Kirjoittaja Aihe: Luonnon vaikea suojelu  (Luettu 4842 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Vanha aatami

  • Konkari
  • Viestejä: 13211
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #60 : ma 12.02.2018, 18:51:58 »

Tässä itsetehty kuorintavoide, joka sisältää mm. kahvinpuruja: https://kotiliesi.fi/jutut/muoti-kauneus/tee-ihoa-helliva-diy-kuorintavoide-itselle-tai-lahjaksi-kaikki-ainekset-loytyvat-jo-kaapistasi/
(Tiedä sitten, josko tuo mömmö sitten tukkisi viemäriputket? Ehkä enimmät voi varistella johonkin roskikseen?)

Ei tuki.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2505
  • Väärinajattelija
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #61 : ma 12.02.2018, 18:57:12 »
Maailmahan ei olekaan vielä tarpeeksi hukkumassa muovipaskaan, tämäkin vielä:

https://www.menaiset.fi/artikkeli/tyyli/kauneus/yhdella-suihkukerralla-viemariin-jopa-100-000-muovihelmea-nain-pienennat

Kosmetiikassa käytetyt mikromuovit ovat noin 0,1–0,5 millimetrin kokoisia muovihelmiä. Niitä lisätään varsinkin pois pestäviin kosmetiikkatuotteisiin kuten kuorintavoiteisiin, suihkugeeleihin, hammastahnoihin ja parranajogeeleihin. Muovihelmiä lisätään, koska niiden ominaisuudet ovat varsin hyviä: ne kuorivat ja poistavat värjäytymiä, ovat tasalaatuisia eivätkä naarmuta ihoa.

Hyvillä ominaisuuksilla on kuitenkin kääntöpuoli. Muovihelmet kulkeutuvat helposti merenelävien elimistöihin ja saattavat ruuan kautta kulkeutua myös meidän omille lautasillemme.

Britannian parlamentin ympäristövaliokunnan raportin mukaan tuotteisiin lisätyt mikromuovimäärät ovat valtavia. Jos suihkugeeliä, kuorinta-ainetta tai muuta vastaavaa käyttää runsaasti, yhdellä suihkukerralla saattaa huuhtoa viemäriin jopa 100 000 muovihelmeä.


Joskus muinoin kun käytin kuorivia ihovoiteita, niissä luki että sisältää aprikoosinkiveä, tai jotain tuommoista. En olisi voinut kuvitellakaan että jossain tökötissä joka kuorii, olisi muovirakeita. Kuorivia pesuaineita en ole varsinaisesti harrastanut. Hammastahnat nyt tietysti mietityttävät.

Enpä ollut kuullut muovikuulista kuorintavoiteissa. Yksi voide on tuolla hyllyssä ja ainesosaluettelosta tosiaan löytyy polyeteeni. Sunnilleen kerran vuodessa tullut kuorintaa käytettyä, eikä joka vuosi. Pitäisi kai jo heittää kuorintageeli pois. Polleana ilmoittavat törpössä, että tököttiin ei ole käytetty eläinperäisiä tuotteita. 8)
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa RGR

  • Konkari
  • Viestejä: 1291
  • etelänhämyhaikara
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #62 : ma 12.02.2018, 19:12:53 »
Polleana ilmoittavat törpössä, että tököttiin ei ole käytetty eläinperäisiä tuotteita. 8)

Kuitenkin siis olivat käyttäneet dinosaurusperäistä öljyjalostetta tuotteen valmistukseen.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #63 : ma 12.02.2018, 21:13:24 »
Kai ne muovikuulat ovat kehonpesuaineissa, sellainen mielikuva minulle jäi. Enpä oikein usko että monikaan daami innostuisi ajatuksesta että kuorii kasvojaan muovikuulilla, mutta kainaloihinsa monet ovat valmiita tunkemaan mitä vain. Deodoranteistakin on ollut juttua että niissä olevasta alumiinista saattaisi saada syövän, kun se muistaakseni änkeytyy huokosista imusolmukkeisiin. (Käytän itse silti tuoksutonta roll-onia joka toinen päivä.)

Kasvojen suhteen kuorintavoiteet ovat kai lähinnä semmoisia hienohelmoja varten jotka eivät pysty puristelemaan naamaansa yökötystä tuntematta. Itse nuorempa säännöllisin väliajoin kävin sormin koko pärstän keskikaistaleen läpi, nykyään en enää jaksa oikein sitäkään. Eipä toisaalta noita mustapäitäkään mitenkään valtavin määrin ole. (Jotkut puristelevat toisten ihmisten finnejä, ja minusta ei taas siihen kyllä olisi, yök.)
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2505
  • Väärinajattelija
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #64 : ma 12.02.2018, 21:25:00 »
Teen kasvojen kuorinnan joka kerta suihkussa. Kuollut iho irtoaa veden pehmittämänä ilman ylimääräisiä aineita ihan vain sormilla hieromalla. Kuorintavoidetta olen käyttänyt ennen itseruskettavan voiteen käyttöä sääriin. Kuorintaa suositellaan, jotta itseruskettavan vaikutus olisi tasainen eikä siihen kuolleeseen ihokerrokseen tosiaan kannata rusketusvoidetta haaskata. Nyt en ole enää viitsinyt viileinä kesinä sitä itseruskettavaa käyttää lainkaan.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2568
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #65 : ti 13.02.2018, 20:33:09 »
Luonnon suojeleminen voi olla vaikeaa, mutta välillä luonto suojelee itseään:

"Etelä-Afrikan poliisi epäilee, että leijonalauma on tappanut ja syönyt todennäköisen salametsästäjän yksityisessä luonnonpuistossa maan koillisosassa Limpopon maakunnassa. Yksityinen puisto sijaitsee Etelä-Afrikan tunnetuimman luonnonpuiston, Krugerin luonnonpuiston, tuntumassa.

Salametsästäjäksi epäillyn vähäiset jäänteet löytyivät viikonloppuna.

– Vaikuttaa siltä, että uhri harrasti puistossa salametsästystä, kun leijonat hyökkäsivät ja surmasivat hänet. Leijonat söivät lähes koko ruumiin, sanoo Limpopon poliisin tiedottaja Moatshe Ngoepe.

Ladattu metsästyskivääri löytyi jäänteiden läheltä, mikä poliisin mukaan viittaa salametsästäjään. Uhrin henkilöllisyyttä ei kuitenkaan ole vielä pystytty todentamaan.

– Uhrin tunnistamisprosessi on meneillään. Tunnistaminen saattaa olla mahdollista, sillä uhrin pää löytyi paikalta, poliisin tiedottaja kertoo"

https://yle.fi/uutiset/3-10072184

Toivottavasti maistui, mikäli kyse oli tosiaan salametsästäjästä.

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1351
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #66 : ke 14.02.2018, 03:56:45 »
Leijonan syömä ihminen kieltämättä herättää vahingoniloista mielihyvää, mutta siinä on alistunut pohjavire.

Ihminen on kuorruttanut planeetan kauttaaltaan saastalla, jota kutsutaan myös teknosfääriksi. On täysin naurettavaa edes puhua luonnon suojelusta. Sellaista tapahtuu vain enää keinotekoisissa luontodokumenteissa, joista ihminen saa jonkinlaista helpotusta tunnontuskiinsa. Sekulaaria synninpäästöä. Kun ihminen keikaroi turhamaisten kiireiden keskellä, on helpottavaa avata TV ja katsella hetki leijonien käyskentelyä. Luonto on edelleenkin olemassa, ehkä. Mitä väliä.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #67 : ke 14.02.2018, 09:11:03 »
Toisaalta Esko Valtaojalla oli tässä joku vuosi jokin halleluujaa hihhuliheijaa -kiertua jolla korostettiin että mikään ei ole ollut paremmin kuin nyt ja kyllä se siitä. En tosin muista sanoiko hän luonnosta halaistua sanaakaan, mutta ainakin ihmiskunnan pärjäämisestä hän oli kovin vakuuttunut.

Iloisena joukkotuhoon?
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1351
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #68 : ke 14.02.2018, 09:17:59 »
Toisaalta Esko Valtaojalla oli tässä joku vuosi jokin halleluujaa hihhuliheijaa -kiertua jolla korostettiin että mikään ei ole ollut paremmin kuin nyt ja kyllä se siitä. En tosin muista sanoiko hän luonnosta halaistua sanaakaan, mutta ainakin ihmiskunnan pärjäämisestä hän oli kovin vakuuttunut.

Iloisena joukkotuhoon?

Kai Esko Valtaojalla on nupissa bitit sellaisessa asennossa, että hän tekno-optimisti, tai ainakin kirjoittaa kirjoja sellaisella asenteella.

Mielummin kuitenkin Valtaojan optimismi kuin maailman toiseksi vanhin ammatti, eli kulttuuripessimismi. Mutta minkäs teet.
« Viimeksi muokattu: ke 14.02.2018, 09:20:51 kirjoittanut Big Data Lenny »

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #69 : ke 21.02.2018, 13:50:00 »
Katselin boksista pois jonkun ikivanhan luontodokumentin, viimeinen osa jotain saalistajia käsitellyttä sarjaa. Tässä jaksossa käsiteltiin taas kerran ihmisen uhkaa eläinkunnalle, mutta jonkin verran edes yritettiin jotain myönteisiäkin vaihtoehtoja tarjota. Esim. Intiassa porukkaa on siirretty metsistä pois jotta tiikeri pääsisi lisääntymään. Sitähän ne ihmiset sitten tietysti siellä poraavat ja parkuvat että me ollaan tässä eletty sukupolvesta toiseen byääh. Mitähän ihmeen merkitystä sillä on missä nämä elävät, kun samaa pöpelikköä löytyy muualtakin. Plus jos he esim. vihaavat tiikereitä, niin parempihan heidän on muuanne muuttaakin. Eipähän tarvitse niiden kanssa enää törmäillä. Täkäläisittäin messevät massit noille muuttajille tarjottiinkin, tosin mainittiin myös että jossain oli suoritettu pakkosiirtoja mikä on sitten herättänyt pahaa verta.

Afrikassa olikos se masaikansan soturit tuon dokumentin mukaan toisinaan kokoontuvat yhteen hyppimään, pomppimaan ja uhoamaan, ja kun tarpeeksi on pompittu yläpystyä iskee vimma rynnätä tappamaan leijonia. Tätä yritettiin suitsia sillä että sekaan ripotellaan paikallisen taustan omaavia miehiä jotka yrittävät ylipuhua sotureita jättämään keikan väliin. Itse jäin ihmettelemään että miksi itselleen testosteronihuumaan hilluneille miehille anneta joku korvike. Eihän tarvitsisi kuin potkupallo nakata jätkien sekaan, niin jo olisi peli käynnissä ja saisivat riehuttua itsestään turhat energiat veks. Eipä kai sellaista kanssa olekaan jonka miehenpuolille ei kunnon pallopeli kelpaisi. Potkittava tai heiteltävä pallo, aivan sama, mutta kun saadaan kilpailla ja hillua niin se ilmeisesti tarjoaa miesväelle jotain olennaista.
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 3417
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #70 : ke 21.02.2018, 14:36:08 »
Itse jäin ihmettelemään että miksi itselleen testosteronihuumaan hilluneille miehille anneta joku korvike.

http://hairikot.voima.fi/wordpress/wp-content/uploads/2017/07/Jouha3-1000x560.jpg

Pitäisikö luontoa suojella luonnon itsensä takia vai ihmisen takia? Haittaako leijonia, jos ne kuolevat sukupuuttoon, koska ne eivät itse tiedä kuolevansa sukupuuttoon?

Onko se luonnonsuojelua vai ihmisten suojelua, kun ilman saastumista yritetään rajoittaa. Pari päivää sitten Hesarissa oli uutinen, jossa kerrottiin, että Suomi saastuttaa:

"Suomi on Pohjoismaiden pahin nokipölyä tuottava saastuttaja – Hiukkaset sairastuttavat ihmisiä ja sulattavat napajäätiköitä"

"Suomen päästöt ovat Pohjoismaiden suurimmat, ja ne tulevat ennen muuta puun pienpoltosta – takoista ja saunan kiukaista."

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005574026.html

Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma: (puun polttamista lisättävä)

"Puuenergian kestävään enimmäistasoon pääseminen edellyttää myös markkinahäiriöiden poistamista, korjuutekniikan kehittämistä ja toimivaa logistiikkaa."

..."puun tarjonta on nykyisin vaihtelevaa ja logistiikkaa olisi parannettava, jotta puun osuutta voitaisiin kasvattaa ilman epävarmuutta hinnoista tai toimituksista."

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #71 : ke 21.02.2018, 14:44:52 »
Kaiketi lähtisin siitä että mikä on suuremman kokonaisuuden etu ja hyödyttää mahdollisimman montaa lajia. Kuten taisin jokin aika sitten mainita, köyhtyi koko Yellowstone kun sudet tapettiin pois. Wapitit tms. järsivät pajut pois ja majavat sekä linnusto katosivat alueelta.

Jos on epäselvää miten ympäristölle käy, lienee parempi olla poistamatta alkuperäislajia tai tuomatta vieraslajia.

Kaikkein eniten luonto tietysti hyötyisi jos ihminen kuolisi sukupuuttoon. Mutta entä jos meidän osamme elämän näytelmässä onkin toimia elämän levittäjänä muille planeetoille? Olemme sperma? Näin ollen en poistaisi ihmistä yhtälöstä. Mutta sisäsiistiksi ihmisen pitäisi oppia. Ottamaan muutkin lajit huomioon.
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa RGR

  • Konkari
  • Viestejä: 1291
  • etelänhämyhaikara
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #72 : ke 21.02.2018, 17:19:15 »
Voi Antero minkä teit! Nyt puoli maapalloa ryntää pohjoiseen Lappiin ja tallaa maisemat pilalle, paskoo nurkkiin ja aiheuttaa kylpylähotellilasi-igluboomin joka peruuttamattomasti pilaa pohjoisen luonnon.

Miljoonaa turistia ei Lappi kestä, se on varma. Parempi olla vain hiljaa onnellinen, eikä kertoa muille.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005576795.html?ref=rss

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 3417
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #73 : ke 21.02.2018, 17:30:40 »
Mutta entä jos meidän osamme elämän näytelmässä onkin toimia elämän levittäjänä muille planeetoille? Olemme sperma? Näin ollen en poistaisi ihmistä yhtälöstä. Mutta sisäsiistiksi ihmisen pitäisi oppia. Ottamaan muutkin lajit huomioon.

Levittämisen olisi syytä tapahtua mahdollisimman pian niin kauan kuin ihmiskunnan älykkyys ja yhteistyökyky vielä riittää avaruusmatkojen toteuttamiseen. Kun keskimääräinen älykkyys on alentunut parikymmentä pistettä, voidaan unohtaa niin avaruuslennot kuin muukin huipputekniikka. Sen jälkeen ihmiset hakkaavat puunuijilla toinen toisiaan kaatopaikalla, mikä on älykkäintä mihin ihmiskunta tuolloin enää pystyy.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #74 : ke 21.02.2018, 22:49:30 »
Moneenkohan kertaan kaikki paska oikein pitää testata?

"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 2244
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #75 : pe 23.02.2018, 01:12:57 »
Kaiketi lähtisin siitä että mikä on suuremman kokonaisuuden etu ja hyödyttää mahdollisimman montaa lajia. Kuten taisin jokin aika sitten mainita, köyhtyi koko Yellowstone kun sudet tapettiin pois. Wapitit tms. järsivät pajut pois ja majavat sekä linnusto katosivat alueelta.

Jos on epäselvää miten ympäristölle käy, lienee parempi olla poistamatta alkuperäislajia tai tuomatta vieraslajia.
Lisäksi kalatkin hävisivät vedestä. Pajukot kun tarjosivat varjoa joen rannoille. Olisikohan ollut niin, että kalanpoikaset tarvitsevat suojaisia paikkoja, vai oliko se niin, että majavien tekemät padot olivat hyväksi kalakannoille ja kun majavat hävisivät, hävisivät kalatkin?

Joka tapauksessa susien palauttaminen tuohon ekosysteemiin toivat takaisin niin pajut, majavat, linnut, kuin kalatkin, ja toisaalta harvensivat liian suuriksi paisuneita hirvieläinkantoja.
« Viimeksi muokattu: pe 23.02.2018, 02:22:58 kirjoittanut kertsi »

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #76 : su 04.03.2018, 09:06:33 »
https://gekkonen.com/katso-24-kuvaa-siita-milta-maailma-nayttaisi-jos-elaimet-ja-ihmiset-vaihtaisivat-paikkaa/

Ihminen on ravintoketjun huipulla, mutta mitä jos asiat olisivatkin toisin? Nämä kuvat pistävät miettimään!
Tekee pahaa katsoa noita kuvia, ja tätä videotakin:
Spirit Of Unbounded

Lainat toisaalta.

Tuli tässä mieleeni että mitä olennaista arvoa tai hyötyä palvelee se että amerikkalaiset lapset laitetaan koulussa leikkelemään sammakoita (jos fiktioon on luottaminen, ja kaippa he todella noin tekevät kun se on niin monessa tv-sarjassa jne. ollut). Sammakon leikkelemällä oppii vain sammakon lihaksista ja elimistä, mutta mitä sillä tiedolla tekee? Eikö lapset kannattaisi laittaa leikkelemään ennemmin ihmisruumista?

Tämähän ei tietenkään kristilliseen katsomukseen sovellu, kun ruumista ei saa kauheasti käsitellä että se voi tuomiopäivänä pompata haudastaan mahdollisimman intaktina. Jotkut lahkolaisethan kieltävät omaisensa ruumiinavauksenkin tältä pohjalta...

Mutta se että sammakkoja saa hyödyttömästä syystä leikellä (eli ne on tapettu melkoisen turhaan) tarkoittaa sitä että lapset raaistetaan järjestelmällisesti jo nuorella iällä mieltämään eläimet pelkkinä käyttöesineinä. Sikäli mikäli metsästys on USA:ssa erityisen suosittu harrastus, niin sehän tietenkin viimeistelee tuon hankkeen näppärästi.

Ja ei, minulla ei edelleenkään ole mitään metsästystä vastaan, koska onhan se luonnossa elänyt eläin saanut edes elää siellä luonnossa sen lyhyen elämänsä, mutta on hyvä välillä miettiä näitä mekanismeja joilla ihmiset opetetaan ajattelemaan että eläimen ja ihmisen välillä on jokin erityinen ero jolla perusteella ihminen saa päättää eläinten elämästä ja kehosta jne.
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #77 : pe 06.04.2018, 09:52:50 »
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/25/raakku-suomen-vanhin-elain-on-kuolemassa-sukupuuttoon

Jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa. Pelastustoimiin on nyt ryhdytty ja Konnevedellä Keski-Suomessa raakkuja kuntoutetaan tutkimuslaitoksessa.
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa Saares

  • Konkari
  • Viestejä: 1494
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #78 : pe 06.04.2018, 10:06:57 »
Luttojoella 60-luvulla näin lähes metrin korkuisen raakkukuorikasan.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2568
Vs: Luonnon vaikea suojelu
« Vastaus #79 : su 08.04.2018, 15:55:00 »
Luttojoella 60-luvulla näin lähes metrin korkuisen raakkukuorikasan.

Näitä kuulemma tosiaan löytyi vähän sieltä sun täältä itäisestä Lapista. Nykyään ei saa ilmeisesti edes poimia matkamuistoksi muinaista raakunkuorta - suojelumääräykset ovat niin tiukkoja.

Raakun tulevaisuus näyttää synkältä, sillä monin paikoin Itä-Lapissakaan lisääntyminen ei suju entiseen malliin. Yksi syy saattaa olla isäntälajien puute. Raakun - kuten monen muunkin simpukan - toukkavaihe elää näet loisena kalan kiduksissa. Raakun isänniksi kelpaavat ainakin taimenen ja lohen jokipoikaset. Jälkimmäisiä ei Saariselän seudun joissa ole ollut kymmeniin vuosiin. Paitsi Kemijokeen ja sen latvahaaroihin lohi nousi myös koilliseen Jäämereen laskeviin jokiin, Luttoon, Suomuun, Jauruun ja erityisesti Nuorttijokeen. Tulomajoen voimalan rakentamisen (oli muuten ensimmäisiä suomalaisia projekteja Neuvostoliitossa) jälkeen ei lohta enää ole noussut. Ehkä taimen ei yksinään ole riittävä?

Raakkuja on ollut monin paikoin Etelä-Suomessakin. Mustion- eli Karjaanjoessa sinnittelee vielä jonkinmoinen kanta, joka ei kylläkään ole isäntien puutteessa lisääntynyt vuosikymmeniin. Erittäin luettavassa kirjassaan Seitsemän tuntia erämaata Valter Keltikangas kertoo, että:

"Eurajoki on vanhimpia tunnettuja helmijokia. Toivo Vuorelan mukaan Lavilan kartanon vouti lähetti vuonna 1690 sieltä yli meren, ilmeisesti Ruotsissa asuvalle isännälleen, 28 helmeä. Kallein niistä oli kuitin mukaan kuuden taalarin arvoinen. Pyytäjien luettelosta selviää, että helmiä saatiin pitkin Eurajokea ja joen yläjuoksulta mainitaan saantipaikkana Kiukaisten Panelian kylä.

"Helmikuumeen" aikana noin viisikymmentä vuotta sitten sukellusvälinein varustetut pyytäjät tyhjensivät Eurajoen raakuista niin tarkoin kuin taisivat. Tuoreena uutisena (kirja on vuodelta 1977) voin nyt mainita, että joessa suoritettujen ruoppausten yhteydessä pohjasta on noussut raakkuja ja niissä on ollut muutama kaunis helmi."


Suomessa helmenpyynti oli kai perinteisesti aika vähäistä. Itä-Karjalassa sen sijaan sitä harjoitettiin paljon, ja vienalaiset kävivät myös Suomessa pyyntiretkillään.