Kirjoittaja Aihe: Totuus / merkityksellisyys  (Luettu 15292 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7985
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #80 : ma 02.01.2017, 11:02:49 »
Jos eläimellä olisi suomuja, se olisi suomullinen eläin.
jos eläimellä olisi karvoja, se olisi karvallinen eläin.
Olisiko meillä tällöin sekä suomullisia että karvallisia eläimiä?

Olisiko meillä myös sekä villiä luontoa että ihmisluonnon tuottamaa luontoa?
Voitaisiinko tällöin sanoa että tarkennuksilla voisimme jaotella yhtä ja samaa luontoakin moniin erilaisiin kategorioihin?

"Ihmisluonto ei tuota yhtään mitään, ei ainoatakaan hiukkasta, kyllä ne ovat luonnossa jo valmiina.

Ihmisluonto kuuluu luontoon.// Jakamalla ja osittamalla kyllä pyritään ymmärtämään millainen luonto on.
Jakamalla ja osittamalla havaitsemaansa luontoa ajatuksellisesti hyvin järjestelmällisesti, Aristoteles tuli synnyttäneeksi vahvan tieteellisen ajatteluperinteen ja sen tuottaman globaalin ihmiskunnan kehityksen.

Mekin voimme kategorisoida luontoa hiukkasiksi joista voi eriyttää vaikkapa eläinkuntaa ja eläinkunnasta vaikkapa eri eläinlajeja.
Samoin voimme kategorisoida luontoa vaikkapa ihmislajin muokkaamaksi tai tuottamaksi luonnoksi sekä luonnoksi jota ihmisilaji ei ole muokannut tai tuottanut.

Ajatukselliset rajanvedot ovat ajatuksellisina karkeita yleistyksiä ja muokattavissa tarpeen mukaan.
Voidaan esim. yleistäen rajata ihmisluonnon omaavan luontokappaleen tuottamaa ihmisluontoa omaavaa luontokappaletta muusta luonnosta ja kutsua sitä vaikkapa lapsen tekemiseksi.

Toki tiedät, ettei lasten tekeminen onnistu ihmisiltä, kun puhutaan tekemisestä. Seksin harjoittaminen onnistunee kyllä ja seurauksena ihmissolujen määrä lisääntyy lapsienkin muodossa.

Eikä se mitenkään lisää ainoankaan alkuaineen määrää maan päällä.

Lisääntyväthän ameebatkin jakautumalla ja suvun jatkaminen onnistuu eläimiltä yhtä hyvin, ehkä paremminkin, kuin ihmisiltä.

Ihminen ei tuota luontoa, vaikka tekeekin kaikenlaista sitä hyödyntäen.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7985
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #81 : ma 02.01.2017, 11:09:11 »

Ei, kultsi, meistä kahdesta se olit sinä, jonka mielestä luonnolla on tarkoitus (eli joku toimi voi olla tuon tarkoituksen vastainenkin). Minä taas esitin, että luonto on aina oikein, koska sillä ei ole mitään tarkoitusta, josta se voisi täten poiketa. Niin ja se alkuperäinen seksuaalisuuskaan ei siis ole koskaan väärää, vaikka se suuntautuisi kohteeseen, jonka kanssa ei voi toteuttaa lisääntymistarkoitusta.

Katsos, "kultsi" olen sanonut koko ajan, että elämällä ei ole muuta tarkoitusta kuin "elämä"

ja silloin siihen kuuluu se säilyminen mukautuminen olosuhteisiin.

Kivikuntaan kuuluminen ei varsinaisesti tarvitse lisääntymistä pontimekseen.

Ei, vaan yksinkertaisesti ne, jotka eivät sopeudu, eivät säily.

No nyt jo olet samaa mieltä.

Eivät säily, eli luonto sopeuttaa elämää ja elämä on luontoa. Ihmisen luonto on useinkin asenteellinen eikä halua sopeutua sanallisestikaan saivartelematta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7985
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #82 : ma 02.01.2017, 11:14:44 »
Ei hätä ole tämän näköinen. Jos törmäämme käsitteelliseen ongelmaan, esim. kuinka mallintaa havaintojamme ristiriidattomammin eli loogisemmin, voimme aina ottaa mallia länsimaisen ajattelun suurelta mieheltä Aristoteleelta.

Tai ainakin yrittää:
Onko luonto ilman ihmistä luontoa? On.
Entä ovatko ihmisluonto ja ihmisen teot luonnollisia prosesseja? Ovat.
Kuinka siis erottaa nämä toisistaan? Voisiko niiden erottavana tekijänä olla ihminen? Kyllä.
Olisiko siis sekä luontoa ilman ihmistä että ihmisen tekemää luontoa? Näin näyttäisi olevan.

Ihmisenkin tekemä "luonto" toimii tasan samojen luonnon sidosten mukaisesti kuin muukin luonto, ellei ajattomuutta ole löydetty.

Ihmisten tekemät rakenteet poikkeavat kyllä luonnon muodostamista, kun hän myös "luontokappaleena, erottelee luonnosta saamiaan atomeja, molekyylejä, vaikka rikastaessaan malmeista metalleja, kuten uraania, tai rautaa, ja muokatessaan kappaleille käyttötarkoituksia.

Luonnon ehdoilla niidenkin toiminta tapahtuu, eikä autokaan kulje ilman energiaa, kuten kivi jota pitää "pyörittää.
Jos eläimellä olisi suomuja, se olisi suomullinen eläin.
jos eläimellä olisi karvoja, se olisi karvallinen eläin.
Olisiko meillä tällöin sekä suomullisia että karvallisia eläimiä?

Olisiko meillä myös sekä villiä luontoa että ihmisluonnon tuottamaa luontoa?
Voitaisiinko tällöin sanoa että tarkennuksilla voisimme jaotella yhtä ja samaa luontoakin moniin erilaisiin kategorioihin?

"Ihmisluonto ei tuota yhtään mitään, ei ainoatakaan hiukkasta, kyllä ne ovat luonnossa jo valmiina.

Ihmisluonto kuuluu luontoon.// Jakamalla ja osittamalla kyllä pyritään ymmärtämään millainen luonto on.

Ihan niinkuin joku olisi tästä jollain tapaa eri mieltä. Mutta taisit kyllä itse sanoa, että mun kuvitelmat ei ole luontoa.

No kuitataan tuokin. Sinun kuvitelmiesi kohteet kuten mainitsemasi yksisarviset eivät kuulu kohteina luontoon, mutta luonnon mukainen prosessi aivoissasi impulsseineen toki. Kuten jo aiemmin sanoin "se on silloin sinun todellisuuttasi" jos noiden uskomuksiesi mukaan elät.
Uskovaiset muutenkin kuvittelevat enkeleitä ja jumalia todelliseksi, tai konttaavat mekkaan päin..

Poissa Valdemar Ala-Tuuhonen

  • Konkari
  • Viestejä: 15468
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #83 : ma 02.01.2017, 11:30:33 »

Ei, vaan yksinkertaisesti ne, jotka eivät sopeudu, eivät säily.

No nyt jo olet samaa mieltä.

Eivät säily, eli luonto sopeuttaa elämää ja elämä on luontoa. Ihmisen luonto on useinkin asenteellinen eikä halua sopeutua sanallisestikaan saivartelematta.

Täytyy koko ajan muistaa, että sopeutumisessa ja säilymisessä ei ole kyse yksilöistä vaan lajeista. Lajit kilpailevat tarjolla olevista resursseista. Voimakas lisääntyminen on yleensä oiva strategia parantaa lajin säilymismahdollisuuksia.

SF.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7985
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #84 : ma 02.01.2017, 11:42:19 »

Ei, vaan yksinkertaisesti ne, jotka eivät sopeudu, eivät säily.

No nyt jo olet samaa mieltä.

Eivät säily, eli luonto sopeuttaa elämää ja elämä on luontoa. Ihmisen luonto on useinkin asenteellinen eikä halua sopeutua sanallisestikaan saivartelematta.

Täytyy koko ajan muistaa, että sopeutumisessa ja säilymisessä ei ole kyse yksilöistä vaan lajeista. Lajit kilpailevat tarjolla olevista resursseista. Voimakas lisääntyminen on yleensä oiva strategia parantaa lajin säilymismahdollisuuksia.

SF.

Aivan, en ehkä huomannut sitä korostaa tarpeeksi, kun safiirin lajityyppi taitaa lisääntyä myös riivinrautamaisen antoisasti. Kutsutaisiin varmaan telaketjufeminismiksi. ja meemeiksi.

Kyllähän se seksuaalisuuden korostaminen ja senkin muuttuminen monipuolisempaan suuntaan on yksi luonnon seuraus nykyisin, kun ihmiskunta sopeutuu.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15262
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #85 : ma 02.01.2017, 15:43:33 »
Varo vain Renttu. Kohta sääkin oot telaketjufeministi Faustisen mielestä.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15262
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #86 : ma 02.01.2017, 15:55:40 »
Ei hätä ole tämän näköinen. Jos törmäämme käsitteelliseen ongelmaan, esim. kuinka mallintaa havaintojamme ristiriidattomammin eli loogisemmin, voimme aina ottaa mallia länsimaisen ajattelun suurelta mieheltä Aristoteleelta.

Tai ainakin yrittää:
Onko luonto ilman ihmistä luontoa? On.
Entä ovatko ihmisluonto ja ihmisen teot luonnollisia prosesseja? Ovat.
Kuinka siis erottaa nämä toisistaan? Voisiko niiden erottavana tekijänä olla ihminen? Kyllä.
Olisiko siis sekä luontoa ilman ihmistä että ihmisen tekemää luontoa? Näin näyttäisi olevan.

Ihmisenkin tekemä "luonto" toimii tasan samojen luonnon sidosten mukaisesti kuin muukin luonto, ellei ajattomuutta ole löydetty.

Ihmisten tekemät rakenteet poikkeavat kyllä luonnon muodostamista, kun hän myös "luontokappaleena, erottelee luonnosta saamiaan atomeja, molekyylejä, vaikka rikastaessaan malmeista metalleja, kuten uraania, tai rautaa, ja muokatessaan kappaleille käyttötarkoituksia.

Luonnon ehdoilla niidenkin toiminta tapahtuu, eikä autokaan kulje ilman energiaa, kuten kivi jota pitää "pyörittää.
Jos eläimellä olisi suomuja, se olisi suomullinen eläin.
jos eläimellä olisi karvoja, se olisi karvallinen eläin.
Olisiko meillä tällöin sekä suomullisia että karvallisia eläimiä?

Olisiko meillä myös sekä villiä luontoa että ihmisluonnon tuottamaa luontoa?
Voitaisiinko tällöin sanoa että tarkennuksilla voisimme jaotella yhtä ja samaa luontoakin moniin erilaisiin kategorioihin?

"Ihmisluonto ei tuota yhtään mitään, ei ainoatakaan hiukkasta, kyllä ne ovat luonnossa jo valmiina.

Ihmisluonto kuuluu luontoon.// Jakamalla ja osittamalla kyllä pyritään ymmärtämään millainen luonto on.

Ihan niinkuin joku olisi tästä jollain tapaa eri mieltä. Mutta taisit kyllä itse sanoa, että mun kuvitelmat ei ole luontoa.

No kuitataan tuokin. Sinun kuvitelmiesi kohteet kuten mainitsemasi yksisarviset eivät kuulu kohteina luontoon, mutta luonnon mukainen prosessi aivoissasi impulsseineen toki. Kuten jo aiemmin sanoin "se on silloin sinun todellisuuttasi" jos noiden uskomuksiesi mukaan elät.
Uskovaiset muutenkin kuvittelevat enkeleitä ja jumalia todelliseksi, tai konttaavat mekkaan päin..

No niin. Voimme siis todeta, että ihme vänkäämisestäsi huolimatta teoriat, jotka lopulta ovat vain ihmisen kuvitelmia siitä luonnosta, toden totta sinunkin mielestäsi ovat kuin ovatkin luonnon ulkopuolisia asioita. Sen, että teorian mudodostamine ihmisaivoissa ja itse aivot ja koko prosessi toki on luontoa tulikin jo aiemmin sanottua. Siis minä sanoin sen jo ajat sitten. Mutta ilmeisesti on niin kivaa vängätä, että oli sun oli ihan pakko sanoa se uudestaan.

Tässä kuviossa kuitenkin itse taidat näyttäytyä uskovaisena, jonka todellisuudessa teoriat ovat totisinta totta.

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4256
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #87 : ma 02.01.2017, 18:14:57 »
Toki tiedät, ettei lasten tekeminen onnistu ihmisiltä, kun puhutaan tekemisestä. Seksin harjoittaminen onnistunee kyllä ja seurauksena ihmissolujen määrä lisääntyy lapsienkin muodossa.

Eikä se mitenkään lisää ainoankaan alkuaineen määrää maan päällä.

Lisääntyväthän ameebatkin jakautumalla ja suvun jatkaminen onnistuu eläimiltä yhtä hyvin, ehkä paremminkin, kuin ihmisiltä.

Ihminen ei tuota luontoa, vaikka tekeekin kaikenlaista sitä hyödyntäen.
Mikä erottaa lasten tekemisen jostain muusta tekemisestä jota ihminen tekee, niin ettei lasten tekemistä voisi sanoa tekemiseksi?
Jos harjoittaa seksiä tai hedelmöityshoitoon osallistumista, tavoitteenaan saada prosessin lopputuloksena yksi tai useampia lapsia, niin miksi se ei olisi aktiivisena ja tavoitteellisena toimintana täysipainoista tekemistä?

Kyse ei olekaan ollut alkuaineen määrien muuttamisesta vaan siitä että tätä ainetta käsitteellisesti jaotellaan havaintoja mahdollisimman hyvin vastaaviksi ryhmittelyiksi ja erotteluiksi. Aristoteleen ja Carl von Linnén viitoittamalla tieteellisen tiedon valtatiellä.

Niin, ihminenkin eläimenä lisääntyy paljolti samalla tavalla kuin muutkin eläimet.
Mutta havaittavia eroja eläintenkin välillä on niin paljon että on tarvittu eläimiä ja lisääntymistapojakin erottelevia käsitteellisiä luokitteluja ja nimeämisiä. Silti ne kaikki ovat osa yhtä ja samaa luontoa alkuaineineen kaikkineen.
Kyse on muodollisista erotteluista, mallinnuksista kuten kartatkin muuttuvine valtiorajoineen ja muine muotoineen ovat.

Jos ihminen on luontoa ja luonto tuottaa luontoa, niin ihminen tuottaa luontoa. Loogisesti näin.
Jos ihminen on luontoa ja ihminen tuottaa jotain, niin luonto tuottaa jotain. Loogisesti myös näin.
Jos luonto tuottaa jotain ja jos luonto on kaikki mitä on, niin luonto tuottaa luontoa. Myös näin.
Luonnon ulkopuolella oleva olisi luonnotonta.
Tässä siis laajennetaan luonto koskemaan tieteellisen materialistisesti mallinnettua maailmankaikkeutta, vaikka vanhakantaisempi erottelu kaiketi rajasi luonnon vain maanpäällä havaittuun materiaan, irtileikaten siitä vanhoillisimmillaan jollain jumalallisella henki-aine-dualismilla jopa ihmisen.
Ehkäpä käsitteellinen ongelmamme piilee arkikielisen käsitteen "luonto" vanhentuneessa merkityssisällössä joka tulisi päivittää tähän päivään.
Wikipedian luonto-artikkeli mielestäni osoittaa (luonnon)tieteiden näin jo tehneenkin.
 
Ihmisen tuottama samppanjavispilä, ydinjäte tai muovisaaste eroaa suuresti muiden eläinten tuotoksista luonnossa ja siksi ne tarvitsevat selkeitä erotteluja. Ei mitä tahansa erotteluja vaan loogisia erotteluja ja erottelujen tarkentamia yhteyksiä.
Entistä parempia mallinnuksia.

Poissa Valdemar Ala-Tuuhonen

  • Konkari
  • Viestejä: 15468
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #88 : ma 02.01.2017, 18:27:10 »

Mikä erottaa lasten tekemisen jostain muusta tekemisestä jota ihminen tekee, niin ettei lasten tekemistä voisi sanoa tekemiseksi?

Suurempi hupi?

PS.
Oletko huomannut, että olet ryhtynyt vuoden vaihteesta käyttämään VERSAALEJA?

FS.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15262
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #89 : ma 02.01.2017, 19:33:56 »
Toki tiedät, ettei lasten tekeminen onnistu ihmisiltä, kun puhutaan tekemisestä. Seksin harjoittaminen onnistunee kyllä ja seurauksena ihmissolujen määrä lisääntyy lapsienkin muodossa.

Eikä se mitenkään lisää ainoankaan alkuaineen määrää maan päällä.

Lisääntyväthän ameebatkin jakautumalla ja suvun jatkaminen onnistuu eläimiltä yhtä hyvin, ehkä paremminkin, kuin ihmisiltä.

Ihminen ei tuota luontoa, vaikka tekeekin kaikenlaista sitä hyödyntäen.
Mikä erottaa lasten tekemisen jostain muusta tekemisestä jota ihminen tekee, niin ettei lasten tekemistä voisi sanoa tekemiseksi?
Jos harjoittaa seksiä tai hedelmöityshoitoon osallistumista, tavoitteenaan saada prosessin lopputuloksena yksi tai useampia lapsia, niin miksi se ei olisi aktiivisena ja tavoitteellisena toimintana täysipainoista tekemistä?

Kyse ei olekaan ollut alkuaineen määrien muuttamisesta vaan siitä että tätä ainetta käsitteellisesti jaotellaan havaintoja mahdollisimman hyvin vastaaviksi ryhmittelyiksi ja erotteluiksi. Aristoteleen ja Carl von Linnén viitoittamalla tieteellisen tiedon valtatiellä.

Niin, ihminenkin eläimenä lisääntyy paljolti samalla tavalla kuin muutkin eläimet.
Mutta havaittavia eroja eläintenkin välillä on niin paljon että on tarvittu eläimiä ja lisääntymistapojakin erottelevia käsitteellisiä luokitteluja ja nimeämisiä. Silti ne kaikki ovat osa yhtä ja samaa luontoa alkuaineineen kaikkineen.
Kyse on muodollisista erotteluista, mallinnuksista kuten kartatkin muuttuvine valtiorajoineen ja muine muotoineen ovat.

Jos ihminen on luontoa ja luonto tuottaa luontoa, niin ihminen tuottaa luontoa. Loogisesti näin.
Jos ihminen on luontoa ja ihminen tuottaa jotain, niin luonto tuottaa jotain. Loogisesti myös näin.
Jos luonto tuottaa jotain ja jos luonto on kaikki mitä on, niin luonto tuottaa luontoa. Myös näin.
Luonnon ulkopuolella oleva olisi luonnotonta.
Tässä siis laajennetaan luonto koskemaan tieteellisen materialistisesti mallinnettua maailmankaikkeutta, vaikka vanhakantaisempi erottelu kaiketi rajasi luonnon vain maanpäällä havaittuun materiaan, irtileikaten siitä vanhoillisimmillaan jollain jumalallisella henki-aine-dualismilla jopa ihmisen.
Ehkäpä käsitteellinen ongelmamme piilee arkikielisen käsitteen "luonto" vanhentuneessa merkityssisällössä joka tulisi päivittää tähän päivään.
Wikipedian luonto-artikkeli mielestäni osoittaa (luonnon)tieteiden näin jo tehneenkin.
 
Ihmisen tuottama samppanjavispilä, ydinjäte tai muovisaaste eroaa suuresti muiden eläinten tuotoksista luonnossa ja siksi ne tarvitsevat selkeitä erotteluja. Ei mitä tahansa erotteluja vaan loogisia erotteluja ja erottelujen tarkentamia yhteyksiä.
Entistä parempia mallinnuksia.

Siis - oliko se sampanjavispilä ja ydinsaaste sun mielestä luontoa vai eikö ollut? Ihmisen tuottama on luontoa, joten pitäis olla, mutta sitten kuitenkin sanot niille tarvittavan erottelua, koska se eroavat muiden eläinten tuotoksista. Sitäkö sä kritisoit, ettei luonnon ja ei-luonnon raja ole kristallinkirkas?  Aika harvoin lopulta mitkään rajat on kristallinkirkasta. Yleensä niin luulee vain, jos ei ole katsonut riittävän tarkasti.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7985
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #90 : ti 03.01.2017, 10:50:16 »
Toki tiedät, ettei lasten tekeminen onnistu ihmisiltä, kun puhutaan tekemisestä. Seksin harjoittaminen onnistunee kyllä ja seurauksena ihmissolujen määrä lisääntyy lapsienkin muodossa.

Eikä se mitenkään lisää ainoankaan alkuaineen määrää maan päällä.

Lisääntyväthän ameebatkin jakautumalla ja suvun jatkaminen onnistuu eläimiltä yhtä hyvin, ehkä paremminkin, kuin ihmisiltä.

Ihminen ei tuota luontoa, vaikka tekeekin kaikenlaista sitä hyödyntäen.
Mikä erottaa lasten tekemisen jostain muusta tekemisestä jota ihminen tekee, niin ettei lasten tekemistä voisi sanoa tekemiseksi?

Useinkin sanotaan ja saahan sitä sanoa.  Aktiin osallistutaan ja naisessahan se kehitys ihmisen aluksi tapahtuu. Olosuhteet ovat "luotu" ja "luonto tekee luomisen työn.
Joo sen osannee jokainen nisäkkääksi kehittynyt tehdä, ihan luonnostaan.

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4256
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #91 : pe 06.01.2017, 08:31:26 »
Siis - oliko se sampanjavispilä ja ydinsaaste sun mielestä luontoa vai eikö ollut? Ihmisen tuottama on luontoa, joten pitäis olla, mutta sitten kuitenkin sanot niille tarvittavan erottelua, koska se eroavat muiden eläinten tuotoksista. Sitäkö sä kritisoit, ettei luonnon ja ei-luonnon raja ole kristallinkirkas?  Aika harvoin lopulta mitkään rajat on kristallinkirkasta. Yleensä niin luulee vain, jos ei ole katsonut riittävän tarkasti.
Jos kaikki se mitä maailmankaikkeudessa on - käsitetään luonnontieteiden mallintamaksi luonnoksi, niin mallintamisessa on kyse vain yhden ja ainoan luonnon käsitteellisestä pilkkomisesta erilaisiksi havainnoitaviksi ryhmittelyiksi.

Totesin, en kritisoinut, mallinnusten jäävän aina epätarkoiksi kopioiksi kohteestaan.

Eli myös sampanjavispilä on luonnollinen materiakappale mutta maailmankuvassamme se on kovasti erilainen materiakappale kuin vaikkapa kuusipuu, numero kuusi liitutaululla tai koristeltu joulukuusi.
Numero kuuden aivoilla ajattelunkin, tai lyhyemmin kuutosen idean, voi nykymallinnuksilla havaita ei-dualistiseksi henki-materiaksi:
Perustavammalla tasolla yhtälö E=mc² ilmaisee, että energia ja massa ovat saman asian eri puolia. Massaa voi siis pitää eräänä energian muotona. 

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4256
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #92 : pe 06.01.2017, 08:50:15 »
Mikä erottaa lasten tekemisen jostain muusta tekemisestä jota ihminen tekee, niin ettei lasten tekemistä voisi sanoa tekemiseksi?
Useinkin sanotaan ja saahan sitä sanoa.  Aktiin osallistutaan ja naisessahan se kehitys ihmisen aluksi tapahtuu. Olosuhteet ovat "luotu" ja "luonto tekee luomisen työn.
Joo sen osannee jokainen nisäkkääksi kehittynyt tehdä, ihan luonnostaan.
Perusteltuja sanomisia kutsutaan kuitenkin usein eri nimillä kuin perustelemattomia sanomisia.
En näe hyvää perustetta erotella esim. lasten tekemistä sen perusteettomammaksi tekemisen kuvaukseksi kuin vaikkapa ruoan tekemistä.
Mielestäni kummassakin on perusteltua puhua tekemisestä. Kokkailuunkin aktiivisesti osallistutaan ja  ihmisessähän se ruoanlaiton nälkä kasvaa.
Olosuhteet ovat "luotu" ja luonto tekee kokkailunälän luomisen työn. Jos asiaa haluaa tällä tavalla ilmaista.

Tekeminen on tietoisen luontokappaleen aktiivisuutta. Ei sen kummempaa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7985
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #93 : pe 06.01.2017, 13:12:57 »
Mikä erottaa lasten tekemisen jostain muusta tekemisestä jota ihminen tekee, niin ettei lasten tekemistä voisi sanoa tekemiseksi?
Useinkin sanotaan ja saahan sitä sanoa.  Aktiin osallistutaan ja naisessahan se kehitys ihmisen aluksi tapahtuu. Olosuhteet ovat "luotu" ja "luonto tekee luomisen työn.
Joo sen osannee jokainen nisäkkääksi kehittynyt tehdä, ihan luonnostaan.
Perusteltuja sanomisia kutsutaan kuitenkin usein eri nimillä kuin perustelemattomia sanomisia.
En näe hyvää perustetta erotella esim. lasten tekemistä sen perusteettomammaksi tekemisen kuvaukseksi kuin vaikkapa ruoan tekemistä.
Mielestäni kummassakin on perusteltua puhua tekemisestä. Kokkailuunkin aktiivisesti osallistutaan ja  ihmisessähän se ruoanlaiton nälkä kasvaa.
Olosuhteet ovat "luotu" ja luonto tekee kokkailunälän luomisen työn. Jos asiaa haluaa tällä tavalla ilmaista.

Tekeminen on tietoisen luontokappaleen aktiivisuutta. Ei sen kummempaa.

Voi tietenkin toimintaansa kutsua tekemiseksi. Onhan ihmisessä ainekset tuottaa jälkeläisiä.

Ruuan valmistuksessa voi lisäksi valita kaikenlaisista raaka-aineista, kypsentää jne..

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4256
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #94 : pe 06.01.2017, 17:02:02 »

Voi tietenkin toimintaansa kutsua tekemiseksi. Onhan ihmisessä ainekset tuottaa jälkeläisiä.

Ruuan valmistuksessa voi lisäksi valita kaikenlaisista raaka-aineista, kypsentää jne..
Myös lasten tekemisessä voi tietoisesti tai luontonsa ajamana valita kaikenlaisesta lastentekopartneri-aineksesta, kypsentää jne.. :)

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15262
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #95 : pe 06.01.2017, 19:00:53 »
Mikä erottaa lasten tekemisen jostain muusta tekemisestä jota ihminen tekee, niin ettei lasten tekemistä voisi sanoa tekemiseksi?
Useinkin sanotaan ja saahan sitä sanoa.  Aktiin osallistutaan ja naisessahan se kehitys ihmisen aluksi tapahtuu. Olosuhteet ovat "luotu" ja "luonto tekee luomisen työn.
Joo sen osannee jokainen nisäkkääksi kehittynyt tehdä, ihan luonnostaan.
Perusteltuja sanomisia kutsutaan kuitenkin usein eri nimillä kuin perustelemattomia sanomisia.
En näe hyvää perustetta erotella esim. lasten tekemistä sen perusteettomammaksi tekemisen kuvaukseksi kuin vaikkapa ruoan tekemistä.
Mielestäni kummassakin on perusteltua puhua tekemisestä. Kokkailuunkin aktiivisesti osallistutaan ja  ihmisessähän se ruoanlaiton nälkä kasvaa.
Olosuhteet ovat "luotu" ja luonto tekee kokkailunälän luomisen työn. Jos asiaa haluaa tällä tavalla ilmaista.

Tekeminen on tietoisen luontokappaleen aktiivisuutta. Ei sen kummempaa.

Voi tietenkin toimintaansa kutsua tekemiseksi. Onhan ihmisessä ainekset tuottaa jälkeläisiä.

Ruuan valmistuksessa voi lisäksi valita kaikenlaisista raaka-aineista, kypsentää jne..

Sitäpaitsi koska ihminen sekä tietää, että "tekemällä" seksiä saa alkuun lapsia, sekä lisäksi osaa konstit, joilla tämän tekemisen tuotoksen vio hyvällä todennäköisyydellä estää, lienee varsinkin niissä maissa, joita ehkäisy on helposti saatavilla ja tietämys korkealla tasolla, on lasten tekeminen nimenomaan valinta. Jos ei ole, on valitaan monasti abortointi. Sanoisin, että ihminen on todellakin siirtynyt lasten tekemisen aikakauteen jo aikaa sitten. Lisäksi ihmiset teettävät tuotantoeläimillä lemmikeillä pentuja / vasikoita / varsoja / porsaita. Meillä on jopa keinosiementäjien ammattikunta hoitamaan asiaa, ettei tarvitse hankalasti sonneja kuskailla ympäriinsä siementään jakamassa. Siemen otetaan kovasti valikoiden joltain palkintosonnilta, jotta saadaan sellaista jälkikasvua kuin halutaan. Sattuma on asiasta jokseenkin kaukana.

Taisit muuten myös juuri itse kuvailla sitä, miten ne hirvisonnit komeilla sarvikruunuillaan houkuttelee naaraspuolisia pariutumaan. Valikointia raaka-aineista. En nyt muista mikä tarkalleen, mutta joku etelä-Amerikkalainen (?) lintu opettelee monimutkaisen soidintanssin houkutellakseen naarsalintuja. Kiintoisaa asiassa on se, että kunnollisen tanssin opetteleminen vie vuosia aikaa. Mikään nuoren linnun tanssi ei naaraille kelpaa, vaan siinä pitää näkyä vuosien harjoittelu. Alkaa kyllä muistuttaa ihmisen taloudellista ja ammatillista ja asemallista näyttöä, jolla niitä naaraita houkutellaan. Voishan tota soidintanssiksikin kutsua.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7985
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #96 : la 07.01.2017, 09:58:53 »

Taisit muuten myös juuri itse kuvailla sitä, miten ne hirvisonnit komeilla sarvikruunuillaan houkuttelee naaraspuolisia pariutumaan. Valikointia raaka-aineista. En nyt muista mikä tarkalleen, mutta joku etelä-Amerikkalainen (?) lintu opettelee monimutkaisen soidintanssin houkutellakseen naarsalintuja. Kiintoisaa asiassa on se, että kunnollisen tanssin opetteleminen vie vuosia aikaa. Mikään nuoren linnun tanssi ei naaraille kelpaa, vaan siinä pitää näkyä vuosien harjoittelu. Alkaa kyllä muistuttaa ihmisen taloudellista ja ammatillista ja asemallista näyttöä, jolla niitä naaraita houkutellaan. Voishan tota soidintanssiksikin kutsua.

Lavastajalintujen käyttäytymiskoodit on varmaan sidottu niiden genetiikkaan. Majalavastajakin rakentaa aika moisia virityksiä houkutellessaan naaraan "seksiaktiin".

Mutta etkös sinäkin ollut kieltämässä, sitä jatkuvuuden tavoittelua, elämään kuuluvana perusasiana.+?

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15262
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #97 : la 07.01.2017, 15:15:02 »

Taisit muuten myös juuri itse kuvailla sitä, miten ne hirvisonnit komeilla sarvikruunuillaan houkuttelee naaraspuolisia pariutumaan. Valikointia raaka-aineista. En nyt muista mikä tarkalleen, mutta joku etelä-Amerikkalainen (?) lintu opettelee monimutkaisen soidintanssin houkutellakseen naarsalintuja. Kiintoisaa asiassa on se, että kunnollisen tanssin opetteleminen vie vuosia aikaa. Mikään nuoren linnun tanssi ei naaraille kelpaa, vaan siinä pitää näkyä vuosien harjoittelu. Alkaa kyllä muistuttaa ihmisen taloudellista ja ammatillista ja asemallista näyttöä, jolla niitä naaraita houkutellaan. Voishan tota soidintanssiksikin kutsua.

Lavastajalintujen käyttäytymiskoodit on varmaan sidottu niiden genetiikkaan. Majalavastajakin rakentaa aika moisia virityksiä houkutellessaan naaraan "seksiaktiin".

Mutta etkös sinäkin ollut kieltämässä, sitä jatkuvuuden tavoittelua, elämään kuuluvana perusasiana.+?
En, vaan olin ihmettelemässä päätelmäsi, että se erityisesti ja nimenomaan on elämän tarkoitus. Elämään kuuluva perusasia se on ikäänkuin välttämättömänä, koska muutoin elämä olisi jo aikaa lakannut olemasta. Välttämättömyys on kuitenkin eri asia kuin tarkoitus. Muutenhan sunkaan ei tarvitsisi sitä elämän tarkoitukseksi oikein varta vasten nimetä.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7985
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #98 : la 07.01.2017, 15:40:18 »

Taisit muuten myös juuri itse kuvailla sitä, miten ne hirvisonnit komeilla sarvikruunuillaan houkuttelee naaraspuolisia pariutumaan. Valikointia raaka-aineista. En nyt muista mikä tarkalleen, mutta joku etelä-Amerikkalainen (?) lintu opettelee monimutkaisen soidintanssin houkutellakseen naarsalintuja. Kiintoisaa asiassa on se, että kunnollisen tanssin opetteleminen vie vuosia aikaa. Mikään nuoren linnun tanssi ei naaraille kelpaa, vaan siinä pitää näkyä vuosien harjoittelu. Alkaa kyllä muistuttaa ihmisen taloudellista ja ammatillista ja asemallista näyttöä, jolla niitä naaraita houkutellaan. Voishan tota soidintanssiksikin kutsua.

Lavastajalintujen käyttäytymiskoodit on varmaan sidottu niiden genetiikkaan. Majalavastajakin rakentaa aika moisia virityksiä houkutellessaan naaraan "seksiaktiin".

Mutta etkös sinäkin ollut kieltämässä, sitä jatkuvuuden tavoittelua, elämään kuuluvana perusasiana.+?
En, vaan olin ihmettelemässä päätelmäsi, että se erityisesti ja nimenomaan on elämän tarkoitus. Elämään kuuluva perusasia se on ikäänkuin välttämättömänä, koska muutoin elämä olisi jo aikaa lakannut olemasta. Välttämättömyys on kuitenkin eri asia kuin tarkoitus. Muutenhan sunkaan ei tarvitsisi sitä elämän tarkoitukseksi oikein varta vasten nimetä.

Perusasia ja tarkoitus sitähän ne ovat edelleen. Mutta eihän se nimeäminen mitään tarkoita.

Keskustelun taso kulkee keskustelijoiden ymmärryksen puitteissa ja usein jämähtää pelkäksi "viisasteluksi",.

Selvitä mitä tarkoitat välttämättömyydellä, ja miten sen erotat tarkoituksesta.??

Ota huomioon, että ne ovat vain ihmisten tapoja selittää ja kuvata jotain asiaa.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 15262
Vs: Totuus / merkityksellisyys
« Vastaus #99 : la 07.01.2017, 19:15:35 »

Taisit muuten myös juuri itse kuvailla sitä, miten ne hirvisonnit komeilla sarvikruunuillaan houkuttelee naaraspuolisia pariutumaan. Valikointia raaka-aineista. En nyt muista mikä tarkalleen, mutta joku etelä-Amerikkalainen (?) lintu opettelee monimutkaisen soidintanssin houkutellakseen naarsalintuja. Kiintoisaa asiassa on se, että kunnollisen tanssin opetteleminen vie vuosia aikaa. Mikään nuoren linnun tanssi ei naaraille kelpaa, vaan siinä pitää näkyä vuosien harjoittelu. Alkaa kyllä muistuttaa ihmisen taloudellista ja ammatillista ja asemallista näyttöä, jolla niitä naaraita houkutellaan. Voishan tota soidintanssiksikin kutsua.

Lavastajalintujen käyttäytymiskoodit on varmaan sidottu niiden genetiikkaan. Majalavastajakin rakentaa aika moisia virityksiä houkutellessaan naaraan "seksiaktiin".

Mutta etkös sinäkin ollut kieltämässä, sitä jatkuvuuden tavoittelua, elämään kuuluvana perusasiana.+?
En, vaan olin ihmettelemässä päätelmäsi, että se erityisesti ja nimenomaan on elämän tarkoitus. Elämään kuuluva perusasia se on ikäänkuin välttämättömänä, koska muutoin elämä olisi jo aikaa lakannut olemasta. Välttämättömyys on kuitenkin eri asia kuin tarkoitus. Muutenhan sunkaan ei tarvitsisi sitä elämän tarkoitukseksi oikein varta vasten nimetä.

Perusasia ja tarkoitus sitähän ne ovat edelleen. Mutta eihän se nimeäminen mitään tarkoita.

Keskustelun taso kulkee keskustelijoiden ymmärryksen puitteissa ja usein jämähtää pelkäksi "viisasteluksi",.

Selvitä mitä tarkoitat välttämättömyydellä, ja miten sen erotat tarkoituksesta.??

Ota huomioon, että ne ovat vain ihmisten tapoja selittää ja kuvata jotain asiaa.

Tarkoitan välttämättömyydellä sitä, että jos elämä ei olisi muodostunut jatkuvaksi, sitä ei olisi enää, eikä meitä sitä ihmettelemästä. Voisi toki olla jotakin muuta tai sellaista elämää, joka häviää taas mahdollisesti syntyäkseen uudestaan. Mutta menneet tulokset eivät takaa tulevia tuottoja, kuten sijoituksista sanotaan, eli ei meillä lopulta ole mitään varmuutta siitä, että tähän malliin elämä jatkuu aina tästedeskin.

Sen sijaan tarkoituksen rinnalle muodostuu mielestäni heti jokin sellainen suunta, joka ei ole tarkoitettu eli kulkee väärään suuntaan suhteessa tarkoitukseen. Se taas ei mielestäni voi tapahtua koskaan, vaikka elämä muuttuisi mihin tahansa suuntaan tai mikä tahansa eliö toimisi miten vain. Jos ei ole mahdollista toimia tarkoitusta vastaan, ei tarkoitus-sanan käyttäminen ole mielekästä, sillä silloinhan se tarkoituksen suuntaan toimiminen on välttämätöntä. Ei ole muita mahdollisuuksia. Sinäkin ryhdyit puhumaan tarkoituksesta homoutta pohdittaessa. Jotenkin homous ei mielestäsi oikein täyttänyt elämän tarkoitusta ihan kunnolla. Ei ainakaan homoseksuaalisuus. Eli löysit jotakin sellaista elämää, joka ei toteuttanut elämän tarkoitusta. Mitenkäs sellaisen elämään pitäis suhtautua? Onko se turhaa, tuhottavissa vai mitä se on? Onko homon elämälläni tarkoitus? Mikä se on, jos homo ei homoseksiä harrastamalla lisäänny? Mitä elämää on tarkoitukseton elämä? Onko se elämää ollenkaan? Vai onko se jotain b-luokan huonompaa elämää?

Vastustan siis tätä elämän tarkoituksen määrittelemistä jatkuvuudeksi esim. siksi, että en voi mitenkään ajatella kaikkien niiden elämän , jotka eivät tuota jatkuvuutta, tarkoituksettomaksi. Homot eivät ole mitenkään ainoita tässä. Osa ei edes muutenkaan selvästi tee mitään jatkuvuuttamme edistävää. Jotkut jopa päinvastoin tekevät vahinkoa elämän jatkumiselle. Miten heidän olemassaoloonsa tulisi suhtautua?