Kirjoittaja Aihe: Tuonpuoleisesta?  (Luettu 9455 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #80 : ma 06.02.2017, 16:44:49 »

Et taida ymmärtää ensimmäistäkään postaustasi, koetapa, ymmärtää edes tuo, oma postauksesi.:

"Hiukkasilmaisimilla voidaan määrittää elektronien liikemäärä ja energia. Kokeelliset tulokset osoittavat, että mitatut elektronien liikemäärä ja energia vastaavat de Broglien lakien (p = h/λ, E = hf) ennusteita."

Missä kohtaa siinä näet olevan kysymys yhdestä hiukkasesta, joka on monessa paikassa yhtäaikaa.


 :)Eräs tämän kuuluisan kokeen tulkinnoista on, että fotoni voi olla samanaikaisesti monessa eri paikassa. Polkuintegraaliformalismin mukaan fotoni kulkee valonlähteestä valokuvauslevylle periaatteessa kaikkia mahdollisia reittejä pitkin vuorovaikuttaen rinnakkaisen universumin fotonin kanssa. Fyysikko David Deutschin mukaan tämä on todiste kvanttimekaniikan monimaailmantulkinnan puolesta

David deutschin tulkinta koskee monimaailmatulkintaa, ja se on täyttä huuhaata.  Kvanttimekanismista on monenlaisia tulkintoja, ja tuo on yhden hörhön tulkinta. :D

Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.




Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13873
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #81 : ti 07.02.2017, 08:22:27 »

Et taida ymmärtää ensimmäistäkään postaustasi, koetapa, ymmärtää edes tuo, oma postauksesi.:

"Hiukkasilmaisimilla voidaan määrittää elektronien liikemäärä ja energia. Kokeelliset tulokset osoittavat, että mitatut elektronien liikemäärä ja energia vastaavat de Broglien lakien (p = h/λ, E = hf) ennusteita."

Missä kohtaa siinä näet olevan kysymys yhdestä hiukkasesta, joka on monessa paikassa yhtäaikaa.

Lainaus
Eräs tämän kuuluisan kokeen tulkinnoista on, että fotoni voi olla samanaikaisesti monessa eri paikassa[/quote. Polkuintegraaliformalismin mukaan fotoni kulkee valonlähteestä valokuvauslevylle periaatteessa kaikkia mahdollisia reittejä pitkin vuorovaikuttaen rinnakkaisen universumin fotonin kanssa. Fyysikko David Deutschin mukaan tämä on todiste kvanttimekaniikan monimaailmantulkinnan puolesta.

Wikipedia kaksoisrakokoe. Älä mulle valita, valita Wikipedian kirjoittajalle. Valita David Deutshille, joka ehdottaa monimaailmatulkintaa.

 :)Eräs tämän kuuluisan kokeen tulkinnoista on, että fotoni voi olla samanaikaisesti monessa eri paikassa. Polkuintegraaliformalismin mukaan fotoni kulkee valonlähteestä valokuvauslevylle periaatteessa kaikkia mahdollisia reittejä pitkin vuorovaikuttaen rinnakkaisen universumin fotonin kanssa. Fyysikko David Deutschin mukaan tämä on todiste kvanttimekaniikan monimaailmantulkinnan puolesta

David deutschin tulkinta koskee monimaailmatulkintaa, ja se on täyttä huuhaata.  Kvanttimekanismista on monenlaisia tulkintoja, ja tuo on yhden hörhön tulkinta. :D

Sä voit olla eri mieltä, mutta fakta on se, ettei kvanttifysiikasta toistaiseksi ole vain yhtä ja kaikkien hyväksymää selitystä. Sulla voi olla toki oma mielipide siitä, mitkä tulkinnat sinusta vaikuttavat parhailta, mutta vähän enemmän vaadittais siihen, että voisit todella todistaa jotkut tulkinnat vääriksi. Jos SEN pystyt tekemään, niin muista vihjata asiasta niille, jotka pohtii seuraavia nobelisteja.

Lainaus
Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.

Lainaus
Vuoden 1974 testin tulokset julkaistiin ja siitä tehtiin jopa lyhytfilmi, mutta se ei saavuttanut laajempaa huomiota. Koe toistettiin vuonna 1989 Japanissa Hitachin Tonomuran toimesta, joiden testilaiteissa näkyi 15 vuoden aikana tapahtunut elektroniikan kehitys. Heidän käyttämänsä menetelmät olivat tarkempia ja elegantimpia, mutta tulokset olivat samat kuin aikaisemmissakin kokeissa. Tonomura kirjoitti Merlin Italiassa tekemästä kokeesta, ettei siinä ollut havaittu yksittäisiä elektroneja, jotka ovat avainasemassa aalto-hiukkas-paradoksin esittämisessä. Merlin ja hänen työryhmänsä kokeen fotoneissa ja filmitallennuksissa näkyy kuitenkin selvästi yksittäisten elektronien esiintyminen vastoin Tonomuran kommentointia.
Wikipedia

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #82 : ti 07.02.2017, 10:55:35 »

Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.

Tuo oli minun kirjoitukseni, nyt näyt kopioivan jo niitäkin. Koeta sitten myös käsittää mitä se tarkoittaa.

Kvanttimekaniikasta puhuminen ei myös kerro mitään sinun väitteestäsi, että sama hiukkanen voisi olla kahdessa paikassa yhtäaikaa.

Taitaa olla turha vaivata päätäsi, miksi yleensä laikaan sellaiseen ryhdyt, kun et taida käsittää siitä mistä edes puhut.

Kvanttimekaniikasta voidaan kyllä keskustella, kunhan ensin kerrot mitä tarkoitat hiukkasen kahdessa paikassa yhtäaikaisesti olemisella.
Kvanttimekaniikka ei nimittäin sellaista tunne.  Lomittuminen ja spintilan muutos ei tarkoita mitään sellaista.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13873
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #83 : ti 07.02.2017, 11:12:40 »

Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.

Tuo oli minun kirjoitukseni, nyt näyt kopioivan jo niitäkin. Koeta sitten myös käsittää mitä se tarkoittaa.


Niin ja siihen vastasin lainauksella wikipediasta. Pönttö. Se vastaus siis on siinä sun tekstin alapuolella.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #84 : ti 07.02.2017, 11:26:44 »

Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.

Tuo oli minun kirjoitukseni, nyt näyt kopioivan jo niitäkin. Koeta sitten myös käsittää mitä se tarkoittaa.


Niin ja siihen vastasin lainauksella wikipediasta. Pönttö. Se vastaus siis on siinä sun tekstin alapuolella.

Kiitos "pönttö" Kerropa mikä on elekroni yksilöitynä, laitatko siihen musteella pilkun, että erotat sen toisista elekroneista.

Sähköisen kentän liittymämävakiona se ei ole mikään erillinen entiteetti.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13873
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #85 : ti 07.02.2017, 11:29:44 »

Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.

Tuo oli minun kirjoitukseni, nyt näyt kopioivan jo niitäkin. Koeta sitten myös käsittää mitä se tarkoittaa.


Niin ja siihen vastasin lainauksella wikipediasta. Pönttö. Se vastaus siis on siinä sun tekstin alapuolella.

Kiitos "pönttö" Kerropa mikä on elekroni yksilöitynä, laitatko siihen musteella pilkun, että erotat sen toisista elekroneista.

Sähköisen kentän liittymämävakiona se ei ole mikään erillinen entiteetti.

Lainaus
Vuoden 1974 testin tulokset julkaistiin ja siitä tehtiin jopa lyhytfilmi, mutta se ei saavuttanut laajempaa huomiota. Koe toistettiin vuonna 1989 Japanissa Hitachin Tonomuran toimesta, joiden testilaiteissa näkyi 15 vuoden aikana tapahtunut elektroniikan kehitys. Heidän käyttämänsä menetelmät olivat tarkempia ja elegantimpia, mutta tulokset olivat samat kuin aikaisemmissakin kokeissa. Tonomura kirjoitti Merlin Italiassa tekemästä kokeesta, ettei siinä ollut havaittu yksittäisiä elektroneja, jotka ovat avainasemassa aalto-hiukkas-paradoksin esittämisessä. Merlin ja hänen työryhmänsä kokeen fotoneissa ja filmitallennuksissa näkyy kuitenkin selvästi yksittäisten elektronien esiintyminen vastoin Tonomuran kommentointia.
Wikipedia

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #86 : ti 07.02.2017, 11:33:08 »

Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.

Tuo oli minun kirjoitukseni, nyt näyt kopioivan jo niitäkin. Koeta sitten myös käsittää mitä se tarkoittaa.


Niin ja siihen vastasin lainauksella wikipediasta. Pönttö. Se vastaus siis on siinä sun tekstin alapuolella.

Kiitos "pönttö" Kerropa mikä on elekroni yksilöitynä, laitatko siihen musteella pilkun, että erotat sen toisista elekroneista.

Sähköisen kentän liittymämävakiona se ei ole mikään erillinen entiteetti.

Lainaus
Vuoden 1974 testin tulokset julkaistiin ja siitä tehtiin jopa lyhytfilmi, mutta se ei saavuttanut laajempaa huomiota. Koe toistettiin vuonna 1989 Japanissa Hitachin Tonomuran toimesta, joiden testilaiteissa näkyi 15 vuoden aikana tapahtunut elektroniikan kehitys. Heidän käyttämänsä menetelmät olivat tarkempia ja elegantimpia, mutta tulokset olivat samat kuin aikaisemmissakin kokeissa. Tonomura kirjoitti Merlin Italiassa tekemästä kokeesta, ettei siinä ollut havaittu yksittäisiä elektroneja, jotka ovat avainasemassa aalto-hiukkas-paradoksin esittämisessä. Merlin ja hänen työryhmänsä kokeen fotoneissa ja filmitallennuksissa näkyy kuitenkin selvästi yksittäisten elektronien esiintyminen vastoin Tonomuran kommentointia.
Wikipedia


No kerropa miten sama hiukkanen voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan,  Sitä ei tuossa sanota.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13873
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #87 : ti 07.02.2017, 13:00:41 »

Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.

Tuo oli minun kirjoitukseni, nyt näyt kopioivan jo niitäkin. Koeta sitten myös käsittää mitä se tarkoittaa.


Niin ja siihen vastasin lainauksella wikipediasta. Pönttö. Se vastaus siis on siinä sun tekstin alapuolella.

Kiitos "pönttö" Kerropa mikä on elekroni yksilöitynä, laitatko siihen musteella pilkun, että erotat sen toisista elekroneista.

Sähköisen kentän liittymämävakiona se ei ole mikään erillinen entiteetti.

Lainaus
Vuoden 1974 testin tulokset julkaistiin ja siitä tehtiin jopa lyhytfilmi, mutta se ei saavuttanut laajempaa huomiota. Koe toistettiin vuonna 1989 Japanissa Hitachin Tonomuran toimesta, joiden testilaiteissa näkyi 15 vuoden aikana tapahtunut elektroniikan kehitys. Heidän käyttämänsä menetelmät olivat tarkempia ja elegantimpia, mutta tulokset olivat samat kuin aikaisemmissakin kokeissa. Tonomura kirjoitti Merlin Italiassa tekemästä kokeesta, ettei siinä ollut havaittu yksittäisiä elektroneja, jotka ovat avainasemassa aalto-hiukkas-paradoksin esittämisessä. Merlin ja hänen työryhmänsä kokeen fotoneissa ja filmitallennuksissa näkyy kuitenkin selvästi yksittäisten elektronien esiintyminen vastoin Tonomuran kommentointia.
Wikipedia


No kerropa miten sama hiukkanen voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan,  Sitä ei tuossa sanota.

No eihän se mikhän aradoksi oliskaan, jos se olis selvää pässinlihaa. Mutta silti siinä sanotaan, että yksittäisiä elektroneja siinä kokeessa kahteltiin. Ei pelkästään elektronien joukkoa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #88 : ti 07.02.2017, 20:15:01 »

Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.

Tuo oli minun kirjoitukseni, nyt näyt kopioivan jo niitäkin. Koeta sitten myös käsittää mitä se tarkoittaa.


Niin ja siihen vastasin lainauksella wikipediasta. Pönttö. Se vastaus siis on siinä sun tekstin alapuolella.

Kiitos "pönttö" Kerropa mikä on elekroni yksilöitynä, laitatko siihen musteella pilkun, että erotat sen toisista elekroneista.

Sähköisen kentän liittymämävakiona se ei ole mikään erillinen entiteetti.

Lainaus
Vuoden 1974 testin tulokset julkaistiin ja siitä tehtiin jopa lyhytfilmi, mutta se ei saavuttanut laajempaa huomiota. Koe toistettiin vuonna 1989 Japanissa Hitachin Tonomuran toimesta, joiden testilaiteissa näkyi 15 vuoden aikana tapahtunut elektroniikan kehitys. Heidän käyttämänsä menetelmät olivat tarkempia ja elegantimpia, mutta tulokset olivat samat kuin aikaisemmissakin kokeissa. Tonomura kirjoitti Merlin Italiassa tekemästä kokeesta, ettei siinä ollut havaittu yksittäisiä elektroneja, jotka ovat avainasemassa aalto-hiukkas-paradoksin esittämisessä. Merlin ja hänen työryhmänsä kokeen fotoneissa ja filmitallennuksissa näkyy kuitenkin selvästi yksittäisten elektronien esiintyminen vastoin Tonomuran kommentointia.
Wikipedia


No kerropa miten sama hiukkanen voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan,  Sitä ei tuossa sanota.

No eihän se mikhän aradoksi oliskaan, jos se olis selvää pässinlihaa. Mutta silti siinä sanotaan, että yksittäisiä elektroneja siinä kokeessa kahteltiin. Ei pelkästään elektronien joukkoa.

Olhnan sitthen sitä miethä mitä olhnaan, eikä selitetä olemattomia.

Selvää pässinlihaa lienee pässillä, mutta ei senkään "hiukkaset ole kahdessa paikassa samaan aikaan, sehän tarkoittaisi kahta pässiä-.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13873
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #89 : ke 08.02.2017, 07:54:22 »

Fotoni voi olla missä paikassa hyvänsä, kun se on kentän intensiteetin mukaisesti mahdollista siitä ulosmitata, mutta sehän edellyttää jatkuvaa fotonivirtaa. Yksilöityä fotonia tuskin löydät mistään, kuten et löydä yksilöityä elektroniakaan.

Tuo oli minun kirjoitukseni, nyt näyt kopioivan jo niitäkin. Koeta sitten myös käsittää mitä se tarkoittaa.


Niin ja siihen vastasin lainauksella wikipediasta. Pönttö. Se vastaus siis on siinä sun tekstin alapuolella.

Kiitos "pönttö" Kerropa mikä on elekroni yksilöitynä, laitatko siihen musteella pilkun, että erotat sen toisista elekroneista.

Sähköisen kentän liittymämävakiona se ei ole mikään erillinen entiteetti.

Lainaus
Vuoden 1974 testin tulokset julkaistiin ja siitä tehtiin jopa lyhytfilmi, mutta se ei saavuttanut laajempaa huomiota. Koe toistettiin vuonna 1989 Japanissa Hitachin Tonomuran toimesta, joiden testilaiteissa näkyi 15 vuoden aikana tapahtunut elektroniikan kehitys. Heidän käyttämänsä menetelmät olivat tarkempia ja elegantimpia, mutta tulokset olivat samat kuin aikaisemmissakin kokeissa. Tonomura kirjoitti Merlin Italiassa tekemästä kokeesta, ettei siinä ollut havaittu yksittäisiä elektroneja, jotka ovat avainasemassa aalto-hiukkas-paradoksin esittämisessä. Merlin ja hänen työryhmänsä kokeen fotoneissa ja filmitallennuksissa näkyy kuitenkin selvästi yksittäisten elektronien esiintyminen vastoin Tonomuran kommentointia.
Wikipedia


No kerropa miten sama hiukkanen voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan,  Sitä ei tuossa sanota.

No eihän se mikhän aradoksi oliskaan, jos se olis selvää pässinlihaa. Mutta silti siinä sanotaan, että yksittäisiä elektroneja siinä kokeessa kahteltiin. Ei pelkästään elektronien joukkoa.

Olhnan sitthen sitä miethä mitä olhnaan, eikä selitetä olemattomia.

Selvää pässinlihaa lienee pässillä, mutta ei senkään "hiukkaset ole kahdessa paikassa samaan aikaan, sehän tarkoittaisi kahta pässiä-.

Ei tarkoittaisi, koska pässi kuuluu klassisen fysiikan piiriin. Sille riittää, että ne pässin atomien hiukkaset on tilastollisesti suurin piirtein siellä, missä pässikin.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #90 : ke 08.02.2017, 10:18:42 »
 Hiukkanen kuten elektroni on avaruudelliseen tilaan kuuluvana jo itsessään sitä energiaa.

Sen lepomassa, (energia) n 500 000 elektronivolttia lisäksi sillä voi olla kineettistä energiaa kuten vaikka lep:N kiihdyttimissä saadaan parhaimmillaan n 50 miljardiin elekronivolttiin ja yhteentörmäytessä positronin kanssa energia nousee silloin 100 miljardiin elv. Törmäyksessä hiukkaset hajoavat pelkäksi energiaksi ja samantien yhdistyvät uudelleen mm alkeishiukkasiksi jotka myös ovat siirtyvää energiaa ja hiukkaset ionisoivat ilmaisimissa atomeja  joihin se energia siirtyy lämpönä ja liikkeenä.

Alkeishiukkaset syntyvät sen törmäysenergian tuloksena, muuten niitä ei ole olemassa.

Jos hiukkanen voisi olla samaan aikaan kahdessa eri paikassa, ei se silloin olisi sama hiukkanen. Hiukkanen on energiaa.

Se on yksinkertainen totuus ja kvanttiteoriat tukevat sitä täysin.  (Monimaailmatulkinta ei ole mikään teoria missään mielessä vaan mielikuvituksen luoma hypoteesi). 
« Viimeksi muokattu: ke 08.02.2017, 10:30:29 kirjoittanut Faustinen »

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13873
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #91 : to 09.02.2017, 08:36:51 »
Hiukkanen kuten elektroni on avaruudelliseen tilaan kuuluvana jo itsessään sitä energiaa.

Sen lepomassa, (energia) n 500 000 elektronivolttia lisäksi sillä voi olla kineettistä energiaa kuten vaikka lep:N kiihdyttimissä saadaan parhaimmillaan n 50 miljardiin elekronivolttiin ja yhteentörmäytessä positronin kanssa energia nousee silloin 100 miljardiin elv. Törmäyksessä hiukkaset hajoavat pelkäksi energiaksi ja samantien yhdistyvät uudelleen mm alkeishiukkasiksi jotka myös ovat siirtyvää energiaa ja hiukkaset ionisoivat ilmaisimissa atomeja  joihin se energia siirtyy lämpönä ja liikkeenä.

Alkeishiukkaset syntyvät sen törmäysenergian tuloksena, muuten niitä ei ole olemassa.

Jos hiukkanen voisi olla samaan aikaan kahdessa eri paikassa, ei se silloin olisi sama hiukkanen. Hiukkanen on energiaa.

Se on yksinkertainen totuus ja kvanttiteoriat tukevat sitä täysin.  (Monimaailmatulkinta ei ole mikään teoria missään mielessä vaan mielikuvituksen luoma hypoteesi).

Anteeks, mutta missä on energian paikka? Missä SE sijaitsee?

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #92 : to 09.02.2017, 10:00:59 »
Hiukkanen kuten elektroni on avaruudelliseen tilaan kuuluvana jo itsessään sitä energiaa.

Sen lepomassa, (energia) n 500 000 elektronivolttia lisäksi sillä voi olla kineettistä energiaa kuten vaikka lep:N kiihdyttimissä saadaan parhaimmillaan n 50 miljardiin elekronivolttiin ja yhteentörmäytessä positronin kanssa energia nousee silloin 100 miljardiin elv. Törmäyksessä hiukkaset hajoavat pelkäksi energiaksi ja samantien yhdistyvät uudelleen mm alkeishiukkasiksi jotka myös ovat siirtyvää energiaa ja hiukkaset ionisoivat ilmaisimissa atomeja  joihin se energia siirtyy lämpönä ja liikkeenä.

Alkeishiukkaset syntyvät sen törmäysenergian tuloksena, muuten niitä ei ole olemassa.

Jos hiukkanen voisi olla samaan aikaan kahdessa eri paikassa, ei se silloin olisi sama hiukkanen. Hiukkanen on energiaa.

Se on yksinkertainen totuus ja kvanttiteoriat tukevat sitä täysin.  (Monimaailmatulkinta ei ole mikään teoria missään mielessä vaan mielikuvituksen luoma hypoteesi).

Anteeks, mutta missä on energian paikka? Missä SE sijaitsee?

Siellä missä se on,, turha etsiä muualta kuten toista haamua.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13873
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #93 : to 09.02.2017, 14:05:08 »
Hiukkanen kuten elektroni on avaruudelliseen tilaan kuuluvana jo itsessään sitä energiaa.

Sen lepomassa, (energia) n 500 000 elektronivolttia lisäksi sillä voi olla kineettistä energiaa kuten vaikka lep:N kiihdyttimissä saadaan parhaimmillaan n 50 miljardiin elekronivolttiin ja yhteentörmäytessä positronin kanssa energia nousee silloin 100 miljardiin elv. Törmäyksessä hiukkaset hajoavat pelkäksi energiaksi ja samantien yhdistyvät uudelleen mm alkeishiukkasiksi jotka myös ovat siirtyvää energiaa ja hiukkaset ionisoivat ilmaisimissa atomeja  joihin se energia siirtyy lämpönä ja liikkeenä.

Alkeishiukkaset syntyvät sen törmäysenergian tuloksena, muuten niitä ei ole olemassa.

Jos hiukkanen voisi olla samaan aikaan kahdessa eri paikassa, ei se silloin olisi sama hiukkanen. Hiukkanen on energiaa.

Se on yksinkertainen totuus ja kvanttiteoriat tukevat sitä täysin.  (Monimaailmatulkinta ei ole mikään teoria missään mielessä vaan mielikuvituksen luoma hypoteesi).

Anteeks, mutta missä on energian paikka? Missä SE sijaitsee?

Siellä missä se on,, turha etsiä muualta kuten toista haamua.

On se jännää se energia, joka käyttäytyy sijainnin suhteen kuin hiukkaset.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #94 : to 09.02.2017, 18:04:14 »

On se jännää se energia, joka käyttäytyy sijainnin suhteen kuin hiukkaset.

Hiukkanen on energiaa, jos epäilet jotain muuta kerro. 

Paikka taas on jotain jota ei erillisenä ole siinä mielessä olemassa, että sen voisi määritellä.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7780
  • Etevä ajattelija
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #95 : to 09.02.2017, 18:37:25 »
On se jännää se energia, joka käyttäytyy sijainnin suhteen kuin hiukkaset.

Vielä jännempää on Faustisen käsitys ydinenergiasta: "
"--fissiossa uraaniatomin halkeaminen saadaan aikaan siihen tulevan ylimääräisen neutronin avulla, jollain se hajoaa tuottaen välittömästi keskiraskaita alkuaineita sekä ylimääräisiä neutroneita joten ketjureaktio voi jatkua. Tiedemiehet kyllä tietävät, että kyseessä on staattisen sähkövoiman purkaus, siinä ei ole mitään epäselvää."

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13873
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #96 : pe 10.02.2017, 07:44:22 »

On se jännää se energia, joka käyttäytyy sijainnin suhteen kuin hiukkaset.

Hiukkanen on energiaa, jos epäilet jotain muuta kerro. 

Paikka taas on jotain jota ei erillisenä ole siinä mielessä olemassa, että sen voisi määritellä.

Epäilen, että hiukkanen on - hiukkanen.

Jos paikkaa ei edes ole, niin silloinhan hiukkanen hyvinkin voi olla useammassa paikassa yhtä aikaa. Eikä maailma silti romahda.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #97 : pe 10.02.2017, 11:16:10 »

On se jännää se energia, joka käyttäytyy sijainnin suhteen kuin hiukkaset.

Hiukkanen on energiaa, jos epäilet jotain muuta kerro. 

Paikka taas on jotain jota ei erillisenä ole siinä mielessä olemassa, että sen voisi määritellä.

Epäilen, että hiukkanen on - hiukkanen.

Jos paikkaa ei edes ole, niin silloinhan hiukkanen hyvinkin voi olla useammassa paikassa yhtä aikaa. Eikä maailma silti romahda.

Ihan hyvä epäilys, hiukkanen on hiukkanen ja energiaa, kuten varmaan olet kuullut einsteinin kuuluisan kaavan.
Avaruudellista paikkaa ilman mitään "aineellista ei tietenkään ole liikkeet tapahtuvat suhteissa toisiin kappaleisiin, kuten maan kierto aurinkon ympäri, jne,,  (Kappaleiden, tapahtumien etäisyydet toisiinsa ovat se ajallinen -eli aika on tapahtumien etäisyyttä, se ei tietenkään ole sama kaikille, vaan suhteellinen katsojan kannalta, kuten mm, paikantamisessa vaadittavat suhteellisuusteorian mukaiset korjaukset kertovat.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6843
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #98 : pe 10.02.2017, 12:22:04 »
On se jännää se energia, joka käyttäytyy sijainnin suhteen kuin hiukkaset.

Vielä jännempää on Faustisen käsitys ydinenergiasta: "
"--fissiossa uraaniatomin halkeaminen saadaan aikaan siihen tulevan ylimääräisen neutronin avulla, jollain se hajoaa tuottaen välittömästi keskiraskaita alkuaineita sekä ylimääräisiä neutroneita joten ketjureaktio voi jatkua. Tiedemiehet kyllä tietävät, että kyseessä on staattisen sähkövoiman purkaus, siinä ei ole mitään epäselvää."

Ja kuvaus jatkuu vapautuu siis sidosenergiaa, lämpönä ja liikkeenä. Atomien uudelleen järjestäytyessä ne sidokset vievät vähemmän energiaa ja se "ylimääräinen energia on niiden hiukkasten laajenevaa liikettä.

Elekronihan on sähköinen miinus(-) merkkinen hiukkanen,, protoni plus(+ )merkkistä sähköä.
Staatisina ne ovat rakenteita kuten alkuaineita,, tiedät se hyppiessäsi tasajalkaa kiukusta, etkä putoa lattian läpi.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13873
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #99 : la 11.02.2017, 00:12:57 »
On se jännää se energia, joka käyttäytyy sijainnin suhteen kuin hiukkaset.

Vielä jännempää on Faustisen käsitys ydinenergiasta: "
"--fissiossa uraaniatomin halkeaminen saadaan aikaan siihen tulevan ylimääräisen neutronin avulla, jollain se hajoaa tuottaen välittömästi keskiraskaita alkuaineita sekä ylimääräisiä neutroneita joten ketjureaktio voi jatkua. Tiedemiehet kyllä tietävät, että kyseessä on staattisen sähkövoiman purkaus, siinä ei ole mitään epäselvää."

Ja kuvaus jatkuu vapautuu siis sidosenergiaa, lämpönä ja liikkeenä. Atomien uudelleen järjestäytyessä ne sidokset vievät vähemmän energiaa ja se "ylimääräinen energia on niiden hiukkasten laajenevaa liikettä.

Elekronihan on sähköinen miinus(-) merkkinen hiukkanen,, protoni plus(+ )merkkistä sähköä.
Staatisina ne ovat rakenteita kuten alkuaineita,, tiedät se hyppiessäsi tasajalkaa kiukusta, etkä putoa lattian läpi.

et kai tosissasi yritä perustella kvanttifysiikan alueen tapahtumia ja ilmiöitä klassisen fysiikan alueen esimerkeillä? Se kuule on ihan tosissaan vielä tekemättä se kaiken teoria, joka nämä osais yhdistää.