Kirjoittaja Aihe: Historian läpikäyminen  (Luettu 6092 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 11035
  • Back
Vs: Historian läpikäyminen
« Vastaus #20 : pe 14.12.2018, 16:52:03 »

Julma maa - dokumentti 1918 sisällissodasta

Fellmannin pellolta:  Emme ymmärtäneet olevamme kapinoitsijoita, ja valtiopetoksen avunantajia. Sitä tuskin johtajammekaan käsittivät.

https://areena.yle.fi/1-4460977


Samaa ymmärtämättömyyttä paljona, vamaan myös valkoisten puolella, vaikka ehkä vähemmän, jos voisi mitata. Oikeudenkäynneissä nämä joskus näkyy. Olisi tullut ymmärtää. Seuraukset tulevat odotusten perusteella.

Tilanteentasalloleminen on tässä oleellista, tai tarkemmin sanoen se, miten ei todellakaan mennä yhteisesti, vaan ollaan jonkun asialla. Demokratioissa ja valtioissa on yhä näin, ja paras osoitus tästä on varmaan erilaiset karjanajot, siviilioloissa. Mitä kaikkea on olemassa, voisiko tästä tehdä listaa? Ainakin aktiivimalli on mieleentulevin, lähiajalta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 11035
  • Back
Vs: Historian läpikäyminen
« Vastaus #21 : su 16.12.2018, 13:53:11 »

Kekkoseen oli aikoinaan ristiriitasuhtautuminen. Onko ristiriitasuhtautuminen sitten oikeasti merkki siitä, että jotain vääntöä vielä on olemassa?

Kun katsonut joitain Kekkosen selontekoja, niin aika selittävää on ollut. Vähän kuin altavastaaja, vaikka Kekkosen kerrotaan olevan jyräävä. Molemmat voi pitää paikkaansa, samanaikaisesti.

Suomi oli toisen maailmansodan aikaan vuoroin Saksan rivissä, vuoroin Neuvostoliiton. Tuokin voi olla tarkemmin ajatellen erittelyn paikka. Neuvostoliiton käskystä oli pakko ajaa saksalaiset Suomesta. Saksaan taas luotiin suhde asemahakuisin tarkoituksin, valmistautumisen pohjalta, ei reaktiivisesti.

Suomi ei muuten liittoutujana poikkea muista maista. Erona ehkä on voinut olla ajoittainen itsepäisyys, voimatahojen suhteen.

Tilanne asemahakuun ja reaktiivisuuteen voi nykyään olla toista. Asemahaku merkitsee vapautta liittyä. Kun liitytään ja ollaan osana muuta, eikä enää osana toista, niin ei olla samalla tapaa nyrkin ja panssarivaunun välissä. Ollaan vapaita repimiseltä, mutta ehkä osana nyrkkiä, jolla isketään jotakuta.

Panssarinyrkkejä muuten käytettiin toisessa maailmansodassa. On ihan oikea, tietyn aseen käyttönimike.

Hellan ja nyrkin välissä, ja sitten nyrkin ja panssarivaunun välissä. Teoreettisesti ajatellen voisi kysyä sukupuoliteemaan liittyen, mikä voisi olla hellanyrkki?

Jänskejä latuja, jopa sanatason menijälle.

Ristiriitatason menijöitä on maailmassa paljon. Myös ongelmiin ajautuvina. Socrates oli tällainen tapaus. Kekkonen puolestaan kasviintui ihan itsekseen, jos ajattelee paikalle kiiruhtanutta a-sortimentin dementiaa.