Kirjoittaja Aihe: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)  (Luettu 5304 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #220 : ma 02.01.2017, 12:47:12 »



MENNYT

Elämä oli paennut talosta
talo ei tuntenut enää aikaa.
Se tunsi vain aution hiljaisuuden,
yksinäisyyden.
Viela aika hetken raunioittaisi
antaisi kulkea talon itse loppuun.
Jättäisi nurkissa kutovat lukit.
Tuulen vinkunan seinänraoissa.

Joku uskalikko  saattoi nähdä
portaissa edestakaisin vaeltavan
naisen valkoisessa kaavussa.
Saattoi nähda kaavun alta vilahtavan
sifonkisen, punaisen röyhelöhelman
kuulla silkkikenkien kopinan.
Se oli talon entinen valtiatar
joka oli tyhjyydelle joutunut
luovuttamaan valtansa.

Puistossa kukki  uhmalla punaiset ruusut .
Muurilla kuihtunut muratti.
Kun kaikki luhistuu, särkyy

mistä löytyy valtiattarelle uusi portaikko.



juuli2017
« Viimeksi muokattu: la 14.01.2017, 23:13:51 kirjoittanut Juuli Hukkaskukka 2 »

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #221 : ti 03.01.2017, 18:00:01 »




EREHDYSTEN MERI

Olisiko maailma parempi paikka
jos jossain olisi meri.
Erehdysten meri.

Olisi meri hiljainen, ranta soinen,
hetteinen. Vain unessa ihminen
sinne osaisi.
Sen unohtaisi.

Syvyyksiinsä kaikki upottaisivat
erehdyksensä.
Koloon kivien pienet erehdykset
suuret meren syvänteisiin
ei koskaan pintan nousisi.
Turhat unelmat saaren rotkoihin.

Elämässä ei ne poissa pysyttele
vaikka unohtaa ne koittaa.
Ne palaavat, ne esiin nousevat
ei katuminen auta.
Ei suru niitä poista.

Miksi ei ihminen
löydä merta erehdysten

edes unessa.




Juuli
« Viimeksi muokattu: ti 10.01.2017, 13:23:49 kirjoittanut Juuli Hukkaskukka 2 »

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #222 : ke 04.01.2017, 17:55:58 »



TORNIMIES HULLU

Torni korkea, jatke talon katon
siellä asusti se tornimies hullu
ylimmässä kerroksessa.
Vaaleanpunainen oli torni
ikkunoiden peitossa.

Ympärillä tornin korkealla pilvissä
mustat linnut lenteli.
Ikkunasta tornimies kurkotteli
yleensä iltaisin
lintuja mustia.

Joskus onnisti.
Kuutamossa kirkkaassa
musta lintu istahti tornimiehen kädelle.
Tarinaa se kertoi, musta lintu satuili.
Tyytyväinen tornimies kuunteli.
Linnun tarinoille joskus hymyli.

Onnellinen oli silloin hullu tornimies.



juuli

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #223 : to 05.01.2017, 12:16:12 »



KANERVANUMMEN TALO

Talo seisoi kanervanummmella.
Se ei ollut lammaspaimenien maja
ei majatalo, ei kirkko.
Lammaspaimenien majat olivat turvemajoja.
Majatalot hirrestä.
Kirkon tornissa oli risti.
Tämä oli muurattu valkeasta tiilesta.

Koskaan ei ollut pihalla ihmisiä
ei lapsia, ei aikuisia.
Muutama puu kasvoi
nummikanerva kukki.

Kun aurinko laski kaukaisen metsänreunan taa
se kultasi valkean talon
Kanervanummi purppuraa liekehti.

Oliko talo rakennettu vain auringonlaskua varten.



juuli2017
« Viimeksi muokattu: to 05.01.2017, 12:22:08 kirjoittanut Juuli Hukkaskukka 2 »

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #224 : ma 09.01.2017, 17:22:30 »




PUNARAUTAINEN PORTTI

Ikivanha muuri, punainen portti
muurattu paikalleen äskettäin.
Se oli kirkkaanpunaista rautaa
ei sellaista aiemmin nähty lain.

Ei tiedetty mitä se taakseen kätki
kalmotko linnan, maahiset, aaveet
nekö sisällä valtaa piti.
Neko soihtuja heilutteli.

Syksytuuli muurin harjalla vonkui
metsän puita se tempoi
Raekuurot kulki, salamat iski
vaan paikoillaan portti pysyi.

Ihmeteltiin millä se kesti
tuulet ja sateet pieksevät
kun lukkona oli vaivainen haka.
Ei siellä aarretta voinut olla
kirstua täynnänsä kultaa.
Oli kai vain puisto villiintynyt
huuhkaja yössä huhuili


Tummassa yössä joku ohitse kulki
jos oisi muurille katsahtanut
olisi ehkä harjalla muurin
tarkkaavat silmät havainnut.



juuli
« Viimeksi muokattu: ma 09.01.2017, 19:16:20 kirjoittanut Juuli Hukkaskukka 2 »

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #225 : to 12.01.2017, 18:37:59 »



PUNAKUKAN AIKA

Tulen ikuisuuksiin
muistamaan tämän syksyn.
Kun puut esittelivät väriloistonsa
sammal tummui yli vihreän rajan
syveni meri violetiksi
harmaantuivat kaislat
pääsky lähti
kun tuuli vaikersi.

Kun hiljenivät metsän linnut
lakkasi sirkkojen siritys
kun hämärä hiipi maille aikaisin.
Yö jatkui.
Maahiset tanssi.
Purppurapilven takaa nousi aurinko
yön päättyessä.
Päättyi myös elämäni pitkä yö.

Sain sinut.

Syntyi punakukan aika.



juuli
« Viimeksi muokattu: to 12.01.2017, 18:45:20 kirjoittanut Juuli Hukkaskukka 2 »

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #226 : la 14.01.2017, 17:21:21 »



VALOÄÄNI

Se hyökyi öiseltä mereltä
kohti mannerta.
Eteni madellen puista siltaa.
Toistui valo sininen
ääni kirkuva.
Se värähteli, vapisi, hajosi,
eheytyi, taas sirpäleiksi
räjähti.
Se äänestä sai voimansa
sillan kirkunasta.

Ei silta halunnut sen pinnallaan matavan
ei valoa sinistä, ei ääntä kirkuvaa.
Se mistä tuli, avaruuden sinfoniako
päälle maan  eksynyt.
Ei siedä silta, ihmiskorva sitä kuulla.
Ei silmä nähdä.

Lankut sillan hajosivat, romahtivat kaiteet
mereen öiseen  upposivat.
Ei niitä koskaan kukaan kaipaisi.
Vain tuntematon, kauhistava valoääni eteni.

Rannan saavutti
meri vaikeni.

Kaikki hiljeni.
Värisemään jäi vain valo sininen.

Milloin vaikenisi
kirkuna.

Palaisi ihmiskunta takaisin.




juuli

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #227 : su 15.01.2017, 19:11:26 »



PAKENIJA UNEN

On unieni maailma, maailma värien.
Sinne suruja, ahdistusta pakenen.
Ei kysele, ei se moiti
ei mitään tahdo tietää elostani.

Se kulkee kuun kajossa
sen hopeisessa sillassa
sylissä öisen,
tumman taivaan
avaruuden rannattoman.

Hiljainen, äänetön on se maailma.
Rauhan  satama.
Värit mustat ahdistuksen maassa mataa
surun tummat sävelet niitä saattaa
ajaa pelko takaa.

Jos saa vallan ilo
liekehtii maalma.
Säkenöi riemua kirkas avaruus.
Aukeaa elo uus.

Ei kestä se
jo päivä kajastaa.

On mentävä
ei katso aamu yön tanssia.




juuli
.
« Viimeksi muokattu: ma 16.01.2017, 15:29:31 kirjoittanut Juuli Hukkaskukka 2 »

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #228 : su 15.01.2017, 21:39:45 »



OUTO

Oli metsään, tien varteen asetettu.
se markkinapallo
värien monumentti.
Kuin pilvistä oli siihen pudonnut
kesken kestien enkelien.
Ne taisivat taiteesta ymmärtää
enemmän kuin ihmiset.

Nyt siihenkö leirinsä pystyttää
salvadoori ja picasso
nekö sen tekijät alkuperäiset
vai pitikö pitojaan maahiset, peikot
noidat taikojaan tekivät
myrkkyjään keittelivät.

Tarkoitustaan  ei kukaan tiennyt
se siinä vain seisoi, paikoillaan oli
kesti tuulet, tuiskut, pakkaset.
paahteen kesäauringon.

Ei sanomaa kukaan ymmärtänyt.
moni selittää yritteli.

Se vain kaunis oli.




juuli
« Viimeksi muokattu: su 15.01.2017, 22:14:13 kirjoittanut Juuli Hukkaskukka 2 »

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #229 : ti 17.01.2017, 15:06:25 »




PIKKUVÄEN AIRAMI

Hämärissä metsän syksyisen
vihreässä sammalmatossa
se tuikki pientä valoa
metsän pikkuväelle.

Ettei kompastuisi hiiru-iska
varpuun puolukan
tulossa lapsiaan laskemasta.
Ei sammakko joka vielä
joutessaan loikiskeli hereillä
katkeneeseen koivunoksaan
satuttaisi nenäänsä.

Etanakin näkisi mihin mataisi
ettei lätäkössä nahka kastuisi.
Sieniystävän luota tuli kahvilta.
Ettei katkeaisi sirkan jalka
havunneulaseen
kun palaili soittokeikaltaan.
Näki murkku työnsä lopettaa
kekoonsa mennä nukkumaan.

Monta oli pientä eläjää
joiden kulkua syksymetsässä
pikkuväen airami
tuikutteli hyvin tarkasti.

Ne oli tuikut pienet
karhunsammaleen.



Juuli

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #230 : ti 17.01.2017, 18:36:10 »




KAKSI ODOTTAJAA

Rinnakkain betonille, katutasolle ne oli jätetty
odottivat kulkijaa.
Kaksi saapasta
vasen ja oikea.
Ei ilman toista  toimeen tulleet
ei ilman kulkijaa.

Ne olivat kulkeneet miljoonamiljoonia askeleita
aina ohjattuina. Aina käskyläisinä.
Nähneet tuhannet nousut auringon, iltaruskon
metsät vihreät, vuoret lumiset, aavan preerian
koko maailman.
Ei ollut koskaan omaa tahtoa
eikä ne sitä osanneet kaivata.

Mutta kulkijaa ne kaipasivat
maan vaeltajaa
taivaanrannan maalaajaa
rannatonta kiertolaista
mustalaista kulkevaista
elon matkaajaa.

Mihin oli vaeltanut kulkevainen
saappaat odotti.
Odottaessa ne varsiaan ihaili.

Ihminen saapasta usein muistutti.
kaksi piti olla
varsiaan ihaili.



juuli

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #231 : to 19.01.2017, 18:18:08 »



TULEVA

Se oii pieni poika tyhjässä näyttelytilassa
tuijotti tyhjää, maalamatonta  taulupohjaa.
Valkoisena se avautui.
Tyhjänä.
Ei tiennyt poika että se oli tulevaisuutensa
avoimena, piirtämättömänä.
Rajoittamaton se oli.
Vielä.

Ei tiennyt kun siihen ilmestyi yksikin pista tai viiva
oli tulevaisuuden suunta annettu, raja valmistettu.
Siihen vedettäisiin lukemattomia viivoja, pisteitä.
Elämä kokonaisuudessaan.
Niitä viivoja ja pisteitä  ei enää voinut pyyhkiä pois.

Minä tiesin.
Minä olin tuo pieni poika.

Minun tauluni on täynnä viivoja ja pisteitä
rajattu jo kauan sitten.

Se on täynnä.
Elämästä eletystä täynnä.

Tulee uusi valkoinen taulu.




juuli
« Viimeksi muokattu: to 19.01.2017, 18:31:34 kirjoittanut Juuli Hukkaskukka 2 »

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #232 : su 22.01.2017, 16:02:08 »



AURINKOTANSSI

Se oli tanssi auringolle
tanssi  pakanallinen.
Laski aurinko, purppurapilvet vain sen todisti.
Vuoret auringon kultaamat.

Laski aurinko  taa taivaanrannan
luonto vaikeni,  ei huokaillut tuuli
ei kuiskailleet rannan kaislat.
Vain meri hiljaa soitteli, aurinkotanssia säesti.

Ne palvoivat aurinkojumalaa
kuin aikoina muinaisina takaa vuosituhansien.
Ne näkivät sen tanssin
uhritanssin AmmonReelle.

Vain kerran elämässä sen sai tanssia.
Vaati uhrinsa aurinko, oli  seuraus kuolema.

Se oli tanssi AmmonReelle.

Minä tanssin sen.



juuli

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 124
Vs: Kehräämö (kirjoituksia kuvilla)
« Vastaus #233 : ma 23.01.2017, 15:12:24 »



LINTU SININEN

Kahisi syksylehdet kun metsäpolkua vaelsin.
Oli saapunut prinssi Syksy.
Mökin harmaan metsän reunassa huomasin,
aution,
alla väriloistoisten tammien.
Minä lähemmäs astelin, ikkunaan katsahdin
- ja siellä se oli

lintu sininen.

Ikkunassa keinahteli kuin lentoon päästäkseen
se oli vanki ruudun,  lasisen vankilan.
Sen oliko piirrellyt käsi pikkuinen
iloksi äidin, sisarten.
Talvi-iltojen.

Minä katselin,  ajattelin
noin pieni lintu, noin pikkunen
voi monelle iloa tuottaa
minulle, vieraallekin.

Se oli kaunis lintu,  lintu sininen.

Lintu unien.



juuli