Kirjoittaja Aihe: Suomi-barometri  (Luettu 397 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 1570
  • Väärinajattelija
Suomi-barometri
« : la 03.12.2016, 18:57:09 »
Suomen taloudellinen, poliittinen tai henkinen tilanne joidenkin konkreettisten indikaattoreiden valossa.

Taloudesta löytyy varmaankin indikaattoreita helpommin kuin henkisestä tilasta, mutta ”taajuussanasto”-tyyppisellä lähestymistavalla sitäkin voi valottaa kiinnostavasti. Esim. Petteri Järvinen on blogissaan tutkinut käsitteiden tietoyhteiskunta ja digitalisaatio käyttöä Helsingin Sanomissa.

http://pjarvinen.blogspot.fi/2016/10/milloin-meille-tuli-digitalisaatio.html

Kansan Uutisissa Li Andersson puolestaan kertoo seuraavaa: Pitkäaikaistyöttömyys on Suomessa jo yhtä suurta kuin 1990-luvun laman vaikeimpina vuosina. Yli vuoden työttömänä olleita on 123 000 (kuinka paljon ihmisiä on palkattomassa "kuntoutuksessa" tai koulutuksessa, joka ei johda mihinkään - siis tilaston ulkopuolella?). Samaan aikaan hallitus on leikannut työllisyysmäärärahoja ja rajoittanut järjestöjen mahdollisuuksia saada palkkatukea.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3635515-li-andersson-yksityistaminen-ei-ratkaise-tyovoimapolitiikan-ongelmia
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Sylvesteri dePullo

  • Konkari
  • Viestejä: 10991
Vs: Suomi-barometri
« Vastaus #1 : la 03.12.2016, 19:10:40 »

Kansan Uutisissa Li Andersson puolestaan kertoo.....

Ilmanpaineen ohella kannattaa tarkailla tuulien suuntaa. Siperiasta tulee kylmää.....


TS.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 1570
  • Väärinajattelija
Vs: Suomi-barometri
« Vastaus #2 : su 04.12.2016, 23:24:49 »
Helsingin Sanomat kertoo Suomen aivovuodosta.

Talouden alamäki on kasvattanut 15–44-vuotiaiden suomalaisten nettomaastamuuton nelinkertaiseksi. Vuonna 2009 Suomesta lähti maailmalle 593 ammattilaista enemmän kuin tänne palasi. Viime vuonna luku oli kasvanut 2 207:ään, josta kaksi kolmasosaa on naisia.

Täysin kattavia tietoja lähtijöiden koulutustasosta ei ole. Niiden osalta, joiden tiedot löytyvät, viesti on selvä: viime vuonna yli puolella 20–44-vuotiaista lähtijöistä oli korkea-asteen tutkinto.

Koulutus on yhteiskunnallinen investointi, ja nyt nuo investoinnit karkaavat maailmalle.

Suomalaiset kansainvälistyvät, eikö se ole hyvä ja kauan kaivattu asia? Missä siis on ongelma?

Siinä, että kansainvälistyminen muuttuu kansantalouden aivovuodoksi, jos Suomi ei kouluta riittävästi uusia ammattilaisia, houkuttele tilalle osaajia muualta­ tai hyödynnä ulkomaille lähteneiden tietoja, taitoja ja kontakteja.

Tilastokeskus kertoi marraskuun alussa, että Suomen koulutustason nousu on pysähtynyt. 35–39-vuotiaat jäänevät korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi.

Syy tähän löytyy alimman korkea­asteen koulutuksen poistumisesta. Koulutustason nousu on pysähtynyt, koska ammattikorkeakouluissa ei kouluteta riittävästi ihmisiä opistoinsinöörien ja -sairaanhoitajien tilalle.

Edes Helsinki ei pysy mukana koulutuskilpailussa. Eurostatin mukaan 30–34-vuotiaiden ikäluokassa korkeasti koulutettujen osuus on pääkaupunkiseudulla kääntynyt laskuun. Helsingin ja Uudenmaan alueella on korkeasti koulutettuja suhteellisesti vähemmän kuin Kööpen­haminassa, Tukholmassa tai Oslossa. Prahakin ottaa kiinni kovaa vauhtia. Lisäksi Suomi houkuttelee paljon vähemmän siirtolaisia muista EU-maista kuin pohjoismaiset vertailukohtansa Ruotsi, Norja tai Tanska.


http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004891306.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=4&utm_source=tf-other&share=60eaa4a4beb6adb15620577014f64a56
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 1570
  • Väärinajattelija
Vs: Suomi-barometri
« Vastaus #3 : pe 31.03.2017, 18:00:38 »
Vaalipaneelitilaisuudessa sivuttiin Helsingin ulkomaalaistaustaisten osuutta väestöstä. Piti palata aiheeseen vielä kotona, koska prosenttiosuus tuntui yllättävän korkealta.

Helsinkiläisistä lähes viisitoista prosenttia on Suomeen muuttaneita tai maahanmuuttajien jälkeläisiä. Vuoden 2016 alussa kaupungissa asui noin 90 000 ulkomaalaistaustaista, joista 83 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli viidennes kaupungin väestöstä olisi sellaisia, joilla äidinkieli olisi jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/tilastot-ja-tutkimukset/vaesto/maahanmuutto/
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 1570
  • Väärinajattelija
Vs: Suomi-barometri
« Vastaus #4 : ti 19.09.2017, 15:48:22 »
”Suomalaisuus on häviämässä” – Tällainen on nuorten kuva tulevaisuudesta

Tänään julkaistavassa Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus -kirjassa kerrotaan nuorten arvioivan, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen turvallisuus heikkenee tuntuvasti.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorin Jarno Limnéllin ja sotatieteiden tohtori Jari Rantapelkosen kirjan perustana on tutkimus nuorten turvallisuuden näkemyksistä ja tunteista...Yleinen ennuste Suomen tulevaisuudesta on nuorilla varsin pessimistinen, kerrotaan kirjassa.

– En voi kuvitella, että Suomi täyttäisi 200 vuotta. Niin paljon konflikteja on tulossa, pääkaupunkiseudulla asuva 23-vuotias mies sanoi kirjan mukaan...

Suomen turvallisuuden nykytilaa arvioidaan kriittisimmin Itä-Suomessa. Siellä puhutti kirjan mukaan ”arvaamaton Venäjä”. Kuitenkin Itä-Suomessa koettiin Venäjän lisäksi Isis ja osin myös Nato uhaksi Suomelle...

Länsi-Suomen nuoret arvioivat nykyisen henkilökohtaisen turvallisuuden tason ja Suomen turvallisuuden tason korkeammaksi kuin nuoret muualla Suomessa. Kuitenkin he uskoivat niin oman kuin Suomen turvallisuuden heikkenevän seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Muun muassa maahanmuutto huolettaa alueen nuoria.

Pohjois-Suomessa koetaan erityisesti, että viranomaisten resurssien vähyys ja vähentäminen eivät ole oikea tie turvallisuuden takaamiseksi. Pohjois-Suomessa yleisen hyvinvoinnin takaaminen, turvallisuuden tasavertaisuus sekä maahanmuutto huolettavat nuoria.


Tutkimukseen haastateltiin 19-36 vuotiaita nuoria eri puolilta Suomea.
 
Suomi 200? Itsekin epäilen, ettei sellaista juhlavuotta tulla viettämään.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005374009.html
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 1570
  • Väärinajattelija
Vs: Suomi-barometri
« Vastaus #5 : la 07.10.2017, 17:07:41 »
Sehän on tunnetusti hyvä asia, että ihmisten kohtelu yhteiskunnassa perustuu älyyn eikä johonkin epämääräiseen tunnemössöön. Onkohan moraalikin sitä mössöä? Miten kiteyttää moraali tinkimättömäksi algoritmiksi? KIISTATTA oikeudenmukaiseksi?

Kansalaiset, pisteytys on käynnissä! Pian ei tarvitse pähkäillä, minkä arvoinen tuo työkaveri, naapuri, oma puoliso tai lapset ovat, sille näet tulee olemaan numeropisteytys.

Tällaista koneellista seulontaa käytetään jo työnhaussa. Suomessakin. Ja kukapa tietää, ehkä työpaikkojen sisäisissä tuolileikeissäkin esim. YT-kierrosta helpottamassa. Ihanaa, että päästään tunnemössösössötyksestä!

Tekoäly valitsee jo Suomessakin parhaat työnhakijat

Mitä jos et koskaan pääsisi työhaastatteluun asti? Tekoäly seuloo jo nyt Suomessa tuhansia työnhakijoita viikossa ja ehdottaa vapaisiin paikkoihin parhaat osaajat. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan tekoälyn käyttö rekrytoinnin työkaluna uhkaa syrjäyttää osan ihmisistä kokonaan pois työmarkkinoilta.

Suomalaisissa rekrytointiyrityksissä tekoäly on päivittäisessä käytössä.

- Meillä tekoäly avustaa hakijoiden esivalinnassa, järjestää heidät paremmuusjärjestykseen ja ehdottaa matcheja työnantajalle, Barona Henkilöstopalveluiden toimitusjohtaja Tuomas Mikkonen kertoo.

Mikkonen arvioi, että vuosittain tekoälyä käytetään Suomessa jopa 40 000 rekrytoinnissa. Se on vielä suhteellisen pieni osa vuosittaisista puolesta miljoonasta rekrytoinnista, mutta tekoälyn käyttö lisääntyy meilläkin vauhdilla.


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/07/tekoaly-valitsee-jo-suomessakin-parhaat-tyonhakijat-tutkijat-lisaa-syrjintaa
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Roger

  • Konkari
  • Viestejä: 819
  • BEWARE
Vs: Suomi-barometri
« Vastaus #6 : ti 10.10.2017, 10:33:58 »
Aika lailla ottaa päähän.

Fortum on laittanut Liliuksen aikana Suomesta kerätyt rahat voimalaitosrakentamiseen Venäjällä. Sitten ne suostuivat laittamaan rahaansa Fennovoimaan joka muuten olisi nätisti loppunut ja olisimme säästyneet paljolta pahalta.

Muttamutta, nyt ne on tempun tehneet:

Lainaus
Fortum ja moraalittomat miljoonat – näin Suomen valtio junailtiin venäläisen kaasuputken miljardirahoittajaksi
...
ilmoitettiin Fortumin ostavan suuren osuuden Uniperista. Mutta se, mitä ei kerrottu, oli Uniperin sitoutuminen 950 miljoonalla eurolla Nord Stream 2 -kaasuputken rahoittamiseen.

Omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä myöntää olleensa tietoinen Fortumin ja venäläisen kaasuyhtiön Gazpromin yhteistyöstä, mutta väittää olleensa tietämätön Uniperin sitoumuksista kaasuputkeen. Suomen valtio ei kuitenkaan aio puuttua Uniperin kauppaan.

Valtionyhtiö Fortumin kautta Suomesta tulee yksi kaasuputkihankkeen suurimmista rahoittajista – myös suomalainen veronmaksaja on näin omalta pieneltä osaltaan mukana. Kysymyksessä on lisäksi turvallisuuspoliittinen ratkaisu, joka ei ole tullut yllätyksenä.

Vaikka Fortum on valmis tekemään rahaa kuinka likaisella bisneksellä tahansa, Suomen valtion sitominen venäläiseen kaasuputkihankkeeseen on poliittinen päätös, joka on tehty hallituksessa.
  https://www.paivanlehti.fi/fortum-ja-moraalittomat-miljoonat-nain-suomen-valtio-junailtiin-venalaisen-kaasuputken-miljardirahoittajaksi/

Kannattaa vähän miettiä, mikä tätä rulettia pyörittää.


Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 1570
  • Väärinajattelija
Vs: Suomi-barometri
« Vastaus #7 : ke 11.10.2017, 17:10:49 »
Kasvaako köyhyys Suomessa?

Suomessa köyhyys on pääosin suhteellista, millä tarkoitetaan huono-osaisuutta verrattuna muun väestön elintasoon. Suhteellinen köyhyys määritellään yleisesti köyhyysriski-käsitteen kautta (engl. at-risk-of-poverty). Köyhyysriski- tai pienituloisuusraja on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Kotitalous on köyhä, mikäli sen nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta. Suomessa köyhyysriskiraja oli vuonna 2015 yhden hengen taloudelle noin 1 185 euroa kuukaudessa...

Suhteellinen köyhyys oli korkeimmillaan vuosina 2008 ja 2010, jolloin pienituloisia henkilöitä oli noin 728 000. Pienituloisuuden kasvu näyttää vuoden 2010 jälkeen pysähtyneen ja kääntyneen hienoiseen laskuun. Vuodesta 2012 pienituloisten määrä on ollut alle 700 000 ja vuonna 2015 pienituloisia oli yhteensä 634 000 henkilöä, eli 12,4 prosenttia väestöstä...

Köyhyys- ja syrjäytymisriski oli korkeimmillaan vuosina 2011 ja 2014, jolloin se kosketti yli 927 000 ihmistä. Alimmillaan se oli puolestaan vuonna 2012, jolloin köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oli yhteensä 854 000 henkilöä. Vuonna 2015 köyhyys- tai syrjäytymisriski kosketti Suomessa noin 896 000 henkilöä, eli 16,6:ta prosenttia väestöstä. Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti Suomen tulisi tavoitella köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrän vähentämistä 150 000:lla (770 000 henkilöön) vuoteen 2020 mennessä.

Edellä mainittujen tilastojen valossa köyhyyden kehityksessä ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Tilastotieto tosin valmistuu vuoden–kahden viiveellä ja kertoo siten aina menneestä...

Juha Sipilän hallituksen toimenpiteiden (mm. sosiaaliturvan indeksileikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset) johdosta köyhyys saattaa olla kääntynyt kasvuun. THL:n arvion mukaan pelkästään vuoden 2017 etuus- ja verotuslainsäädännön muutokset nostavat pienituloisuusastetta 0,4 prosenttiyksikköä. ATH-aineiston köyhyyskokemusten kasvu on huolestuttavaa.

Ilmassa on muitakin huonoja merkkejä: Tulottomien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2013 47 000 kotitalouteen, maksuhäiriöisten määrä on ennätyslukemissa (viime vuonna 373 000 henkilöä) ja vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelulla teettämän laskelman mukaan käytettävissä olevat tulot laskevat suhteessa eniten pienituloisimmalla tulodesiilillä vuosina 2015–2018...

Uutta toivoa voi ehkä tuoda YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma ja tavoitteet. Ensimmäinen 17 tavoitteesta kuuluu ”Ei köyhyyttä”, ja toimintaohjelman mukaan myös Suomen tulisi vähentää köyhyydessä elävien määrää vähintään puolella vuoteen 2030 mennessä.


https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3781590-kasvaako-koyhyys-suomessa
Minä tässä vain, anteeksi.