Kirjoittaja Aihe: Kyttäysyhteiskunta etenee  (Luettu 2563 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15908
Vs: Kyttäysyhteiskunta etenee
« Vastaus #20 : ti 15.08.2017, 01:40:50 »
Kaikkea netin kautta tapahtuvaa voidaan valvoa. Mutta tuskin Suomessa valtio haluaisi valvoa ihmisten netinkäyttöä, eihän?
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 5620
Vs: Kyttäysyhteiskunta etenee
« Vastaus #21 : ti 15.08.2017, 05:20:20 »
- SDP pohtii välikysymystä VR:n jakamisesta........

Syynä saattaa olla että esim. Päivi Lipponen ei luultavasti tule saamaan mitään jako-osuutta VR:stä, vaikka Paavo ehkä näin haluaisi ?

VR:hän on Suomen Kansan omaisuutta, eikö niin ? Jos VR joudutaan myymään, niin toki Kansan omaisuutta pitää ripotella Kansan edustajille ?

- Kansanedustajien tulisikin nyt taistella raivokkaasti etujensa puolesta.

- Pelkkä sopeutumiseläke on aivan liian laiha lohtu vaikkapa kaiken hunajan lisäksi siitä arvokkaasta työmäärästä ja istumisesta/torkkumisesta siellä kuumilla lehtereillä muiden demareiden mukana, samalla  yrittäen pysyä hereillä.
Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Poissa Hayabusa

  • Konkari
  • Viestejä: 2912
Vs: Kyttäysyhteiskunta etenee
« Vastaus #22 : ti 15.08.2017, 09:22:22 »
Tätä uutista lukiessa kohdassa jossa kysyttiin poliittista vakaumusta, epäuskoinen "Että mitenkä?!!"-kysymys heräsi.

Kalliin keittiön mukana tuli yllätyksenä kulutusluotto – "Olisi pitänyt lukea sopimus kunnolla"
...
Hän kummasteli hieman asiakirjan kysymyksiä poliittisesta sitoumuksesta, armeijasta ja palkkatuloista, mutta ei silti tullut ajatelleeksi, että kyseessä on myös luottohakemus.

 - https://yle.fi/uutiset/3-9756166

Olisi vitsikkään näköistä jos Puustelli mainostaisi oviaan: "Koivu- ja tammiovat meiltä. Mutta persut, anarkokommarit , hipit ja vastaavat köyhimykset älkööt vaivautuko!" (Taidanpa tehdä tästä alaviitteen.. ;) )

No niin. Tällaisen poliittisesti äärisitoutumattoman on siis turha haaveilla uudesta keittiöstä...  :-\

hibiscus

  • Vieras
Vs: Kyttäysyhteiskunta etenee
« Vastaus #23 : ti 15.08.2017, 12:41:57 »
Tätä uutista lukiessa kohdassa jossa kysyttiin poliittista vakaumusta, epäuskoinen "Että mitenkä?!!"-kysymys heräsi.

Kalliin keittiön mukana tuli yllätyksenä kulutusluotto – "Olisi pitänyt lukea sopimus kunnolla"
...
Hän kummasteli hieman asiakirjan kysymyksiä poliittisesta sitoumuksesta, armeijasta ja palkkatuloista, mutta ei silti tullut ajatelleeksi, että kyseessä on myös luottohakemus.

 - https://yle.fi/uutiset/3-9756166







Olisi vitsikkään näköistä jos Puustelli mainostaisi oviaan: "Koivu- ja tammiovat meiltä. Mutta persut, anarkokommarit , hipit ja vastaavat köyhimykset älkööt vaivautuko!" (Taidanpa tehdä tästä alaviitteen.. ;) )

No niin. Tällaisen poliittisesti äärisitoutumattoman on siis turha haaveilla uudesta keittiöstä...  :-\

Koska sinusta on tullut edes sitoutumaton. Sitoutuneisuus ei edellytä minkään puolueen jäsenkirjaa mikäli ei tahdo puolueen hommiin tai edustajaksi. Nyt kipin kapin hakemaan persujen jäseneksi, kun siellä on sinulle sopiva puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15523
Vs: Kyttäysyhteiskunta etenee
« Vastaus #24 : ke 11.04.2018, 21:18:17 »
Somesta LAINAUS kokonaisuudessaan alla. Varsinainen kysely ei ole enää katsastettavissa.

Korkeasivistyksestä, päivää!

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella tehdään nyt kanditutkimusta, missä pohditaan sosiaaliturvan etuuksien kuluttajavalintojen rajoittamista. Tutkimukselle on annettu nimeksi "Aktivointipoliittinen kysely".

Kaupasta ei saisi enää ostaa, mitä huvittaa, koska näin edistettäisiin terveellisiä elämäntapoja. Köyhien kuluttaja-valinnat esim. "aiheuttavat lihomista, sairauksia ja elimistön ennenaikaista rappeutumista" (kys. 1) ja "tuhoavat aivojen oppimismekanismeja" (kys. 22).

Samoin mietitään, että huono-osaiset käyttävät sosiaalietuudet päihteisiin ja huumeisiin (kys. 36), joten sääntely torjuisi tätä (kys. 50).

Saunakaljat ovat siis tästälähtien pannassa.

Tutkija ehdottaa, että jotkut saattaisivat "tasa-arvoon vedoten" vastustaa tätä, mutta "tällöin he puolustavat virheellistä käsitystä, jossa tasa-arvon uskotaan syntyvän epäterveellisillä elämäntavoilla, tupakoimalla ja käyttämällä alkoholia tai huumeita" (kys. 53).

Myös pankkinostojen rajoittamista ehdotetaan: köyhä saisi nostaa vain pieniä summia. Näin "estettäisiin huumekauppaa" (kys. 65).

Lopussa tutkija ensin kysyy, sitten tivaa: "kulutusvalintojen sääntely antaisi paremman terveyden, paremman yhteiskunnallisen aseman ja pidemmän eliniän" (kys. 86-87). Vapauden ja ihmisarvon terveysvaikutuksista ei puhuta halaistua sanaa.

Tutkimuksen voi nähdä täältä: https://docs.google.com/…/1FAIpQLSfmA7LQ0xUIhct-z…/viewform…

Alla kysymykset kopioituna:

1. Monet köyhille yleiset ruoka-aineet aiheuttavat lihomista, sairauksia ja elimistön ennenaikaista rappeutumista.

2. Köyhien lapset menestyisivät paremmin kilpailussa yhteiskunnallisista asemista, jos köyhät antaisivat lapsilleen sellaista ravintoa, joka tukisi paremmin heidän lastensa aivojen ja älykkyyden kehittymistä.

3. Monet pitkäaikaistyöttömien keskuudessa tyypilliset ongelmat periytyvät heidän lapsilleen, ellemme hoida niitä tehokkaammin.

4. Heikko yhteiskunnallinen asema aiheuttaa stressiä, joka voi helposti johtaa päihteidenkäyttöön, ylensyömiseen ja väkivaltaisuuteen.

5. Alkoholin riskikulutus ja tupakointi ovat keskeisiä sosiaaliryhmiemme välisiä terveys-, ja kuolleisuuseroja selittäviä elämäntapatekijöitä.

6. Suomalaisten köyhien epäterveellisissä valinnoissa ei ole kyse aina vain siitä, ettei olisi varaa terveellisiin valintoihin. Kyse on osin myös siitä, ettei niitä kyetä tekemään.

7. Kun väestön ikääntyminen kuormittaa yhteiskuntamme rakenteita, tarvitsemme uusia keinoja hyvinvointivaltion selviämistaisteluun.

8. Kun myös digitalisaatiossa kasvava työttömyys muodostaa uhkia kansalaisten yhdenvertaisuudelle suomalaista yhteiskuntaa koossapitävänä voimana, tarvitsemme uusia keinoja työttömyyttä vastaan.

9. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkeat sosiaaliryhmien väliset erot terveydessä ja työkyvyssä. Erojen kaventaminen onnistuu vain, jos ongelmien ennaltaehkäisyyn panostetaan nykyistä enemmän.

10. Tarvitsemme yhteiskuntana järkeviä säästökohteita, jotta jatkossakin jokainen hoitoa tarvitseva saisi avun.

11. Kun sosiaalivaltion menoihin tarvitaan lisää rahaa, sairauksia ja passivoitumista aiheuttavien elämäntapojen tuottamien kulujen pienentämistä kannattaa pohtia yhtenä keinona luoda säästöjä.

12. Epäterveelliset elämäntavat eivät ole yksityisasia, koska ne aiheuttavat yhteiskunnallisia haittoja.

13. Epäterveelliset elämäntavat aiheuttavat alemmuudentunnosta johtuvaa vihamielisyyttä paremmin voivia yhteiskuntaluokkia kohtaan.

14. Työttömien alkoholikuolleisuus on huomattavasti korkeampi kuin työssä käyvillä. On väärin, että työttömien alkoholikuolemien annetaan tapahtua.

15. Työttömien sairastavuus ja kuolleisuus on muutenkin korkeammalla tasolla kuin työssä käyvillä ja hyvätuloisilla. On väärin, että sen annetaan tapahtua.

16. Kaikkien työttömien ongelmat eivät ole samanlaisia, mutta työttömien joukossa esiintyy moniongelmaisuutta muuhun väestöön verrattuna enemmän, ja etenkin työttömyyden pitkittyessä.

17. Suomalaisessa yhteiskunnassa juuri pitkäaikaistyöttömyys muodostaa yhden keskeisimmistä yhteiskunnallisista ja taloudellisista ongelmistamme.

18. Hyvinvointi-, ja terveyserot aiheuttavat työttömien leimaantumista huonommaksi yhteiskuntaluokaksi.

19. Jos työttömyyden ongelmia pyritään lieventämään madaltamalla työttömyysetuuksien tasoa, se aiheuttaa monille heikoimmassa asemassa oleville työttömille hyvinvointiongelmia, ja heidän työllistymismahdollisuutensa tosiasiassa heikkenevät.

20. Työttömyysetuuden leikkaamiseen kohdistuvilla rangaistuksilla ja niiden pelotevaikutuksilla voidaan painostaa työelämään etupäässä vain helpoimmin työllistyviä työttömiä.

21. Suomessa on runsaasti avoimia työpaikkoja, joihin ei löydy sopivia työntekijöitä. Osaavien työntekijöiden pula vaivaa ympäri Suomea. Edes talouskasvu ei ole alentanut toivotulla tavalla työttömyyttä, vaikka samaan aikaan työnantajat valittavat työvoimapulaa. Väite: Yhteiskunnan pitäisi kehittää tehokkaammin työttömien oppimisen ja osaamisen edellytyksiä.

22. Pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa olisi helpompaa hoitaa, jos useille pitkäaikaistyöttömille tyypilliset elämäntavat eivät heikentäisi heidän aivojensa oppimismekanismeja.

23. Jos työttömät eivät ole sellaisia, joita työnantajat haluaisivat työllistää, ei aktivointitoimenpiteiltä kannata odottaa kovin suuria työllistymisvaikutuksia.

24. Työpaikkoja on rajallisesti, mutta jos vaikeasti työllistyvät työttömät olisivat hyvinvoivempia ja tuottavampia, syntyisi uusia työpaikkoja, koska työnantajat alkaisivat pitämään uusien työpaikkojen luomista aikaisempaa kannattavampana sijoituksena.

25. Jos huonosti voivat työttömät olisivat hyvinvoivempia ja työkykyisempiä, he ryhtyisivät aikaisempaa useammin yrittäjiksi ja loisivat uusia työpaikkoja.

26. Silloin kun työttömän työkyky on puutteellinen, töihin meneminen tuntuu useassa tapauksessa töihin joutumiselta. Kun työkyky on parempi, töitä saadaan.

27. Kun terveellisempiin elämäntapoihin siirtyminen alkaa näkyä huono-osaisen elinvoimaisemmasta olemuksesta sekä kuulua hänen puheestaan, häntä syrjitään vähemmän työmarkkinoilla ja elämässä.

28. Huono-osaisten poliittinen osallistuminen on heikompaa kuin hyväosaisilla. Jos huono-osaisten hyvinvointi olisi paremmalla tasolla, moni heistä voisi aikaisempaa paremmin osallistua poliittiseen toimintaan ja vaatia huono-osaisten etujen ajamista.

29. Hallituksen aktiivimallin suurena epäkohtana on pidetty sitä, ettei työtön voi välttämättä vaikuttaa tukiensa menetykseen omalla aktiivisuudellaan. Väite: Työttömyysetuuden tasoa ei pitäisi rangaistuksena madaltaa silloin, kun työtön on aktiivinen työnhaussa.

30. Aktiivimallia on kritisoitu voimakkaasti myös siitä, ettei kaikkialla Suomessa työttömillä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia velvoitteiden täyttämiseen. Väite: Samalla hallitus on unohtanut myös monien syrjäseutujen työttömien ongelmat päihteidenkäytön ja terveyden suhteen.

31. Aktiivimallin kannustimet ovat puutteellisia vaikeasti työllistyvien kohdalla, koska työttömyysetuuksien leikkaukset hyvitetään toimeentulotukena, jonka järjestäminen aiheuttaa lisäkustannuksia.

32. Työttömyysturvassamme on sisäänrakennettu ristiriita avun riittävyyden ja kannustinvaikutusten välillä. Korkea etuustaso johtaa kannustinongelmiin ja matala etuustaso hyvinvointiongelmiin. Etuuden taso on ongelma sekä korkean että matalan työttömyysetuuden tilanteessa.

33. Työelämään siirtymisen kannustimia on luotu työttömyysetuuksien tason mataluudella ja asettamalla työttömille velvoitteita. Kun liiallinen etuustason madaltaminen syventäisi hyvinvointiongelmia, on kannustettu lisäämällä velvoitteita. Väite: Kannustinvaikutuksia voidaan luoda ilman välttämättömän toimeentulon heikentämistä myös tarjoamalla laajemmat kuluttamisen vapaudet työllistymisen ja ansiotulojen saamisen seurauksena.

34. Digitaaliseen rahaan on mahdollista kytkeä sellaisia rajoittavia ominaisuuksia, ettei sillä pysty ostamaan joitakin terveydelle vaarallisia asioita.

35. Monet vaikeasti työllistyvät työttömät saisivat ostettua enemmän terveyttä ja suorituskykyä tukevaa ravintoa sekä tarvitsemansa lääkkeet, jos he eivät voisi ostaa etuuksillaan päihteitä, ja tästä muodostuva hyvinvoinnin kasvu vähentäisi köyhyyttä.

36. Hyvinvointivaltio aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia silloin, kun se tarjoaa huono-osaisille mahdollisuuden käyttää sosiaalietuudet päihteisiin ja huumeisiin.

37. Sosiaalietuuksien käyttöä koskevan sääntelyn pitäisi kohdistua toimeentulotuen ja työttömyysetuuksien saajiin. Tällöin pitäisi säännellä kaikkien heidän saamiensa sosiaalietuuksien käyttöä, koska muutoin toimenpiteet eivät vaikuttaisi kulutuskäyttäytymiseen toivotulla

38. Digitaaliseen rahaan kytkettäviin ominaisuuksiin perustuva kulutuksen ohjaaminen ei leimaisi työttömiä kaupan kassalla.

39. Rajoituksilla ei kriminalisoitaisi tai kokonaan poistettaisi työttömien epäterveellisiä valintoja, mutta niitä voitaisiin vähentää merkittävästi.

40. Sääntely koskisi myös monien sellaisten työttömien sosiaalietuuksia, jotka käyttävät päihteitä kohtuullisesti, tai joilla ei ole suuria ongelmia elämässään. Rajoittaminen ei kuitenkaan olisi ongelma, koska rajoittaminen kuuluu työttömien aktivointiin, ja koska se samalla vähentäisi vakaviin ongelmiin liittyvää kärsimystä.

41. Sosiaalietuuksina lahjoitettu raha ei ole sosiaalietuuksien saajien omaa rahaa yhtä selkeästi kuin työnteosta saadut tulot.

42. On väärin, että suomalaiset veronmaksajat pakotetaan kustantamaan työttömien päihteidenkäyttö.

43. Säännellyistä etuuksista pitäisi jättää jokin osuus rajoitusten ulkopuolelle vapaaseen käyttöön, koska muuten sääntelystä koituisi liikaa haittoja.

44. Toimintakykymallin tulisi olla hyvin tiukka, eikä siinä tulisi yleisesti sallia mitään poikkeuksia etuuksien käytön rajoittamisesta.

45. Jos yksittäistapauksissa voitaisiin esittää hyvät perustelut poikkeuksille toimintakykymallin rajoituksista, tulisi siihen silloin myöntää oikeus.

46. Päihteidenkäytön vapaus ei tosiasiassa edistä yksilönvapauksia, koska päihteidenkäytön aiheuttamat haitat loukkaavat monia yksilönvapauksia, muun muassa vapautta rikollisesta kaltoinkohtelusta, järjestyshäiriöistä ja huonosta käytöksestä, sekä yhteiskunnan tarjoamia taloudellisia vapauksia.

47. Kansalaiset eivät halua, että päihteiden saantia rajoitettaisiin tiukasti kaikilta, mutta jos tiukemmat rajoitukset koskisivat vain työttömien muodostaman vähemmistön sosiaalietuuksien käyttöä, enemmistö voisi kannattaa niitä.

48. Työttömien päihteidenkäyttö ei ole niin tärkeä asia, että todella tarvitsisimme sitä.

49. Työttömien päihteidenkäytön rajoittaminen vähentäisi henkirikoksia, perheväkivaltaa ja lasten huostaanottoja.

50. Ehkäisevän politiikan ansiosta päihde-, ja huumeongelmiin liittyvät haitat pienenisivät kokonaisuutta ajatellen, vaikka onkin niin, että joitakin yksilöitä rajoitukset voisivat kannustaa omaisuusrikosten pariin.

51. Päihteiden saannin rajoittaminen tekisi hyvää monelle työttömälle, vaikka he eivät itse sellaista kannattaisi.

52. Päihteidenkäyttö aiheuttaa passivoitumista myös monille sellaisille työttömille, joita ei luokitella päihdeongelmaisiksi.

53. Jotkut saattavat vastustaa toimintakykymallia tasa-arvon nimissä, mutta tällöin he puolustavat virheellistä käsitystä, jossa tasa-arvon uskotaan syntyvän epäterveellisillä elämäntavoilla, tupakoimalla ja käyttämällä alkoholia tai huumeita.

54. Jotkut saattavat vastustaa toimintakykymallia väittäen, että se aiheuttaisi työttömien leimaantumista huonommaksi yhteiskuntaluokaksi. Tosiasiassa toimintakykymallilla voitaisiin vähentää työttömien leimaantumista, koska sillä voitaisiin vähentää leimaantumista aiheuttavia eroja hyvinvoinnissa ja yhteiskunnallisessa asemassa.

55. Rajoitusten pitäisi koskea alkoholia ja tupakkaa.

56. Rajoitusten pitäisi koskea vain alkoholia.

57. Rajoitusten pitäisi koskea alkoholia, tupakkaa ja joitakin epäterveellisiä ravintoaineita.

58. Keskustelua tulisi käydä myös muiden tyyppisten kulutushyödykkeiden asettamisesta samankaltaisen sääntelyn piiriin voimakkaampien aktivointivaikutusten luomiseksi.

59. Työttömyysetuuksista pitäisi rajoittaa perusosa, mutta ei ansio-osaa, koska siten voitaisiin kohdentaa sääntelyä vaikeimmin työllistyviin.

60. Samanlaisen sääntelyn tulisi koskea kaikkia työttömiä.

61. Sääntelyn pitäisi koskea myös työkyvyttömyyseläkettä saavien sosiaalietuuksia.

62. Sääntelyn pitäisi astua voimaan vasta työttömyyden pitkittyessä, tai etuuksien säännellyn osuuden pitäisi kasvaa asteittain työttömyyden pitkittyessä, koska myöhempi alkaminen kohdentaisi sääntelyä vakavimmissa ongelmissa eläviin.

63. Sääntelyn pitäisi alkaa heti työttömyyden alkaessa, koska se ehkäisisi vakavien ongelmien syntyä ja tuottaisi heti kannustinvaikutuksia.

64. Rajoitukset pitäisi toteuttaa niin, että vain osan etuuksista voisi käyttää yksityisiin tilisiirtoihin tai nostaa käteisenä, koska muuten rajoituksia kierrettäisiin liikaa.

65. On tärkeää, että kovin suurta summaa ei voisi nostaa käteisenä tai käyttää yksityisiin tilisiirtoihin, koska siten voitaisiin vähentää huumekauppaa.

66. Jos osan etuuksista voisi käyttää yksityisiin tilisiirtoihin, tulisi niidenkin jälkeen rahaan jonkin aikaa kytkeytyä digitaalinen estomekanismi rajoitettujen hyödykkeiden ostamiselle, koska muuten rajoituksia kierrettäisiin liikaa.

67. Digitaalisen rahan käytön rajoittamisen avulla voisimme kehittää mallin, joka tuottaisi aktivoitumista paitsi luomalla kannustinvaikutuksia, myös edistämällä työttömien terveellisiä valintoja, hyvinvointia ja työkykyä.

68. Riippumatta siitä, ovatko hallituksen aktiivimallin velvoitteet ja rangaistukset oikea tapa kannustaa työttömiä, tarvitsemme joka tapauksessa työttömille joitakin velvoitteita ja rangaistuksia.

69. Toimintakykymallin suuntaviivoja kannattaisi pohtia joitakin velvoitteita ja rangaistuksia täydentävinä keinoina niiden ohessa.

70. Toimintakykymallin suuntaviivoja kannattaisi pohtia velvoitteita ja rangaistuksia

71. Toimintakykymallin suuntaviivoja kannattaisi pohtia aktiivimallin velvoitteita ja rangaistuksia täydentävinä keinoina niiden ohessa.

72. Työttömien sosiaalietuuksien käyttöön kohdistuvan sääntelyn alkamista tai tiukentamista kannattaisi pohtia rangaistuksena velvoitteiden täyttämättä jättämisestä.

73. Rajoituksia pitäisi lieventää ainakin vappuna, juhannuksena ja joulun aikaan.

74. Tutkimukset painottavat hitaiden muutosten tärkeyttä elämänmuutosten edistämisessä, ja että tarvitaan muutoksiin valmistautumista. Työttömien sosiaalietuuksia koskeva sääntelypolitiikka pitäisi siis aloittaa vaiheittain, siten että vapaasti käytettävän etuuden osuutta pienennetään vähitellen.

75. Työttömiä pitäisi kannustaa ostamaan terveellisempiä ruokia siten, että niitä ostettaessa heidän tililtään poistuisi kaupan ilmoittamaa hintaa pienempi rahasumma.

76. Vastuullinen taloudenpito ja yhteiskunnan koossapitäminen tarkoittavat käytännössä sitä, että työttömiä pitää jollain muotoa aktivoida, vaikka jotkut eivät siitä pitäisikään.

77. Toimintakykymallin kaltaisen rakenteen avulla voisimme pienentää yhteiskuntaryhmien välisiä eroja terveydessä ja työkyvyssä.

78. Sen avulla voisimme hillitä sosiaali-, ja terveyspalvelujen kustannuksia.

79. Sen avulla voisimme rakentaa työttömyysturvan, joka tukisi paremmin elinikäistä oppimista.

80. Sen avulla voisimme pitää työttömyysetuuksia korkeammalla tasolla kuin ilman sitä, jos haluamme pitää niitä korkeampina.

81. Sen avulla voisimme lisätä työnteon ja yrittämisen kannustimia.

82. Sen avulla voisimme vähentää työttömyyttä ja köyhyyttä.

83. Sen avulla voisimme parantaa suomalaisten turvallisuutta.

84. Se ei ratkaisisi kaikkia työttömyyteen liittyviä ongelmia, mutta sitä kannattaisi pohtia muiden keinojen ohessa.

85. Suomen valitsemassa aktivointipoliittisesta mallissa kannattaisi huomioida suomalaiset juomatavat työkykyä ja työhön oppimista heikentävänä erityispiirteenä.

86. Työttömien aktivoiminen kulutusvalintoja sääntelemällä olisi liian rajoittavaa.

87. Työttömien aktivoiminen kulutusvalintoja sääntelemällä olisi väärin, vaikka se antaisikin monille heistä paremman terveyden, paremman yhteiskunnallisen aseman ja pidemmän eliniän.

88. Jos toimintakykymallin kaltainen rakenne halutaan ottaa käyttöön, se pitäisi tehdä tosiasioihin perustuen, mutta välttäen ihmisten leimaamista.

89. Hallituksen aktiivimallissa ei huomioida työttömyyden taustalla useissa tapauksissa vaikuttavia ongelmia työkyvyssä ja hyvinvoinnissa.

90. Aktiivimallilla kannustetaan etupäässä helpoimmin työllistyviä työttömiä lyhytaikaisiin työsuhteisiin, mutta sillä ei tuoteta yhteiskuntamme tarvitsemia muutoksia vaikeasti työllistyvien tilanteeseen.

91. Aktiivimalli voi jopa heikentää joidenkin vaikeassa tilanteessa elävien työttömien asemaa.

92. Toimintakykymallia koskevia ideoita pohtimalla ja kehittämällä voisimme rakentaa vaihtoehdon hallituksen aktiivimallille.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 7238
  • Hai Sixteen!
Vs: Kyttäysyhteiskunta etenee
« Vastaus #25 : ke 11.04.2018, 23:09:54 »
^Tuo näyttäsi olevan mielenkiintoista tutkimusta!
Mutta mutta käytännön kysymyksiä:
 - Oliko nuo siis väitelauseita joihin piti vastata Yes/No vaiko 1-5 asteikolla (täysin samaa mieltä.. .. täysin erimieltä)?
 - Linkki ei toimi.
 - Teetkö Norma jo kysymyksistä oletuksia tutkijan uskomuksista? Vai oliko ne jossain alussa kerrottu (esim. tiedeviittein)?
 - googlasin niin tuota kyseli Juha Venäläinen tiede-lehden foorumilla. Hänkö on se tutkija?



Islamilaisen kulttuurin leviäminen eurooppaan, varsinkin Portugaliin ja Espanjaan, jätti lähtemättömät -  monessa mielessä positiiviset - jälkensä näiden maiden kulttuureihin. - ministeri Jaakko Iloniemi, Uhkakuvat, 2018 s. 38

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15523
Vs: Kyttäysyhteiskunta etenee
« Vastaus #26 : to 12.04.2018, 10:21:14 »
^Tuo näyttäsi olevan mielenkiintoista tutkimusta!
Mutta mutta käytännön kysymyksiä:
 - Oliko nuo siis väitelauseita joihin piti vastata Yes/No vaiko 1-5 asteikolla (täysin samaa mieltä.. .. täysin erimieltä)?
 - Linkki ei toimi.
 - Teetkö Norma jo kysymyksistä oletuksia tutkijan uskomuksista? Vai oliko ne jossain alussa kerrottu (esim. tiedeviittein)?
 - googlasin niin tuota kyseli Juha Venäläinen tiede-lehden foorumilla. Hänkö on se tutkija?

En tiedä asiasta enempää kuin tuohon laitoin. Kysymys oli eräästä poliittisehkosta (ei kriittisten, painotus taitaa olla himppasen suvaitsevaisuuteen päin!) nettiryhmästä jossa yksi jäsen oli tuon kaiken esille laittanut. Tuosta minä ainakin ymmärsin niin että hän oli ehtinyt kopioida nuo kysymykset yliopiston taholla meneillään olleesta tutkimuksesta, ja nyt se tutkimus on sitten päättynyt. Siksihän itse laitoin tuonne yläreunaan että kysely ei ole enää katseltavissa.

Jos nyt ihan tosissaan asian sydämelleen ottaa, niin voinee tietysti udella ko. yliopistosta onko tuollainen kysely tehty. Itseäni lähinnä huvitti esitellä että tähän ollaan tultu. Kohta varmaan kysytään ihan suoraan että "voisiko köyhät lopettaa saunan takana niskalaukauksella".
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10331
Vs: Kyttäysyhteiskunta etenee
« Vastaus #27 : to 12.04.2018, 10:52:07 »
Kohta varmaan kysytään ihan suoraan että "voisiko köyhät lopettaa saunan takana niskalaukauksella".


Tuskin menee tuon kysymyksen kautta. Kysymys itsessään on ongelmallinen, jos ilmenee. Asiat tapahtuvat paremmin ilman kiusallisia kysymyksiä. Kun selvää, niin ei sellaisia tarvita.

Käytännön tasolla asiaa voidaan päätyä näkemään näin. Ei tarkoita, etteikö olisi muutakin ajattelemisen vaihtoehtoa.

Selvissä toimissa ei tehdään vain se tarvittava. Hyvä, jos asia on selvää, ja parasta, jos puolin ja toisin.


Kun asia on selkeässä hoidossa, se on yleensä selvä. Kaikki menee kuten toivottu, ja jos onglemia ilmenee, niin asioita täytyy hoitaa. Tietysti yhteinen ongelma, kaikkia koskien.