Kirjoittaja Aihe: Luonnon vaikea suojelu  (Luettu 9566 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Saares

  • Konkari
  • Viestejä: 1966
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #40 : su 16.07.2017, 20:39:11 »
"Susihavaintoja 23.1.17.
Pieksämäen Virtasalmella silminnäkijät kertoivat nähneensä yhdeksän suden lauma, mutta kun paikallinen petoyhdysmies meni tarkastamaan jäljet, susilauma muuttui Länsi-Savon mukaan kaurislaumaksi."

"Kuhmossa kaksi pihoilla kiertänyttä sutta osoittautui paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan tekemässä uusintatarkastuksessa ilveksiksi, uutisoi Kuhmolainen. Paikallinen riistapäällikkö kertoi Kuhmolaiselle, että Kuhmon taajaman lähellä liikkuneen suden jälkiä olivat tehneet myös ahma ja kauris."

"7-vuotias Sohvi-possu karkasi omistajiltaan Lohjalla perjantaiaamuna 2. kesäkuuta. Sohvin omistaja Timo Laine löysi lemmikkinsä ammuttuna riistanvartijan luota."
Petohysteeriaa pahimmillaan. Riistanvartijalta olettaisi edellyttävän edes välttävää lajintuntemusta. Mutta kun liipasisormea syyhyttää ei maltti pysy mukana.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15854
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #41 : su 16.07.2017, 22:46:58 »
Suomalaiset ovat luontoihmisiä. Suomalaiset elävät lähellä luontoa. Suomalaisilla on luonto sydämissään.

KYLLÄ VARMAAN NIIN SAATANA. Jos ei edes sikaa enää sudesta erota... Jos ei voi elää rauhassa tietäen että metsissä on muutama susi vielä elossa...
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15854
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #42 : ma 18.09.2017, 23:52:03 »
Luonnollisesti haluan vaan syödä edelleenkin lihaa veri suupielistä purskuen, joten oma lehmä ojassa...

Mutta tulin kumminkin ihmetelleeksi että kun on kasvissyöjiä jotka haluavat että kaikista ns. tuotantoeläimistä luovuttaisiin, eli siis maatilalla ei olisi eläimiä lainkaan, niin ovatko he tulleet ajatelleeksi että mitä sinne peltoon sitten pannaan lannoitteeksi? Onko se luonnonmukaista elämää että sinne rahdataan jotain kemikaaleja, taikka vaikka linnunpaskaakin (guanoa) - kun sitä kumminkin tuodaan toiselta puolelta maapalloa mikäli paikallisten lokkien paska ei jostain syystä kelpaa? Ihmisistä tuskin tullee niin paljon sontaa että riittää lannoittamaan kaikki pellot. Tulleeko muustakaan matskusta kompostia tarpeeksi asti, kokonaisille viljapelloille? Ja lapsia ei saa laittaa sitä jalkapallojoukkueellista, koska se on karmein temppu mitä voi luonnolle tehdä.

Pärjääkö omavarainen ja luontoystävällinen maatila ilman eläimiä?
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 3008
  • Väärinajattelija
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #43 : to 26.10.2017, 23:49:02 »
Etelä-Suomen viimeiset jokihelmisimpukat tuotiin suojaan sukupuutolta – kylpevien raakkujen odotetaan jatkossa myös lempivän

Päivittäinen kasviplanktontarjoilu ja 12-asteinen Konneveden vesi hellivät mustia, sorapohjaisessa altaassa kylpeviä simpukoita. Tutkimuskeskuksen valaistus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja virtaava vesi pitää olosuhteet suotuisina.

Ensimmäinen erä eteläsuomalaisten raakkujokien asukkaita on kylpenyt Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaissa vuoden päivät.

– Tullessaan ne olivat flegmaattisia ja laihoja, eivätkä jaksaneet edes sulkea kuortaan. Vuodessa ne ovat selvästi piristyneet ja ruvenneet tekemään sitä mitä niiden kuuluukin, eli suodattamaan vettä, kertoo professori Jouni Taskinen.

Liikettäkin on tapahtunut, siitä todistavat soraan silloin tällöin ilmestyvät aurausjäljet.

Jouni Taskinen joukkoineen vetää tutkimusasemalla raakkujen kuntoutushanketta(siirryt toiseen palveluun), jolla pyritään pelastamaan eteläisen Suomen simpukkajokien Mustionjoen, Ähtävänjoen ja Karvianjoen jokihelmisimpukat sukupuutolta. Altaisiin tuodaan lähiviikkoina myös Isojoen raakkupopulaation edustus.

Tavoitteena on elvyttää raakut, saada ne lisääntymään ja palauttaa lopulta eläviä yksilöitä kotisijoilleen...


https://yle.fi/uutiset/3-9897797
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 3008
  • Väärinajattelija
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #44 : to 26.10.2017, 23:51:17 »
Lempivät simpukat on jotenkin söpö ja hellyttävä ajatus. :-*
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5509
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #45 : pe 27.10.2017, 18:44:17 »
Ihmisistä tuskin tullee niin paljon sontaa että riittää lannoittamaan kaikki pellot. Tulleeko muustakaan matskusta kompostia tarpeeksi asti, kokonaisille viljapelloille? Ja lapsia ei saa laittaa sitä jalkapallojoukkueellista, koska se on karmein temppu mitä voi luonnolle tehdä.

Voi -ihmisistä tulee niin paljon sontaa, että sillä lannottaisi koko galaksin.

Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 5670
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #46 : pe 27.10.2017, 18:59:06 »
Ihmisistä tuskin tullee niin paljon sontaa että riittää lannoittamaan kaikki pellot. Tulleeko muustakaan matskusta kompostia tarpeeksi asti, kokonaisille viljapelloille? Ja lapsia ei saa laittaa sitä jalkapallojoukkueellista, koska se on karmein temppu mitä voi luonnolle tehdä.

Voi -ihmisistä tulee niin paljon sontaa, että sillä lannottaisi koko galaksin.

Ihmisen sonta voisi  olla hyödyksi myös esim. Saharan autiomaan metsistymiseen.

Asiaa on puitu paljonkin:
-"Saharan metsittäminen sitoisi ilmakehän hiiltä, taatusti turvallisella tavalla."
Sahara oli vihreä vielä 9 000 vuotta sitten, kun ilmasto alkoi muuttua kuivemmaksi. Se pysyi kuitenkin vielä savannina tai kasvipeitteisenä puoliaavikkona 2 500 vuotta, kunnes lyhyessä ajassa maa muuttui hiekka- ja kiviaavikoksi.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/unelmissa-vihre%C3%A4-sahara-1.170102
.........

Viimeksi kun, pari kolme vuotta sitten vaeltelin siellä Saharan aavikoilla, niin ei juolahtanut kyllä mieleen, että täältäkin voisi joskus löytää hyvän marjapaikan ?

Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Konkari
  • Viestejä: 1056
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #47 : pe 27.10.2017, 19:09:59 »
Lempivät simpukat on jotenkin söpö ja hellyttävä ajatus. :-*

Kastematovauvat herättää uinuvat tunteet.
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5509
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #48 : pe 27.10.2017, 20:57:32 »
Viimeksi kun, pari kolme vuotta sitten vaeltelin siellä Saharan aavikoilla, niin ei juolahtanut kyllä mieleen, että täältäkin voisi joskus löytää hyvän marjapaikan ?

Ei kai tutkijoidenkaan mieleen juolahtanut kuin vasta vähän aikaa sitten se mahdollisuus, että koko aavikko olisi muinoin syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena.

https://sputniknews.com/environment/201703151051585583-ancient-humans-created-sahara-desert/

Miksi sen kasvillisuus ei siis voisi palautua ihmisen toiminnan seurauksena? Onko kyseessä vanha hypoteesi, jonka mukaan ihminen ei kykene mihinkään muuhun kuin ryssimään asiat, eikä luonnontieteellisen ymmärryksen kehittyminen ole sitä muuttanut miksikään viimeisen 6000 vuoden aikana? Kunhan kyselen.

Koska luontoa ei oikeastaan tarvitse suojella kuin ihmiseltä itseltään, on asiaa toki perusteltua kysyä. Ryssiminen ei tuntuisi edellyttävän yleensä salaliittoa, tilanteen korjaaminen taas tuntuisi.
« Viimeksi muokattu: pe 27.10.2017, 21:02:19 kirjoittanut Laika »
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Rere

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 200
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #49 : ke 01.11.2017, 08:43:56 »
Nythän osataan tehdä ruokaa jo ilmasta, tosin sähköä tarvitaan apuna.Mutta sähköähän voi ympäristöystävällisesti tuottaa esimerkiksi ydinvoimaloissa. Ei tarvitse enää tulevaisuudessa eläimiä eikä kasveja mussuttaa. http://www.independent.co.uk/news/science/world-hunger-food-electricity-carbon-dioxide-ingredients-solve-climate-change-scientists-finland-a7869316.html

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15854
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #50 : ti 28.11.2017, 12:49:20 »
Jos käyttää luontoa säästävää vessapaperia, menee putki tukkoon ja paska roiskuu ympäri taloa.

http://starbox.fi/pappila/haista-paperinvalmistaja-p-star-ska-kirjaimellisesti

Itse käytin aikoinaan kaikkein halvinta paperia mitä löysin, ja sehän hajosi jo ennen kuin päätyi pönttöön asti. Ei hyvä. Olen käyttänyt juuri tuota kammottua keltaista paperia, mutta bidesuihkun käytön vuoksi en tarvitse valtavaa määrää paperia. Pestyn persauksen saa kuivaksi kyllä ihan muutamallakin arkilla tuputtelemalla. Jollei sitten peräti kangaspyyhettä käytä.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15854
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #51 : la 16.12.2017, 20:25:04 »
Kaikenlaisia addressien allekirjoituspyyntöjä paukkuu s-postiini, ja viimeisimmässä kehotettiin vaatimaan että Norja lopettaa porojen teurastamisen koska se uhkaa alkuperäiskulttuuria. Tuosta tulee lähinnä sellainen olo että täh.

Juttu menee näemmä näin:

https://forcechange.com/446180/stop-the-mass-slaughter-of-reindeer-herds/

Reindeer across Norway have been killed in large numbers in an attempt to address concerns that their population has grown unmanageable. This includes herds of domesticated reindeer that form the basis of Norway’s indigenous Sami culture. Sami activists and animal welfare proponents alike are decrying this move, saying it harms both the reindeer and the people who have relied on them for centuries. Without action, thousands more reindeer are facing a death sentence at the hands of the government.

Norway, like many northern countries, has been greatly affected by climate change. The warming environment has made it easier for contagious diseases, like Chronic Wasting Disease, which is found in members of the deer family, to spread from herd to herd. Reindeer are also now able to stay in one area for longer and overgraze areas of tundra, where in the past they would have had to migrate over larger areas to find food. These two reasons are cited as justification for the cull, but it is ignoring the larger problem.

Killing reindeer in large numbers will not solve the issues of disease or overgrazing. It is simply inhumane and threatens an indigenous culture’s entire way of life. Sign the petition to tell the Norwegian government that the reindeer culls must be brought to an end.


Jos poroja on ympäristölle kestämätön määrä, niin mitä niille sitten pitäisi tehdä? Syöstä lauma vuorilta alas mereen, vai? Jos sanotaan että ylisuuren lauman tappaminen ei hyödytä mitään, mutta tilalle ei ehdoteta mitään muuta kuin että sitä ei saa tappaa, niin missä todellinen ratkaisu? Vai onko ongelma se että onkin silkkaa satua että niitä on liian suuri määrä jota ei pystytä hoitamaan?

Käsitin jo vuosia sitten että Suomessa on liikaa poroja ja syövät kaikki jäkälät pois hauraassa ympäristössä jossa luonnon elpyminen ottaa aikansa. Toivoin että poroista maksettaisiin tapporahaa. Joskus se luonnonsuojelu ei vaan oikein voi sujua sillä tavalla että jokaikinen yksilö saa jäädä henkiin. Vaikka olisi miten "söpö".
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3132
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #52 : la 16.12.2017, 20:46:42 »
Kaikenlaisia addressien allekirjoituspyyntöjä paukkuu s-postiini, ja viimeisimmässä kehotettiin vaatimaan että Norja lopettaa porojen teurastamisen koska se uhkaa alkuperäiskulttuuria.

.
.
.

Käsitin jo vuosia sitten että Suomessa on liikaa poroja ja syövät kaikki jäkälät pois hauraassa ympäristössä jossa luonnon elpyminen ottaa aikansa. Toivoin että poroista maksettaisiin tapporahaa. Joskus se luonnonsuojelu ei vaan oikein voi sujua sillä tavalla että jokaikinen yksilö saa jäädä henkiin. Vaikka olisi miten "söpö".

Joo, Suomessa on poroja liikaa erityisesti Ylä-Lapissa, jossa ei kunnon jäkälämattoa pääse näkemään. Olen käynyt Fulufjälletissä Ruotsissa tunturialueella, joka muistutti suuresti Utsjoen ylänköseutuja mutta ilman poroja, ja siellä oli jalan alla valtavan paksu jäkäläjousitus. Luonnoton sekin tilanne on, koska tunturipeura tai poro kuuluu tunturiin.

Mä luulen, että jäkälän ylilaidunnusta vakavampi ongelma Suomen Lapissa on se, että 1960-luvun tunturimittarituhoalueille ei enää nouse uutta koivun tainta, koska vesat on kadonneet porojen turpiin. Satoja neliökilometrejä tunturikoivikkoa on kadonnut; viimeiset pökkelöt vielä sinnittelivät pystyssä kun jokunen vuosi sitten alueella kävin.

Suomen puolella merkittävimmät vastaavat kiistat tällä hetkellä koskevat lohen kalastusta Tenojoella. Siellä ovat tutkijat ja paikalliset vastakkain, ja ongelma on pääuoman kalastuspaine, joka uhkaa Tenojoen pienten sivujokien omia lohikantoja, jotka tutkijoiden mukaan ovat perimältään ainutlaatuisia.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15854
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #53 : ma 15.01.2018, 10:13:44 »
https://www.sll.fi/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2017/4-2017/uutispommi-vailla-vaikutusta

Elo–syyskuun vaihteessa tänä vuonna Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) tiedotettiin kovan luokan uutinen.

Näiden tutkimislaitosten yhteistutkimus paljasti, että ojitettujen soiden valumavesien ravinnepitoisuudet, eli typen ja fosforin valunnat, olivat sitä suuremmat, mitä enemmän ojituksista oli aikaa. Tutkimuksessa havaittiin, että 50–60 vuotta sitten ojitetuilta soilta tulee vesistöihin jopa kahdesta kolmeen kertaan enemmän ravinteita kuin 20–30 vuotta sitten ojitetuilta soilta. Kun soistamme on ojitettu metsätalouden käyttöön noin viisi miljoonaa hehtaaria, tutkimustulos oli tyrmäävä.

Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila tiivisti tutkimustuloksen merkityksen hyvin FB-sivullaan:  ”Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella. Suovaltaisilla alueilla vesistökuormat voivat olla moninkertaiset aiempiin arvioihin verrattuna.”

Hän tarkentaa, että tämä tarkoittaa sitä, että metsätalouden osuus Suomen alueelta Itämereen päätyvistä ihmisperäisistä fosfori- sekä typpikuormista nousee nykyisestä viidestä 15 prosenttiin. Fosforin kohdalla se merkitsee sitä, että metsätalous on suurempi kuormittaja kuin yhdyskunnat, teollisuus ja kalankasvatus yhteensä (12 %). Typessä metsätalous nousee miltei yhdyskuntajätevesien rinnalle (16 %). Yhdyskuntajätevesien kuorma on laskeva, kun metsätalouden kuorman ennakoidaan edelleen kasvavan.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa RGR

  • Konkari
  • Viestejä: 1291
  • etelänhämyhaikara
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #54 : ma 15.01.2018, 10:34:18 »
https://www.sll.fi/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2017/4-2017/uutispommi-vailla-vaikutusta

... tutkimustulos oli tyrmäävä.

Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila tiivisti tutkimustuloksen merkityksen hyvin FB-sivullaan:  ”Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella.

Tärkeä tieto ja hyvä linkki Normalta.

On itse asiassa hämmästyttävää, miten vähän asiaa on kommentoitu.

Otsikon olisi pitänyt olla hieman erilainen, vaikka:

Mökkirannat muutaman vuoden päästä sinileväliejua, uskomaton ennuste erikoistutkijalta. Hinnat saattavat pudota jopa 70%.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15854
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #55 : ma 12.02.2018, 16:06:26 »
Maailmahan ei olekaan vielä tarpeeksi hukkumassa muovipaskaan, tämäkin vielä:

https://www.menaiset.fi/artikkeli/tyyli/kauneus/yhdella-suihkukerralla-viemariin-jopa-100-000-muovihelmea-nain-pienennat

Kosmetiikassa käytetyt mikromuovit ovat noin 0,1–0,5 millimetrin kokoisia muovihelmiä. Niitä lisätään varsinkin pois pestäviin kosmetiikkatuotteisiin kuten kuorintavoiteisiin, suihkugeeleihin, hammastahnoihin ja parranajogeeleihin. Muovihelmiä lisätään, koska niiden ominaisuudet ovat varsin hyviä: ne kuorivat ja poistavat värjäytymiä, ovat tasalaatuisia eivätkä naarmuta ihoa.

Hyvillä ominaisuuksilla on kuitenkin kääntöpuoli. Muovihelmet kulkeutuvat helposti merenelävien elimistöihin ja saattavat ruuan kautta kulkeutua myös meidän omille lautasillemme.

Britannian parlamentin ympäristövaliokunnan raportin mukaan tuotteisiin lisätyt mikromuovimäärät ovat valtavia. Jos suihkugeeliä, kuorinta-ainetta tai muuta vastaavaa käyttää runsaasti, yhdellä suihkukerralla saattaa huuhtoa viemäriin jopa 100 000 muovihelmeä.


Joskus muinoin kun käytin kuorivia ihovoiteita, niissä luki että sisältää aprikoosinkiveä, tai jotain tuommoista. En olisi voinut kuvitellakaan että jossain tökötissä joka kuorii, olisi muovirakeita. Kuorivia pesuaineita en ole varsinaisesti harrastanut. Hammastahnat nyt tietysti mietityttävät.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Juuli

  • Konkari
  • Viestejä: 813
  • Hukkaskukka
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #56 : ma 12.02.2018, 16:29:26 »
Maailmahan ei olekaan vielä tarpeeksi hukkumassa muovipaskaan, tämäkin vielä:

https://www.menaiset.fi/artikkeli/tyyli/kauneus/yhdella-suihkukerralla-viemariin-jopa-100-000-muovihelmea-nain-pienennat

Kosmetiikassa käytetyt mikromuovit ovat noin 0,1–0,5 millimetrin kokoisia muovihelmiä. Niitä lisätään varsinkin pois pestäviin kosmetiikkatuotteisiin kuten kuorintavoiteisiin, suihkugeeleihin, hammastahnoihin ja parranajogeeleihin. Muovihelmiä lisätään, koska niiden ominaisuudet ovat varsin hyviä: ne kuorivat ja poistavat värjäytymiä, ovat tasalaatuisia eivätkä naarmuta ihoa.

Hyvillä ominaisuuksilla on kuitenkin kääntöpuoli. Muovihelmet kulkeutuvat helposti merenelävien elimistöihin ja saattavat ruuan kautta kulkeutua myös meidän omille lautasillemme.

Britannian parlamentin ympäristövaliokunnan raportin mukaan tuotteisiin lisätyt mikromuovimäärät ovat valtavia. Jos suihkugeeliä, kuorinta-ainetta tai muuta vastaavaa käyttää runsaasti, yhdellä suihkukerralla saattaa huuhtoa viemäriin jopa 100 000 muovihelmeä.


Joskus muinoin kun käytin kuorivia ihovoiteita, niissä luki että sisältää aprikoosinkiveä, tai jotain tuommoista. En olisi voinut kuvitellakaan että jossain tökötissä joka kuorii, olisi muovirakeita. Kuorivia pesuaineita en ole varsinaisesti harrastanut. Hammastahnat nyt tietysti mietityttävät.

Ohhoh. En ole kuullutkaan. Minulla ei ole kuorintavoiteita eikä muitakaan voiteita.  On monet allergiat ja melkein joka tuotteessa on hajustetta. Ei ole tullut niitä hajusteettomia hankittua. Shampoota on ja hammastahnaa. Tahna on tavallinen ja shampoo hajusteeton. Samanlailla  niissä hajusteettomissa tietenkin  on niitä muovikuulia. Hydrokortisonia ja Advantania on. Onkohan niissäkin vaikkei niiden tarvi puhdistaa eikä kuoria.
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15854
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #57 : ma 12.02.2018, 16:38:53 »
Taitaa ne hammastahnat joissa on muovikuulia olla niitä hammasta valkaisevia, tai jotain semmoista erikoisempaa sorttia. Niitäkään en ole koskaan ostanut, kun ostan tavallista tahnaa ja halvinta mahdollista sorttia mitä kulloinkin kaupasta löydän.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3046
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #58 : ma 12.02.2018, 16:54:04 »
Onneksi ei ole mitään pintakerrosten kuorintapakkoa eikä muutakaan hemmottelupakkoa. Kokeilin googlella käyttäen hakusanoja "itsensä hemmottelu".

Nauti tästä rentouttavasta hoitokokonaisuudesta, joka tarjoaa virkistävän irtioton arjen kiireistä. Ihoanalyysin jälkeen sinulle räätälöidään sopiva hoito kuten kasvojen puhdistus, kuorinta, aromaattinen hieronta kasvoille, kasvonaamio+ päähieronta + ihotyypin mukainen seerumi ja voide + vartalohieronta ja vartalopakkaus. Valitse hoitoon haluamasi pituus 1-2 tuntia.

Hoidon jälkeen olo on rentoutunut ja samalla aurinkoisen energinen. Olet tämän ansainnut!


Olen tarpeeksi aurinkoinen ilman tuollaisia kuolettavan ikävystyttäviltä kuulostavia hemmottelujakin. En myöskään tunne ansainneeni pieniä muovikuulia pintaani ja ympäristööni.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3931
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #59 : ma 12.02.2018, 18:45:02 »
Itse en harrasta kuorintavoiteita, mutta mulla on vinkki "kuorintaan": kasvojen pesun jälkeen (itse pesen yleensä vain haalealla vedellä, kun en yleensä meikkaa), hinkkaa kasvoja vähäsen froteepyyhkeellä.


Tässä itsetehty kuorintavoide, joka sisältää mm. kahvinpuruja: https://kotiliesi.fi/jutut/muoti-kauneus/tee-ihoa-helliva-diy-kuorintavoide-itselle-tai-lahjaksi-kaikki-ainekset-loytyvat-jo-kaapistasi/
(Tiedä sitten, josko tuo mömmö sitten tukkisi viemäriputket? Ehkä enimmät voi varistella johonkin roskikseen?)
« Viimeksi muokattu: ma 12.02.2018, 18:47:58 kirjoittanut kertsi »