Kirjoittaja Aihe: Kaikkeuden rakenne  (Luettu 1112 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Kaikkeuden rakenne
« : ke 30.11.2016, 20:21:06 »

Professorilta raju väite: ei painovoimaa, pimeää ainetta ja Einstein oli väärässä

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/professorilta-raju-vaite-ei-painovoimaa--pimeaa-ainetta-ja-einstein-oli-vaarassa/DPHV64Gh

Tulee mieleen myös eetteri, ja ne paljon puhutut peilisolut. Ihan huuhaata minusta, siis osin tarinointia. Painovoimaan viitatusta tiedetään silti erittäin paljon. Samoin voimatyypeistä yleensä, joita taitaa olla neljä.


Itseäni ihmetyttää se, miten näyttää siltä, että kaikkeuden rakenne muodostuu tästä painovoiman näköisestä, sähkövoimasta, heikosta ja vahvasta voimasta. Painovoima linttaa kasaan, ja muut voimat muovaavat kasaantumasta jotain erilaista.

Noita voimia vissiin ollaan koettu nähdä jotenkin niin, ettei syntyisi näin suurta sirpaleisuutta.

Tarkemmin ottaen ei taideta tietää mitään vankkaa, vaikka monia asioita varten riittää ne selitykset ja selitysvälineet, joita on käytössä. Sovellusaluetarpeita ei ole ilmaantunut niin, että nykymalleilla ei voitaisi pohjustaa jotain. Pragmaattista, tosin vankempiarvoisesti ottaen ei varmaan ihan tasokasta.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #1 : ke 30.11.2016, 20:23:21 »

Näissä malleissa heikoin lenkki on ihminen. Itsekeskeisyys-sulkeuma on ensimmäinen, joka tulee mieleen. Näitä on hyvin paljon erilaisina.

Kun jokin näyttää toimivan, niin siitä tulee vankkaa ainakin joksikin aikaa, ja yksilön kannalta tämä vankkuus on tietysti aika rautaista, vaikka vuosituhansien saatossa ei olisikaan.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7969
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #2 : pe 02.12.2016, 10:54:12 »
Painovoima on mittauksissakin todettu tarkalleen samansuuruiseksi, kuin kiihtyvyys.

Eli kiihtyvyydellä voidaan painovoima "syrjäyttää se toisin sanoen kumoutuu, mutta pahaksi onneksi silloin ei ole mitään jäljellä, sitähän se kaava tarkoittaa massa on yhtäkuin valonnopeuden neliö.

Massallinen kappale ei siis voi saavuttaa valonnopeutta.

Jos nyt joku toteaa ettei painovoimaa oikeastaan ole olemassa, ei siinä ole mitään uutta. Kyllä se silti täällä maanpinnalla on "tosiasia".

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #3 : su 09.09.2018, 10:35:39 »

Piti kirjoittaa muusta, mutta otsikko tuli silmäiltyä. Painovoimasta puhutaan, vähän kuin evoluutiosta, elämän osalta. Luontevaa, tästä nykyvinkkelistä, myönnettävä. Miten hyvin kuvaa kattavasti asioita, on toinen asia. Näihin ei tosiaan tarvitse takertua, vaikka käyvät hyvin muotoilemaan asioita.

Muuten tuli mieleen tuo painovoiman kasaava luonne. On myös vähän toisaalle suuntautuvaa, eli hylkyvoimaa. Gravitaatio pistää nekin nippuun, keskenään hyljeksimään, ja vetelemään. Muuten en tiedä perusfysiikasta paljoa. Esim magnetismi on aika tuntematonta itselleni.

Voihan molekyylit ja osaset olla sähköneutraalista poikkeavia, jolloin niitä viedään, kun alkavat vaikuttamaan keskenään. Kun rykelmäisemmät tekevät samaa suhteessa muuhun, niin "klikki-asetelmia" muodostuu. Ymmärrettävää, ihan sosiaalisen ihmisen vinkkelistäkin, ajatella näin. Miten hyvin tekee kunnioitusta liikehtivälle, on eri asia.

Ehkä kasaantumisella on vastavoimansa, eli massaoliot eivät olisi vain yksisuuntaisuuteen taipuvia. Olen kuullut jostain antimateriasta. Energia on minusta ihan riittävän oloinen vastakkuus massalle, kuten voisi ajatella Einsteinin jne tuotoksista. Kun massasta poiketaan, on energiaa liikkeellä, eli massa ei yhtä klimppiä, vaan jotain irrallisempaa.

Ikiliikkujasta kun tuli eilen mainittua, niin ikiliikkujaa ei voi rakentaa. Se täytyy löytää. Onko tässä jotain ihme sekoilua ihmisillä? Miksi?
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #4 : su 09.09.2018, 10:37:53 »
Massallinen kappale ei siis voi saavuttaa valonnopeutta.

En ole perehtynyt tätä koskevaan fysiikkaan, enkä sen matemaattiseen mallistoon. Joskus yritin tavailla, muttei oikein valottunut.

Jos massaolio ei voi saavuttaa valonnopeutta, niin tulisi mieleen ajatella, että jotta valonnopeus saavutettaisiin, tulisi massan muuttua kokonaan energiaksi, jolloin olisi yhtä valoa koko juttu. ?
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #5 : su 09.09.2018, 10:43:32 »

https://seura.fi/asiat/tiede-ja-luonto/kuolemanrajakokemuksia-on-dokumentoitu-tarkasti-tutkimus-osoittaa-kokemusten-liittyvan-aivojen-toimintaan/

Tuosta piti kirjoittaa, kun törmäsin juttuun.

Täytyy sanoa, etten ajattele kokemisesta samalla tavoin. Koko persoonallisuus on minusta aika tuubaa, nykykäsitettynä, tai en ole kuullut kovin osuvasta, vaikka sitä olisi jo.

Minusta persoonallisuus on sitä, että ollaan kuljettu eri polkuja, kun samaa ei olla voitu. Asemoitumamme polustossa on erilainen, jokaisella. Persoonaa ei tästä tarvitse alkaa monimutkaistamaan, jos puhutaan tälläisen ilmiön perusteista.

Eri vastaanotolla kokee erilaista. Aika luontevaa. Erilaista vastaanottoa saadaan, kun ollaan eri kohdissa matkaa, erilaisia kertymiä, itse kukin.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7969
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #6 : su 09.09.2018, 11:24:46 »
Massallinen kappale ei siis voi saavuttaa valonnopeutta.

En ole perehtynyt tätä koskevaan fysiikkaan, enkä sen matemaattiseen mallistoon. Joskus yritin tavailla, muttei oikein valottunut.

Jos massaolio ei voi saavuttaa valonnopeutta, niin tulisi mieleen ajatella, että jotta valonnopeus saavutettaisiin, tulisi massan muuttua kokonaan energiaksi, jolloin olisi yhtä valoa koko juttu. ?

Liike-energiaksi, jonka yksi muoto valo on.

Liike-energiakin on samaa energiaa sitä myös käytetään hyväksi arkisesti, esimerkiksi sähkön tuotannossa, jossa liike-energiaa muutetaan sähkövirraksi.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #7 : su 09.09.2018, 11:43:11 »
Liike-energiaksi, jonka yksi muoto valo on.

Puhutko nyt massan "pilkkoontumisesta" pienempään, jolloin se ilmenisi jotenkin toisin? Tai jos se pienempi sitten paakkuuntuu, niin olisi tätä massaisemmaksi kutsuttua. Vai miten?

Epäjatkumollisuus on näissä tosiaan outoa, minusta. Kaikki väännetään eri maailmoiksi. Mikä ettei, kun sovelletaan jotain, niin tarvitaan rajauksia. Todellisuuden tarve rajauksille voi olla vähän niin ja näin. Joten on ihmisiin sidottua tarkastelua, eikä tästä päästä.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7969
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #8 : su 09.09.2018, 11:56:38 »
Liike-energiaksi, jonka yksi muoto valo on.

Puhutko nyt massan "pilkkoontumisesta" pienempään, jolloin se ilmenisi jotenkin toisin? Tai jos se pienempi sitten paakkuuntuu, niin olisi tätä massaisemmaksi kutsuttua. Vai miten?

Epäjatkumollisuus on näissä tosiaan outoa, minusta. Kaikki väännetään eri maailmoiksi. Mikä ettei, kun sovelletaan jotain, niin tarvitaan rajauksia. Todellisuuden tarve rajauksille voi olla vähän niin ja näin. Joten on ihmisiin sidottua tarkastelua, eikä tästä päästä.

Liike-energian mieltäminen pelkästään liikkeeksi ilman liikkujaa siis jotakin mikä on jotakin taikka ei ole mitään lienee vaikeaa.


Sanotaan siis säteilyyllä on erilaisia taajuuksia ja se lienee  mitä tarkoitin SM_kentän eri taajuuksilla on kaikkilla sama ominaisuus, eli niiden koko energia on siinä liikkeessä, eikä niillä ole lepomassaa.


Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #9 : su 09.09.2018, 12:04:35 »

Eli kun mennään säteily-tason olemiseen, liiketilallisuuteen,
on massajuttu vähän toisella tapaa otettava kuin tavallisesti?
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7969
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #10 : su 09.09.2018, 16:26:24 »

Eli kun mennään säteily-tason olemiseen, liiketilallisuuteen,
on massajuttu vähän toisella tapaa otettava kuin tavallisesti?

Niin se "massa" on siinä liikkeessä, eikä niin sanottua painovoimaakaan ilmene siinä liiketilassa, vaikka se, siis painovoimakaan ei mihinkään häviä, kun sitä ei ole ollutkaan, vain paikallinen "avaruuden vääristymä".


Mutta eihän sitä kukaan ole pystynyt tyhjentävästi kaavoittamaan, joten paras selitys lienee tuo einsteinin suhteellisuusteoria.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8359
  • Etevä ajattelija
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #11 : su 09.09.2018, 19:43:21 »

Eli kun mennään säteily-tason olemiseen, liiketilallisuuteen,
on massajuttu vähän toisella tapaa otettava kuin tavallisesti?

Suomessa rakennetaan innolla kauppakeskuksia ja marketteja. Vanhoja puretaan.
Liiketilaa löytyy, on jopa tyhjänä.

Karjatilalliset ovat ahdingossa, rehu on loppu ja lihan hinta laskee.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7969
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #12 : ma 10.09.2018, 10:08:50 »


Karjatilalliset ovat ahdingossa, rehu on loppu ja lihan hinta laskee.

Hankala yhtälö niille jotka tuotannossaan otaksuvat saavansa siitä voittoa, eli yleensä syyn tehdä työtä.

Toisaalta eihän se rahakaan ole muuta kuin digitaalisia numeroita pankkitilillä.

Kilpailuyhteiskunnissa ja glopaalissa maailmantaloudessa ne kuitenkin määräävät mikä kannattaa ja mikä ei.

Poissa Juha

  • Vallitsevuudentutkija
  • Konkari
  • Viestejä: 10841
  • Tutkimuskohteena vallitseva todellisuus
Vs: Kaikkeuden rakenne
« Vastaus #13 : ke 12.09.2018, 15:35:34 »

Sopivan kattava teema. Piti kirjoittaa ihmisen osuudesta olemassaolevana.

Tietoisuus on minusta aistiyhteydellistä, tai suuntautuu menneisiin aistiyhteyksiin. Tietoisuus on siten aina ympäristökytkentäisyyttä, ja ympäristö on tarkastelun alla. Tietoisemmaksi tullaan vain kytkeytymällä, ja tietysti enemmästä tullaan tietoiseksi, jos ollaan paremmin kytkeydytty.

Noin ajatellen tietoisuus on tajuntaa poimitusta, mistä tuleekin, eli suoraan, tai menneestä, tai jotenkin miksauksena molempia, kuten yleensä. Mitähän ovat ne tietoisuuden erikoistilat, jolloin on suuntauduttu koettuun, tai jos ollaan täysin suuntauduttu ympäristöön. Varmasti koottavaa näistä.

Jako tietoisuuden suuntaan auttaa tosin käsittämään kokevaa ihmistä. Jos ihminen on täysin ympäristösuuntautunut, aistikytkennöin, voisi olettaa, ettei hän koe itseen liittyvää, ja esim kipu häviää, kun ei tule ns otantaan, vaikka jalka olisi poikki. Näitä tiloja on joskus. Tai jos on täysin itseen suuntautunut, niin ei huomaa, vaikka maailma kaatuisi.

Tajunta näin pyöritellen on vähän kuin tuntoisuutta. Tunnetaan eri tavoin värit, ja tilanteet. Tunteminen on vähän varmempaa, ja kieli kertoo läheisemmästä suhteesta johonkin. Tajuaminen on kaukaisempaa tuntemista, tai tunteminen on läheisempää tajuamista. Kertoa voi, tai hakea, eri tavoin.

Tietoisuus objektiivisena on siitä hassu, että kun selkeän selvää, ei sitä tajuntaa oikeasti ole mistään, koska menee niin kauas, ettei ehkä juuretu. Siten "tietoisuus vahvana on jotain tietoisuuden vastakohtaa". Näin sitä tajuntaa ei löydy. Tuntoisuus äärimmäisenä, mitähän lienee, eli kun ei olla ollenkaan kytkeydytty, kuin siihen aiempaan, eli kanavoidaan menneeseen (koettuun). No, se on varmasti koettavaa, kun mennyt ei voi olla kuin koettu.

Tässä varmaan jokin arvele siitä, miksi ajattelin, että tietoisuutta ei ole, on vain tuntoisuus. Ilman tuntoisuutta ei voi olla tietoisuuttạ mistään, koska kaikki vertautuu tyhjälle. Toistaalta tuntoisuus ilman tietoisuutta ei varmaan ole kovin kiva juttu, pitemmän päälle. Erikoisia tilanteita voi varmaan syntyä tästä painotuksesta.

Tuli mieleen se filosofinen pohdinta, jossa mietitään, kaatuuko puu, jos kukaan ei asiaa näe, eikä kuule. Ihan sama, niin tai näin, mutta jotain vasten on se koenta pakko olla. Kun ajattelee, niin varmasti on jotain, jota vasten asioita virtaa, tai jotain vastaanottoa on, jollekin. Ajattelen, siis on jotain, jonka suhteen mennään, erottuvasti, että tuntuu, miten tekeekin.
Hahmotelmaa: http://jatkumo.net/index.php?action=profile;area=showposts;sa=messages;u=2
VTn pohjaa on tapahtuneessa, dokumentoidussa, koetussa, tuntemuksissa, arveluissa, ... ja myös näiden sijoittumisesta yleensäkin mahdolliseen, joka itsekkin samalla tarkentuu.