Onko homoseksuaalisuus periytyvää?

[Spammiro Botti]

Miksi tämä aihe on Temppeli-osastossa?

[Safiiri]

Miksi tämä aihe on Temppeli-osastossa?

Koska muualla kuin uskonnollisessa mielessä tämä asia on jo aika selvä, eikä sitä tarvitse pohdiskella. Jos tätä tiedemielessä pohdittais, olisivat kommentit ja perustelut ihan toisenlaisia. Tai ainakin niiden pitäisi olla. Uskonnollisessa ympäristössä voi vedota uskomuksiin, kauhistella homoutta raamatunlauseiden valossa ja silleen. Tieteen puitteissa jo sille ajatukselle, että homoseksuaalin syntymistä pitäisi jotenkin yrittää välttää, olisi vaikeaa löytää tukevaa argumentaatiota.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/2014-11-18/Yli-400-kaksosparin-tutkimus-osoittaa-miesten-homoseksuaalisuus-on-voimakkaasti-perinnöllistä-3257208.html

Homoseksuaalisuus on hyvin todennäköisesti siis periytyvää, vaikka aivan tarkasti sen periytyvyyttä ei olekaan selvitetty. Synnynnäistä se on joka tapauksessa, mutta sitä ei tarkalleen tunneta, miten paljon kyse on raskauden aikaisten olosuhteiden ja sikiönkehityksen tapahtumien vaikutuksesta, miltä osin voidaan asia johtaa geeneihin. Toki raskauden aikaiset olosuhteet puolestaan voivat olla äidin geeneistä johtuvia. Myös sillä on todettu olevan vaikutusta, kuinka mones raskaus äidillä on kyseessä ja onko hän synnyttänyt poikalapsia aiemmin. Tällainen pohdinta ei kuitenkaan nyt ole keskustelussa, vaan juuri se aivan toisenlainen, jossa periytyvyyden kumoaa muka järjettömänä homojen lisääntymiskyvyttömyys ja pari lainausta Raamatusta todistaa homouden synniksi.

[Spammiro Botti]

Miksi tämä aihe on Temppeli-osastossa?

Koska muualla kuin uskonnollisessa mielessä tämä asia on jo aika selvä, eikä sitä tarvitse pohdiskella. Jos tätä tiedemielessä pohdittais, olisivat kommentit ja perustelut ihan toisenlaisia. Tai ainakin niiden pitäisi olla. Uskonnollisessa ympäristössä voi vedota uskomuksiin, kauhistella homoutta raamatunlauseiden valossa ja silleen. Tieteen puitteissa jo sille ajatukselle, että homoseksuaalin syntymistä pitäisi jotenkin yrittää välttää, olisi vaikeaa löytää tukevaa argumentaatiota.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/2014-11-18/Yli-400-kaksosparin-tutkimus-osoittaa-miesten-homoseksuaalisuus-on-voimakkaasti-perinnöllistä-3257208.html

Homoseksuaalisuus on hyvin todennäköisesti siis periytyvää, vaikka aivan tarkasti sen periytyvyyttä ei olekaan selvitetty. Synnynnäistä se on joka tapauksessa, mutta sitä ei tarkalleen tunneta, miten paljon kyse on raskauden aikaisten olosuhteiden ja sikiönkehityksen tapahtumien vaikutuksesta, miltä osin voidaan asia johtaa geeneihin. Toki raskauden aikaiset olosuhteet puolestaan voivat olla äidin geeneistä johtuvia. Myös sillä on todettu olevan vaikutusta, kuinka mones raskaus äidillä on kyseessä ja onko hän synnyttänyt poikalapsia aiemmin. Tällainen pohdinta ei kuitenkaan nyt ole keskustelussa, vaan juuri se aivan toisenlainen, jossa periytyvyyden kumoaa muka järjettömänä homojen lisääntymiskyvyttömyys ja pari lainausta Raamatusta todistaa homouden synniksi.

Siis katala retorinen trikki leimata kaikki "sosiobiologian" kriitikot "uskovaisiksi" panna se tänne väärään osastoon...

Linkkisi on poistettu. Kyseessä on varmasti ollut ns. heritabilitettihuijauslinkki (mm. Keltikangas-Järvinen, Tatu Vanhanen jne.), jossa maata- loustieteellisen ominaisuuden (rodun)jalostettavuuden mitta heritabiliteetti, joka ei lainkaan sovellu ihmistä eikä missään tapauksessa psyyk- kisiä ominaisuuksia koskevaksi, on väännetty jonkin esimerkiksi käyttäytymisilmiön "perinnöllisyysprosentiksi", mitä se EI OLE. 

Englanninkielinen nimi on epäonnistunut. Heritabilitetti tarkoittaa, kuinka suuri osa jostakin ominaisuudesta voitaisiin poistaa karsimalla mahdollisimman tarkkaan siihen vaikuttavat geenit. Tämä ominaisuus EI OLE olosuhdevakioinen.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/alykkyyden-paivan-1-10-kunniaksi-psykologiantutkimuksen-heritabiliteettihuijaus

" "Älykkyyden päivän" 1.10. "kunniaksi": "psykologiantutkimuksen" heritabiliteettihuijaus!

Maataloustieteellisen heritabiliteetin eli jonkin maataloustuotteen esimerkiksi teknisen ominaisuuden JALOSTETTAVUUDEN käsitteen sovellu- tusalaa on Helsingin ylipoiston ”psykologiantutkimuksessa” (ja muuallakin) laajennettu ihmistieteisiin, erityisesti ”älykkyystutkimukseen”, joihin se ei lainkaan sovellu, koska siinä tutkittavana eivät ole ensisijaisesti biologiset vaan muut, kielellisrakenteiset yhteiskunnallisen emergenssitason ilmiöt. Eikä kielellä ole varsinaisesti olemuksellista tekemistä biologian, varsinkaan geenien kanssa.

Heritabiliteetti tarkoittaa geneettisen eli (rodun)jalostettavissa olevan osan osuutta tutkittavan ominaisuuden varianssista, joka on ominaisuuden keskiarvosta mitattujen poikkeamien neliöllinen keskiarvo.

Heritabiliteetti määritellään tarkasti ottaen aina jossakin POPULAATIOSSA (= keskinäisen lisääntymismahdollisuuden omaavassa lajin yksi- löiden joukossa) ja myös aina viime kädessä jossakin rajatussa ympäristössä: saman männynsiemenkannan selluloosakuidun pituuden heri- tabiliteetille saadaan varmasti eri arvo Rovaniemellä ja Latviassa. Heritabiliteetti EI nimittäin väitä, että KESKIARVO OLISI TÄYSIN GEENISTÄ, eikä se väitä myöskään, että keskiarvo ”jakautuisi geenien ja ympäristön vaikutuksiin” samassa suhteessa kuin varianssi. Heritabiliteetti ei väitä tuosta asiasta mitään ehdotonta ylipäätään.

Jokin ominaisuus voi myös olla täysin geneettinen, mutta sen heritabiliteetti voi silti olla = 0, jos siinä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua ky- seisessä populaatiossa, eli sitä ei voida siinä jalostaa. Tuolloin voi tapahtua,että jos populaatioon tuodaan yksi (1) sellainen yksilö,jolla onkin erilaisen kyseisen ominaisuuden antava geeni, niin sen ominaisuuden heritabiliteetti hyppää laakista 0%:sta 100%:in, jos ominaisuus on vielä sellainen ettei ympäristökään siihen vaikuta. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi yhden geenin määräämä banaanikärpäsen silmän väri.

Ihmisillä on ajattelussaan suunnattomasti aivan samoja ominaisuuksia (myös) aivan riippumatta mistään "biologiasta" (ja siellä varsinkaan geeneistä) mm. koska kaikki ihmiset konkreettisesta kielestä riippumatta mm. ovat omaksuneet yhteiskunnalta jonkin symbolikielen kommu- nikaationsa ja myös ajattelunsa välineeksi, ja testeillä mitattava ja niillä määritelty "älykkyys" on sen AJATTELUN (eikä suoraan esimerkiksi "aivojen"!) ominaisuus!

Joku saattaa katsoa, että minä vain "jauhan paskaa" ja ”omia luulojani muiden luulemisista”, miten he muka "saattaisivat käsittää väärin" kaksostutkimuksia. Siksi otankin tämän aiheen käsittelytavaksi lainata Vapaa-ajattelijoiden poistettavalta (mm. tämän takia?) keskustelu- palstalta keskusteluja, jotka (linkkeineen) osoittavat eri tahojen käsityksiä, jotka kuitenkin ovat suhteellisen hyvin perehtyneet ainakin ko. tutkimusten populaariesityksiin lehdissä ja netissä.

Noista tutkimuksista on myös jaettu yksi Professoriliiton ”vuoden professorin” arvokin. Ei voi kuin kysyä, että millaisia tumpeloita ja poro- peukaloita ne TAVALLI-SET RIVIPROFESSORIT sitten ollenkaan ovatkaan, jos fanaattinen lasten julkisen päivähoidon vastusta Liisa Keltikangas-Järvinen on jokin "huippu"...!

Mutta asiaan: ohessa keskustellaan oppimisen neurofysiologiasta niillä tiedoilla kuin kunkin keskustelijan saatavissa netissä ja esimerkiksi omassa kirjahyllyssä löytyy. Olen koonnut keskustelun niin, että olen ottanut siihen kaikki ne viestit, jossa esiintyy sana ”heritabilitetti” eri muodoissaan ja sitä tai sillä kommentoidaan jotakin. Muilta osin olen saattanut lyhentää viestejä. Viestien otsikoissa esiintyviä ehkä oudoh- koja termejä kuten emergenssi ja jaettu intentio, keskustelun alkuperäisiä aiheita, käsittelen muissa kirjoituksessani tuon saman sivuston aineistojen pohjalta.

Edelleen haluan todeta, että testeiilä määritellyn 'älykkyyden' ainoa mahdollinen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä.(Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia.) Keskellä on epäilemättä muka- vinta tai ainakin laajinta ymmärrystä... Olenkin kuullut sanottavan, että "vitsi on kuulijan korvassa". Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakuilta kuulijoilta fiu ja joitakuita kolmansia raivostuttaa.

Yksi asia johon huomioni kiinnittyi, kun eilisestä "Älykkyyden päivästä" viime yön yöradiossa ohi mennen kerran tiedotettiin, oli, että siellä mai- nittiin Mensan senhetkinen jäseneksipääsypistemäärä. En tiedä, ovatko skaalat muuttuneet entistä ajoista. Vaatimustaso tiettyyn pistemää- rään nousee koko ajan siinä mielessä, että jos nykyisten vastausten joukkoon skaalataan vaikkapa 50-luvun vastauksia, niillä saa nykyään noin 10 pongoa vähemmän, kuin niillä on saanut silloin (Flynnin efekti). Sikäli kuin olen oikein käsittänyt, se pistemäärä on laskenut vaikkapa 60-70-luvuilla edellytetystä.



MENSAn lasku (calclation, not bill).

... "

[Hänen pyhyytensä]

Miksi tämä aihe on Temppeli-osastossa?

Koska muualla kuin uskonnollisessa mielessä tämä asia on jo aika selvä, eikä sitä tarvitse pohdiskella. Jos tätä tiedemielessä pohdittais, olisivat kommentit ja perustelut ihan toisenlaisia. Tai ainakin niiden pitäisi olla. Uskonnollisessa ympäristössä voi vedota uskomuksiin, kauhistella homoutta raamatunlauseiden valossa ja silleen. Tieteen puitteissa jo sille ajatukselle, että homoseksuaalin syntymistä pitäisi jotenkin yrittää välttää, olisi vaikeaa löytää tukevaa argumentaatiota.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/2014-11-18/Yli-400-kaksosparin-tutkimus-osoittaa-miesten-homoseksuaalisuus-on-voimakkaasti-perinnöllistä-3257208.html

Homoseksuaalisuus on hyvin todennäköisesti siis periytyvää, vaikka aivan tarkasti sen periytyvyyttä ei olekaan selvitetty. Synnynnäistä se on joka tapauksessa, mutta sitä ei tarkalleen tunneta, miten paljon kyse on raskauden aikaisten olosuhteiden ja sikiönkehityksen tapahtumien vaikutuksesta, miltä osin voidaan asia johtaa geeneihin. Toki raskauden aikaiset olosuhteet puolestaan voivat olla äidin geeneistä johtuvia. Myös sillä on todettu olevan vaikutusta, kuinka mones raskaus äidillä on kyseessä ja onko hän synnyttänyt poikalapsia aiemmin. Tällainen pohdinta ei kuitenkaan nyt ole keskustelussa, vaan juuri se aivan toisenlainen, jossa periytyvyyden kumoaa muka järjettömänä homojen lisääntymiskyvyttömyys ja pari lainausta Raamatusta todistaa homouden synniksi.

Siis katala retorinen trikki leimata kaikki "sosiobiologian" kriitikot "uskovaisiksi" panna se tänne väärään osastoon...

Linkkisi on poistettu. Kyseessä on varmasti ollut ns. heritabilitettihuijauslinkki (mm. Keltikangas-Järvinen, Tatu Vanhanen jne.), jossa maata- loustieteellisen ominaisuuden (rodun)jalostettavuuden mitta heritabiliteetti, joka ei lainkaan sovellu ihmistä eikä missään tapauksessa psyyk- kisiä ominaisuuksia koskevaksi, on väännetty jonkin esimerkiksi käyttäytymisilmiön "perinnöllisyysprosentiksi", mitä se EI OLE. 

Englanninkielinen nimi on epäonnistunut. Heritabilitetti tarkoittaa, kuinka suuri osa jostakin ominaisuudesta voitaisiin poistaa karsimalla mahdollisimman tarkkaan siihen vaikuttavat geenit. Tämä ominaisuus EI OLE olosuhdevakioinen.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/alykkyyden-paivan-1-10-kunniaksi-psykologiantutkimuksen-heritabiliteettihuijaus

" "Älykkyyden päivän" 1.10. "kunniaksi": "psykologiantutkimuksen" heritabiliteettihuijaus!

Maataloustieteellisen heritabiliteetin eli jonkin maataloustuotteen esimerkiksi teknisen ominaisuuden JALOSTETTAVUUDEN käsitteen sovellu- tusalaa on Helsingin ylipoiston ”psykologiantutkimuksessa” (ja muuallakin) laajennettu ihmistieteisiin, erityisesti ”älykkyystutkimukseen”, joihin se ei lainkaan sovellu, koska siinä tutkittavana eivät ole ensisijaisesti biologiset vaan muut, kielellisrakenteiset yhteiskunnallisen emergenssitason ilmiöt. Eikä kielellä ole varsinaisesti olemuksellista tekemistä biologian, varsinkaan geenien kanssa.

Heritabiliteetti tarkoittaa geneettisen eli (rodun)jalostettavissa olevan osan osuutta tutkittavan ominaisuuden varianssista, joka on ominaisuuden keskiarvosta mitattujen poikkeamien neliöllinen keskiarvo.

Heritabiliteetti määritellään tarkasti ottaen aina jossakin POPULAATIOSSA (= keskinäisen lisääntymismahdollisuuden omaavassa lajin yksi- löiden joukossa) ja myös aina viime kädessä jossakin rajatussa ympäristössä: saman männynsiemenkannan selluloosakuidun pituuden heri- tabiliteetille saadaan varmasti eri arvo Rovaniemellä ja Latviassa. Heritabiliteetti EI nimittäin väitä, että KESKIARVO OLISI TÄYSIN GEENISTÄ, eikä se väitä myöskään, että keskiarvo ”jakautuisi geenien ja ympäristön vaikutuksiin” samassa suhteessa kuin varianssi. Heritabiliteetti ei väitä tuosta asiasta mitään ehdotonta ylipäätään.

Jokin ominaisuus voi myös olla täysin geneettinen, mutta sen heritabiliteetti voi silti olla = 0, jos siinä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua ky- seisessä populaatiossa, eli sitä ei voida siinä jalostaa. Tuolloin voi tapahtua,että jos populaatioon tuodaan yksi (1) sellainen yksilö,jolla onkin erilaisen kyseisen ominaisuuden antava geeni, niin sen ominaisuuden heritabiliteetti hyppää laakista 0%:sta 100%:in, jos ominaisuus on vielä sellainen ettei ympäristökään siihen vaikuta. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi yhden geenin määräämä banaanikärpäsen silmän väri.

Ihmisillä on ajattelussaan suunnattomasti aivan samoja ominaisuuksia (myös) aivan riippumatta mistään "biologiasta" (ja siellä varsinkaan geeneistä) mm. koska kaikki ihmiset konkreettisesta kielestä riippumatta mm. ovat omaksuneet yhteiskunnalta jonkin symbolikielen kommu- nikaationsa ja myös ajattelunsa välineeksi, ja testeillä mitattava ja niillä määritelty "älykkyys" on sen AJATTELUN (eikä suoraan esimerkiksi "aivojen"!) ominaisuus!

Joku saattaa katsoa, että minä vain "jauhan paskaa" ja ”omia luulojani muiden luulemisista”, miten he muka "saattaisivat käsittää väärin" kaksostutkimuksia. Siksi otankin tämän aiheen käsittelytavaksi lainata Vapaa-ajattelijoiden poistettavalta (mm. tämän takia?) keskustelu- palstalta keskusteluja, jotka (linkkeineen) osoittavat eri tahojen käsityksiä, jotka kuitenkin ovat suhteellisen hyvin perehtyneet ainakin ko. tutkimusten populaariesityksiin lehdissä ja netissä.

Noista tutkimuksista on myös jaettu yksi Professoriliiton ”vuoden professorin” arvokin. Ei voi kuin kysyä, että millaisia tumpeloita ja poro- peukaloita ne TAVALLI-SET RIVIPROFESSORIT sitten ollenkaan ovatkaan, jos fanaattinen lasten julkisen päivähoidon vastusta Liisa Keltikangas-Järvinen on jokin "huippu"...!

Mutta asiaan: ohessa keskustellaan oppimisen neurofysiologiasta niillä tiedoilla kuin kunkin keskustelijan saatavissa netissä ja esimerkiksi omassa kirjahyllyssä löytyy. Olen koonnut keskustelun niin, että olen ottanut siihen kaikki ne viestit, jossa esiintyy sana ”heritabilitetti” eri muodoissaan ja sitä tai sillä kommentoidaan jotakin. Muilta osin olen saattanut lyhentää viestejä. Viestien otsikoissa esiintyviä ehkä oudoh- koja termejä kuten emergenssi ja jaettu intentio, keskustelun alkuperäisiä aiheita, käsittelen muissa kirjoituksessani tuon saman sivuston aineistojen pohjalta.

Edelleen haluan todeta, että testeiilä määritellyn 'älykkyyden' ainoa mahdollinen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä.(Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia.) Keskellä on epäilemättä muka- vinta tai ainakin laajinta ymmärrystä... Olenkin kuullut sanottavan, että "vitsi on kuulijan korvassa". Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakuilta kuulijoilta fiu ja joitakuita kolmansia raivostuttaa.

Yksi asia johon huomioni kiinnittyi, kun eilisestä "Älykkyyden päivästä" viime yön yöradiossa ohi mennen kerran tiedotettiin, oli, että siellä mai- nittiin Mensan senhetkinen jäseneksipääsypistemäärä. En tiedä, ovatko skaalat muuttuneet entistä ajoista. Vaatimustaso tiettyyn pistemää- rään nousee koko ajan siinä mielessä, että jos nykyisten vastausten joukkoon skaalataan vaikkapa 50-luvun vastauksia, niillä saa nykyään noin 10 pongoa vähemmän, kuin niillä on saanut silloin (Flynnin efekti). Sikäli kuin olen oikein käsittänyt, se pistemäärä on laskenut vaikkapa 60-70-luvuilla edellytetystä.



MENSAn lasku (calclation, not bill).

... "

Harva ihminen omaa yhtä megalomaaniset kuvitelmat osaamisestaan ja samaan aikaan on täysin toimivista internetlinkeistä, biologiasta ja kognitiotieteestä yhtä pihalla kuin sinä. Saavutus sinänsä sekin.

[Spammiro Botti]

Harva ihminen omaa yhtä megalomaaniset kuvitelmat osaamisestaan ja samaan aikaan on täysin toimivista internetlinkeistä, biologiasta ja kognitiotieteestä yhtä pihalla kuin sinä. Saavutus sinänsä sekin.

Sulla on noista itselläsi täysin väärä käsitys ja jargooni.

[Safiiri]

Harva ihminen omaa yhtä megalomaaniset kuvitelmat osaamisestaan ja samaan aikaan on täysin toimivista internetlinkeistä, biologiasta ja kognitiotieteestä yhtä pihalla kuin sinä. Saavutus sinänsä sekin.

Sulla on noista itselläsi täysin väärä käsitys ja jargooni.

Olis myös ihan kiva, kun sulla olis edes alkeellisen tason haju siitä, mitä kritisoimasi kirjoittaja pyrkii sanomaan.

[Spammiro Botti]

Harva ihminen omaa yhtä megalomaaniset kuvitelmat osaamisestaan ja samaan aikaan on täysin toimivista internetlinkeistä, biologiasta ja kognitiotieteestä yhtä pihalla kuin sinä. Saavutus sinänsä sekin.

Sulla on noista itselläsi täysin väärä käsitys ja jargooni.

Olis myös ihan kiva, kun sulla olis edes alkeellisen tason haju siitä, mitä kritisoimasi kirjoittaja pyrkii sanomaan.

Minä kritisoin sitä, mitä kukakin sanoo. Ja toivoisin niin tehtävän myös mun kirjoituksille.

[Hänen pyhyytensä]

Harva ihminen omaa yhtä megalomaaniset kuvitelmat osaamisestaan ja samaan aikaan on täysin toimivista internetlinkeistä, biologiasta ja kognitiotieteestä yhtä pihalla kuin sinä. Saavutus sinänsä sekin.

Sulla on noista itselläsi täysin väärä käsitys ja jargooni.

Olis myös ihan kiva, kun sulla olis edes alkeellisen tason haju siitä, mitä kritisoimasi kirjoittaja pyrkii sanomaan.

Minä kritisoin sitä, mitä kukakin sanoo. Ja toivoisin niin tehtävän myös mun kirjoituksille.

Sinulle on osoitetuu vaikka kuinka monta kertaa, että olet täysin ulkona biologiasta ja kognitiotieteestä. Pyörität näitä jo kymmeniä ellei peräti satoja kertoja huuhaaksi osoitettuja (tiedepalstalla mm. minun ja Japetuksen toimesta) väittämiäsi kuten ne olisivat edelleen päteviä. Olet Toopen kanssa suurin piirtein samalla tasolla mitä tieteen ymmärtämiseen tulee. Molemmilla teillä on 1930-1940-luvulle jämähtänyt käsitys tieteestä ja molemmat teistä olette täysin vakuuttuneita, että kaikki tuon ajanjakson jälkeen tullut ja tuon aikakauden käsityksistä poikkeava tiede on huuhaata.

Uutena ominaisuutenasi tuli ilmi, ettet osaa kopioida linkkiä selaimen osoiteriville. Jos osaisit, huomaisit, että saamasi linkki toimii kuten pitääkin.

[MrKAT]

Turschatovin mukaan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 1. pääsihteerillä, Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtajalla ja suutarin pojalla oli homoseksuaalisia taipumuksia.

Jos Stephen Fry:tä ja havaintojamme (Sofi Oksanen, Jorma Uotinen, Fry itse )  on uskominen että monet homotkin on vain 90% homoja niin miksei heterotkin ole vain 90% heteroja, joku päivä tulee komea älyisä mies miehen eteen ja ... dling kling... Spammirokin löytää ittensä nuoren komean vasurin sängystä. 

[Hänen pyhyytensä]

[nips]...[/naps]

Osoittaa hyvin täydellisen kuutamollaolosi myös se, että vaikka olet kykenemätön omaksumaan uutta tietoa, uskot neuvostotieteen hengessä, että aivot ovat tabularasa.

[Hänen pyhyytensä]

Olet ihan pihalla. Lainauksesi poliittisesti biassoituneesta lähteestä ei käsittele koko aihetta vitun valopää. Mutta ei ole tosiaan ensimmäinen kerta kun lainaat tekstiä, jota et ole itse lainkaan ymmärtänyt.

[Spammiro Botti]

Olet ihan pihalla. Lainauksesi poliittisesti biassoituneesta lähteestä ei käsittele koko aihetta vitun valopää. Mutta ei ole tosiaan ensimmäinen kerta kun lainaat tekstiä, jota et ole itse lainkaan ymmärtänyt.

Sinä et ymmärrä. Nuo ovat nyt kaksi eri asiaa joille SINÄ rakennet mielikuvituksellisia kytkentöjä.

Minä olen koko ajan nojannut aivan uusiin täsmälähteisiin, kuten Damian Scarfiin, R. Douglas Fieldsiin, Alfonso Caramazzaan (Mark Hauserin seuraaja), Gregory Hickokiin JOTKA OVAT KONKREETTISESTI KOKEELLISESTI KUMONNEET NOITA "KEENIKOGNITIOTIETEEN" (KONKREETTISIA) HÖLMÖYKSIÄ.

[Hänen pyhyytensä]

Ja sinulle on kädestä pitäen osoitettu kymmeniä ellei satoja kertoja, että et ymmärrä sanaakaaan, mitä lähteesi kirjoittavat. Ja että kuinka kaikki heistä ovat vetämistäsi johtopäätöksistäsi eri mieltä.

[Safiiri]

Turschatovin mukaan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 1. pääsihteerillä, Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtajalla ja suutarin pojalla oli homoseksuaalisia taipumuksia.

Jos Stephen Fry:tä ja havaintojamme (Sofi Oksanen, Jorma Uotinen, Fry itse )  on uskominen että monet homotkin on vain 90% homoja niin miksei heterotkin ole vain 90% heteroja, joku päivä tulee komea älyisä mies miehen eteen ja ... dling kling... Spammirokin löytää ittensä nuoren komean vasurin sängystä. 

Eikös tämä ole jo kokeellisesti todistettu vankiloissa?

[Safiiri]

Harva ihminen omaa yhtä megalomaaniset kuvitelmat osaamisestaan ja samaan aikaan on täysin toimivista internetlinkeistä, biologiasta ja kognitiotieteestä yhtä pihalla kuin sinä. Saavutus sinänsä sekin.

Sulla on noista itselläsi täysin väärä käsitys ja jargooni.

Olis myös ihan kiva, kun sulla olis edes alkeellisen tason haju siitä, mitä kritisoimasi kirjoittaja pyrkii sanomaan.

Minä kritisoin sitä, mitä kukakin sanoo. Ja toivoisin niin tehtävän myös mun kirjoituksille.

Silloin olis hieman myös syytä yrittää ymmärtää, mitä on sanottu.

[Toope]

Uskoisin, että joissakin suvuissa homoseksuaalisuutta esiintyy enemmän kuin toisissa, mutta onko kyseessä vain tilastollinen harha, en ole varma.