Kirjoittaja Aihe: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)  (Luettu 55915 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15523
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #40 : ke 18.10.2017, 14:06:51 »
No, minähän olen itse ruma, vastenmielinen ja vanha. Enkä tuputa henkilökohtaisesti itseäni kuin hyvin hyvin harvoin. Nuo harvat tilanteet ovat niitä että mies on itse jo lähestynyt minua, mutta jää jumittamaan eikä etene vaikka ollaan yhteyksissä toistuvasti.

Nuorempana olin tietysti vain ruma ja vastenmielinen.

Nämä päätellen siitä millaisille miehille kelpaisin. Ja kyllähän minä sen tiedän miten se satuttaa kun joku vanha ukko tai joku Igor ainoana lähestyy. Mutta naisena sitä tekee sen virheen että jättää huomaamatta että huonosti kelpaavat miehet yrittävät kaiken aikaa kaikkia, ja tosi kelpaavan miehen ei tarvitse yrittää ketään. Varsinainen ongelma ovat välimallin miehet jotka kelpaisivat jos viitsisivät edes pesulla käydä. Ei tietenkään kaikki kiinnosta kaikkia. Joidenkin naisten miessuosikit ovat itselleni sikarumia.

Auttaisi paljon jos itsekukin kunnioittaisi toistensa mieltymyksiä. Minä kun vaikkapa pidän hoikista miehistä, niin aina joku alkaa haukkumaan minulle näitä hoikkia miehiä tai minun mieltymystäni. Miksi? Ei se maku haastamalla muutu.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15523
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #41 : ke 18.10.2017, 14:15:20 »
"Brutto osuu aika oikeaan". Bruton kommentista saa sellaisen mielikuvan että naiset kehuskelevat ahdistelukokemuksillaan. Yhdenkään kokemuksistaan kertoneen naisen en ole mieltänyt kehuvan. Vaikken mistään Burberryn väskyistä tiedäkään.

Monet naiset ovat hiljaa että eivät vaikuttaisi tiukkanutturaisilta nipottajilta. Huumorintajua arvostetaan nykyään niin paljon ettei edes nainen saisi olla "tosikko".

Molemmat sukupuolet sikailevat järkyttävästi pariutumiskuvioissa, mutta jonkin verran eri tavoin. Yhdenlainen sikailu myös yleensä provosoi toisenlaista sikailua.

Naisia, jotka torjuisivat kohteliaasti ei-toivotut lähestymisyritykset tai edes omaisivat siedettävät käytöstavat on ainakin nettideittipalstoilla vähän.

Annan esimerkin kk takaa: Nainen Keski-Suomesta ottaa itse yhteyttä. Muutaman viestin jälkeen keskustelu kääntyy naisen selkävaivoihin, joista hän linkkaa kilometrin pituisen pdf:n. Annan muutaman vinkin selän hoitoon, mihin nainen vastaa kahdella törkyviestillä, ettei hänen vaivansa minulle kuulu eikä hän halua olla tekemisissä paskanpuhujien kanssa vaan haluaa miehen, joka tulee ja puristaa.

Kun miehet kohtaavat toistuvasti täysin irrationaalista kiusaamista, vittuilua ja vedätystä, mitään sympatiaa ahdisteltuja kohtaan ei ainakaan täältä löydy.

Sehän nyt on selvää että nettideitit ovat sekopäitä väärällään. En jaksa edes alkaa taas muistelmia aiheen tiimoilta. Mutta kyllähän tuo miehiä kohtaan tuntemani arvostus on vuosia nettideittailun takia laskenut jyrkästi.

Pitäisikö sitten ajatella että siitäs sait aina kun joku mies kertoo kokeneensa ikäviä ihmisten taholta? Sen verran olen kyllä jälleen kerran ikävämmäksi ihmiseksi tullut että minusta tuntuu ettei kannata ajatella kenestäkään enää mitään hyvää. Jostain syystä olen aina naivi idiootti kun ole henk.koht. jonkun kanssa tekemisissä. Helppo se täällä netissä on motkottaa.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3023
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #42 : ke 18.10.2017, 15:02:10 »

Ahdistelukokemukset keskittyvät nuorille naaraille, joilla aivan ilmeisesti on seksuaalista vetovoimaa. He joutuvat työntämään halukkaita uroksia pois luotaan. Narttukoirani joutuu tekemään tasan samoin: sen taakkana on joutua työntämään kikkeli pystyssä selkäänsä yrittäviä uroksia luotaan. Koirien suhteen sentään tunnustetaan vastaavasti urosten taakka kuolata kikkeli pystyssä narttujen perään. Jotkut ihmiset pitävät armollisempana kastroida urokset kuin nähdä niiden kärsivän mahdottomien halujensa noitumina. Ihmisten maailmassa ilmiö nähdään syyllisyyspelinä, jossa parhaiten seksuaaliset viettinsä piilottavat nähdään 'kunnon ihmisinä'. Kyse on seksuaalisuuteen liittyvän lian ja himon välisestä ristivedosta.

Eikä ole. Kukkua. Suurimmassa osassa tapauksia kyse on silkasta vallankäytöstä. Ahdistelijalla ei ole mitään aikomusta hakea kohteensa kanssa parisuhdetta. Ei usein edes seksisuhdetta.

Todisteet että kyse on vallankäytöstä?

 "Asiantuntijat ovat sitä mieltä" ei riitä, paitsi jos kyseiset asiantuntijat ovat erityisesti kunnostautuneet ahdisteluissa ja syvällisesti tutkiskelleet omia vaikuttimiaan.

Maailmalla tehtyjen tilastojen mukaan raiskausten uhrit ovat muista rikosten uhreista poiketen ylivoimaisesti useimmiten parhaassa hedelmällisyysiässä olevia naisia.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14791
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #43 : ke 18.10.2017, 15:14:33 »
Onko esimerkiksi omien yhteystietojen tarjoaminen tai treffien ehdottaminen seksuaalista ahdistelua? Noitakin otetaan esiin aihetta käsittelevissä jutuissa.

Ei tavallisesti, mutta on, jos vaikkapa pomo, opettaja tms. Tekee näin alaiselleen, oppilaalleen. Tai vaikkapa taksinkuljettaja asiakkaalleen tai asiakas baarimikolle. Tai vaikka joku huutelee yleisöstä esiintyjälle, että ”mee mun kanssa naimisiin”. Tietenkään kaikki tällaiset tilanteet eivät ole kohteelle aina äärimmäisen ahdistavia, mutta hyvin turhia ne ovat aina silloin, kun ehdottelijalla ei ole oikeastaan minkään valtakunnan aikomustakaan olla tosissaan. Tai ollessaan tosissaankaan ei lopeta saatuaan kieltävän vastauksen. Ahdistelua ovat myös kaikki sellaiset ehdottelut, joissa suhde olisi lain vastaista hyväksikäyttöä.

On myös hyvin tavallista, että aina kun tästä keskustellaan, löytyy tämä miesten porukka, jotka ovat olevinaan hoomoilasena siitä, missä ne rajat oikein kulkee ja onko kaikki vastakkaisen sukupuolen suuntaan kontaktin hakeminen nyt sitten kiellettyä. Reaktio on täsmälleen samanlainen kuin koulukiusaajilla ja muilla - tää oli vain leikkiä, eihän me mitään pahaa tarkoitettu ja eksä nyt huumoria ymmärrä. Kyllä on heikkot sosiaaliset taidot, jos luulee, että ohikulkijoille huutelu tai runkkauseleiden tekeminen ovat vain viattomia yrityksiä löytää tyttöystävä. Aika hyvä rajan tunnistamisen kriteeri on esim. voisitko tehdä tämän äitisi silmien edessä tai näinkö toivoisit tulevan tyttäresi miehen ottavan ensikontaktin.

Asiassa on sekin puoli, että ahdistelua joskus kokeneet naiset saattavat herkistyä sille niin, että tulkitsevat normaalit tutustumisyritykset tai jopa ihan neutraalin kanssakäymisen ahdisteluksi. Tällaisia tapauksia näkee esim deittipalstoilla ja siitä seuraa helposti kierre, missä nainen reagoi kaikkeen kontaktinhakuun heti aggressiivisesti, jolloin vastapuoli, jolla ei ole enää mitään menetettävää ja on loukkaantunut, heittää törkyä takaisin. Lopulta tällaisen naisen ympärillä hyörii enää härskejä tyyppejä, kun kaikki asialliset on nöyryytetty.

Sinä siis tässä näet syyllisenä sen herkistyneen, et niitä ahdistelijoita? Niinpä niin. Kun tämän yhdistää siihen heti ensimmäisenä mieleesi tulevaa epäilyyn, ettei mitään ahdistelua edes varmaankaan ole tapahtunut, vaan tietenkin nainen on liiotellut ja väärintulkinnut ja ollut yliherkkä, niin alamme todellakin olla tämän naisvastaisen kulttuurin ytimessä.

Edelleenkään et pysty tajuamaan, että kyllä näitä ihan selviä häirintätapauksia on - paljon. Edelleenkään et edes kuuntele, kun niitä kuvaillaan. Jos on todella niin hölmö, että kuvittelee tuntemattomien naisten kourimisen julkisissa liikennevälineissä tai tarjoilijan peffalle taputtelun olevan normaali ja tuloksekas tapa pyrkiä parisuhteeseen, niin on todellakin aika hieman tarkistaa ihan niitä omia kontaktin ottamisen tapoja. Eksä edes muista sitä taannoista kikkelikorttijupakkaa? Väitän, ettei niilläkää hemmoilla ollut tavoitteenaan pyrkiä syventämään suhdettaan kortin saaneeseen. Tai vain silleen kivasti laittaa korttia kollegalle matkalta. ”Jaa - otettaisko toi maisemakortti vai tällanen hupaisa piirretty?”

socrates

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #44 : ke 18.10.2017, 15:56:12 »
Onko esimerkiksi omien yhteystietojen tarjoaminen tai treffien ehdottaminen seksuaalista ahdistelua? Noitakin otetaan esiin aihetta käsittelevissä jutuissa.

Ei tavallisesti, mutta on, jos vaikkapa pomo, opettaja tms. Tekee näin alaiselleen, oppilaalleen. Tai vaikkapa taksinkuljettaja asiakkaalleen tai asiakas baarimikolle. Tai vaikka joku huutelee yleisöstä esiintyjälle, että ”mee mun kanssa naimisiin”. Tietenkään kaikki tällaiset tilanteet eivät ole kohteelle aina äärimmäisen ahdistavia, mutta hyvin turhia ne ovat aina silloin, kun ehdottelijalla ei ole oikeastaan minkään valtakunnan aikomustakaan olla tosissaan. Tai ollessaan tosissaankaan ei lopeta saatuaan kieltävän vastauksen. Ahdistelua ovat myös kaikki sellaiset ehdottelut, joissa suhde olisi lain vastaista hyväksikäyttöä.

On myös hyvin tavallista, että aina kun tästä keskustellaan, löytyy tämä miesten porukka, jotka ovat olevinaan hoomoilasena siitä, missä ne rajat oikein kulkee ja onko kaikki vastakkaisen sukupuolen suuntaan kontaktin hakeminen nyt sitten kiellettyä. Reaktio on täsmälleen samanlainen kuin koulukiusaajilla ja muilla - tää oli vain leikkiä, eihän me mitään pahaa tarkoitettu ja eksä nyt huumoria ymmärrä. Kyllä on heikkot sosiaaliset taidot, jos luulee, että ohikulkijoille huutelu tai runkkauseleiden tekeminen ovat vain viattomia yrityksiä löytää tyttöystävä. Aika hyvä rajan tunnistamisen kriteeri on esim. voisitko tehdä tämän äitisi silmien edessä tai näinkö toivoisit tulevan tyttäresi miehen ottavan ensikontaktin.

Asiassa on sekin puoli, että ahdistelua joskus kokeneet naiset saattavat herkistyä sille niin, että tulkitsevat normaalit tutustumisyritykset tai jopa ihan neutraalin kanssakäymisen ahdisteluksi. Tällaisia tapauksia näkee esim deittipalstoilla ja siitä seuraa helposti kierre, missä nainen reagoi kaikkeen kontaktinhakuun heti aggressiivisesti, jolloin vastapuoli, jolla ei ole enää mitään menetettävää ja on loukkaantunut, heittää törkyä takaisin. Lopulta tällaisen naisen ympärillä hyörii enää härskejä tyyppejä, kun kaikki asialliset on nöyryytetty.

Sinä siis tässä näet syyllisenä sen herkistyneen, et niitä ahdistelijoita? Niinpä niin. Kun tämän yhdistää siihen heti ensimmäisenä mieleesi tulevaa epäilyyn, ettei mitään ahdistelua edes varmaankaan ole tapahtunut, vaan tietenkin nainen on liiotellut ja väärintulkinnut ja ollut yliherkkä, niin alamme todellakin olla tämän naisvastaisen kulttuurin ytimessä.

Edelleenkään et pysty tajuamaan, että kyllä näitä ihan selviä häirintätapauksia on - paljon. Edelleenkään et edes kuuntele, kun niitä kuvaillaan. Jos on todella niin hölmö, että kuvittelee tuntemattomien naisten kourimisen julkisissa liikennevälineissä tai tarjoilijan peffalle taputtelun olevan normaali ja tuloksekas tapa pyrkiä parisuhteeseen, niin on todellakin aika hieman tarkistaa ihan niitä omia kontaktin ottamisen tapoja. Eksä edes muista sitä taannoista kikkelikorttijupakkaa? Väitän, ettei niilläkää hemmoilla ollut tavoitteenaan pyrkiä syventämään suhdettaan kortin saaneeseen. Tai vain silleen kivasti laittaa korttia kollegalle matkalta. ”Jaa - otettaisko toi maisemakortti vai tällanen hupaisa piirretty?”

Luitkohan ollenkaan viestini? Onko susta oikein, että tullaan jollekin deittipalstalle leimaamaan kaikki miehet ahdistelijoiksi sillä perusteella, että joku on esitellyt elimiään Kumpulan maauimalan lähellä 50-luvulla?

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2659
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #45 : ke 18.10.2017, 16:05:12 »
Eksä edes muista sitä taannoista kikkelikorttijupakkaa? Väitän, ettei niilläkää hemmoilla ollut tavoitteenaan pyrkiä syventämään suhdettaan kortin saaneeseen. Tai vain silleen kivasti laittaa korttia kollegalle matkalta. ”Jaa - otettaisko toi maisemakortti vai tällanen hupaisa piirretty?”

Kun vuonna 1990 lähetetty hupipostikortti edustaa edelleen häirinnän räikeintä ääripäätä, voimmekin muodostaa realistisen käsityksen häirintäongelman todellisista mittasuhteista.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14791
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #46 : ke 18.10.2017, 16:31:40 »
Onko esimerkiksi omien yhteystietojen tarjoaminen tai treffien ehdottaminen seksuaalista ahdistelua? Noitakin otetaan esiin aihetta käsittelevissä jutuissa.

Ei tavallisesti, mutta on, jos vaikkapa pomo, opettaja tms. Tekee näin alaiselleen, oppilaalleen. Tai vaikkapa taksinkuljettaja asiakkaalleen tai asiakas baarimikolle. Tai vaikka joku huutelee yleisöstä esiintyjälle, että ”mee mun kanssa naimisiin”. Tietenkään kaikki tällaiset tilanteet eivät ole kohteelle aina äärimmäisen ahdistavia, mutta hyvin turhia ne ovat aina silloin, kun ehdottelijalla ei ole oikeastaan minkään valtakunnan aikomustakaan olla tosissaan. Tai ollessaan tosissaankaan ei lopeta saatuaan kieltävän vastauksen. Ahdistelua ovat myös kaikki sellaiset ehdottelut, joissa suhde olisi lain vastaista hyväksikäyttöä.

On myös hyvin tavallista, että aina kun tästä keskustellaan, löytyy tämä miesten porukka, jotka ovat olevinaan hoomoilasena siitä, missä ne rajat oikein kulkee ja onko kaikki vastakkaisen sukupuolen suuntaan kontaktin hakeminen nyt sitten kiellettyä. Reaktio on täsmälleen samanlainen kuin koulukiusaajilla ja muilla - tää oli vain leikkiä, eihän me mitään pahaa tarkoitettu ja eksä nyt huumoria ymmärrä. Kyllä on heikkot sosiaaliset taidot, jos luulee, että ohikulkijoille huutelu tai runkkauseleiden tekeminen ovat vain viattomia yrityksiä löytää tyttöystävä. Aika hyvä rajan tunnistamisen kriteeri on esim. voisitko tehdä tämän äitisi silmien edessä tai näinkö toivoisit tulevan tyttäresi miehen ottavan ensikontaktin.

Asiassa on sekin puoli, että ahdistelua joskus kokeneet naiset saattavat herkistyä sille niin, että tulkitsevat normaalit tutustumisyritykset tai jopa ihan neutraalin kanssakäymisen ahdisteluksi. Tällaisia tapauksia näkee esim deittipalstoilla ja siitä seuraa helposti kierre, missä nainen reagoi kaikkeen kontaktinhakuun heti aggressiivisesti, jolloin vastapuoli, jolla ei ole enää mitään menetettävää ja on loukkaantunut, heittää törkyä takaisin. Lopulta tällaisen naisen ympärillä hyörii enää härskejä tyyppejä, kun kaikki asialliset on nöyryytetty.

Sinä siis tässä näet syyllisenä sen herkistyneen, et niitä ahdistelijoita? Niinpä niin. Kun tämän yhdistää siihen heti ensimmäisenä mieleesi tulevaa epäilyyn, ettei mitään ahdistelua edes varmaankaan ole tapahtunut, vaan tietenkin nainen on liiotellut ja väärintulkinnut ja ollut yliherkkä, niin alamme todellakin olla tämän naisvastaisen kulttuurin ytimessä.

Edelleenkään et pysty tajuamaan, että kyllä näitä ihan selviä häirintätapauksia on - paljon. Edelleenkään et edes kuuntele, kun niitä kuvaillaan. Jos on todella niin hölmö, että kuvittelee tuntemattomien naisten kourimisen julkisissa liikennevälineissä tai tarjoilijan peffalle taputtelun olevan normaali ja tuloksekas tapa pyrkiä parisuhteeseen, niin on todellakin aika hieman tarkistaa ihan niitä omia kontaktin ottamisen tapoja. Eksä edes muista sitä taannoista kikkelikorttijupakkaa? Väitän, ettei niilläkää hemmoilla ollut tavoitteenaan pyrkiä syventämään suhdettaan kortin saaneeseen. Tai vain silleen kivasti laittaa korttia kollegalle matkalta. ”Jaa - otettaisko toi maisemakortti vai tällanen hupaisa piirretty?”

Luitkohan ollenkaan viestini? Onko susta oikein, että tullaan jollekin deittipalstalle leimaamaan kaikki miehet ahdistelijoiksi sillä perusteella, että joku on esitellyt elimiään Kumpulan maauimalan lähellä 50-luvulla?

Mistäs sä tän kaikkien miesten leimaamisen tempasit? Ei se, että kertoo seksuaalisen ahdistelun kokemusten olevan yleisiä, tarkoita, että kaikki miehet sitä harrastavat. Eikä edes se, että jotakuinkin jokainen naispuolinen on kokenut joskus tällaisen seksuaalisen häirinnän tilanteen tarkoita, että edes suurin osa miehistä tekis sellaista.

On ihan sun oma moka, jos sä otat itseesi sen, että seksuaalisen häirinnän kerrotaan olevan varsin tavallista. Mutta ehkä otat itseesi, koska on syytäkin? Et esim. ole sanonut mitään, vaikka olet sellaista nähnyt ja todistanut. Tai et uskonut, kun joku sellaisesta sulle kertoi, vaan väitit kyseessä olleen yliherkkyyden, väärinymmärryksen tai liiottelun. Nauroit mukana, kun kaverit kertoili rasvaisia vitsejä tai huuteli ohikulkeville tytöille rivoja. Vähättelit ja mitätöit kohteelle aiheutunutta mielipahaa ja pelkoa. Tai olit vain päättäväisen sokea ja kuuro, koska eihän asia sinua koske. Muuten - myös miehiin ja poikiin kohdistuu seksuaalista häirintää ja ahdistelua. Vähätteletkö sitäkin ja pidät liiotteluna ja yliherkkyytenä, jos siitä mielensä pahoittaa?

Niin - enkä mä kertonut mitään 50-luvun tapahtumista, koska en ollut silloin edes vielä syntynyt. Itsensäpaljastajia oli liikkeellä Kumpulassa 70-80 -luvuilla. Ne oli ihan vakiojuttu silloin ja kuului maailman menoon. Opettaja vain muistutti, ettei kannata oikaista metsäpolun kautta just tällä kertaa. Mutta ei sentään viitsinyt tulla kävelemällä itse oppilaiden kanssa. Sehän nyt olis ollut ihan liikaa.

socrates

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #47 : ke 18.10.2017, 18:41:06 »
Onko esimerkiksi omien yhteystietojen tarjoaminen tai treffien ehdottaminen seksuaalista ahdistelua? Noitakin otetaan esiin aihetta käsittelevissä jutuissa.

Ei tavallisesti, mutta on, jos vaikkapa pomo, opettaja tms. Tekee näin alaiselleen, oppilaalleen. Tai vaikkapa taksinkuljettaja asiakkaalleen tai asiakas baarimikolle. Tai vaikka joku huutelee yleisöstä esiintyjälle, että ”mee mun kanssa naimisiin”. Tietenkään kaikki tällaiset tilanteet eivät ole kohteelle aina äärimmäisen ahdistavia, mutta hyvin turhia ne ovat aina silloin, kun ehdottelijalla ei ole oikeastaan minkään valtakunnan aikomustakaan olla tosissaan. Tai ollessaan tosissaankaan ei lopeta saatuaan kieltävän vastauksen. Ahdistelua ovat myös kaikki sellaiset ehdottelut, joissa suhde olisi lain vastaista hyväksikäyttöä.

On myös hyvin tavallista, että aina kun tästä keskustellaan, löytyy tämä miesten porukka, jotka ovat olevinaan hoomoilasena siitä, missä ne rajat oikein kulkee ja onko kaikki vastakkaisen sukupuolen suuntaan kontaktin hakeminen nyt sitten kiellettyä. Reaktio on täsmälleen samanlainen kuin koulukiusaajilla ja muilla - tää oli vain leikkiä, eihän me mitään pahaa tarkoitettu ja eksä nyt huumoria ymmärrä. Kyllä on heikkot sosiaaliset taidot, jos luulee, että ohikulkijoille huutelu tai runkkauseleiden tekeminen ovat vain viattomia yrityksiä löytää tyttöystävä. Aika hyvä rajan tunnistamisen kriteeri on esim. voisitko tehdä tämän äitisi silmien edessä tai näinkö toivoisit tulevan tyttäresi miehen ottavan ensikontaktin.

Asiassa on sekin puoli, että ahdistelua joskus kokeneet naiset saattavat herkistyä sille niin, että tulkitsevat normaalit tutustumisyritykset tai jopa ihan neutraalin kanssakäymisen ahdisteluksi. Tällaisia tapauksia näkee esim deittipalstoilla ja siitä seuraa helposti kierre, missä nainen reagoi kaikkeen kontaktinhakuun heti aggressiivisesti, jolloin vastapuoli, jolla ei ole enää mitään menetettävää ja on loukkaantunut, heittää törkyä takaisin. Lopulta tällaisen naisen ympärillä hyörii enää härskejä tyyppejä, kun kaikki asialliset on nöyryytetty.

Sinä siis tässä näet syyllisenä sen herkistyneen, et niitä ahdistelijoita? Niinpä niin. Kun tämän yhdistää siihen heti ensimmäisenä mieleesi tulevaa epäilyyn, ettei mitään ahdistelua edes varmaankaan ole tapahtunut, vaan tietenkin nainen on liiotellut ja väärintulkinnut ja ollut yliherkkä, niin alamme todellakin olla tämän naisvastaisen kulttuurin ytimessä.

Edelleenkään et pysty tajuamaan, että kyllä näitä ihan selviä häirintätapauksia on - paljon. Edelleenkään et edes kuuntele, kun niitä kuvaillaan. Jos on todella niin hölmö, että kuvittelee tuntemattomien naisten kourimisen julkisissa liikennevälineissä tai tarjoilijan peffalle taputtelun olevan normaali ja tuloksekas tapa pyrkiä parisuhteeseen, niin on todellakin aika hieman tarkistaa ihan niitä omia kontaktin ottamisen tapoja. Eksä edes muista sitä taannoista kikkelikorttijupakkaa? Väitän, ettei niilläkää hemmoilla ollut tavoitteenaan pyrkiä syventämään suhdettaan kortin saaneeseen. Tai vain silleen kivasti laittaa korttia kollegalle matkalta. ”Jaa - otettaisko toi maisemakortti vai tällanen hupaisa piirretty?”

Luitkohan ollenkaan viestini? Onko susta oikein, että tullaan jollekin deittipalstalle leimaamaan kaikki miehet ahdistelijoiksi sillä perusteella, että joku on esitellyt elimiään Kumpulan maauimalan lähellä 50-luvulla?

Mistäs sä tän kaikkien miesten leimaamisen tempasit? Ei se, että kertoo seksuaalisen ahdistelun kokemusten olevan yleisiä, tarkoita, että kaikki miehet sitä harrastavat. Eikä edes se, että jotakuinkin jokainen naispuolinen on kokenut joskus tällaisen seksuaalisen häirinnän tilanteen tarkoita, että edes suurin osa miehistä tekis sellaista.

On ihan sun oma moka, jos sä otat itseesi sen, että seksuaalisen häirinnän kerrotaan olevan varsin tavallista. Mutta ehkä otat itseesi, koska on syytäkin? Et esim. ole sanonut mitään, vaikka olet sellaista nähnyt ja todistanut. Tai et uskonut, kun joku sellaisesta sulle kertoi, vaan väitit kyseessä olleen yliherkkyyden, väärinymmärryksen tai liiottelun. Nauroit mukana, kun kaverit kertoili rasvaisia vitsejä tai huuteli ohikulkeville tytöille rivoja. Vähättelit ja mitätöit kohteelle aiheutunutta mielipahaa ja pelkoa. Tai olit vain päättäväisen sokea ja kuuro, koska eihän asia sinua koske. Muuten - myös miehiin ja poikiin kohdistuu seksuaalista häirintää ja ahdistelua. Vähätteletkö sitäkin ja pidät liiotteluna ja yliherkkyytenä, jos siitä mielensä pahoittaa?

Niin - enkä mä kertonut mitään 50-luvun tapahtumista, koska en ollut silloin edes vielä syntynyt. Itsensäpaljastajia oli liikkeellä Kumpulassa 70-80 -luvuilla. Ne oli ihan vakiojuttu silloin ja kuului maailman menoon. Opettaja vain muistutti, ettei kannata oikaista metsäpolun kautta just tällä kertaa. Mutta ei sentään viitsinyt tulla kävelemällä itse oppilaiden kanssa. Sehän nyt olis ollut ihan liikaa.

Seksuaalisen häirinnän yleisyydestä en ole tähän ketjuun kirjoittanut mitään, vaikka ainakaan työelämässä en ole itse sitä juurikaan havainnut.

Kirjoitin tilanteesta, missä joku on kokemansa takia ruvennut tulkitsemaan säällisen kanssakäymisen häirinnäksi tai sen uhaksi vähän samoin kuin Norma kokee turvisten kohdalla jo heidän olemassaolonsa. Sellainen virhetulkinta ei auta mitään vaan pikemminkin voi johtaa itseään ruokkivaan kierteeseen.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14791
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #48 : ke 18.10.2017, 19:05:51 »
Eksä edes muista sitä taannoista kikkelikorttijupakkaa? Väitän, ettei niilläkää hemmoilla ollut tavoitteenaan pyrkiä syventämään suhdettaan kortin saaneeseen. Tai vain silleen kivasti laittaa korttia kollegalle matkalta. ”Jaa - otettaisko toi maisemakortti vai tällanen hupaisa piirretty?”

Kun vuonna 1990 lähetetty hupipostikortti edustaa edelleen häirinnän räikeintä ääripäätä, voimmekin muodostaa realistisen käsityksen häirintäongelman todellisista mittasuhteista.

Miten niin edustaa ääripäätä? Sehän oli vain yksi keissi, joka lienee useimmille tuttu. Ääripäät lienevät törkeitä raiskauksia, pedofiliaa jne. Jostain kumman syystä ei ole yleisessä tiedossa ne tavanomaiset jokapäiväiset mukaharmittomat, mutta jatkuvina ja toistuvina ja alati läsnäolevina hyvin haitalliset keissit, joita nyt vähän joka nainen osaa omina kokemuksinaan kertoa. Mutta ne on juuri niitä, joiden tapahtuminen kyseenalaistetaan, naisen väitetään tulkinneen tilanteen väärin ja olleen yliherkkä. Kuka todistaa, että tilanne tosiaan oli tuollainen, on heti seuraava kommentti. Kikkelikortti oli vain yksi keissi, jossa kortin lähettäjät eivät millään olleet ymmärtää, että kortin lähettäminen todellakin paljasti heistä ja heidän asenteistaan jotain kompromettoivaa. Kortin saaja välttämättä siitä hajonnut, mutta saipahan konkreettisen todisteen näiden hemmojen ajatusmaailmasta ja käyttäytymisestä. He eivät voineet lopulta selittää korttia olemattomiin, se oli jupakan lopputulema. Jos taas hän olisi kertonut näiden samojen tyyppien tököröstä käyttäytymisestä ja ties mistä halventavasta kielenkäytöstä tai tissien tuijottelusta, niin johan olisivat kaikki kilvan rientäneet selittämään, ettei sellaista ole tapahtunut ja jos onkin niin kysehän oli vain hyväntahtoisesta leikinlaskusta josta loukkaantuva nyt vain on tylsä tosikko (ja oikeesti miehen puutteessa ja kunnon panon tarpeessa). Me kaikki osataan tää peli ulkoa. Me kaikki tiedetään jo edeltä, millä häirinnästä kertova nollataan, nolataan ja tehdään syylliseksi.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5435
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #49 : ke 18.10.2017, 19:19:42 »
Kyllä kai se on useimmille aika selvää, että seksuaalista häirintää tapahtuu. Minulle kyse on siitä, päästäänkö asian toteamisesta analyysin tasolle, tai onko ylipäätään keskustelua sallittua perustaa tai laajentaa muuhun kuin feministiseen tulkintakehykseen vallankäytöstä.

Mikäli Safiiria olisi uskominen, niin vastaus on ei. Jos kuitenkin kysymys on pelkästään vallankäytöstä eikä seksistä, Drontin huomio raiskausten uhriprofiilin keskittymisestä hedelmällisyysiässä oleviin naisiin jää sivuutetuksi.
« Viimeksi muokattu: ke 18.10.2017, 19:22:45 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15523
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #50 : ke 18.10.2017, 20:23:49 »
Kirjoitin tilanteesta, missä joku on kokemansa takia ruvennut tulkitsemaan säällisen kanssakäymisen häirinnäksi tai sen uhaksi vähän samoin kuin Norma kokee turvisten kohdalla jo heidän olemassaolonsa. Sellainen virhetulkinta ei auta mitään vaan pikemminkin voi johtaa itseään ruokkivaan kierteeseen.

No jaa. Ei se olemassaolo sinänsä kai olisi niin kaivellut, mutta kun alkoi mediassa tulemaan näitä "sää ja raiskaukset" -tyyppisiä uutisia. Ja kaikkein eniten vihelsi pannussa kun kotiseudulleni paiskattiin vaihtelevan suuruinen satojen miesten pläjä kun eräästä mestasta tehtiin VOK. Sen kanssa kai sentään paikkakunnan päättäjät järkiintyivät ja sopimusta ei uusittu enää tietyssä vaiheessa. Pulju kun sijaitsi alueella missä viihtyy turisti poikineen. Siitäkin huolimatta että jostain minulle täysin valkenemattomasta syystä paikalliset kihot ovat tehneet lähes kaikkensa mitätöidäkseen yhden seudun suosituimmista turistirysistä ja muutakin mälsää on yritelty että saataisiin takuulla pilattua koko paikka. Ihan kaikki ei ole sentään mennyt läpi, kiitos paikallisten aktiivisten ihmisten.

Kaikenlaista voisin kertoa mitä turvikset ihan oikeasti seudulla touhuskelivat, mutta en halua mainita missä asun, joten en voi. Että se ei se kriittisyyteni täysin tuulesta ole tempaistu, perustuu osittain siihen mitä oikeasti tapahtui by turvaturistit Euroopan kiertueella.

Mutta tokikaan en ole koskaan ollut mikään Lähi-itä-lover. Patriarkaattiset uskonnot saisi tappaa sukupuuttoon, jos voisi.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15523
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #51 : ke 18.10.2017, 20:26:44 »
Kyllä kai se on useimmille aika selvää, että seksuaalista häirintää tapahtuu. Minulle kyse on siitä, päästäänkö asian toteamisesta analyysin tasolle, tai onko ylipäätään keskustelua sallittua perustaa tai laajentaa muuhun kuin feministiseen tulkintakehykseen vallankäytöstä.

Mikäli Safiiria olisi uskominen, niin vastaus on ei. Jos kuitenkin kysymys on pelkästään vallankäytöstä eikä seksistä, Drontin huomio raiskausten uhriprofiilin keskittymisestä hedelmällisyysiässä oleviin naisiin jää sivuutetuksi.

Entäpä jos vastaus on sekä muna että kana? Eli miehet haluavat käyttää valtaa ja alistaa hedelmällisessä iässä olevia naisia, alitajuisesti (jos ei suoraankin) siittämispyrkimyksin. Eläinmaailmasta varmaan löytyy lajeja jotka kohtelevat varsin kovakouraisesti vastakkaisen sukupuolen edustajaa (kutka mitäkin) lisääntymisen nimissä.

Tyttöjä ei hyödytä vielä alistaa, koska hehän ovat vähäväkisiä ja mitä pointtia on lapsen alistamisessa (jos ei ole muslimi). Vanhoja akkoja ei myöskään hyödytä alistaa, koska eihän heillä mitään enää tee.

Itse tietysti toivoisin että ihmiskunta varttuisi henkisesti aikuiseksi ja jokainen jättäisi jokaisen rauhaan, poislukien yhteisymmärryksessä tehdyt sopimukset.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14791
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #52 : ke 18.10.2017, 20:53:33 »
Kyllä kai se on useimmille aika selvää, että seksuaalista häirintää tapahtuu. Minulle kyse on siitä, päästäänkö asian toteamisesta analyysin tasolle, tai onko ylipäätään keskustelua sallittua perustaa tai laajentaa muuhun kuin feministiseen tulkintakehykseen vallankäytöstä.

Mikäli Safiiria olisi uskominen, niin vastaus on ei. Jos kuitenkin kysymys on pelkästään vallankäytöstä eikä seksistä, Drontin huomio raiskausten uhriprofiilin keskittymisestä hedelmällisyysiässä oleviin naisiin jää sivuutetuksi.

JOS kyse olisi pääsääntöisesti seksistä, niin ihan julmetun törkeän surkeita ”viettelykeinoja” nää häiritsijät kyllä käyttää. Jotain on pahasti ajattelussa vialla, jos hyvänä keinona saada nainen innostumaan seksuaaliseen kanssakäymiseen kokee tuntemattomien kourimisen julkisissa liikennevälineissä. Selitä ihmeessä, mistä tällainen valinta toimintatavasta syntyy, jos toiminnan takana on aito pyrkimys saada syntymään jonkinlainen parisuhde. Tai siis - mulle ei kyllä tulis mieleen, että ryhtyisin käymään kyselemättä käsiksi, jos joku mies näyttää kiinnostavalta. Jos taas tavoite on pakottaa toinen seksuaalissävytteiseen kontaktiin, niin silloinhan ON kyse vallankäytöstä. Pakottaminen on vallankäyttöä.

Oma lukunsa sitten tietysti ovat ne tyypit, jotka käyttävät omaa valta-asemaansa hyväkseen ja sen turvin pakottavat naiset seksuaalisiin tilanteisiin. Kyse on vallan väärinkäytöstä, joka siis on vallankäyttöä. Ihan riippumatta siitä, saavatko he myös seksuaalista nautintoa toiminnastaan tai tuntevatko he jotain vastustamatonta himoa. Luultavasti he nimenomaan ovat kehittäneet itselleen jonkinlaisen perversion, jossa juuri tuo valta-asema ja sen avulla alistaminen ovat heitä kiihottava elementti. Se nyt ei varsinaisesti näyttäydy kyllä mun silmiin minään syyllisyyttä vähentävänä tekijänä. Päinvastoin on oma asema kihahtanut pahemman kerran päähän ja heille lienee syntynyt jonkinlainen hämärä kuva itsestä aivan ylivertaisena - ja siksi kaikkeen oikeutettuna. Eikös tuo Weinstein jo yrittänyt puolustella tekojaan jonkinlaisella seksuaalisuuden häiriötilalla, jonka takia hän tuntee pakonomaista tarvetta pakottaa valtansa alla olevia seksiin? Että hän yrittää hakeutua tämän ongelmansa takia oikein hoitoonkin? Just joo. Eiköhän ihan ensimmäinen hoitotoimenpide ole ottaa häneltä se juovuttava ja näihin tekoihin yllyttävä valta-asema pois. Katsotaan sitten, miten sille hirveälle ja vastustamattomalle seksinhimolle käy.

Tietenkin kaikkein eniten seksuaalisen häirinnän kohteena ovat nuorehkot naiset. Heidät rankataan nimittäin ”parhaaksi saaliiksi”. Mutta silti osansa saavat myös lapset, teini-ikäiset sekä myös vanhemmat naiset. Muistaa täytyy sekin, että seksuaalista häirintää on myös erilainen häiritsevä ja halventava sukupuoleen suunnattu kommentointi. Vaikkapa huomauttelu siitä, että on kiukkuinen, koska on puutteessa tai ettei enää riippurintoineen ja roikkoperseineen kelpaa miehille. Latteat viittaukset ”niihin päiviin” tai vaikkapa vaihdevuosioireiluun, kun nainen esittää kritiikkiä jostain työasiasta.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5435
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #53 : ke 18.10.2017, 23:15:31 »
Kyllä kai se on useimmille aika selvää, että seksuaalista häirintää tapahtuu. Minulle kyse on siitä, päästäänkö asian toteamisesta analyysin tasolle, tai onko ylipäätään keskustelua sallittua perustaa tai laajentaa muuhun kuin feministiseen tulkintakehykseen vallankäytöstä.

Mikäli Safiiria olisi uskominen, niin vastaus on ei. Jos kuitenkin kysymys on pelkästään vallankäytöstä eikä seksistä, Drontin huomio raiskausten uhriprofiilin keskittymisestä hedelmällisyysiässä oleviin naisiin jää sivuutetuksi.

JOS kyse olisi pääsääntöisesti seksistä, niin ihan julmetun törkeän surkeita ”viettelykeinoja” nää häiritsijät kyllä käyttää. Jotain on pahasti ajattelussa vialla, jos hyvänä keinona saada nainen innostumaan seksuaaliseen kanssakäymiseen kokee tuntemattomien kourimisen julkisissa liikennevälineissä. Selitä ihmeessä, mistä tällainen valinta toimintatavasta syntyy, jos toiminnan takana on aito pyrkimys saada syntymään jonkinlainen parisuhde.

Ensinnäkin en väittänyt eikä mielestäni laajemminkaan tulisi väittää, että seksuaaliset lähestymiset tarkoittavat pyrkimystä muodostaa pari- tai edes seksisuhde, jotka molemmat ymmärrän ennemminkin kulttuurisin termein kuin siinä paljon primitiivisemmässä mielessä, josta Bruton viestiin viitanneessa kommentissani kirjoitin. Toisekseen koko ajan on joka puolelta todettu, että ajattelussa on jotain vialla. Selitä sinä puolestasi, mitä se puolalainen kaveri yritti pannessaan kuolleen naisen ruumista metsikössä.

Teet palveluksen itsellesi, kunhan miellät ihmislajin paljon vähemmän rationaaliseksi ja valintojaan pohtivaksi kuin kantilainen velvollisuusetiikka antaa ymmärtää. Itse jouduin havaintojeni pohjalta tekemään sen johtopäätöksen aikoja sitten. Siksi ihmisrakkaus (suomalainen ilmaisuvoima on niin puutteellista, että joudun vieläpä erittelemään tarkoittavani agapea) on minulle vain eläinrakkauden eräs erityismuoto.

Tai siis - mulle ei kyllä tulis mieleen, että ryhtyisin käymään kyselemättä käsiksi, jos joku mies näyttää kiinnostavalta. Jos taas tavoite on pakottaa toinen seksuaalissävytteiseen kontaktiin, niin silloinhan ON kyse vallankäytöstä. Pakottaminen on vallankäyttöä.

Menemättä tässä kovin syvästi sen enempää Paloheimon kuin Foucault'n valta-analyyseihin, ei minullakaan ole tapana kouria vastaantulevia naisia perseestä tai väijyä koulun laitamilla pusikossa pikkutyttöjä. Mutta emme voikaan soveltaa pelkästään omaa henkilökohtaista standardiamme, jos tarkoitus on kuvata ja selittää seksuaalista käyttäytymistä itseämme laajemmin. Siksi otin viestissäni antropologisen näkökulman, jonka tyrmäsit sen kummemmin argumentoimatta.

Minulla ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, että seksuaalista toimintaa tarkastellaan vallankäytön näkökulmasta. Sen sijaan en hyväksy yhden patriarkaaisen valtadiskurssin korvaamista toisella feministisellä valtadiskurssilla, ja sen teeskentelemistä, että vaihdoksen jälkeen kaikki on yhteiskunnassa selitetty paremmin. Jos siinä kyse ei olisi vallankäytöstä, ei mainittu pyrkimys aiheuttaisi vastareaktiota, jonka se tosiasiassa aiheuttaa. Paloheimon mukaan valta on kuitenkin määriteltävissä kykynä saada tahtotila läpi vastarinnasta huolimatta tai vastarinta tukahduttaen. Feministinen analyysikehys ei ulota tarkastelua siihen itseensä, jos (kun) miesten vallankäyttö on sille pelkkä premissi. Minä väitän että seksuaalisuudessa myös sen rumemmissa muodoissa on kyse isommasta kuvasta kuin vain vallankäytöstä, saati miesten vallankäytöstä. Seksuaaliselle aggressiolle on toisinaan esimerkiksi ominaista, että hyväksyttävyyden normia rikkonutta itseään on joko nöyryytetty aiemmin tai hän on kokenut tulleensa nöyryytetyksi seksuaalisesti. Jos yksilön koko psyyke on päin helvettiä, niin mitä ihmeen hyötyä on hänen tekemistensä taivastelemisesta julkisessa keskustelussa? Miten ihmeessä raiskaaja on vallankäyttäjä, jos yhteiskunta lähtökohtaisesti tuomitsee sellaiset teot jo rikosoikeudellisesti? Onko asia todella ymmärrettävä siten, että kähmijöillä ja ahdistelijoilla muka olisi valtaa ylitse yhteiskuntamme vallitsevien sosiaalisten normien? Kysymykseen on tietysti vastattava kieltävästi, mikäli halutaan olla rehellisiä suomalaisen kokonaisuuden suhteen. Kysymyksen esitin vain osoittaakseni laajemman kehikon, johon valta-analyysit seksuaalisuudesta täytyy palauttaa. Lisäksi feministinen tulkintakehyskään ei todellisuudessa voi paeta antropologista näkökulmaa puhumalla sosiaalisesta sukupuolesta, koska viettipohjainen biologinen sukupuoli määrittelee näissä keskusteluissa silmiinpistävän ilmeisesti loukattuja ja loukkaajia eri tavalla.

Oma lukunsa sitten tietysti ovat ne tyypit, jotka käyttävät omaa valta-asemaansa hyväkseen ja sen turvin pakottavat naiset seksuaalisiin tilanteisiin. Kyse on vallan väärinkäytöstä, joka siis on vallankäyttöä. Ihan riippumatta siitä, saavatko he myös seksuaalista nautintoa toiminnastaan tai tuntevatko he jotain vastustamatonta himoa. Luultavasti he nimenomaan ovat kehittäneet itselleen jonkinlaisen perversion, jossa juuri tuo valta-asema ja sen avulla alistaminen ovat heitä kiihottava elementti. Se nyt ei varsinaisesti näyttäydy kyllä mun silmiin minään syyllisyyttä vähentävänä tekijänä. Päinvastoin on oma asema kihahtanut pahemman kerran päähän ja heille lienee syntynyt jonkinlainen hämärä kuva itsestä aivan ylivertaisena - ja siksi kaikkeen oikeutettuna. Eikös tuo Weinstein jo yrittänyt puolustella tekojaan jonkinlaisella seksuaalisuuden häiriötilalla, jonka takia hän tuntee pakonomaista tarvetta pakottaa valtansa alla olevia seksiin? Että hän yrittää hakeutua tämän ongelmansa takia oikein hoitoonkin? Just joo. Eiköhän ihan ensimmäinen hoitotoimenpide ole ottaa häneltä se juovuttava ja näihin tekoihin yllyttävä valta-asema pois. Katsotaan sitten, miten sille hirveälle ja vastustamattomalle seksinhimolle käy.

Heh. Valta-asema voidaan kyllä ottaa (ja monesti mielestäni pitäisikin, vaan eipä minun mielipiteitäni muutenkaan laajasti ajeta) pois yksilöltä, mutta instituution poistaminen on toinen juttu. Valtakunnansyyttäjä Hattunen voidaan panna viralta, kun taas valtakunnansyyttäjän aseman lakkauttaminen on se ongelmallisempi, koska Hattusen korvaaminen Huttusella ei poista vallan fundamentteja.

Tietenkin kaikkein eniten seksuaalisen häirinnän kohteena ovat nuorehkot naiset. Heidät rankataan nimittäin ”parhaaksi saaliiksi”. Mutta silti osansa saavat myös lapset, teini-ikäiset sekä myös vanhemmat naiset. Muistaa täytyy sekin, että seksuaalista häirintää on myös erilainen häiritsevä ja halventava sukupuoleen suunnattu kommentointi. Vaikkapa huomauttelu siitä, että on kiukkuinen, koska on puutteessa tai ettei enää riippurintoineen ja roikkoperseineen kelpaa miehille. Latteat viittaukset ”niihin päiviin” tai vaikkapa vaihdevuosioireiluun, kun nainen esittää kritiikkiä jostain työasiasta.

Jos sukupuoleen kohdistuva kommentointi olisi kilpaurheilulaji, niin tunnettaisiin siinäkin sekä miesten että naisten sarja. Naistutkimus tosin tuntee niistä vain toisen, enkä näe 'ongelman' korjaantuvan hankkimalla suojattu tavaramerkki molemmille, kuten naistutkimuksen nimen muuttamisella sukupuolentutkimukseksi implisiittisesti ehdotettiin.
« Viimeksi muokattu: ke 18.10.2017, 23:27:51 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2659
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #54 : to 19.10.2017, 07:54:15 »
Safiiri erehtyy vain hieman. Ahdistelu sinänsä ei ole vallankäyttöä, mutta keskustelu ahdistelusta alkaa olla sitä. Ei riitä, että naiset vaativat itselleen absoluuttisen vallan päättää mikä on ahdistelua. Nyt feministit ottavat itselleen vallan päättää siitäkin, kuka on ylipäänsä oikeutettu keskustelemaan ahdistelusta:

Sinä mies, joka kirjoitat: tämä koskee kaikkia. Olet erehtynyt.

Teoriani siitä, että feminismi on kognitiivis-emotionaalinen kehitysvamma vain vahvistuu. Feministin ajattelukyvystä ja tunne-elämästä on iso osa pois pelistä.
« Viimeksi muokattu: to 19.10.2017, 07:58:28 kirjoittanut Brutto »

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2659
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #55 : to 19.10.2017, 07:57:07 »
Jos taas tavoite on pakottaa toinen seksuaalissävytteiseen kontaktiin, niin silloinhan ON kyse vallankäytöstä. 

Sama ajattelutapa tekee myös viettelystä vallankäyttöä.

Poissa Renttu

  • saippuakauppias
  • Konkari
  • Viestejä: 9628
  • Epäilyttävä henkilö
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #56 : to 19.10.2017, 08:21:05 »
Sama ajattelutapa tekee myös viettelystä vallankäyttöä.
Edelleen laajemmin, tyypillisesti parisuhdesotkuissa: "... Mutta sinä puhuit minut ympäri"... "En olisi tehnyt X, ellet sinä Y"... "En mä, mutta kun sä".... "Mutta kun rakkaus on sokea"....

 Kun tarkastelee tämän tyyyppistä dynamiikkaa voidaan tehdä se havainto, että vastaavia lauseita käyttävä pyrkii itse pohjimmiltaan välttämään kaikkea omaa vastuutaan, olemaan tilanteessa uhri. Uhriksi on päästävä hinnalla millä hyvänsä, niin ei tarvitsisi ottaa vastuutakaan. Mielikuva omasta itsestä pysyy puhtoisena, vaikka todellisuudessa näissä tilanteissa on aina kaksi. En ole välttynyt ajatukselta, että tähän uhrin asemaan pyrkiminen vaikeissa tilanteissa on aika lailla naisten harjoittamaa toimintaa, kun taas miehen tulisi olla aina ja kaikessa mies, ja kantaa taakkaa koko roskasta. Kärjistäen: Jos miehen joutuu jättämään niin se on paska, ja jos mies jättää niin se on silloinkin paska. Väitetysti kukaan ei muka halua olla uhri mutta minäpä väitän, että näissä asioissa monikin haluaa sitä uhrin statusta oikein kovasti, koska oman vastuun toteaminen ja omista teoistaan vastuun ottaminen tarkoittaisi myös itsensä kohtaamista toisessa valossa, kuin haluaisi kohdata.
« Viimeksi muokattu: to 19.10.2017, 08:23:50 kirjoittanut Renttu »
"Näytelmää, sotaa, kiihtymystä, horrosta, orjuutta" -Marcus Aurelius

"Petän mieluummin maailman, kuin annan maailman pettää minut" -Cao Cao

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2659
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #57 : to 19.10.2017, 08:45:00 »
Sama ajattelutapa tekee myös viettelystä vallankäyttöä.
Edelleen laajemmin, tyypillisesti parisuhdesotkuissa: "... Mutta sinä puhuit minut ympäri"... "En olisi tehnyt X, ellet sinä Y"... "En mä, mutta kun sä".... "Mutta kun rakkaus on sokea"....

 Kun tarkastelee tämän tyyyppistä dynamiikkaa voidaan tehdä se havainto, että vastaavia lauseita käyttävä pyrkii itse pohjimmiltaan välttämään kaikkea omaa vastuutaan, olemaan tilanteessa uhri. Uhriksi on päästävä hinnalla millä hyvänsä, niin ei tarvitsisi ottaa vastuutakaan.

Olen aina ihmetellyt feminismin ristiriitaa siinä, miten se pyrkii rakentamaan kuvaa vahvasta naisesta ja yleensäkin naiseudesta vahvuutena, mutta samaan aikaan se tietoisesti ajaa naisia yhä syvemmälle uhriasemaan.

Toiminta voi olla harkittuakin, sillä toiminnan tuloksena toiseudesta, heikkoudesta ja uhripääomasta on muodostunut merkittäviä vallankäytön apuvälineitä. Tämä on surullista, sillä itse näkisin mieluummin vallan rakentuvan älylle, viisaudelle, osaamiselle ja moraalille.   

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3080
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #58 : to 19.10.2017, 09:16:59 »
Sama ajattelutapa tekee myös viettelystä vallankäyttöä.
Edelleen laajemmin, tyypillisesti parisuhdesotkuissa: "... Mutta sinä puhuit minut ympäri"... "En olisi tehnyt X, ellet sinä Y"... "En mä, mutta kun sä".... "Mutta kun rakkaus on sokea"....


....
Väitetysti kukaan ei muka halua olla uhri mutta minäpä väitän, että näissä asioissa monikin haluaa sitä uhrin statusta oikein kovasti, koska oman vastuun toteaminen ja omista teoistaan vastuun ottaminen tarkoittaisi myös itsensä kohtaamista toisessa valossa, kuin haluaisi kohdata.

Asiaa, mutta kyllä ihastuminen/rakastuminen jollain tavalla laskee ihmisen kykyä järkevään toimintaan. Miten paljon, on tapauskohtaista. Itse ainakin pidän ihastuneen tunteiden hyväksikäyttöä tympeänä, mutta eihän se tietenkään rikos voi olla.

Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3023
Vs: Seksuaalinen häirintä ja häiriköinti (nro 1)
« Vastaus #59 : to 19.10.2017, 09:20:22 »

Safiiri erehtyy vain hieman. Ahdistelu sinänsä ei ole vallankäyttöä, mutta keskustelu ahdistelusta alkaa olla sitä. Ei riitä, että naiset vaativat itselleen absoluuttisen vallan päättää mikä on ahdistelua. Nyt feministit ottavat itselleen vallan päättää siitäkin, kuka on ylipäänsä oikeutettu keskustelemaan ahdistelusta:

Sinä mies, joka kirjoitat: tämä koskee kaikkia. Olet erehtynyt.


Vilkaisin linkkiä. Sattuneesta syystä olen varma, ettei tämä lainaus kuvaa kaikkia naisia, ei edes ahdistelua kokeneita:

Hän listaa ei-miehille kuuluviksi avainkokemuksiksi ”toistuvan kaltoin kohtelun sisäistämisen, häpeän tuntemisen siitä, että on vääränlainen ja/tai vähempiarvoinen ja ehkä itse syyllinen”.

Kyseessä on väärä yleistys.