Kirjoittaja Aihe: Tuonpuoleisesta?  (Luettu 11313 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #60 : pe 03.02.2017, 09:22:26 »

Aika selvästi nimenomaan kvanttihommissa mainitaan, että mittaaminen vaikuttaa siihen mitattavaan siten, ettei tilanne ole mitattaessa sama kuin mittaamatta. Joten kommenttisi on pielessä. Kaikissa lainauksissani myös aivan selkeästi siis sanotaan, että fotoni on useassa paikassa yhtä aikaa. Kulkee useita reittejä jne. Kyse siis ei ole siitä, että ei tiedetä ennen mittausta, vaan että mittaus muuttaa tilanteen.

Et taida lainkaan ymmärtää, edes mistä puhutaan. Fotoni ei ole siinä mielessä hiukkanen.

Virtuaalifotoni on vain tapa millä sähkömagneetista aaltoliikettä kuvataan silloin, kun absorboitumista, kuten kvanttihyppäystä tapahtuu.

Elegtronin "kvanttihyppy" sen radanmuutoksessa joko absorboi tei emitoi fotoniksi kutsutun energian.

Koko kvanttifysiikan ideahan on se, että hiukkaset ovat sekä aaltoja että hiukkasia. Kaksoisrakokoe tehtiin fotoneilla, mutta ihan sama koskee protoneja ja elektroneja. Se juuri on se juju koko hommassa, ettei voida sanoa, että ne ovat vain hiukkasia tai vain aaltoja, vaan että ne ovat molempia.

Lainaus
Pääartikkeli: Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismilla tarkoitetaan sitä, että kohteilla, joita on totuttu pitämään hiukkasina (elektronit, neutronit jne.) voidaan tavata aalloille tyypillistä käyttäytymistä, esimerkiksi kaksoisrakokokeen interferenssiä. Toisaalta aalloilla, kuten sähkömagneettinen aaltoliike (valo), esiintyy hiukkasmaisia piirteitä (rajattu sijainti, liikemäärä), ja tämä ilmenee esimerkiksi valosähköisessä ilmiössä ja fotonien Comptonin sironnassa.
Wkipiedia

PS. Sun uskottavuutta ei varsinaisesti paranna se, etä kirjoitat jatkuvasti termit väärin. Elektroni, ei elegtroni. Emittoi, ei emitoi.

Ihan sama, puhut päättömiä. Kansoisrakokoe ei mitenkään tarkoita, että hiukkanen voisi olla samaan aikaan kahdessa eri paikassa, eikä sitä sillä kuvata.

Et ilmeisesti ymmärrä edes sm-kentän käsitettä.

Aivan samaa tasoa, jos haulikolla ammuttaessa väittäisit osumakuvion kaikkien reikien aiheuttajan olevan sama hauli.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #61 : pe 03.02.2017, 14:04:02 »

Aika selvästi nimenomaan kvanttihommissa mainitaan, että mittaaminen vaikuttaa siihen mitattavaan siten, ettei tilanne ole mitattaessa sama kuin mittaamatta. Joten kommenttisi on pielessä. Kaikissa lainauksissani myös aivan selkeästi siis sanotaan, että fotoni on useassa paikassa yhtä aikaa. Kulkee useita reittejä jne. Kyse siis ei ole siitä, että ei tiedetä ennen mittausta, vaan että mittaus muuttaa tilanteen.

Et taida lainkaan ymmärtää, edes mistä puhutaan. Fotoni ei ole siinä mielessä hiukkanen.

Virtuaalifotoni on vain tapa millä sähkömagneetista aaltoliikettä kuvataan silloin, kun absorboitumista, kuten kvanttihyppäystä tapahtuu.

Elegtronin "kvanttihyppy" sen radanmuutoksessa joko absorboi tei emitoi fotoniksi kutsutun energian.

Koko kvanttifysiikan ideahan on se, että hiukkaset ovat sekä aaltoja että hiukkasia. Kaksoisrakokoe tehtiin fotoneilla, mutta ihan sama koskee protoneja ja elektroneja. Se juuri on se juju koko hommassa, ettei voida sanoa, että ne ovat vain hiukkasia tai vain aaltoja, vaan että ne ovat molempia.

Lainaus
Pääartikkeli: Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismilla tarkoitetaan sitä, että kohteilla, joita on totuttu pitämään hiukkasina (elektronit, neutronit jne.) voidaan tavata aalloille tyypillistä käyttäytymistä, esimerkiksi kaksoisrakokokeen interferenssiä. Toisaalta aalloilla, kuten sähkömagneettinen aaltoliike (valo), esiintyy hiukkasmaisia piirteitä (rajattu sijainti, liikemäärä), ja tämä ilmenee esimerkiksi valosähköisessä ilmiössä ja fotonien Comptonin sironnassa.
Wkipiedia

PS. Sun uskottavuutta ei varsinaisesti paranna se, etä kirjoitat jatkuvasti termit väärin. Elektroni, ei elegtroni. Emittoi, ei emitoi.

Ihan sama, puhut päättömiä. Kansoisrakokoe ei mitenkään tarkoita, että hiukkanen voisi olla samaan aikaan kahdessa eri paikassa, eikä sitä sillä kuvata.

Et ilmeisesti ymmärrä edes sm-kentän käsitettä.

Aivan samaa tasoa, jos haulikolla ammuttaessa väittäisit osumakuvion kaikkien reikien aiheuttajan olevan sama hauli.

Ei ole. Kyse ei ole ollenkaan samasta asiasta. Lisäksi olen nyt tarjonnut sinulle lukuisia asiaa käsitteleviä sivuja, joissa nimenomaan sanotaan erittäin selkeästi, että hiukkanen on useassa paikassa samaan aikaan. Onko niissä kaikissa virhe? Ovatko kaikki nuo lauseet väärin muotoiltuja?

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #62 : pe 03.02.2017, 17:45:20 »

Ei ole. Kyse ei ole ollenkaan samasta asiasta. Lisäksi olen nyt tarjonnut sinulle lukuisia asiaa käsitteleviä sivuja, joissa nimenomaan sanotaan erittäin selkeästi, että hiukkanen on useassa paikassa samaan aikaan. Onko niissä kaikissa virhe? Ovatko kaikki nuo lauseet väärin muotoiltuja?

Ymmärrät totaalisen väärin, kerropa nyt aluksi määritelmä hiukkasesta.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #63 : pe 03.02.2017, 23:59:53 »

Ei ole. Kyse ei ole ollenkaan samasta asiasta. Lisäksi olen nyt tarjonnut sinulle lukuisia asiaa käsitteleviä sivuja, joissa nimenomaan sanotaan erittäin selkeästi, että hiukkanen on useassa paikassa samaan aikaan. Onko niissä kaikissa virhe? Ovatko kaikki nuo lauseet väärin muotoiltuja?

Ymmärrät totaalisen väärin, kerropa nyt aluksi määritelmä hiukkasesta.

On se jännää, että nuo kaikki lähteet kirjoittavat aivan selkeästi, että hiukkanen on useassa paikassa samaan aikaan. Miksi, jos näin ei olleenkaan ole? Aalto-houkkasdualismin mukaan hiukkaset on sekä hiukkasia että aaltoja.

Niin ja nyt on muuten sun oma vuoro selittää. Ei riitä, että vain kyselet multa aelityksiä. Tai kerrot , että en ymmärrä. Selitä sinä, jos kerran olet niin taitava ja ymmärrät kvanttifysiikkaa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #64 : la 04.02.2017, 12:04:31 »

Ei ole. Kyse ei ole ollenkaan samasta asiasta. Lisäksi olen nyt tarjonnut sinulle lukuisia asiaa käsitteleviä sivuja, joissa nimenomaan sanotaan erittäin selkeästi, että hiukkanen on useassa paikassa samaan aikaan. Onko niissä kaikissa virhe? Ovatko kaikki nuo lauseet väärin muotoiltuja?

Ymmärrät totaalisen väärin, kerropa nyt aluksi määritelmä hiukkasesta.

On se jännää, että nuo kaikki lähteet kirjoittavat aivan selkeästi, että hiukkanen on useassa paikassa samaan aikaan. Miksi, jos näin ei olleenkaan ole? Aalto-houkkasdualismin mukaan hiukkaset on sekä hiukkasia että aaltoja.

Niin ja nyt on muuten sun oma vuoro selittää. Ei riitä, että vain kyselet multa aelityksiä. Tai kerrot , että en ymmärrä. Selitä sinä, jos kerran olet niin taitava ja ymmärrät kvanttifysiikkaa.

SM- kentän säteily on aaltoliikettä jolla on aallonpituus värähtelytaajuus ja etenemisnopeus (valonnopeus. N, 300 000 km/sek  Aika iso sikälikin sinun paikkasi.

Mitään yksittäistä fotonia joka olisi joka paikassa sama kuten sinä olet sanonut ei takuulla ole.

Fotoni on vain kuvaus miten kenttä luovuttaa (vuorovaikuttaa) energiaa.

Kentän intensiteetistä on kiinni kuinka paljon sitä on mahdollista välittyä.


Väitteesi, että sama hiukkanen voi olla kahdessa paikassa samanaikaisesti (tai jokapaikassa) on pelkää pötyä ja väärinymmärtämistä.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #65 : la 04.02.2017, 13:13:19 »

Ei ole. Kyse ei ole ollenkaan samasta asiasta. Lisäksi olen nyt tarjonnut sinulle lukuisia asiaa käsitteleviä sivuja, joissa nimenomaan sanotaan erittäin selkeästi, että hiukkanen on useassa paikassa samaan aikaan. Onko niissä kaikissa virhe? Ovatko kaikki nuo lauseet väärin muotoiltuja?

Ymmärrät totaalisen väärin, kerropa nyt aluksi määritelmä hiukkasesta.

On se jännää, että nuo kaikki lähteet kirjoittavat aivan selkeästi, että hiukkanen on useassa paikassa samaan aikaan. Miksi, jos näin ei olleenkaan ole? Aalto-houkkasdualismin mukaan hiukkaset on sekä hiukkasia että aaltoja.

Niin ja nyt on muuten sun oma vuoro selittää. Ei riitä, että vain kyselet multa aelityksiä. Tai kerrot , että en ymmärrä. Selitä sinä, jos kerran olet niin taitava ja ymmärrät kvanttifysiikkaa.

SM- kentän säteily on aaltoliikettä jolla on aallonpituus värähtelytaajuus ja etenemisnopeus (valonnopeus. N, 300 000 km/sek  Aika iso sikälikin sinun paikkasi.

Mitään yksittäistä fotonia joka olisi joka paikassa sama kuten sinä olet sanonut ei takuulla ole.

Fotoni on vain kuvaus miten kenttä luovuttaa (vuorovaikuttaa) energiaa.

Kentän intensiteetistä on kiinni kuinka paljon sitä on mahdollista välittyä.


Väitteesi, että sama hiukkanen voi olla kahdessa paikassa samanaikaisesti (tai jokapaikassa) on pelkää pötyä ja väärinymmärtämistä.

Kuitenkin kaksoisrakokokeessa myös yksittäinen fotoni saa aikaan interferenssikuvion eli se vuorovaikuttaa itsensä kanssa muodostaen tuon interferenssikuvion.

Lainaus
Vuoden 1974 testin tulokset julkaistiin ja siitä tehtiin jopa lyhytfilmi, mutta se ei saavuttanut laajempaa huomiota. Koe toistettiin vuonna 1989 Japanissa Hitachin Tonomuran toimesta, joiden testilaiteissa näkyi 15 vuoden aikana tapahtunut elektroniikan kehitys. Heidän käyttämänsä menetelmät olivat tarkempia ja elegantimpia, mutta tulokset olivat samat kuin aikaisemmissakin kokeissa. Tonomura kirjoitti Merlin Italiassa tekemästä kokeesta, ettei siinä ollut havaittu yksittäisiä elektroneja, jotka ovat avainasemassa aalto-hiukkas-paradoksin esittämisessä. Merlin ja hänen työryhmänsä kokeen fotoneissa ja filmitallennuksissa näkyy kuitenkin selvästi yksittäisten elektronien esiintyminen vastoin Tonomuran kommentointia.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Youngin_kaksoisrakokoe

Eli sama ilmiö on todettu kokeellisesti myös yksittäisillä hiukkasilla.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #66 : la 04.02.2017, 18:01:03 »

Kuitenkin kaksoisrakokokeessa myös yksittäinen fotoni saa aikaan interferenssikuvion eli se vuorovaikuttaa itsensä kanssa muodostaen tuon interferenssikuvion.

Ei saa sinulla on jokin väärinymmärrys.


Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #67 : la 04.02.2017, 18:07:48 »

Kuitenkin kaksoisrakokokeessa myös yksittäinen fotoni saa aikaan interferenssikuvion eli se vuorovaikuttaa itsensä kanssa muodostaen tuon interferenssikuvion.

Ei saa sinulla on jokin väärinymmärrys.

[wuote]Tämä selitettiin ensin sillä, että fotonit interferoivat keskenään raoissa, mutta selitys osoitettiin vääräksi käyttämällä fotonilähdettä joka lähetti vain yhden fotonin kerrallaan; tämäkin koejärjestely tuotti samanlaisen interferenssikuvion.[/quote]Wikipedia

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #68 : su 05.02.2017, 09:53:35 »

Kuitenkin kaksoisrakokokeessa myös yksittäinen fotoni saa aikaan interferenssikuvion eli se vuorovaikuttaa itsensä kanssa muodostaen tuon interferenssikuvion.

Ei saa sinulla on jokin väärinymmärrys.

[wuote]Tämä selitettiin ensin sillä, että fotonit interferoivat keskenään raoissa, mutta selitys osoitettiin vääräksi käyttämällä fotonilähdettä joka lähetti vain yhden fotonin kerrallaan; tämäkin koejärjestely tuotti samanlaisen interferenssikuvion.
Wikipedia
[/quote]

Niin yksi kerrallaan, miten pidät sitä samana hiukkasena.

Onhan niitä newtonin renkaitakin kuvattu. Kaksoisrakokoe tehdään koherentilla säteilyllä.

Klassisen fysiikan mukaan hiukkanen on tietyyn avaruuden osaan rajoittuva aineellinen kappale, jolla on inertia- kyky vastustaa jokaista yritysta saada se liikkeelle ta muuttaa sen liikesuuntaa ja nopeutta, jos se liikkuu.
Eli se tarkoittaa jatkuvuutta ja yksinkertaisesti, että sillä on massaa.

Massattoman hiukkasen (fotonin)  kaikki massa taas on sen liikkeessä, eli sillä ei ole hiukkasen perusominaisuutta (lepomassaa) eikä se siinä mielessä ole hiukkanen vaikka sen ominaisuuteen kvanttivaikutus kuuluukin. Sen energia, tai kokonais osa- aaltopituus myös siirtyy siinä kvantin luovutuksessa, joka tarkoittaa elktronin radan siirtymistä (atomin) virittyneeseen tilaan.

Jotta joku voi olla (vaikka hiukkanen) kahdessa paikassa samaan aikaan,, täytyisi fysiikka kirjoittaa kokonaan uudelleen. Eikä toistaiseksi sellaiseen ole vielä löytynyt syytä.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #69 : su 05.02.2017, 12:44:11 »

Kuitenkin kaksoisrakokokeessa myös yksittäinen fotoni saa aikaan interferenssikuvion eli se vuorovaikuttaa itsensä kanssa muodostaen tuon interferenssikuvion.

Ei saa sinulla on jokin väärinymmärrys.

[wuote]Tämä selitettiin ensin sillä, että fotonit interferoivat keskenään raoissa, mutta selitys osoitettiin vääräksi käyttämällä fotonilähdettä joka lähetti vain yhden fotonin kerrallaan; tämäkin koejärjestely tuotti samanlaisen interferenssikuvion.
Wikipedia

Niin yksi kerrallaan, miten pidät sitä samana hiukkasena.[/quote]

Ei ainakaan noiden lähteiden mukaan ollut kyse siitä, että että vasta monen hiukkasen jälkeen olisi tuo interferenssikuvio syntynyt.

Lainaus

Jotta joku voi olla (vaikka hiukkanen) kahdessa paikassa samaan aikaan,, täytyisi fysiikka kirjoittaa kokonaan uudelleen. Eikä toistaiseksi sellaiseen ole vielä löytynyt syytä.

Tota...sehän juuri on tekemättä, että olis osattu yhdistää kvanttifysiikka ja se muu fysiikka. Se kaiken teoria on edelleen kehittämättä ja keksimättä. Syy on kyllä löytynyt, miksi tämä pitäisi tehdä, koska kaikki klassinenkin fysiikka sisältää ne elektronit ja protonit - eli hiukkaset, joita kvanttifysiikka koskee.

Mutta kun sulla selvästi on mielestäsi asia hallussa, niin varmaan osaat myös linkata kantaasi tukevia artikkeleita. Toistaiseksihan olet vain moittinut minua ja käsityskykyäni, kun olen lainannut suoraan tällaisia aihetta käsitteleviä tekstejä. (Siinä tosin ei ole mitään yllättävää, koska sehän yleensäkin on tapasi keskustella.)

Lainaus
Aalto-hiukkasdualismilla tarkoitetaan sitä, että kohteilla, joita on totuttu pitämään hiukkasina (elektronit, neutronit jne.) voidaan tavata aalloille tyypillistä käyttäytymistä, esimerkiksi kaksoisrakokokeen interferenssiä. Toisaalta aalloilla, kuten sähkömagneettinen aaltoliike (valo), esiintyy hiukkasmaisia piirteitä (rajattu sijainti, liikemäärä), ja tämä ilmenee esimerkiksi valosähköisessä ilmiössä ja fotonien Comptonin sironnassa.

Lainaus
Kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. Hän, joka väittää ymmärtävänsä kvanttimekaniikkaa, ei ymmärrä siitä mitään.
- Richard Feynman

1960-luvulla Youngin kaksoisrakokoe (lisätietoja luvussa 6), jonka 1800-luvulla katsottiin osoittavan sähkömagneettisen säteilyn olevan aaltoliikettä, toistettiin elektroneilla. Elektronit muodostavat diffraktiokuvion varjostimelle samalla tavoin kuin sähkömagneettinenkin säteily. Näin osoitettiin, että elektronin kulku kaksoisrakokokeessa pitää ymmärtää aaltoliikkeenä.

Lainaus
Kaksoisrakokoe on tehty myös yksittäisillä fotoneilla 1905 ja elektroneilla 1974. Näissä kokeissa fotoni ja elektroni vuorovaikuttaa hiukkasena. Kun yksi hiukkanen lähetetään matkaan, tämä hiukkanen havaitaan tietyssä kohtaa ilmaisimella. Kuitenkin hiukkasen liike kaksoisraossa pitää ymmärtää aaltona eli niin fotonilla kuin elektronilla on sekä hiukkas- että aaltoluonne.
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy8/1_modernin_fysiikan_alku/105?C:D=2136242&m:selres=2136242
« Viimeksi muokattu: su 05.02.2017, 12:52:41 kirjoittanut Safiiri »

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #70 : su 05.02.2017, 16:25:20 »

Mutta kun sulla selvästi on mielestäsi asia hallussa, niin varmaan osaat myös linkata kantaasi tukevia artikkeleita. Toistaiseksihan olet vain moittinut minua ja käsityskykyäni, kun olen lainannut suoraan tällaisia aihetta käsitteleviä tekstejä. (Siinä tosin ei ole mitään yllättävää, koska sehän yleensäkin on tapasi keskustella.)

Osaat varmaan googlettaa ihan itse, tosin ilmeisesti et ymmärrä lukemaasi, joten lienee ihan sama mitä sinulle tarjotaan.
Eikä esimerkiksi sähköverkkoon syötetty virta siellä lisäänny, tai kahdennu, jos jokainen hiukkanen olisi kahdessa paikassa samanaikaisesti, se takuulla paukahtaisi. Sitähän sinun ajaton jokapaikan hiukkasesi tarkoittaisi.

Mieti vähän mitä tarkoittaa kahdessa paikassa yhtäaikaisesti oleminen, oli sitten kysymys hiukkasesta  tai mistä hyvänsä.

Voit tutustua valosähköiseen ilmiöön, inertiaan mittakenttäteoriaan ja alkeishiukkasiin, noin aluksi ne löyttyy kyllä ihan noilla haulla.

Sori vaan, jos morkkaan ymmärrystäsi, mutta kuten oravaa haukkuva koira erehtyy luulemaan "saaliinsa olevan väärässä puussa niin sinullekin on käynyt.


Tutustu nyt ensin vaikka tuohon.
http://www.helsinki.fi/~rummukai/lectures/standardimalli.pdf

« Viimeksi muokattu: su 05.02.2017, 16:35:29 kirjoittanut Faustinen »

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #71 : ma 06.02.2017, 08:16:12 »

Mutta kun sulla selvästi on mielestäsi asia hallussa, niin varmaan osaat myös linkata kantaasi tukevia artikkeleita. Toistaiseksihan olet vain moittinut minua ja käsityskykyäni, kun olen lainannut suoraan tällaisia aihetta käsitteleviä tekstejä. (Siinä tosin ei ole mitään yllättävää, koska sehän yleensäkin on tapasi keskustella.)

Osaat varmaan googlettaa ihan itse, tosin ilmeisesti et ymmärrä lukemaasi, joten lienee ihan sama mitä sinulle tarjotaan.
Eikä esimerkiksi sähköverkkoon syötetty virta siellä lisäänny, tai kahdennu, jos jokainen hiukkanen olisi kahdessa paikassa samanaikaisesti, se takuulla paukahtaisi. Sitähän sinun ajaton jokapaikan hiukkasesi tarkoittaisi.

Mieti vähän mitä tarkoittaa kahdessa paikassa yhtäaikaisesti oleminen, oli sitten kysymys hiukkasesta  tai mistä hyvänsä.

Voit tutustua valosähköiseen ilmiöön, inertiaan mittakenttäteoriaan ja alkeishiukkasiin, noin aluksi ne löyttyy kyllä ihan noilla haulla.

Sori vaan, jos morkkaan ymmärrystäsi, mutta kuten oravaa haukkuva koira erehtyy luulemaan "saaliinsa olevan väärässä puussa niin sinullekin on käynyt.


Tutustu nyt ensin vaikka tuohon.
http://www.helsinki.fi/~rummukai/lectures/standardimalli.pdf

Kyse ei ole ollut ollenkaan minun ymmärryksestäni, vaan siitä, että kun lainaan sanasta sanaan ja suoraan linkaamiani artikkeleita, sanot minun olevan väärässä. Haukut väärää puuta. Kerro mieluummin, millä tapaa ja millä perusteella Wikipedia tai nuo muut ovat väärässä. Niistä kun löytyy suoraan lauseet, joissa sanotaan hiukkasen olevan useassa paikassa yhtä aikaa.

Pointti kvanttifysiikassa on muuten. Juuri se, ettei se ole sovellettavissa klassiseen fysiikkaan (eli kahdessa paikassa olemisen ongelma siinä ei sitä romuta). Eikä klassisen fysiikan ilmiöiden lainalaisuudet ole sovelettaviss kvanttifysiikkaan. Niiden yhdistämistä ei ole vielä osattu tehdä ns. kaiken teoriaksi. Sen tähden sun höpötyksesi siitä, että pitäis "mietti vähän mitä tarkoittaa kahdessa paikassa yhtäaikaisesti oleminen, oli sitten kysymys hiukkasesta  tai mistä hyvänsä" on täysin idioottimainen. Nimenomaan ei pidä miettiä kvanttifysiikan ilmiöitä klassisen fysiikan mukaan. Eikä päinvastoin.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #72 : ma 06.02.2017, 09:09:52 »

Mutta kun sulla selvästi on mielestäsi asia hallussa, niin varmaan osaat myös linkata kantaasi tukevia artikkeleita. Toistaiseksihan olet vain moittinut minua ja käsityskykyäni, kun olen lainannut suoraan tällaisia aihetta käsitteleviä tekstejä. (Siinä tosin ei ole mitään yllättävää, koska sehän yleensäkin on tapasi keskustella.)

Osaat varmaan googlettaa ihan itse, tosin ilmeisesti et ymmärrä lukemaasi, joten lienee ihan sama mitä sinulle tarjotaan.
Eikä esimerkiksi sähköverkkoon syötetty virta siellä lisäänny, tai kahdennu, jos jokainen hiukkanen olisi kahdessa paikassa samanaikaisesti, se takuulla paukahtaisi. Sitähän sinun ajaton jokapaikan hiukkasesi tarkoittaisi.

Mieti vähän mitä tarkoittaa kahdessa paikassa yhtäaikaisesti oleminen, oli sitten kysymys hiukkasesta  tai mistä hyvänsä.

Voit tutustua valosähköiseen ilmiöön, inertiaan mittakenttäteoriaan ja alkeishiukkasiin, noin aluksi ne löyttyy kyllä ihan noilla haulla.

Sori vaan, jos morkkaan ymmärrystäsi, mutta kuten oravaa haukkuva koira erehtyy luulemaan "saaliinsa olevan väärässä puussa niin sinullekin on käynyt.


Tutustu nyt ensin vaikka tuohon.
http://www.helsinki.fi/~rummukai/lectures/standardimalli.pdf

Kyse ei ole ollut ollenkaan minun ymmärryksestäni, vaan siitä, että kun lainaan sanasta sanaan ja suoraan linkaamiani artikkeleita, sanot minun olevan väärässä. Haukut väärää puuta. Kerro mieluummin, millä tapaa ja millä perusteella Wikipedia tai nuo muut ovat väärässä. Niistä kun löytyy suoraan lauseet, joissa sanotaan hiukkasen olevan useassa paikassa yhtä aikaa.

Pointti kvanttifysiikassa on muuten. Juuri se, ettei se ole sovellettavissa klassiseen fysiikkaan (eli kahdessa paikassa olemisen ongelma siinä ei sitä romuta). Eikä klassisen fysiikan ilmiöiden lainalaisuudet ole sovelettaviss kvanttifysiikkaan. Niiden yhdistämistä ei ole vielä osattu tehdä ns. kaiken teoriaksi. Sen tähden sun höpötyksesi siitä, että pitäis "mietti vähän mitä tarkoittaa kahdessa paikassa yhtäaikaisesti oleminen, oli sitten kysymys hiukkasesta  tai mistä hyvänsä" on täysin idioottimainen. Nimenomaan ei pidä miettiä kvanttifysiikan ilmiöitä klassisen fysiikan mukaan. Eikä päinvastoin.

Mieti vähän mitä tarkoittaa oleminen kahdessa paikassa yhtäaikaa. Onko se silloin sama hiukkanen ja tuplaenergia, vai mikä ihme se on.

On kokonaan eria asia, että hiukkasella on sekä aallon ja pistemäisen "hiukkasen ominaisuuksia.

Elekronin rataa ytimen ympärillä ei voi selvittää sen epämääräisyysperiaatteen mukaan, mutta sen energia kyllä tiedetään.

Atomi on myös melko pieni otus,>  .   <tuollaisen pisteen tilassa niitä on satamiljoonaa ja ilmeisen hankala selvittää sen ominaisuuksia täydellisesti.

Silti kvanttiteoriat tunnetaan oikein hyvin ja tiedetään miten ne tilastollisesti käyttäytyvät. Siihen perustuvaa teknologiaa, on elegtroniikka pullolllaan, kuten käyttämäsi laitekin.

Joo olet hukassa väittäessäsi, saman hiukkasen aiheuttavan aaltokuvion. Asia kyllä muuttuu, kunhan huomaat, "käyttää samojen hiukkasten", tosin fotonit eivät ole hiukkasia, muuten kuin virtuaalisesti.

Hiukkanen muutenkin tarkoittaa niiden sisältämää energiaa vuorovaikutuksessa, hiukkanen on siis ominaisuuksiensa mukainen, ei mikään "kuollut töhnä".

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #73 : ma 06.02.2017, 09:23:40 »

Mutta kun sulla selvästi on mielestäsi asia hallussa, niin varmaan osaat myös linkata kantaasi tukevia artikkeleita. Toistaiseksihan olet vain moittinut minua ja käsityskykyäni, kun olen lainannut suoraan tällaisia aihetta käsitteleviä tekstejä. (Siinä tosin ei ole mitään yllättävää, koska sehän yleensäkin on tapasi keskustella.)

Osaat varmaan googlettaa ihan itse, tosin ilmeisesti et ymmärrä lukemaasi, joten lienee ihan sama mitä sinulle tarjotaan.
Eikä esimerkiksi sähköverkkoon syötetty virta siellä lisäänny, tai kahdennu, jos jokainen hiukkanen olisi kahdessa paikassa samanaikaisesti, se takuulla paukahtaisi. Sitähän sinun ajaton jokapaikan hiukkasesi tarkoittaisi.

Mieti vähän mitä tarkoittaa kahdessa paikassa yhtäaikaisesti oleminen, oli sitten kysymys hiukkasesta  tai mistä hyvänsä.

Voit tutustua valosähköiseen ilmiöön, inertiaan mittakenttäteoriaan ja alkeishiukkasiin, noin aluksi ne löyttyy kyllä ihan noilla haulla.

Sori vaan, jos morkkaan ymmärrystäsi, mutta kuten oravaa haukkuva koira erehtyy luulemaan "saaliinsa olevan väärässä puussa niin sinullekin on käynyt.


Tutustu nyt ensin vaikka tuohon.
http://www.helsinki.fi/~rummukai/lectures/standardimalli.pdf

Kyse ei ole ollut ollenkaan minun ymmärryksestäni, vaan siitä, että kun lainaan sanasta sanaan ja suoraan linkaamiani artikkeleita, sanot minun olevan väärässä. Haukut väärää puuta. Kerro mieluummin, millä tapaa ja millä perusteella Wikipedia tai nuo muut ovat väärässä. Niistä kun löytyy suoraan lauseet, joissa sanotaan hiukkasen olevan useassa paikassa yhtä aikaa.

Pointti kvanttifysiikassa on muuten. Juuri se, ettei se ole sovellettavissa klassiseen fysiikkaan (eli kahdessa paikassa olemisen ongelma siinä ei sitä romuta). Eikä klassisen fysiikan ilmiöiden lainalaisuudet ole sovelettaviss kvanttifysiikkaan. Niiden yhdistämistä ei ole vielä osattu tehdä ns. kaiken teoriaksi. Sen tähden sun höpötyksesi siitä, että pitäis "mietti vähän mitä tarkoittaa kahdessa paikassa yhtäaikaisesti oleminen, oli sitten kysymys hiukkasesta  tai mistä hyvänsä" on täysin idioottimainen. Nimenomaan ei pidä miettiä kvanttifysiikan ilmiöitä klassisen fysiikan mukaan. Eikä päinvastoin.

Mieti vähän mitä tarkoittaa oleminen kahdessa paikassa yhtäaikaa. Onko se silloin sama hiukkanen ja tuplaenergia, vai mikä ihme se on.

Tuo on suora lainaus mm. Wikipedian artikkelista. Valita sinne! Kukaanhan ei ole väittänyt, että kvanttifysiikka olisi helposti ymmärrettävää ja se noudattaisi klassisen fysiikan lainalaisuuksia. Päinvastoin. Itse asiassa Niels Bohr, jota pidetään yhtenä kvanttimekaniikan "isänä" oli sitä mieltä, ettei sitä voikaan tavallisessa merkityksessä "ymmärtää".

Lainaus
On kokonaan eria asia, että hiukkasella on sekä aallon ja pistemäisen "hiukkasen ominaisuuksia.

Kerro lisää.

Lainaus
Elekronin rataa ytimen ympärillä ei voi selvittää sen epämääräisyysperiaatteen mukaan, mutta sen energia kyllä tiedetään.

Lainaus
Kvantittumisella tarkoitetaan sitä, että jotkin fysikaaliset suureet voivat saada vain diskreettejä arvoja. Mitattavien arvojen jakauma on siis epäjatkuva, toisin kuin klassisen fysiikan ja sähkömagnetismin mallit antavat ymmärtää. Tyypillisiä kvantittuneita suureita kvanttimekaniikassa ovat mm. hiukkasen energia ja kulmaliikemäärä. Esimerkiksi vetyatomin energia voi saada vain diskreettejä arvoja äärelliseltä perustilaltaan alkaen. Lisäksi vetyatomin säteilyn spektri kuvaa nimenomaan näiden diskreettien energiatilojen muutoksia. Kvanttisysteemeissä sallitut arvot vaihtelevat tapauksen mukaan, ja ne riippuvat usein systeemiin liittyvästä oskillaatiosta, kuten harmonisen värähtelijän tapauksessa.

Wikipedia on kanssasi hieman eri linjoilla.

Lainaus
Atomi on myös melko pieni otus,>  .   <tuollaisen pisteen tilassa niitä on satamiljoonaa ja ilmeisen hankala selvittää sen ominaisuuksia täydellisesti.

Ja silti näitä kokeita on onnistuneesti tehty.

Fyysikko Sir Geoffrey Ingram Taylor teki 1909 kokeen, jolla todettiin sähkömagneettisen säteilyn dualistinen luonne. Siinä heikon valon annettiin kulkea valokuvauslevylle valonlähteen ja valokuvauslevyn välissä olleen läpinäkymättömän levyn kahden raon kautta. Sen sijaan, että valokuvauslevylle olisi muodostunut kaksi raitaa, siihen muodostuikin useista eri vahvuisista raidoista koostuva interferenssikuvio. Tämä selitettiin ensin sillä, että fotonit interferoivat keskenään raoissa, mutta selitys osoitettiin vääräksi käyttämällä fotonilähdettä joka lähetti vain yhden fotonin kerrallaan; tämäkin koejärjestely tuotti samanlaisen interferenssikuvion.
Lainaus
Eräs tämän kuuluisan kokeen tulkinnoista on, että fotoni voi olla samanaikaisesti monessa eri paikassa. Polkuintegraaliformalismin mukaan fotoni kulkee valonlähteestä valokuvauslevylle periaatteessa kaikkia mahdollisia reittejä pitkin vuorovaikuttaen rinnakkaisen universumin fotonin kanssa. Fyysikko David Deutschin mukaan tämä on todiste kvanttimekaniikan monimaailmantulkinnan puolesta.

Silti kvanttiteoriat tunnetaan oikein hyvin ja tiedetään miten ne tilastollisesti käyttäytyvät. Siihen perustuvaa teknologiaa, on elegtroniikka pullolllaan, kuten käyttämäsi laitekin.
[/quote]

Niin. Kvanttifysiikan yksi ominaispiirrehän on juuri se, että jokin energia tai paikka voidaan määrittää vain tilastollisesti. Se vähän niinkuin on koko jutun juju.

Lainaus
Joo olet hukassa väittäessäsi, saman hiukkasen aiheuttavan aaltokuvion. Asia kyllä muuttuu, kunhan huomaat, "käyttää samojen hiukkasten", tosin fotonit eivät ole hiukkasia, muuten kuin virtuaalisesti.

Hiukkanen muutenkin tarkoittaa niiden sisältämää energiaa vuorovaikutuksessa, hiukkanen on siis ominaisuuksiensa mukainen, ei mikään "kuollut töhnä".

Ja sillä on myös ne aalto-ominaisuudet, joten...

Ennen kaikkea - kvanttifysiikasta ei vallitse mitään täyttä yksimielisyyttä, vaan mahdollisia tulkintoja on useita.

Lainaus
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Monimaailmatulkinta

Kuten tämä. Asiaa tutkitaan, teorioita tehdään ja yritetään löytää niistä virheitä. Tämän hetken tilanne ei anna yksiselitteisiä vastauksia asiassa. Sikäli on vähintään hilpeää, että sinä esität kuitenkin sellaisen tietäväsi. Jokos olet vihjannut nobeleita jakavalle taholle asiasta?
« Viimeksi muokattu: ma 06.02.2017, 09:33:53 kirjoittanut Safiiri »

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #74 : ma 06.02.2017, 09:30:41 »

Ja sillä on myös ne aalto-ominaisuudet, joten...

Niin mitä joten? Miten se muuttaa sen energiaa, elektroni on sähköisen kentän liittymävakio.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #75 : ma 06.02.2017, 09:35:31 »

Ja sillä on myös ne aalto-ominaisuudet, joten...

Niin mitä joten? Miten se muuttaa sen energiaa, elektroni on sähköisen kentän liittymävakio.

Lainaus
Kvantittumisella tarkoitetaan sitä, että jotkin fysikaaliset suureet voivat saada vain diskreettejä arvoja. Mitattavien arvojen jakauma on siis epäjatkuva, toisin kuin klassisen fysiikan ja sähkömagnetismin mallit antavat ymmärtää. Tyypillisiä kvantittuneita suureita kvanttimekaniikassa ovat mm. hiukkasen energia ja kulmaliikemäärä. Esimerkiksi vetyatomin energia voi saada vain diskreettejä arvoja äärelliseltä perustilaltaan alkaen. Lisäksi vetyatomin säteilyn spektri kuvaa nimenomaan näiden diskreettien energiatilojen muutoksia. Kvanttisysteemeissä sallitut arvot vaihtelevat tapauksen mukaan, ja ne riippuvat usein systeemiin liittyvästä oskillaatiosta, kuten harmonisen värähtelijän tapauksessa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #76 : ma 06.02.2017, 09:41:08 »

Ja sillä on myös ne aalto-ominaisuudet, joten...

Niin mitä joten? Miten se muuttaa sen energiaa, elektroni on sähköisen kentän liittymävakio.

Lainaus
Kvantittumisella tarkoitetaan sitä, että jotkin fysikaaliset suureet voivat saada vain diskreettejä arvoja. Mitattavien arvojen jakauma on siis epäjatkuva, toisin kuin klassisen fysiikan ja sähkömagnetismin mallit antavat ymmärtää. Tyypillisiä kvantittuneita suureita kvanttimekaniikassa ovat mm. hiukkasen energia ja kulmaliikemäärä. Esimerkiksi vetyatomin energia voi saada vain diskreettejä arvoja äärelliseltä perustilaltaan alkaen. Lisäksi vetyatomin säteilyn spektri kuvaa nimenomaan näiden diskreettien energiatilojen muutoksia. Kvanttisysteemeissä sallitut arvot vaihtelevat tapauksen mukaan, ja ne riippuvat usein systeemiin liittyvästä oskillaatiosta, kuten harmonisen värähtelijän tapauksessa.


Niin kysyin miten se muuttaa elgtronin energiaa, jos se esiintyy aallon tai pistemäisen hiukkasen muodossa.

Et ilmeisesti ymmärrä vastaustasi, ne löytyvät kyllä valosähköisistä ilmiöistä, mutta sitä en kysynyt.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #77 : ma 06.02.2017, 09:52:01 »

Ja sillä on myös ne aalto-ominaisuudet, joten...

Niin mitä joten? Miten se muuttaa sen energiaa, elektroni on sähköisen kentän liittymävakio.

Lainaus
Kvantittumisella tarkoitetaan sitä, että jotkin fysikaaliset suureet voivat saada vain diskreettejä arvoja. Mitattavien arvojen jakauma on siis epäjatkuva, toisin kuin klassisen fysiikan ja sähkömagnetismin mallit antavat ymmärtää. Tyypillisiä kvantittuneita suureita kvanttimekaniikassa ovat mm. hiukkasen energia ja kulmaliikemäärä. Esimerkiksi vetyatomin energia voi saada vain diskreettejä arvoja äärelliseltä perustilaltaan alkaen. Lisäksi vetyatomin säteilyn spektri kuvaa nimenomaan näiden diskreettien energiatilojen muutoksia. Kvanttisysteemeissä sallitut arvot vaihtelevat tapauksen mukaan, ja ne riippuvat usein systeemiin liittyvästä oskillaatiosta, kuten harmonisen värähtelijän tapauksessa.


Niin kysyin miten se muuttaa elgtronin energiaa, jos se esiintyy aallon tai pistemäisen hiukkasen muodossa.

Et ilmeisesti ymmärrä vastaustasi, ne löytyvät kyllä valosähköisistä ilmiöistä, mutta sitä en kysynyt.

Elgtroni? Jaa-a. Mikäköhän se mahtaa olla.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7689
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #78 : ma 06.02.2017, 09:57:58 »

Ja sillä on myös ne aalto-ominaisuudet, joten...

Niin mitä joten? Miten se muuttaa sen energiaa, elektroni on sähköisen kentän liittymävakio.

Lainaus
Kvantittumisella tarkoitetaan sitä, että jotkin fysikaaliset suureet voivat saada vain diskreettejä arvoja. Mitattavien arvojen jakauma on siis epäjatkuva, toisin kuin klassisen fysiikan ja sähkömagnetismin mallit antavat ymmärtää. Tyypillisiä kvantittuneita suureita kvanttimekaniikassa ovat mm. hiukkasen energia ja kulmaliikemäärä. Esimerkiksi vetyatomin energia voi saada vain diskreettejä arvoja äärelliseltä perustilaltaan alkaen. Lisäksi vetyatomin säteilyn spektri kuvaa nimenomaan näiden diskreettien energiatilojen muutoksia. Kvanttisysteemeissä sallitut arvot vaihtelevat tapauksen mukaan, ja ne riippuvat usein systeemiin liittyvästä oskillaatiosta, kuten harmonisen värähtelijän tapauksessa.


Niin kysyin miten se muuttaa elgtronin energiaa, jos se esiintyy aallon tai pistemäisen hiukkasen muodossa.

Et ilmeisesti ymmärrä vastaustasi, ne löytyvät kyllä valosähköisistä ilmiöistä, mutta sitä en kysynyt.

Elgtroni? Jaa-a. Mikäköhän se mahtaa olla.

Joo et näytä tietävän edes sitä, vaihdetaan se gee koohon jos se auttaa sinua palaamaan edelliseen kysymykseen.

Et siis ymmärrä omaa vastaustasi, jonka olet kopioinut, jostakin.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14869
Vs: Tuonpuoleisesta?
« Vastaus #79 : ma 06.02.2017, 10:35:31 »

Ja sillä on myös ne aalto-ominaisuudet, joten...

Niin mitä joten? Miten se muuttaa sen energiaa, elektroni on sähköisen kentän liittymävakio.

Lainaus
Kvantittumisella tarkoitetaan sitä, että jotkin fysikaaliset suureet voivat saada vain diskreettejä arvoja. Mitattavien arvojen jakauma on siis epäjatkuva, toisin kuin klassisen fysiikan ja sähkömagnetismin mallit antavat ymmärtää. Tyypillisiä kvantittuneita suureita kvanttimekaniikassa ovat mm. hiukkasen energia ja kulmaliikemäärä. Esimerkiksi vetyatomin energia voi saada vain diskreettejä arvoja äärelliseltä perustilaltaan alkaen. Lisäksi vetyatomin säteilyn spektri kuvaa nimenomaan näiden diskreettien energiatilojen muutoksia. Kvanttisysteemeissä sallitut arvot vaihtelevat tapauksen mukaan, ja ne riippuvat usein systeemiin liittyvästä oskillaatiosta, kuten harmonisen värähtelijän tapauksessa.


Niin kysyin miten se muuttaa elgtronin energiaa, jos se esiintyy aallon tai pistemäisen hiukkasen muodossa.

Et ilmeisesti ymmärrä vastaustasi, ne löytyvät kyllä valosähköisistä ilmiöistä, mutta sitä en kysynyt.

Elgtroni? Jaa-a. Mikäköhän se mahtaa olla.

Joo et näytä tietävän edes sitä, vaihdetaan se gee koohon jos se auttaa sinua palaamaan edelliseen kysymykseen.

Et siis ymmärrä omaa vastaustasi, jonka olet kopioinut, jostakin.

Ei vaan olen todennut, ettei maksa vaivaa kirjoittaa sulle vastauksia, koska et vain sanot niiden olevan väärin. Siksi sinulle on parempi vastata vain lainauksilla muualta.

Lainaus
Eräs tämän kuuluisan kokeen tulkinnoista on, että fotoni voi olla samanaikaisesti monessa eri paikassa. Polkuintegraaliformalismin mukaan fotoni kulkee valonlähteestä valokuvauslevylle periaatteessa kaikkia mahdollisia reittejä pitkin vuorovaikuttaen rinnakkaisen universumin fotonin kanssa. Fyysikko David Deutschin mukaan tämä on todiste kvanttimekaniikan monimaailmantulkinnan puolesta.


Lainaus
Tarkastellaan elektronisuihkun käyttäytymistä kaksoisraossa. Jos elektronien ajatellaan olevan hiukkasia, niin voisi olettaa, että varjostimella näkyisi kaksi erillistä maksimia rakojen kohdalla kuten kaksoisrakoon putoavien hiekanjyvien kohdalla kuvassa 4. Mutta näin eivät kokeet osoita!

Elektroneilla suoritetut kokeet antavat samanlaisia tuloksia kuin valolla (fotoneilla) suoritetut kokeet (Kuva 5abcd). Kun kaksoisrakokoe tehdään yksittäisiä elektroneja käyttäen, varjostimella nähdään ensin mielivaltaisissa paikoissa yksittäisiä pisteitä. Interferenssikuvio tulee näkyviin vasta ajan mittaan. Koejärjestelyssä kaksoisraon läpi kulki vain yksi elektroni kerrallaan, joten yksittäisellä elektronilla on aaltoluonne. Hiukkasilmaisimilla voidaan määrittää elektronien liikemäärä ja energia. Kokeelliset tulokset osoittavat, että mitatut elektronien liikemäärä ja energia vastaavat de Broglien lakien (p = h/λ, E = hf) ennusteita.
http://www.kotiposti.net/ajnieminen/kak.pdf
« Viimeksi muokattu: ma 06.02.2017, 13:03:31 kirjoittanut Safiiri »