Luonnon vaikea suojelu

[Renttu]

Eli oikeastaan laivojen vaikutus ilmastoon ei niin kovin suuri olekaan kokonaisuutta ajatellen. Ikään kuin toimittajan mielessä ilmansaasteet ja kasvihuonepäästöt olivat yksi ja sama asia. Näin ei ole.

Mutta kyllä saisivat jo siirtyä puhtaampaan polttoaineeseen.

Ja Suomen vaikutus ilmastoon on vielä mitättömämpi. Mutta ei täälläkään pidä turhaan saastutella.

Suomea on syytetty metsien avohakkuista, mutta eiköhän juttu ole niin, että uudelleen kasvavat metsät ovat itse asiassa mitä parhaita hiilinieluja. Tämäkin on vain yksi aspekti, josta pitäisi selvitellä enemmän. Myönnän auliisti, että en tiedä riittävästi.

[urogallus]

Typen vaikutusta on kyllä pidetty aluksi marginaalisena, mutta sitä se ei uusien tutkimusten mukaan ole. Ilmastonmuutos on äärimmäisen monimutkainen prosessi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Juu, niin vaikuttaa. Typpipäästöt ovat suuri ongelma, mutta niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus ei ole ollenkaan pahin niiden vaikutuksista. Viimeisen sadan vuoden aikana Etelä-Suomessa ovat metsätyypit muuttuneet pykälän verran rehevämpään suuntaan. Yksi syistä on juurikin typpilaskeuman lisääntyminen, koska typen saanti on Suomessa tärkein kasvien kasvua rajoittava tekijä. Muita ovat ilmaston  lämpeneminen ja perinteisten metsänkäyttötapojen loppuminen (kaskeaminen, metsälaidunnus).

Epäilen, että yhtälössä ei edes ole mukana kaikkia laivaliikenteen vaikutuksia saati, miten paljon meriin dumpataan laivoista laittomasti jätteitä - myös supermyrkkyjä. Olen laittanut ketjuun jo aiemmin linkkejä siitä, mitä muita vaikutuksia merien happamoitumisella ja jopa syvänmeren pohjakerrosten kuolemalla on. Kaikkia vaiktuksia ei välttämättä osata edes ennakoida. Eihän tässä parhainkaan alan tutkija ole kategorisesti täysin jyvällä, mitä kaikkea tuleman pitää.

Ei ole ei. Mutta eivätpä maaliikenteenkään pakokaasupäästöt ole ollenkaan itsestäänselvästi suurin sen aiheuttamista ympäristöhaitoista.

Vertaillaanpa huumorin vuoksi maaliikennettä ja vesiliikennettä. Muutamia pointteja:
-infraa maaliikenne vaatii enemmän 
  *toisaalta satamien rakentaminen ja väylien ruoppaus on likaista hommaa, ja niissä helposti häiritään ihmistoiminnan aiemmin myrkyillä
   maustamia sedimenttejä
-vesiliikenne kuljettaa mm. laivojen painolastitankeissa vieraslajeja uusiin ympäristöihin; maaliikenteen synnit tässä suhteessa lienevät marginaaliset
-suorat vaikutukset luonnonvaraisiin eliöihin
  *maantiet rikkovat elinympäristöt, ja jotkut eläimet ovat hyvin alttiita liikenneonnettomuuksille
  *laivat häiritsevät ja tappavat lähinnä valaita; jotkut lajit ovat hyvin haavoittuvaisia, useimmat ilmeisesti eivät
-ilmansaasteet: maaliikenteen volyymi on suurempi, mutta vesiliikenteen polttoaine on likaisempaa
  *oletettavasti laivojen päästöihin olisi helppo puuttua, koska yksiköitä on vähemmän ja ne ovat paljon suurempia
  *autojen renkaat saastuttavat myös, ja ne saattavat olla yksi pahimmista mikromuovin lähteistä

Vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa, koska maantieliikenne ja konttilaivaliikenne ovat elimellisesti yhteydessä. Toista ei olisi ilman toista; jos ei olisi henkilöautoja, ei olisi nykyisen kaltaista tieverkkoa. Jos ei olisi tieverkkoa, ei olisi myöskään rekkaliikennettä. Jos ei olisi rekkaliikennettä, ei olisi konttilaivoja. Ja konttiliikenne on juuri se, minkä varassa kulutusyhteiskunta elää.

[Renttu]

^
Renkaista irtoava mikromuovi on ilmeisesti isohko ongelma, sitäkin kulkeutuu lopulta paljon meriin. Vaan loputtoman krääsän tuottaminen maailman konttiliikenteessä turuille ja toreille kuljetettavaksi on se, mitä pitäisi myös suitsia. Kulutushyödykkeisiin bisneksensä perustavat yritykset ja korporaatiot tulisi pakottaa suunnittelemaan tavaraa, joiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Nythän varsinkin kulutuselektroniikassa krääsää suunnitellaan tahallaan niin, että se menee rikki parissa vuodessa. Pelikonsolit, pilvipalvelut, kryptovaluutan louhinta... Kaikki hirveitä energiasyöppöjä.

Greenpeacen mukaan suurimmat muovijätteentuottajat ovat muistakin ongelmayhteyksistä tutut Coca-Cola, Pepsi ja Nestle (channelnewsasia.com).

Aasiassa hyvää länsimaista tupakkaa saa naurettavan halvalla, ja paikalliset röpömerkit ovat vieläkin halvempia. Limsat ja oluet ovat halvempaa, kuin vesi. Muovipusseihinhan maailmalla siirryttiin sen jälkeen kun jengi alkoi itkeä, että paperipussien takia hakataan metsää. Lasipulloista luovuttiin muovin ja alumiinin hyväksi. Silti, kaikissa muissa länsimaissa kierrätetään tyhjät tölkit ja pullot, paitsi Yhdysvalloissa. Suomessahan kierrätysprosentti on erittäin hyvä.

[urogallus]

Suomea on syytetty metsien avohakkuista, mutta eiköhän juttu ole niin, että uudelleen kasvavat metsät ovat itse asiassa mitä parhaita hiilinieluja. Tämäkin on vain yksi aspekti, josta pitäisi selvitellä enemmän. Myönnän auliisti, että en tiedä riittävästi.

Älä välitä. Ei tiedä kukaan muukaan.

Joitain äkkiä mieleen tulevia juttuja:

Avohakkuun jälkeen metsämaa pysyy jonkin aikaa (riippuu tilanteesta - luulen, että noin 10-20 v tapauksesta riippuen) hiilen lähteenä, kun hiiltä ei vielä paljoa sitoudu kasvillisuuteen ja esim. sammalet ja hakkuutähteet lahoavat. Lyhyellä aikavälillä hakkuut siis lisäävät päästöjä.

Periaatteessa ilman ihmisvaikutusta kasvavan metsän puuston kokonaismäärä kasvaa noin sata vuotta, jonka jälkeen se pysyy samana tai hyvin hitaasti laskee. Mitä karumpi maa ja pohjoisempi sijainti, sitä kauemmin tämän tasapainotilan saavuttaminen kestää. Mutta hyvin suuri osa metsän sitomasta hiilestä ei sijaitse puissa vaan pohjakerroksessa, sammalissa ja jäkälissä. Sammalkerroksen kasvu jatkuu vielä pitkään puumäärän kasvun tyrehtymisen jälkeen. Erityisesti jossain metsälappilaisissa metsissä runkopuuta voi olla korkeintaan reilu 100m2/ha, mutta kunttakerros voi olla muutaman kymmenen sentin vahvuinen. Jos siis hehtaarilla on 100m2 puuta ja 2000m2 kangasturvetta, niin kummassa on enemmän hiiltä? Oletan, että turpeessa, vaikka puu paljon tiukempaa tavaraa onkin. Ja kun kuutioita pyöritellään, niin kannattaa tosiaan muistaa, että esim. koivu on 30-40% tiheämpää kuin kuusi, ja mänty on jostain siltä väliltä kasvunopeudesta riippuen. Kuutiot eivät siis ole samanarvoisia - eivät edes aina silloin, kun on kyse samasta puulajista.

Ja kun ilmastovaikutuksista puhutaan, ei voida unohtaa albedoefektiä eli sitä, kuinka paljon maa imee itseensä auringon valoa. Oletan, että tässä suhteessa hakkuuaukea on parempi kuin lehtimetsä, ja kaikkein pahin eli lämmittävin on havu- ja eritoten kuusimetsä. Lumitalvena paljaaksi hakattu maa heijastaa huolella kevättalven auringon pois.

Suot ovat kokonaan oma juttunsa. Niitä olen joskus käsitellytkin, mutta pitää varmaan vielä palata aiheeseen!

[urogallus]

Suomessahan kierrätysprosentti on erittäin hyvä.

Muistan lukeneeni, että 80-luvulla keskiverto kaljapullo kiersi 20 kertaa. Aika huikea saavutus, kun ottaa huomioon ajan asenteet ja sen, kuinka vaarallista pienen olutpullon onkaan seikkailla pahassa maailmassa...

[Renttu]

Muistan lukeneeni, että 80-luvulla keskiverto kaljapullo kiersi 20 kertaa. Aika huikea saavutus, kun ottaa huomioon ajan asenteet ja sen, kuinka vaarallista pienen olutpullon onkaan seikkailla pahassa maailmassa...

Oho! Minä muistan 1990-luvun alusta, kun harrastimme sellaistakin ääliömäisyyttä, että heittelimme tyhjiksi juomamme olutpullot aina rikki erääseen kivipaateen. Porukassa oli useita kymmeniä, joten siinä kertyi nopeasti pieni lasivuori. En muista, kuka sai päähänsä aloittaa touhun mutta puuhassa oli surkuhupaista sekin, että useimmat polttivat tupakkaa. Monilla oli senkin vuoksi krooninen rahapula, jolloin piruparat joutuivat välillä etsimään jostain tyhjiä pulloja, että saisivat ostettua tupakkia!

Tupakannatsat ovat myös hankala ympäristöongelma.

[urogallus]

Tupakannatsat ovat myös hankala ympäristöongelma.

Toisaalta tupakointi lyhentää elinajanodotetta, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia. Kokonaisvaikutusten arviointi on vaikeaa!

[Valdemar Ala-Tuuhonen]

Tupakannatsat ovat myös hankala ympäristöongelma.

Toisaalta tupakointi lyhentää elinajanodotetta, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia.

Erityisen ympäristöystävällistä oli Vihreä Nortti, jota ei valitettavasti enää saa myydä.

JvQ.

[Renttu]

Toisaalta tupakointi lyhentää elinajanodotetta, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia. Kokonaisvaikutusten arviointi on vaikeaa!

Naurankin, että se keuhkosyöpä tai sepelvaltimotauti on kovalla työllä ja rahalla maksettu, ja alkoholia ja tupakkaa runsaasti kuluttavat ovat veronmaksajien aatelia. Mikäli toiminta olisi terveydenhuollon kustannusten kautta valtioille tappiollista, tupakka olisi sanktioitu jo ajat sitten. Tällä hetkellä maailman kessusta jotain 2/3 palaa Aasiassa, länsimaissa hyvä tulonlähde on hiipumaan päin. Sähkötupakka on parasta, mitä tupakanvieroittamisen vaikealla saralla on keksitty. Tupakka on siinä kyllä harhaanjohtava termi, silä lopputuote on lähinnä vesihöyryä.

[kertsi]

Lebensraumin suhteen, kyllä. Euroopan väestö kuitenkin vanhenee nyt siihen tahtiin, että suuri harvesteri muuttaa tilanteen. Korkeilla paikoilla on päätetty kannustaa ja ohjailla sitä, että kansojen ja etnisyyksien sekoittuminen on tulevaisuutta. Aihetta on käsitelty myös muutamilla käymilläni kursseilla, ja lähdemateriaaleissa on osin karua luettavaa näistä visioista. Osa visionääreistä ilmeisesti kuvittelee keksineensä pyörän uudelleen, vaikka koko maailmanhistoria kertoo muuta. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, Euroopassakin on käyty ensin satoja vuosia sotia, että tilanne on asettunut modernien kansallisvaltioiden tasolle. Euroopan maiden rajat noudattavat erittäin pitkälle eri kansojen luonnollisia asuinseutuja. Jos Afrikan mantereesta ja sen kolonisoinnista täytyy jotain sanoa niin se, että pitkäkestoisin valkoisen miehen taakka luotiin piirtelemällä Afrikan maiden rajat sen kansojen ja heimojen asuinalueista piittaamatta. Sama kuin piirrettäisiin vaikkapa Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa kaikkien valtioiden halki uusi alue, jossa tämä etninen sekamelska muodostaisi uuden arktisen valtion. Se olisi kaikkien edellä mainittujen yhteistä aluetta yhteisine resursseineen. Jatkuva räkky sielläkin olisi niin kauan, kunnes jokin taho tai liittouma saisi muista niskalenkin. Se on ihmisen luonne. Me olemme laumaeläimiä ja siten myös erittäin reviiritietoisia, eikä ihminen pääse "me vastaan muut" -ajattelusta koskaan mihinkään.

Kiinnostavaa analyysia, mutta pieni tarkennus tuohon boldaamaani. Vaikka sinänsä onkin totta, että ihminen on sekä laumaeläin että territoriaalinen eläin, niin ei laumaeläimen luonto mitenkään automaattisesti aiheuta territoriaalisuutta, vrt. vaeltavat gnu-laumat Afrikan tasangoilla, vrt. kala- tai lintuparvet. Ja on olemassa myös territoriaalisia erakkoja, esimerkiksi jaguaari.

(Neandertalilaisilla muuten taisi olla suuremmat reviirit kuin anatomisesti moderneilla ihmisillä, johtuen neandertalilaisten ruokavaliosta, joka oli paljon lihapitoisempi kuin meikäläisillä. Tällä on selitetty laumakokojen eroja, reviirin pitää olla tarpeeksi laaja elättääkseen lauman yksilöt, ja lihansyöjillä se merkitsee isompia reviirejä. Vaikka voi eroja selittää myös aivojen erilaisuudella *), isoissa laumoissa tarvittaneen enemmän kognitiivista kapasiteettia ja hyvää muistia, ainakin kädellisillä, vrt. Etiopian ylängöillä elävät ja kädellisten joukossa älykkäiksi luokitellut tselada-paviaanit, joiden laumoissa on satoja yksilöitä.)

Kivikaudella joka viideskymmenes sai kivikirveestä kalloonsa, ja alkukantaisissa heimoissa heimosodat niittivät nuoria miehiä kuin heinää, ja niittävät vieläkin joissain maailman kolkissa, vaikka yhä vähenevissä määrin. Nykyään Suomessa kuolee vain noin satakunta ihmistä vuodessa lajitoverinsa tappamana. Jostain syystä elämme ihmiskunnan historian rauhanomaisinta aikaa. Tässä valossa lajitovereitaan tappavan petoeläimen luonne ehkei ole ihan niin kiveen hakattu että voisi puhua ihmisluonnosta. Onhan kannibalismikin jo aika katoavaa kansanperinnettä maailman joka kolkassa.

---
*) tiedä sitten kuinka laadukas tutikmus tämä oli:
Yle: Neanderthalin ihmisen sukupuuton syy selvisi - liian suuret silmät  Tutkijoiden mukaan neanderthalin ihmisen silmät kehittyivät niin suuriksi, että näköhavaintojen käsittely vei liian paljon aivokapasiteettia. Tämä esti esimerkiksi ryhmätyötaitojen kehittymisen.

[urogallus]

Nykyään Suomessa kuolee vain noin satakunta ihmistä vuodessa lajitoverinsa tappamana. Jostain syystä elämme ihmiskunnan historian rauhanomaisinta aikaa. Tässä valossa lajitovereitaan tappavan petoeläimen luonne ehkei ole ihan niin kiveen hakattu että voisi puhua ihmisluonnosta. Onhan kannibalismikin jo aika katoavaa kansanperinnettä maailman joka kolkassa.

Ihminen on tällä hetkellä kovin kesytetty niin hyvässä kuin pahassakin. Ja nykyinen elämäntapamme on joka suhteessa riippuvainen luonnonvarojen liikakäytöstä, eikä siten voi jatkua tällaisena. Todennäköisesti tuleva jälkifossiilinen aika on nykyaikaa vähemmän säännelty ja väkivaltaisempi. Henkirikoskuolleisuus ei varmaankaan nouse ihan metsästäjä-keräilijämäisiin lukuihin, mutta vuosien 1700-1850 tasoille ehkä, ja silloin se oli paljon nykyistä korkeampi.

Muuten: henkirikoskuolleisuus väheni 1800-luvun lopulla todella nopeasti ja oli alhaisimmillaan 1950-luvulla. Sotien jälkeisenä aikana oli muutaman vuoden piikki ylöspäin, mutta se jäi lyhytaikaiseksi. Sotien raaistava vaikutus ei siis ollut niin pitkäkestoinen kuin usein kuvitellaan. 1970-luvulla henkirikosten määrä nousi lyhyessä ajassa huomattavasti.

[Laika]

Vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa, koska maantieliikenne ja konttilaivaliikenne ovat elimellisesti yhteydessä. Toista ei olisi ilman toista; jos ei olisi henkilöautoja, ei olisi nykyisen kaltaista tieverkkoa. Jos ei olisi tieverkkoa, ei olisi myöskään rekkaliikennettä. Jos ei olisi rekkaliikennettä, ei olisi konttilaivoja. Ja konttiliikenne on juuri se, minkä varassa kulutusyhteiskunta elää.

...ja jos ei olisi tuotantolaitoksia, ei olisi rekkaliikennettä, ja jos ei olisi maatalouden perustuotantoa, ei olisi tuotantolaitoksia, ja jos ei olisi kaivoksia, ei olisi maatalouden perustuotantoa...

Tuo kaikki on kiteytettävissä siihen, että ihmiset kuluttavat liikaa ja on liikaa ihmisiä, jotka tuottavat kuluttajille. Siksi toisessa ketjussa jaoin nuo ilmiöt johdannaiskysymyksiin ja varsinaisiin kahteen ydinkysymykseen. Aina kun yksi pala ketjusta yritetään muuttaa ympäristöystävälliseksi, muistetaan äkisti että ketjun linkkiä edeltävä palanen on edelleen vahingollinen, ja sekin pitäisi muuttaa. Tätä voi jatkaa niin pitkälle kuin tekninen ymmärrys riittää, mutta helpompi olisi säädellä kuluttavien ihmisten lukumäärää kuin kokonaisia tuotantoketjuja. Kyllä ne tekniset ratkaisut kulkevat keskustelussa rinnalla hyvästä syystä, ja eri alojen erityisasiantuntijat varmaan niitä jopa pohtivat kukin tahollaan. Siinä on insinööreille ihan tarpeeksi hommaa tuleville vuosille, eikä riitäkään.

Ei ihme jos ihmiset kokevat epätoivoa näiden asioiden parissa, kun niitä yritetään ratkaista pelkästään teknologisilla taikatempuilla, ja suurin osa ihmisistä ei voi ymmärtää puheena olevaa tekniikkaa tai sen rajoituksia.

[urogallus]

Aina kun yksi pala ketjusta yritetään muuttaa ympäristöystävälliseksi, muistetaan äkisti että ketjun linkkiä edeltävä palanen on edelleen vahingollinen, ja sekin pitäisi muuttaa. Tätä voi jatkaa niin pitkälle kuin tekninen ymmärrys riittää, mutta helpompi olisi säädellä kuluttavien ihmisten lukumäärää kuin kokonaisia tuotantoketjuja. Kyllä ne tekniset ratkaisut kulkevat keskustelussa rinnalla hyvästä syystä, ja eri alojen erityisasiantuntijat varmaan niitä jopa pohtivat kukin tahollaan. Siinä on insinööreille ihan tarpeeksi hommaa tuleville vuosille, eikä riitäkään.

Jevonin paradoksi. https://en.wikipedia.org/wiki/Jevons_paradox

Eli kun prosessia hiotaan tehokkaammaksi niin raaka-aineiden kokonaiskulutus nousee!

Hyvä esimerkki tehokkuuden vaikutuksesta luonnossa on maatalous. Maatalousympäristössä elävien eläinten määrä on romahtanut viimeisen 50 vuoden aikana. Nyt ei puhuta pelkästään muuttohaukoista* vaan ihan kaikista otuksista aina pienistä lentävistä hyönteisistä maan matosiin. Mutta mihinpä niitä tarvittaisiin - kun pölyttäjät katoavat ne voidaan aina korvata pikkuruisilla droneilla.** Härvelikratian voittoa ei voi estää!


*Muuttohaukat vetivät 50-60-luvuilla liikaa MrKatin urheilujuomaa eli DDT:tä. Muuttohaukan kanta ei ole toipunut vieläkään tästä, ja Etelä-Suomeen ei pesiviä pareja kannata odottaa vuosikymmeniin.

**En keksinyt itse tuota ideaa pölytysdroneista: https://www.roboticsbusinessreview.com/agriculture/pollination-drones-assist-ailing-bees/
Tyhmempi voisi kuvitella, että kannattaisi parantaa ihan luonnollisten pölyttäjien elinolosuhteita. Fiksumpi tietää, että tekniset ratkaisut ne on jotka rahaa tuo, oli niissä järkeä tai ei!

[Renttu]

Ilmastopaneelin asiantuntijoilla meni kohtuuttomasti aikaa siihen, että sanomansa saatiin muotoiltua poliittisesti mahdollisimman korrektiin asuun. Vastaavasti poliitikot muotoilevat jutskia vieläkin korrektimmiksi ilmauksiksi kansalle, ettei vene hankkiutuisi heilumaan.

Vuosina 2012-2014 tulleessa amerikkalaisessa tv-sarjassa The Newsroom tavallaan kerrottiin amerikkalaisille, miten asiat oikeasti ovat. Onneksi se oli vain fiktiivinen tv-sarja, joten ei seuraavaa kannata ottaa tosissaan... Vai kannattaisiko sittenkin? Klippi kestää viisi minuuttia, mutta on katsomisen arvoinen. Jos ei ole vielä saanut, se sisältää myös päiväannoksen verran mustaa huumoria:

Newsroom Climate change (Youtube).

[Valdemar Ala-Tuuhonen]

Ilmastopaneelin asiantuntijoilla meni kohtuuttomasti aikaa siihen, että sanomansa saatiin muotoiltua poliittisesti mahdollisimman korrektiin asuun. Vastaavasti poliitikot muotoilevat jutskia vieläkin korrektimmiksi ilmauksiksi kansalle, ettei vene hankkiutuisi heilumaan.

Vuosina 2012-2014 tulleessa amerikkalaisessa tv-sarjassa The Newsroom tavallaan kerrottiin amerikkalaisille, miten asiat oikeasti ovat. Onneksi se oli vain fiktiivinen tv-sarja, joten ei seuraavaa kannata ottaa tosissaan... Vai kannattaisiko sittenkin? Klippi kestää viisi minuuttia, mutta on katsomisen arvoinen. Jos ei ole vielä saanut, se sisältää myös päiväannoksen verran mustaa huumoria:

Newsroom Climate change (Youtube).

Lisää uutisia myöhemmin.... eli noin kolmen tunnin kulttua 4-kategorian hurrikaani Michaelin keskus iskee Floridan luoteisrannikolle ja tuulet puhaltavat yli 60 metrin sekuntivauhtia. Se on melkoista haipakkaa.... Trumps, trumps,....


JvQ.

[urogallus]

Ilmastopaneelin asiantuntijoilla meni kohtuuttomasti aikaa siihen, että sanomansa saatiin muotoiltua poliittisesti mahdollisimman korrektiin asuun. Vastaavasti poliitikot muotoilevat jutskia vieläkin korrektimmiksi ilmauksiksi kansalle, ettei vene hankkiutuisi heilumaan.

Sehän tässä naurattaa, katkerasti tosin, että jos ilmastotieteilijät valehtelevat niin he valehtelevat toiseen suuntaan kuin denialistit väittävät. Konsensus käsittääkseni on, että asiat ovat aivan helvetin huonosti, mutta sitä ei oikein uskalleta sanoa kansalle.

En tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Oma veikkaukseni on, että ilmasto ei tule muuttumaan niin nopeasti kuin mallit tällä hetkellä näyttävät. En voi valitettavasti perustaa veikkaustani muuhun kuin perstuntumaan ja sisäiseen, syvalle haudattuun ja melkein käyttämättömään optimismiini.

[Renttu]

Sehän tässä naurattaa, katkerasti tosin, että jos ilmastotieteilijät valehtelevat niin he valehtelevat toiseen suuntaan kuin denialistit väittävät. Konsensus käsittääkseni on, että asiat ovat aivan helvetin huonosti, mutta sitä ei oikein uskalleta sanoa kansalle.

Aiempi toteamukseni oli käytännön lyhennelmä tästä viime viikonloppuna lukemastani uutisesta: Climate scientists are struggling to find the right words for very bad news (theage.com).

En tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Oma veikkaukseni on, että ilmasto ei tule muuttumaan niin nopeasti kuin mallit tällä hetkellä näyttävät. En voi valitettavasti perustaa veikkaustani muuhun kuin perstuntumaan ja sisäiseen, syvalle haudattuun ja melkein käyttämättömään optimismiini.

Eipä tiedä tarkkaan kukaan muukaan, mutta itse olen tilanneseurannan perusteella sitä mieltä, että muutokset alkavat nopeammin, kuin (Julkisesti) on ennakoitu ja ennakoidaan. Erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana on saanut säännöllisesti lukea semmoisia "Oho, prosessi onkin nopeampi kuin aiemmat laskennalliset mallit antoivat olettaa" -uutisia. Parin vuoden välein on julkaistu uutisia, joissa prosessi eteneekin taas aiempaa mallia nopeammin.

Pakolaisvyöryihin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin resurssisotiin tulisi varautua jo täyttä päätä. Jos olisi minusta kiinni, pykättäisiin jo ensimmäistä salpalinjaa Välimerelle, siitä seuraavaksi Saksan ja Ranskan eteläisten rajojen tasolle (Balkanilta halki läntisen Euroopan aina mereen asti), ja kolmas pohjoismaiden tasalle, Tanska-Ruotsi-Suomi. Suomella vielä Venäjänkin vastainen raja puskuroitavana... Modernin teknologian ansiosta tämä ei kuitenkaan edellyttäisi niin suuria miesvahvuuksia rajoilla, kuin voisi ehkä helposti luulla. Drooneja ilmaan, ja rajavyöhykkeille liiketunnistimin toimivia ansoituksia, jotka eivät kuitenkaan vahingoittaisi metsän eläimiä. Esimerkiksi liiketunnistuksesta päälle pärähtävät, laajasti haravoivat ja sokeuttavat lasersäteet voisivat olla toimivia. Ei lähde henki, mutta näkö kyllä lähtee. Sen jälkeen sopii hortoilla rajametsissä ja soissa. Tietysti tästä kaikesta olisi varoitukset paljon ennen, ennen kuin alkaa tapahtua. Että omalla vastuulla todellakin sitten, tervetuloa koittamaan...

[Socru]

Ilmastopaneelin asiantuntijoilla meni kohtuuttomasti aikaa siihen, että sanomansa saatiin muotoiltua poliittisesti mahdollisimman korrektiin asuun. Vastaavasti poliitikot muotoilevat jutskia vieläkin korrektimmiksi ilmauksiksi kansalle, ettei vene hankkiutuisi heilumaan.

Sehän tässä naurattaa, katkerasti tosin, että jos ilmastotieteilijät valehtelevat niin he valehtelevat toiseen suuntaan kuin denialistit väittävät. Konsensus käsittääkseni on, että asiat ovat aivan helvetin huonosti, mutta sitä ei oikein uskalleta sanoa kansalle.

En tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Oma veikkaukseni on, että ilmasto ei tule muuttumaan niin nopeasti kuin mallit tällä hetkellä näyttävät. En voi valitettavasti perustaa veikkaustani muuhun kuin perstuntumaan ja sisäiseen, syvalle haudattuun ja melkein käyttämättömään optimismiini.

Tämä riippuu siitä, syntyykö lämpenemisestä itseään ruokkiva kierre vai tapahtuuko päinvastoin eli lämpiäminen aiheuttaa jonkun takaisinkytkentämekanismin ja jos niin milloin.

Jotenkin sellainen hytinä, että lämpeneminen on kiihtyvää vielä melko pitkään. En oikein voi muuhun tulokseen tulla, kun tietää miten paljon lumen peittämän pinta-alan väheneminen lisää lämmön imeytymistä maahan. Ja kuten aiemmin totesin, ihmisen toiminta lämmittää maapalloa muutenkin kuin hiilidioksidin lisääntymisen kautta.

Luultavasti mennään sysäyksittäin, tulee hitaan lämpenemisen jaksoja tai tasanteita ja sitten hyvin nopean lämpenemisen kausia.

Veikkaan, että lämpeneminen tulee olemaan ennustettua nopeampaa, mutta sen vaikutukset yhteiskuntiin oletettua pienemmät.

[kertsi]

Tämä riippuu siitä, syntyykö lämpenemisestä itseään ruokkiva kierre vai tapahtuuko päinvastoin eli lämpiäminen aiheuttaa jonkun takaisinkytkentämekanismin ja jos niin milloin.

Boldaus minun. Napajäätiköiden sulaminen voisi olla sellainen asia, että se kiihdyttää ilmastomuutosta entisestään, kun jää ei enää heijasta auringonvaloa takaisin avaruuteen. Samaten ikijään ikiroudan sulaminen kiihdyttää ilmastomuutosta, kun vapautuva metaani lisätään muihin kasvihuonekaasuihin. Minulla on se käsitys, että olisi jokin tipping point, tai point of no return, joka ollaan saavuttamassa jo lähivuosina.


Korjattu ikijää ikiroudaksi.

[ROOSTER]

Veikkaan, että lämpeneminen tulee olemaan ennustettua nopeampaa, mutta sen vaikutukset yhteiskuntiin oletettua pienemmät.

Näin varmaan on. Ja monia yhteiskunnalisia vaikutuksia ei välttämättä osata liittää ilmastomuutokseen, vaikka ne perimmältään juuri siitä johtuvat.

Ympäristöasioissa on alkanut vaivaamaan se, että hyvin monet maamassat tuntuvat olevan väärässä paikassa. Maahantuodaan jatkuvasti tuhansia tehokkaita kaivinkoneita ja muita maansiirtovälineitä. Samaan aikaan vanhoja romutetaan hyvin vähän, eli niiden määrä ja tehokkuus kasvaa koko ajan.

Kun ajelee ympäri Suomea niin kovin usein näkyy kaivinkone kaivamassa maamassaa tai räjäytettyä louhetta, joka sitten ajetaan kuorma-autoilla jonnekin toiseen paikkaan. Putkia ja kaapeleita upotellaan, ojia kaivetaan sekä teitä raivataan, jotta saadaan vielä kaukempaa ajettua maata toisiin paikkoihin ja tuotua risuja polttoon.

Silloin kun kaivuut tehtiin käsin, osattiin valita esim. asuinpaikka sopivasti, että oli heti hyvä. Nyt kaupunki osoittaa tontin jostain vetiseltä pellolta joka pitää ensin ojittaa ja viemäröidä ja sen jälkeen korottaa metrin verran murskeella. Ei ihme, että maksaa.

Kun homma on valmis koko maa on tasainen lätty. Paitsi paikkakunnilla joilla jätteet on kasattu keinovuoreksi.