielekkyyden arvelulla,
kaikelle,
ja se pohja on rakkaudessa,
jota kohden voi mieliä rakentaa niin,
että sointuvuus lisääntyy,
kaikesta huolimatta,
jolloin on vain yhteys,
yhä parempana,
tai erkaantuminen,
liika mielten kaukaisuus,
joka voi ilmetä niin yksilössä,
kuin ihmistenvälisesti.

Erilaista mielistöä ilmenee,
joten uskoa tarvitaan näin suhteessa itseen,
sekä suhteessa muihin,
ja jokin tietty mieli yksioikoisen varmana,
vailla uskontarvetta suhteessa kärsimykseen,
on hankala,
muut, tai osan itsestä sulkeva,
vaikka tarjoaisi selkeämmän selviytymisväylän,
muun jäädesssä blokatuksi.

Vaikka suora välittömyys onkin yhdistävä,
ainoa todellinen olemassaoleva,
koska kuvitteellista ei voi näin ilmetä,
ei pelkkä välittömyys yhdistäväksi tekijäksi riitä yksinomaisena,
sillä yhteinen maailma eri kohdista katsoen on hankala,
eikä välttämättä palvele ketään kunnolla,
jolloin hetkellisyydestä löydettävissä oleva kulmikkuus,
ja vain se,
luo jännitettä,
hienovaraisempaa hakemista kohden hyvää,
joka näkyy aina eri mielten rakentumisina (positioriippuvaisuus),
jolloin yksimielisyyttä voi olla,
jossain suhteessa,
muttei koko mieleksi kelpaavana,
ellei se mieli kohtaa täysin saumattomasti olemassaolevaa,
jolloin jännitettä ei voi ilmetä,
mielentäydellisyydestä johtuen.

Elämä epätäydellisesti koettuna,
on täynnä mieliin tarjoutuvaa työtä,
ja voi olla vain sitä,
jolloin mielettömyyden koennasta poikkeaminen on hankaluus,
sillä vaikka jonkin hankalan mielen amputaatio leikkaa kärsimyksen,
ei puutuneisuus takaa yhteyttä,
vaan kärsimyksessä pysyminen,
joka on edes sitkuttelua,
jotain hengailua.

Vaikka irtiotto vie yhteydettömyyteen,
siis jonkin mielen senhetkinen groteski painotus,
ei ongelma ole vain irtiottajan,
vaan irtiottajan mukana menee se,
mitä häneen on rakennettu,
ja rakentunut voi olla hankaluus,
poissaolevana,
kun kerran toteutunut,
jolloin pienikin voi olla joskus se,
joka luhistaa paljon,
eikä esim Jeesusksen vertaus,
sen yhden eksyneen pelastamisesta,
ole sitä,
mitä voi pitää höpsöilynä,
ja vaikka erityistä ei menisikään,
niin voi mennä usko siihen mielistöön,
joka ei ehkä uskoa sellainaan ansaitse.

Irtiotot eivät ole aina vain yksittäisyyksissä,
vaan voivat tapahtua laajempana,
ja jopa helpommin,
jolloin joskus on niin,
että kun yhteiseen haetaan sitä pudonnutta,
tulisi sen yhden hakea yhteisesti eksyneitä.

Tulee mieleen se Nooan tarina,
ja jos ei tieteellisesti kovin uskottava,
niin kuvaavana selostuksena sitäkin enemmän elämää,
tai siihen jotenkin liittyvää,
eikä leikisti,
vaikka kuvaus voi olla sanoja, tai leikkejä.

MM Raamattu liikkuu tämän tematiikan ympärillä. Vaikea ottaa kantaa asiaan enempää kuin näin sekalaista heitellen, ja raaputellen.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8707
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #6 : la 02.12.2017, 15:49:03 »

Diktaattori

Yksittäisen ihmisen on turha ajaa asioita yhteisemmäksi vain itseen liittyvillä ehdoilla, jos tulisi huomioida myös se, että päätelmillä ja seurauksilla on vaikutusta myös muihin. Jos muista ei välitä, on diktaattori.

Gangsteristo

Yksittäisen ihmisryhmän (kansalisuudet, puolueet, yritykst, taloudet, ...) on turha ajaa asioita yhteisemmäksi vain omaan tiettyyn lähiryhmään liittyvillä ehdoilla, jos tulisi huomioida myös se, että päätelmillä ja seurauksilla on vaikutusta myös muihin kuin siihen omaan lähiryhmään. Jos muista ryhmistä ei niin välitä, on kyseessä gangsteriporukka.

OIkeamieliset

Yksittäisen ihmisen ja ihmisryhmän on turha ajaa asioita yhteisemmäksi vain omaan tiettyyn ideologiaan, tai tiettyihin näkemyksiin liittyen, jos tulisi huomioida myös se, että sillä on seurauksilla ja vaikutusta myös muihin, toisin ajatteleviin.

Jumalalliset

Yksittäisen ihmisen ja ihmisryhmän on turha ajaa asioita yhteisemmäksi vain omaan uskontokuntaan liittyen, jos tulisi huomioida myös se, että päätelmillä ja seurauksilla on vaikutusta myös muihin, toisin uskoviin.

Brutalisti / Suhteettomuuden asentaja

Yksittäisen ihmisen, tietyn ihmisryhmän, uskontokunnan, samoin ajattelevien, ... on turha ajaa jotain tiettyä asiaa painotetusti niin, että asia ei enää suhteudu muihin näkemyksiin.


Päätelmiä EMsta koonnasta

Ihminen voi järjestää törmäystä mieltymysten erilaisuudella, ja mieltymysliittoutumilla, sekä myös asiatason kautta, jolloin asiat ei suhteudu asiastoon niin, että syntyy riittävää saumattomuutta. Yleensä mieltymysristiriita on yhteydessä asioiden kanssa olevaan suhteettomuuteen.

Koonnassa on käytetty luokitelmia. Luokitelmat ovat mahdollisuuksia nähdä itsensä ja muut. Luokitelmissa ei ole rajaa, ja ne tarjoavat erilaista vinkkeliä nähdä. Luokat ja ryhmät eivät sinällään ole haitallisia,  vaan niiden soveltaminen. Jos sovelluksessa on esim aina jokin luokkarakennelma, jonka käyttö tietyssä tilanteessa koituu jonkun kohtuuttomuudeksi.

Maailmassa vallitsee tietty jännite, ja kaikki kuuluvat jonkin verran eri ryhmiin, ainakin joitain tilanteita tai tilannetyyppejä koskien.

Ajatusten selkiytystä, ja realismin tuontia kokonaisuuteen, jota ilman tulee melkoista sotkua, etenkään jos sotkusta ei välitetä. Törmäilyt muuten ainoa keino päästä kohden seesteisempää, joten törmäily ei ole ongelma, vaan välttämättömyys. Jos törmäilyjä ei hyväksytä, on pakko hyväksyä jännite, joka tekee tehtävää, milloin mitenkin.

Johon kalahtaa, sen tulee älähtää. Tässä kohtaa sananlasku näin. Ajatuksen pohjaa omissa kokemuksissa. Eilen silmäilin kirjastossa erästä kirjaa, jossa aiheena oli kulttuurien törmäys, jalostavana tekijänä. En muista nimeä, enkä kirjoittajaa.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4175
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #7 : la 02.12.2017, 21:10:44 »

Uskovaiset kertovat siitä, miten Jumala loi Maailman. Viimeksi kun otin kantaa asiaan, niin selvensin omaan näkemystäni, ja kerroin, että Jumala on tämä, Maailma ja muu. Ei sitä mitenkään tarvitse enää kenenkään jostain luoda, koska jos on jossain, eikä yhteydessä tähän, niin mitäpäs on sanomista tänne, jos kerran ei voi mitenkään tähän liittyä.

Mitä ajattelet siitä, että (nykyisen tieteellisen näkemyksen mukaan) Maailmankaikkeuden ikä on 13,82 miljardia vuotta, maapallon ikä 4,5 miljardia vuotta ja ihmissuvun ajatellaan yleismmin syntyneen 2,5 - 2 miljoonaa vuotta sitten. Kehitystä ("luomista") tapahtuu edelleen.

Siitä varnaan olemme samaa mieltä, että tyhjästä ei mitään nyhjästä ja muutos on olevaisen olomuoto.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 8707
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #8 : su 03.12.2017, 10:02:36 »
Mitä ajattelet siitä, että (nykyisen tieteellisen näkemyksen mukaan) Maailmankaikkeuden ikä on 13,82 miljardia vuotta, maapallon ikä 4,5 miljardia vuotta ja ihmissuvun ajatellaan yleismmin syntyneen 2,5 - 2 miljoonaa vuotta sitten. Kehitystä ("luomista") tapahtuu edelleen.


Juuri tällainen selvänotto on ihan ok. Tieto antaa mahdollisuuksia parempaan. Tiedon saamisella ja myös erehtymisellä on toisaalta se hyvä sivuvaikutus loppupäätelmällisempien lisäksi, että välivaiheissa oppii, ja voi törmätä mitä odottamattomiin löydöksiin.

Tiede ja selvilleottaminen ovat tärkeitä, puhuttiimpa todellisuudentajuisuuteen pääsemisestä millä sanalla tahansa.

Edelliseen luokittelujuttuun viitaten kävikin jo mielessä eräs herättävä ajatus ihmisten yleishöpsöyksistä. Siinä kun luokittelu kääntyy joskus jotakuta ihmisryhmää vastaan, esim rasismiksi TMVksi kutsuttavan muodossa, niin luokittelujen soveltaminen on hankalampi asia kuin mitä osataan oikeasti ajatella.

Normatiivisen pakon johdosta on ymmärrettävää, jos mennään metsään, kun jotain odotetaankin. Jotain, johon tulee päätyä jossain tilanteessa, eikä muualle. Eikä tiettyjä asioita koskien ole kuin jotain soveliasta ilmaisua, eikä siis muuta mahdollisena, ilman hämminkiä.

Eilen kävi mielessä jokin esimerkki tästä, ja syntyi arkea kelaillessa. Se oli päällepuhuminen. Ilmiö voi laukaista "menetelmärasismin". Jos ajattelee kuten on joskus todettu viisaaksi, että päållepuhuminen on epäkohteliasta, toisen jyräämistä, ... siis kielteistä, ja päätelmän takia jyrää tilanteeksi kielteisesti käyttäytyvän kanssaihmisen, ja toimii sen pohjalta, on tosiaan autenttisempaa tilannetta kohtaan brutalisti, vaikka muka-hyvin perustein.

On kyllä monia tilanteita, joissa tiettyjä asioita on syytä vaatia ja odottaa, vaikka tilanne voisi ensi alkuun viitata siihen, että odotuksia voisi ja myös tulisi rikkoa, eikä pitää kiinni sovellettamattomaksi ilmenevästä.

Yksittäisten päätelmien, isomman päätelmäkokonaissuuden, sekä päätelmäperustojen arviointi ilman selvänottoa voi olla usein, tai aina brutaalia. Sen voi sanoa melko todennäköisesti olevan hassua tolkullisuutta odottavalle. Brutaaliuskin voi olla joskus perusteltua, eikä kaikkia reaktioita ole hyvä miettiä, vaan niiden "kuuluu" vain tulla, jolloin saa tosiaankin tolkkua jostain toimivasta, jälkikäteen, jos tarve.
« Viimeksi muokattu: su 03.12.2017, 10:05:03 kirjoittanut Juha »

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4175
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #9 : su 03.12.2017, 23:45:32 »

Sinua on ennenkin aprikoituttanut luokittelu, ihmisten tai teollisuustuotteen kappaleiden nimeäminen "mittausten" perusteella erillisiin ryhmiin kuten kansalaisuus, sukupuoli, tuloluokka. Ryhmittelysuure ja sen luokat perustuu tietenkin ryhmittelijän näkemykseen, usein hyvinkin perusteltuun tai mittauksen perusteella muodostettuun. Vaikkapa sukupuolella tarkoitetaan genitaaleja eikä tukan pituutta ja sukupuoli mitataan useimmissa tilanteissa kysymällä ihmiseltä itseltään tai käytetään hänelle rekisteröityä tietoa. Massakäsittelyn kannalta sellaiset ilmiöt, joita esiintyy vain yhdellä sadasta tai tuhannesta, tavallisesti ohitetaan, ellei niillä ole päämassalle merkitystä. Kuten raskaana olevat miehet ovat tässä katsannossa systeemin väärinkäyttäjiä ja keplottelijoita. Oman elämänsä sankareita varmaan kuitenkin.

Ryhmittely tuloluokkiin voidaan tehdä eri tavoin, vaikka vuositulo 10000 euron tai tulonsaajien kymmensosan mukaan. Ja tulossakin voidaan vaikka rajoittua pelkkään ansiotuloon. Nämä ovat näitä tarkastelukulmakysymyksiä. Kun asiasta esitetään tarkka numeerinen arvo, se jättää varjoonsa mistä näkökulmasta mittaus on tehty. Paha sanoa vaikka kielen sanojen yleisyydestä tarkkaa totuutta, kun kaikkea kielenkäyttöä ei saada suurennuslasin alle ja kielenkäyttökin muuttuu ajan mukana. Apteekin hyllyltä ei varmaan saada tietoa mitkä yleisimmät sanat riittävät 95%:iin kielenkäytöstä ja montako sanaa niitä on.

Viime vuonna poliisin selvittämistä raiskausrikoksista 29%:ssa epäilty oli ulkomaalainen. Näistä ulkomaalaisista ehkä puolella ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa (turvapaikanhakijoita, työkeikkalaisia,  matkailijoita ym.). Onko kohtuutonta puhua ulkomaalaisten suurista raiskausluvuista kun raiskauksissa ulkomaalaisten rikollisuus poikkeaa suomalaisesta tasosta paljon enemmän kuin missään muussa rikollisuuslajissa. Onko suorastaan rasistista syyllistää Suomen ulkomaalaiset kun tiedetään, että vain muutaman kansallisuuden joukossa raiskaavauus on parikymmenkertainen suomalaiseen tasoon poliisin tietoon tulleissa tapauksissa. Tulisiko vihaa nostattavilta ilmiöiltä ummistaa silmansä. Vai nähdä, että nykyisellä kehityksellä ei kestä kauan (10 vuotta?) kunnes enemmistö raiskauksista on maahanmuuttajataustaisten tekemiä. Turha rypistellä, kun korkeasta suomalaisesta moraalista on jäljellä muisto vain - systemaattinen tarkoituksellinen tason lasku on käynnissä. Tiedon luokittelu ei asiaa muuta, mutta antaa mahdollisuuksia asian käsittelyyn ja siihen vaikuttamiseen.




Poissa Roger

  • Konkari
  • Viestejä: 1199
  • BEWARE
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #10 : ma 04.12.2017, 08:50:15 »

Viime vuonna poliisin selvittämistä raiskausrikoksista 29%:ssa epäilty oli ulkomaalainen. Näistä ulkomaalaisista ehkä puolella ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa (turvapaikanhakijoita, työkeikkalaisia,  matkailijoita ym.).

Menee nyt ohi Juhan ketjun aiheen, anteeksi vaan, mutta kun nyt tuli raiskaustilasto esiin, niin voiko Jaska saada selville tilastoistaan miten tulotaso vaikuttaa raiskausepäilyihin?

Minulla on vaan se käsitys, että toiseksi korkeimmat ja toiseksi matalimmat tulodesiilit ovat yliedustettuina.

Vahvistavatko tilastot tämän, vai olenko väärässä?

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6368
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #11 : ma 04.12.2017, 11:01:59 »

Uskovaiset kertovat siitä, miten Jumala loi Maailman. Viimeksi kun otin kantaa asiaan, niin selvensin omaan näkemystäni, ja kerroin, että Jumala on tämä, Maailma ja muu. Ei sitä mitenkään tarvitse enää kenenkään jostain luoda, koska jos on jossain, eikä yhteydessä tähän, niin mitäpäs on sanomista tänne, jos kerran ei voi mitenkään tähän liittyä.

Mitä ajattelet siitä, että (nykyisen tieteellisen näkemyksen mukaan) Maailmankaikkeuden ikä on 13,82 miljardia vuotta, maapallon ikä 4,5 miljardia vuotta ja ihmissuvun ajatellaan yleismmin syntyneen 2,5 - 2 miljoonaa vuotta sitten. Kehitystä ("luomista") tapahtuu edelleen.

Siitä varnaan olemme samaa mieltä, että tyhjästä ei mitään nyhjästä ja muutos on olevaisen olomuoto.

Muutos edellyttää molempien -riippuvuuden ja riippumattomuuden olemassaoloa.

Aikaa ei myöskään voi määritellä, ellei mitään tapahdu, muutos on ajallista-syy-seuraus suhdetta.

Dynaamisissa systeemeissä kaikki vaikuttavat toisiinsa muuttuessaan ja siinä muutoksessa on myös pysyvää se energian säilyminen.
Kuten vaikka aurinkokunnan jokainen liikkuja vaikuttaa toisiinsa ja vakiona on se vetovoima, joka ei siinä toiminnassa kulu, eikä vähene. Muut voimat ovat muutoksen alaisia ja vaihtavat muotoaan.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4175
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #12 : ma 04.12.2017, 22:01:28 »

Viime vuonna poliisin selvittämistä raiskausrikoksista 29%:ssa epäilty oli ulkomaalainen. Näistä ulkomaalaisista ehkä puolella ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa (turvapaikanhakijoita, työkeikkalaisia,  matkailijoita ym.).

Menee nyt ohi Juhan ketjun aiheen, anteeksi vaan, mutta kun nyt tuli raiskaustilasto esiin, niin voiko Jaska saada selville tilastoistaan miten tulotaso vaikuttaa raiskausepäilyihin?

Minulla on vaan se käsitys, että toiseksi korkeimmat ja toiseksi matalimmat tulodesiilit ovat yliedustettuina.

Vahvistavatko tilastot tämän, vai olenko väärässä?
Tilastokeskuksen tilastoissa ei tällaisia jaotuksia esitetä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos aikoinaan selvitteli  näiden eräiden maiden maahanmuuttajien raiskausaktiivisuuden selittymistä - oliko se nyt sosiodemografisilla - tekijöillä kuten sukupuolijakaumalla, iällä,  taloudellisella asemalla (siis että kyseisissä maahanmuuttajissa on paljon heikossa taloudellisessa asemassa olevia nuoria miehiä) ja tuli tulokseen että verrattaessa  vastaavaan suomalaiseen osapopulaatioon raiskaavuus oli vain vähän yli kymmenkertainen.

Poissa Roger

  • Konkari
  • Viestejä: 1199
  • BEWARE
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #13 : ma 04.12.2017, 22:03:40 »

Viime vuonna poliisin selvittämistä raiskausrikoksista 29%:ssa epäilty oli ulkomaalainen. Näistä ulkomaalaisista ehkä puolella ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa (turvapaikanhakijoita, työkeikkalaisia,  matkailijoita ym.).

Menee nyt ohi Juhan ketjun aiheen, anteeksi vaan, mutta kun nyt tuli raiskaustilasto esiin, niin voiko Jaska saada selville tilastoistaan miten tulotaso vaikuttaa raiskausepäilyihin?

Minulla on vaan se käsitys, että toiseksi korkeimmat ja toiseksi matalimmat tulodesiilit ovat yliedustettuina.

Vahvistavatko tilastot tämän, vai olenko väärässä?
Tilastokeskuksen tilastoissa ei tällaisia jaotuksia esitetä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos aikoinaan selvitteli  näiden eräiden maiden maahanmuuttajien raiskausaktiivisuuden selittymistä - oliko se nyt sosiodemografisilla - tekijöillä kuten sukupuolijakaumalla, iällä,  taloudellisella asemalla (siis että kyseisissä maahanmuuttajissa on paljon heikossa taloudellisessa asemassa olevia nuoria miehiä) ja tuli tulokseen että verrattaessa  vastaavaan suomalaiseen osapopulaatioon raiskaavuus oli vain vähän yli kymmenkertainen.

En ajatellut erityisesti maahanmuuttajien osuutta, vaan yleisesti.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4175
Vs: Erilaisia johtopäätelmiä ja koonteja
« Vastaus #14 : ma 04.12.2017, 22:19:51 »

Uskovaiset kertovat siitä, miten Jumala loi Maailman. Viimeksi kun otin kantaa asiaan, niin selvensin omaan näkemystäni, ja kerroin, että Jumala on tämä, Maailma ja muu. Ei sitä mitenkään tarvitse enää kenenkään jostain luoda, koska jos on jossain, eikä yhteydessä tähän, niin mitäpäs on sanomista tänne, jos kerran ei voi mitenkään tähän liittyä.

Mitä ajattelet siitä, että (nykyisen tieteellisen näkemyksen mukaan) Maailmankaikkeuden ikä on 13,82 miljardia vuotta, maapallon ikä 4,5 miljardia vuotta ja ihmissuvun ajatellaan yleismmin syntyneen 2,5 - 2 miljoonaa vuotta sitten. Kehitystä ("luomista") tapahtuu edelleen.

Siitä varnaan olemme samaa mieltä, että tyhjästä ei mitään nyhjästä ja muutos on olevaisen olomuoto.

Muutos edellyttää molempien -riippuvuuden ja riippumattomuuden olemassaoloa.

Aikaa ei myöskään voi määritellä, ellei mitään tapahdu, muutos on ajallista-syy-seuraus suhdetta.

Dynaamisissa systeemeissä kaikki vaikuttavat toisiinsa muuttuessaan ja siinä muutoksessa on myös pysyvää se energian säilyminen.
Kuten vaikka aurinkokunnan jokainen liikkuja vaikuttaa toisiinsa ja vakiona on se vetovoima, joka ei siinä toiminnassa kulu, eikä vähene. Muut voimat ovat muutoksen alaisia ja vaihtavat muotoaan.
Minä taas rakennan käsitykseni niin päin, että riippuvuus on havaittu säännönmukaisuus, jossa mekanismi voi olla paremmin tai huonommin ymmärretty.

Ajasta myös ajattelen että se on abstraktio, jolla suhteutamme muutoksia toisiinsa, kuten muuta maan suhteellisen vakaisiinn vuorokauden ja vuoden pituuksiin. Siksi vierastan ajatusta aikakvanteista. Myönnään kyllä ymmärrykseni vajavaisuuden ajan suhteen.

Näin ajattelen minäkin, että kaiken aikaa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja se tekee kokonaisuuden tarkan havainnoinnin käytännössä mahdottomaksi ja painostaa havainnoimaan säännönmukaisimpia asioita. Paljon käyttökelpoista silläkin on saavutettu.