Kirjoittaja Aihe: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset  (Luettu 1105 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 5791
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #20 : su 08.01.2017, 09:44:49 »

Ahneus puolestaan on niin voimakas vietti, että se ajaa ohi seksuaalivietinkin. Tästä seuraa ihmisillä mittavat määrät lyhytnäköisyyttä ja tyhmyyttä.

Niin ahneus, vallanhimo, voitontahto ja kaikki senkaltainen on lisääntyvä prosessi.

Yksi kultamitali on hetken hurma, mutta mahdollisuuksien mukaan voittojen ja tavoitteiden mukanaan tuomia tuntemuksia pyritään uusimaan.

Hetken lapsena ihminen ehkä huomaa tunteen ohimenevyyden jäättävän tyhjyyden ja muistijäämän siitä euforisesta tilasta jota tavoitellaan uudelleen.

Vallantunne, vallassaoleminen on yksi pysyvämpiä onnellisuuden tuojia, vaikka se vaatineekin jatkuvaa "hereilläoloa ja vallan vartioimista.

Stalin tai hitlerin tapauksessa se johtikin aika isoon eripuraan.

Poissa Roger C

  • Konkari
  • Viestejä: 790
  • BEWARE
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #21 : pe 24.11.2017, 17:40:22 »
En löytänyt yhtään eläinhavaintoketjua. Muistelisin sellaisen kuitenkin olevan olemassa. No soo.

Laitan tän kuitenkin tähän:

Näin tänään 24.11.2017 noin klo 13.15 variksen kylpevän lätäkössä, ihan kunnolla. Mitäs siihen sanotte?

Poissa Norma B

  • Konkari
  • Viestejä: 11236
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #22 : pe 24.11.2017, 19:12:31 »
En löytänyt yhtään eläinhavaintoketjua. Muistelisin sellaisen kuitenkin olevan olemassa. No soo.

Laitan tän kuitenkin tähän:

Näin tänään 24.11.2017 noin klo 13.15 variksen kylpevän lätäkössä, ihan kunnolla. Mitäs siihen sanotte?

Olisit luonut sellaisen ketjun. Tämä menee ihan plörinäksi koko ketju jos tässä nyt aletaan jotain yleisiä eläinhavaintoja huutelemaan. Vai ajattelitko että on väärinkäsityksiä liittyen lintujen kylpemiseen? Tuon tuostahan ne läträävät.  ;D
Paska hyppy lattia koitukoon teidän kohtaloksenne, näin sanoo Herra. Korjaan: Henkilö.

Poissa Roger C

  • Konkari
  • Viestejä: 790
  • BEWARE
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #23 : pe 24.11.2017, 19:16:58 »
Tuon tuostahan ne läträävät.  ;D

No, kommenttisi sitoo näppärästi havaintoni ketjun aiheeseen.

Poissa Norma B

  • Konkari
  • Viestejä: 11236
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #24 : la 25.11.2017, 09:51:55 »
Minusta oleellinen väärinkäsitys on että eläimen edes pitäisi olla kuin ihminen, ja jos ei ole, niin sitten voi naureskella että heh heh kun eläimet ovat tyhmiä. Eläinlajit ovat erikoistuneet kukin omaan ekologiseen lokeroonsa. Jos ihminen paiskattaisiin vaikkapa elämään kuten tiikeri, niin eihän siitä mitään tulisi. Turkiton, kynnetön, kohtalaisen torahampaaton olio.

Mutta eivät kaikki ihmisetkään osaa kaikkea mitä ihmisenä mukamas pitäisi osata. Onko selvää että jokainen kansa esim. osaa laskea päässään, vai kaivetaanko ne sormet kumminkin esille, aivan kuten lapset tekevät? Entä mitä pitäisi ajatella sellaisesta että juuri lukemani mukaan muinaiset kreikkalaiset eivät olleet antaneet siniselle värille mitään nimeä. Siitäkään huolimatta että Kreikassa paistaa se aurinkokin vähän hemmetin paljon enemmän ja takuulla taivas on kauniin turkoosinsininen päivät pääksytysten, ja merelläkin erilaisia värejä ja sävyjä on. Sininen väri lukemani mukaan on nimetty ylipäätään väreistä viimeisenä. Tietysti jos asuu jossain aavikolla niin eipä siellä mitään sinistä näe, mutta jälleen kerran: taivas... Missä mättää ajattelussa että taivas ei muka ole minkään värinen?
Paska hyppy lattia koitukoon teidän kohtaloksenne, näin sanoo Herra. Korjaan: Henkilö.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 4420
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #25 : la 25.11.2017, 12:00:40 »
Yleisin eläimiin kohdistuva väärinkäsitys on edelleen, ettei ihminen ole eläin. Ihminen jopa osataan sijoittaa taksonomisesti suurten kädellisten taulukkoon ja jäljittää sen esihistoria lajien samoihin kanta-isiin, mutta se ei tunnu poistaneen tuota ikivanhaa väärinkäsitystä kulttuuristamme ja arkiajattelustamme.
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa hibiscus

  • Seniori
  • Viestejä: 392
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #26 : la 25.11.2017, 13:45:35 »
Yleisin eläimiin kohdistuva väärinkäsitys on edelleen, ettei ihminen ole eläin. Ihminen jopa osataan sijoittaa taksonomisesti suurten kädellisten taulukkoon ja jäljittää sen esihistoria lajien samoihin kanta-isiin, mutta se ei tunnu poistaneen tuota ikivanhaa väärinkäsitystä kulttuuristamme ja arkiajattelustamme.

Sinä myönnät olevasi eläin. Minä pidän itseäni ihmisenä, vaikka se ei useinkaan tällä palstalla näy. Ihmisen ja eläimen eroista on netissäkin runsaasti tietoa.

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 5743
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #27 : la 25.11.2017, 14:37:36 »
Yleisin eläimiin kohdistuva väärinkäsitys on edelleen, ettei ihminen ole eläin. Ihminen jopa osataan sijoittaa taksonomisesti suurten kädellisten taulukkoon ja jäljittää sen esihistoria lajien samoihin kanta-isiin, mutta se ei tunnu poistaneen tuota ikivanhaa väärinkäsitystä kulttuuristamme ja arkiajattelustamme.

Sinä myönnät olevasi eläin. Minä pidän itseäni ihmisenä, vaikka se ei useinkaan tällä palstalla näy. Ihmisen ja eläimen eroista on netissäkin runsaasti tietoa.

Ihmisen eläimellisyyden korostaminen on yksi konsti myös paeta ihmisen vastuuta. Ei ole mitään väärinkäsitystä siinä, että ihminen eroaa monellakin tavalla eläimistä ja että jokainen noista tavoista vastuuttaa ihmisiä tyystin toisin kuin eläimiä.

T: Xante

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 752
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #28 : la 25.11.2017, 17:17:58 »
Yleisin eläimiin kohdistuva väärinkäsitys on edelleen, ettei ihminen ole eläin. Ihminen jopa osataan sijoittaa taksonomisesti suurten kädellisten taulukkoon ja jäljittää sen esihistoria lajien samoihin kanta-isiin, mutta se ei tunnu poistaneen tuota ikivanhaa väärinkäsitystä kulttuuristamme ja arkiajattelustamme.

Kyse on nykyään tavallisesti siitä, onko ihminen MUUTAKIN kuin eläin: yhteiskunta-, symbolisysteemi-, tajuntaolio.

Tietysti myös vanha uskonnollisperäisenä PIDETTY (voin vakuuttaa, että suomalaiset pakanat tunsivat muinaisuudesta lähtien jaon tasan yhtä hyvin, jopa paremmin kuin kristityt!) idea on nyt saanut lisää tilapäistä puhkua, kun KONEIDENKIN, jotka eivät lainkaa ole biologisia, väitettään "ajattelevan"! Mitäs mieltä sinä muuten siitä olet?
« Viimeksi muokattu: su 26.11.2017, 17:10:54 kirjoittanut Spammiro Botti »

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 11329
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #29 : la 25.11.2017, 17:21:57 »
Tämä kysymys on oikeastaan vain näkökulmakysymys. Ihminen on biologisesti ilman muuta eläin. Mutta sitten toisaalta on erittäin hyviä perusteluja erottaa ihminen eläimistä, kun vaikkapa puhutaan ekologisesta vastuustamme tms.

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 752
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #30 : la 25.11.2017, 17:33:38 »
Tämä kysymys on oikeastaan vain näkökulmakysymys. Ihminen on biologisesti ilman muuta eläin. Mutta sitten toisaalta on erittäin hyviä perusteluja erottaa ihminen eläimistä, kun vaikkapa puhutaan ekologisesta vastuustamme tms.

Juu, se on sitä moraalia.

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 752
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #31 : la 25.11.2017, 19:05:38 »
Minusta oleellinen väärinkäsitys on että eläimen edes pitäisi olla kuin ihminen, ja jos ei ole, niin sitten voi naureskella että heh heh kun eläimet ovat tyhmiä. Eläinlajit ovat erikoistuneet kukin omaan ekologiseen lokeroonsa. Jos ihminen paiskattaisiin vaikkapa elämään kuten tiikeri, niin eihän siitä mitään tulisi. Turkiton, kynnetön, kohtalaisen torahampaaton olio.

Mutta eivät kaikki ihmisetkään osaa kaikkea mitä ihmisenä mukamas pitäisi osata. Onko selvää että jokainen kansa esim. osaa laskea päässään, vai kaivetaanko ne sormet kumminkin esille, aivan kuten lapset tekevät? Entä mitä pitäisi ajatella sellaisesta että juuri lukemani mukaan muinaiset kreikkalaiset eivät olleet antaneet siniselle värille mitään nimeä. Siitäkään huolimatta että Kreikassa paistaa se aurinkokin vähän hemmetin paljon enemmän ja takuulla taivas on kauniin turkoosinsininen päivät pääksytysten, ja merelläkin erilaisia värejä ja sävyjä on. Sininen väri lukemani mukaan on nimetty ylipäätään väreistä viimeisenä. Tietysti jos asuu jossain aavikolla niin eipä siellä mitään sinistä näe, mutta jälleen kerran: taivas... Missä mättää ajattelussa että taivas ei muka ole minkään värinen?

Lähes joka kielessä on väri, joka on "ei minkään värinen", eikä sille välttämättä aivan sellaisenaan ole omaa sanaa.

Se yleensä tarkoittaa joko

a) oletusarvoa, "kaiken perusväriä", josta "tavalliset värit" ovat poikkeamia, kuten tuo Kreikan saariston sininen, tai

b) oletusta siitä, millaiseksi olio tulee "menettäessään värinsä", kuten meidän harmaa, joka tulee tuhkasta, baltin hiilloksesta, mutta "menee" myös esimerkiksi sanaan härmä, ehkä myös harmi (ei haittaa mitään vaikka on keltissäkin...).

Lithuanian: žeȓti (žẽȓii, žė´ȓė) = kohentaa (tulta), karistaa, heittää (hiekkaa ym.)

Etymology: (1. prs. žeriù, žėriaũ) 'glühende Kohlen zusammenscharren = koota hehkuvat hiilet yhteen' und 'streuen = sirotellä, kylvää, schütten = karistaa; vergraben = kaivaa maahan, werfen = heittää; grob antworten = vastata karkeasti; schnell gehen, fahren od. sonst etwas tun = hosua,

ostlit. žérti,

nužeȓti 'wegwischen, -scharren = pyyhkäistä pois, kerätä hiilet/tuhkat; leuchten = loistaa, hehtua ("ulos"), bescheinen = valaista (jokin)',

žerstẽklis 'Schür-, Feuer-, Rührhaken' = hiilihanko,

žẽrtuvė 'Aschenkasten = tuhkakuppi; Gefäss zum Ausmachen der Glut = kuumahiiliastia', žertùvė.

Abltd. mit (Frequ.) žarstýti  (~o, ~ė) = iter. em. = karistella, kohennella (myös tuhlailla, törsäillä) jne.

žìrti  (žỹra, ~o) = varista(a), pudota, karista (tuhka, vaikka tupakista, lehdet ym.)

weiter zu den s.v.v. žarà 1. = hiillos, žėrė'ti genannten Wörtern.

Hierzu wohl auch preuss. passortis Voc. 334 'Stange zum Feuerschüren' = hiilihanko

(= lit. *pažartis = em., s. Trautmann Sprachd. 390),

griech. carōdra 'Erdriss. -spalte, Schlucht' = kuilu.


Meillä on myös sana "haalea, hailea, hailakka (esimerkiksi vedenväriset sllmät)", joka tarkoittaa myös "ei minkään väristä" (ja myös "ei kuumaa eikä kylmää"), mutta sepä ei tulekaan "omasta ei-minkään-värisestä", vaan liettuan viheästä,

Lithuanian: žãlias = vihreä, raaka (hedelmä, työstämätön -aine), keittämätön, huonosti keitetty (ruoka)

Etymology: 1. 'grün = vihreä, roh = raaka, ungekocht = keittämätön'
(vgl. Szyrwid Dict. surowy; zielony; grynszpyn- žalas warinis),
Adv. žaliaĩ = raa´asti(?),
žali in žalli Plaukai 'graue Haare',
žaliùmas 'Grün(heit), Rohes = raaka(ruoka)', žãliumas 'grüne Pflanze = viahannekset' und wie
žãlymas 'grüne Farbe, grünes Garn usw.' vihreä väri, lanka ym.,
žaliumà 'grünes, unreifes Gemüse und Obst' raa'at vihannekst tai hedelmät,
žalӲbė 'Grün(heit), Rohes = vihreys, vihreä'
(Szyrwid Dict. s.v.v. suroivizna; zielonos'c'), žalýbė dass.,
žãliava 'Rohstoff = raaka-aine',
žãlinti 'grün machen = viherryttää, nicht gar kochen = keittää puolikypsäksi'
(vgl. Szyrwid Dict. s.v. zielenię),
žaliúoti 'grün werden = vihertyä, gar werden = jäädä raa'aksi'
(s. Szyrwid Dict. s.v. zielenię się, Refl.);
žaliuõnis (-nė) 'grün = vihreä (olio)',
žaliuõnys 'Grünes, (grünes) Gemüse= kasvikset', žãliuonys dass. (ostlit.) und wie
žãliaukė (westaukšt.) 'grüner Speichel = vihertikka'.

Vgl. noch žaliūkė 'grüner Wasserfrosch = vihreä sammakko',
žaliuõkė dass. (in Rietãvas) und 'Pilz = sieni, Bovist = kuukunanmuna' (in Anykščiai) neben
žaliū'kšnis 'grün, noch nicht reif = raakile' (auch žaliuñgis),
žaliūgės (-ių) 'unreifes Getreide, Korn' = tuleentumaton vilja.

Hierher ausserdem atkalà 'junger Spross, Sprössling, Reis' = oras, versot, vesat
atãžala (in Dùsetos) neben ãtžela (Daukantas),
žalùmas 'Grün(heit), Rohes', dial. žãlumas 'grüne Pflanze; grüne Farbe, grünes Garn',
žalesà (-õs) 'früh im Jahr spriessendes Gras;Grün,Gemüse' (žem.)= (varhais)versot,idut,ruoaksi,
žalesas 'Grünspan = kuparihome, vihersälpä' neben žalasa,
žalėsà 'Wasserpflanze = vesikasvit',
žalễsai 'Grünes' (zur s- Erweiterung s. Skardžius a.a.O. und 313).

Lett. zaļš 'grün = vihreä; frisch = tuore, unfertig = puolivalmis, unreif = kypsymätön, epäkypsä, roh = raaka',
žaļums 'Grünsein = vihreys, viherrys, Grünes = vihannekset',

zaļuōt 'grünen = viheriöidä, kräftig sein = kukoistaa, olla voimissaan; sich aufrichten = nousta pystyyn, oieta, zu Kräften kommen = voimistua, voimaantua: grün färben värjätä vihreäksi; lustig und in Freuden leben = elää iloisena ja onnellisena; schlemmen = mässäillä, mällätä';

preuss. saligan 'grün = vihreä' Voc. 468.

Lett. zaļš bedeutet noch 'gesund = terve, kräftig = voimakas, stark = vahva; sorglos = suruton, lustig = iloinen',
vgl.s.v. žãlias 2. 'stark = vahva, kräftig = vimakas, hart = kova, raaka (peruna ym.)'.

Aus dem Balt. sind entlehnt estn. haljas 'blank, glänzend grün = välkkyvä vihreä (vesi)',haljakas 'hellgrün = vaaleanvihreä; grünes Gras = vihreä ruoho,Grün = vihreä', finn. haljakka 'blass-, hellgrau = likaisen-, vaaleanharmaa, fahl = hallava, kalpea himmeä, falb = hallava'.

(Tämän lisäksi tästä tulee mm. (vsk?) salava, (mlt) halava, (pr.) jalava (vihreä puuaines), haa- lea jne., puhumattakaan noiden alla olevien verbien lukemattomista johdannaista suomessa.)

Weiteres s.s.v.v. žìlas, žélti; hierzu noch die s.v.v. žãlas, žaĨsvas, žaltӲs = tarhakäärme
und (mit o = idg. *ā , kantabaltin!) žolễ = ruoho, genannten Wörter

(s. dazu s.v. geĨtas = keltainen).

http://www.etymonline.com/index.php?term=yellow&allowed_in_frame=0

PS: Kellanvihreä väri (lt.”žalias”, lv. ”zaļš”, ”jels”, pr. ”zallis”, ”jalovs”, jtv. ”zalijan”) on ollut munaisbalttilaisessa semiotiikassa (paitsi ”raakuuden ja kypsymättömyy- den”) myös (yllätys yllätys) vihan (”sapen”), kaunan, kateuden ja koston tunnusväri, mikä johtuu ainakin osin kreikkalaisen mytologisen ”lääketieteen” karvaasta vihreästä 'sapesta' ”temperamentin” osana.

Suomen sana "keltainen"ei tule suoraan maasta esiin työntyvästä oraasta, sillä se ei tarkoita "(esiin) pistävää", vaan "(kuoliaaksi) pistettyä" eurooppalaisen henkilön verettömän ruumiin väris- tä "geltas", "geltaonas", jäkimmäinen kirjaimellisesti ("lyöty" on sitten vastaavasti "mušta(s)").


Näiden lisäksi ainakin esiintyvät merkityksessä "ei-minkään-värinen" ainakin valkoinen, musta ja hiekankeltainen (mm. turkkilaiskielissä, tavallinen paikannimi)

Väri , joka ei esiinny sellaisena on punainen. Sitä vastoin puna(ist)a, väriä ja maalia ja vielä "keuneuttakin" saattaa tarkoittaa sama sana, kuten venäjän "kras-".
« Viimeksi muokattu: ma 27.11.2017, 02:24:29 kirjoittanut Spammiro Botti »

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 4420
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #32 : su 26.11.2017, 15:23:23 »
Monikohan venäläinen nekrofiili on kokeillut laittaa penistään palsamoidun Leninin sisään huomatakseen pettymyksekseen, että mies onkin yhtä täytetty ja veltto kuin oli näkemyksiltään?
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Spammiro Botti

  • Lukija
  • Konkari
  • *
  • Viestejä: 752
Vs: Eläimiin kohdistuvat väärinkäsitykset
« Vastaus #33 : ma 27.11.2017, 02:37:57 »
Monikohan venäläinen nekrofiili on kokeillut laittaa penistään palsamoidun Leninin sisään huomatakseen pettymyksekseen, että mies onkin yhtä täytetty ja veltto kuin oli näkemyksiltään?

Jos olisi Halonen, niin sää varmaan yrittäisit...