Kirjoittaja Aihe: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?  (Luettu 2084 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2174
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #20 : to 27.07.2017, 20:42:04 »
Avoimen lähdekoodin periaate tekee tietokoneohjelmistamme nopeaammin ja parempia kuin koodeja pihtaamalla.

Avoin lähdekoodi on iloinen poikkeus tiedon maailmassa ja kaiketi osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi. Sen toimivuus perustuu sille, että maailmassa on satoja miljoonia asiantuntijoita (nörttiä), joilla on välineet ja ei-taloudellinen motiivi jalostaa tietoa. Sama ei toimisi lääketieteessä. Pelkästään laboratoriot ja välineet vaativat suuria pääomia, jolle pitää saada tuottoa. Myös lääketieteen vastuukysymykset ovat aivan eri luokkaa kuin ohjelmistojen kehittämisessä.

Poissa -:)lauri

  • Konkari
  • Viestejä: 1120
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #21 : to 27.07.2017, 20:54:45 »
Avoimen lähdekoodin periaate tekee tietokoneohjelmistamme nopeaammin ja parempia kuin koodeja pihtaamalla. Sama periaate koskee tieteellistä tietoa. Lääketieteen yrityssalaisuudet hidastavat lääkkeiden kehitystyötä eikä pihtaamiseen perustuvasta kehitystyöstä syntynyt lääkkeiden laatu - kuten tiedämme lukuisista villppitapauksista - ole yhtä hyvää kuin silloin kun tieto on avoimesti saatavilla/kritisoitavissa.

Ihmisen yksityisyyttä koskevia tietoja kyllä pihtaisin mutta muuten tieto tulisi olla mielestäni vapaasti kaikkien saatavilla/hyödynnettävissä. No ehkä löytyy muitakin alueita, joilla tiedon pihtaamiselle löytyy hyväksyttäviä perusteita, mutta en tähän hätään keksi yhtään.
Tiedon jakaminen toisaalta ilman muuta on kaikkien yhteinen etu, mutta samalla - maailmassa, jossa rahan ansaitseminen tuo arvostuksen - on kyllä vaarana, että tiedon tuottamijat muuttuvat arvottomiksi, koska he eivät kaikkien yhteiseksi tuotetulla tiedolla voi tehdä tiliä. On vaikeaa yhdistää samaan yhteiskuntaan sekä yksityisomistukseen että yhteisomistukseen perustuvat mallit.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot yleensä myös tuottavat kehittäjilleen rahaa. Eli kaikkien saataville tuotetustakin tiedosta maksetaan. Laadusta maksetaan tekijälleen ainakin tietotekniikassa.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13502
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #22 : to 27.07.2017, 21:20:02 »
Avoimen lähdekoodin periaate tekee tietokoneohjelmistamme nopeaammin ja parempia kuin koodeja pihtaamalla. Sama periaate koskee tieteellistä tietoa. Lääketieteen yrityssalaisuudet hidastavat lääkkeiden kehitystyötä eikä pihtaamiseen perustuvasta kehitystyöstä syntynyt lääkkeiden laatu - kuten tiedämme lukuisista villppitapauksista - ole yhtä hyvää kuin silloin kun tieto on avoimesti saatavilla/kritisoitavissa.

Ihmisen yksityisyyttä koskevia tietoja kyllä pihtaisin mutta muuten tieto tulisi olla mielestäni vapaasti kaikkien saatavilla/hyödynnettävissä. No ehkä löytyy muitakin alueita, joilla tiedon pihtaamiselle löytyy hyväksyttäviä perusteita, mutta en tähän hätään keksi yhtään.
Tiedon jakaminen toisaalta ilman muuta on kaikkien yhteinen etu, mutta samalla - maailmassa, jossa rahan ansaitseminen tuo arvostuksen - on kyllä vaarana, että tiedon tuottamijat muuttuvat arvottomiksi, koska he eivät kaikkien yhteiseksi tuotetulla tiedolla voi tehdä tiliä. On vaikeaa yhdistää samaan yhteiskuntaan sekä yksityisomistukseen että yhteisomistukseen perustuvat mallit.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot yleensä myös tuottavat kehittäjilleen rahaa. Eli kaikkien saataville tuotetustakin tiedosta maksetaan. Laadusta maksetaan tekijälleen ainakin tietotekniikassa.

Sitten taas tekijänoikeuksissa ollaan aika hämärässä tilanteessa. Myös tieteen tekijöillä on joitakin tahoja kohtaan skismaa, kun erilaiset julkaisemisen, arvioinnin ym. pelisäännöt eivät toimi. Tässä lienee käynnissä jonkinlainen etsikkovaihe, kun sähköinen muoto, netti ym. yhdessä ovat tehneet mm. julkaisemisesta ihan toisenlaista kuin ennen. Itse en osaa arvioida, mikä olisi oimiva ja myös tiedon tuottamisen (tiedon tuottajien kohtuullisen korvauksen työstä) takaava systeemi. Tekijänoikeuksissakin voivat itse tekijät jäädä tuotantoyhtiöiden jalkoihin, vaikka luulis tekijänoikeuden olevan sen varsinaisen tekijän etu, ei vain tuotannon hoitaneen yhtiön. Immateriaalisen tuotteen ongelma tekijänsä kannalta on mahdollisuus omia se tekijältään tuotantoyhtiön, yrityksen tms. omaisuudeksi. Se asettaa tällaista tekevien aseman aika hankalaksi. Tavallaan, joo, täysin vapaa käyttö estäisi yhtiöiden ja yritysten "välistävedon", mutta samalla katoaa tekijöiltä rahoittajat. Tai jos tuottajaporras saa hyödyn, tekijä jää silloinkin nuolemaan näppejään. Ei taida ainakaan vielä ihan sujuvasti toimia tämä "laadusta kyllä saa korvauksen" - systeemi täysin toimia. En sano, etteikö sillekin olisi mahdollista luoda toimivat pelisäännöt, jotka mahdollistavat myös vapaan tiedon jakamisen. En vain itse keksi, milliaiset sääntöjen pitäis olla. Kun rajallinen hyöty on saatavissa suht nopeasti ja ennustettavasti, saattaa homma toimia. Mutta entäs, kun se tärkeä ja tietoamme kartuttava uusi tutkimus tuottaa vastauksen "ei se ainakaan näin ole" tai "tästä ehkä saattaa joku joskus kehittää jonkin hyödyllisen käytännön sovelluksen"? Kuka sellaisesta tietomme lisästä maksaa sen tekijälle?

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #23 : pe 28.07.2017, 08:07:09 »
Sitten taas tekijänoikeuksissa ollaan aika hämärässä tilanteessa. Myös tieteen tekijöillä on joitakin tahoja kohtaan skismaa, kun erilaiset julkaisemisen, arvioinnin ym. pelisäännöt eivät toimi. Tässä lienee käynnissä jonkinlainen etsikkovaihe, kun sähköinen muoto, netti ym. yhdessä ovat tehneet mm. julkaisemisesta ihan toisenlaista kuin ennen. Itse en osaa arvioida, mikä olisi oimiva ja myös tiedon tuottamisen (tiedon tuottajien kohtuullisen korvauksen työstä) takaava systeemi. Tekijänoikeuksissakin voivat itse tekijät jäädä tuotantoyhtiöiden jalkoihin, vaikka luulis tekijänoikeuden olevan sen varsinaisen tekijän etu, ei vain tuotannon hoitaneen yhtiön. Immateriaalisen tuotteen ongelma tekijänsä kannalta on mahdollisuus omia se tekijältään tuotantoyhtiön, yrityksen tms. omaisuudeksi. Se asettaa tällaista tekevien aseman aika hankalaksi. Tavallaan, joo, täysin vapaa käyttö estäisi yhtiöiden ja yritysten "välistävedon", mutta samalla katoaa tekijöiltä rahoittajat. Tai jos tuottajaporras saa hyödyn, tekijä jää silloinkin nuolemaan näppejään. Ei taida ainakaan vielä ihan sujuvasti toimia tämä "laadusta kyllä saa korvauksen" - systeemi täysin toimia. En sano, etteikö sillekin olisi mahdollista luoda toimivat pelisäännöt, jotka mahdollistavat myös vapaan tiedon jakamisen. En vain itse keksi, milliaiset sääntöjen pitäis olla. Kun rajallinen hyöty on saatavissa suht nopeasti ja ennustettavasti, saattaa homma toimia. Mutta entäs, kun se tärkeä ja tietoamme kartuttava uusi tutkimus tuottaa vastauksen "ei se ainakaan näin ole" tai "tästä ehkä saattaa joku joskus kehittää jonkin hyödyllisen käytännön sovelluksen"? Kuka sellaisesta tietomme lisästä maksaa sen tekijälle?

Elämme valtavan muutoksen edessä, mutta trendi on selvä. Se osoittaa kohti suurempaa riippumattomuutta erilaisista keskitetyistä instansseista joukkorahoituksieen ja digivaluuttoineen. Kuka tietää miten nämä asiat tullaan järjestämään? Ei kukaan, sillä olemme aidosti uuden tilanteen edessä.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2174
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #24 : pe 28.07.2017, 08:20:32 »

Ensi vuonna on muuten luvassa mielenkiintoisia aikoja tähän liittyen. EU nimittään aikoo ottaa oikeudekseen sakottaa yrityksiä (myös ei-Eurooppalaisia!) jos nämä asiat eivät ole kunnossa (ns. GDPR-asetus, joka tulee voimaan 25.5. 2018).

Tämä on aika rankka uudistus. Tietosuoja-asetus koskee yritysten lisäksi kaikkia henkilörekisterin ylläpitäjiä. Ja henkilörekisterihän muodostuu aika helposti. Esimerkiksi keskustelufoorumin ylläpitäjä kuuluu asetuksen piiriin, mikäli yksittäinen foorumin jäsen on jollakin tavalla tunnistettavissa rekisteröitymistietojen perusteella.

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #25 : pe 28.07.2017, 08:25:09 »

Ensi vuonna on muuten luvassa mielenkiintoisia aikoja tähän liittyen. EU nimittään aikoo ottaa oikeudekseen sakottaa yrityksiä (myös ei-Eurooppalaisia!) jos nämä asiat eivät ole kunnossa (ns. GDPR-asetus, joka tulee voimaan 25.5. 2018).

Tämä on aika rankka uudistus. Tietosuoja-asetus koskee yritysten lisäksi kaikkia henkilörekisterin ylläpitäjiä. Ja henkilörekisterihän muodostuu aika helposti. Esimerkiksi keskustelufoorumin ylläpitäjä kuuluu asetuksen piiriin, mikäli yksittäinen foorumin jäsen on jollakin tavalla tunnistettavissa rekisteröitymistietojen perusteella.

Se on niin suuren kokoluokan juttu, että ei siitä oikeastaan uskalleta edes puhua julkisuudessa. Itselläni on vankka epäilys, että mm. Brexit tulee vielä kytkeytymään tähän asiaan. USA ja UK, puhumattakaan "itäblokista", tulevat todennäköisesti vielä sanoutumaan irti koko asiasta. Joidenkin tutkimusten mukaan suurin osa amerikkalaisista yrityksistä ei ole edes aloittanut vaadittavia uudistuksia, eivätkä aloita.

Kyse on ennen kaikkea protektionismista, yksityisyydensuoja on vain keppihevonen joka nyt sattumalta istuu näihin meidän "eurooppalaisiin arvoihin". Todellisuus on kuitenkin jotakin ihan muuta, mm. Saksa puuhailee uudistuksia ns. Staatstrojanerien asentelusta kansalaisten tietokoneisiin jne. Kehitys kehittyy, ja vitutus kasvaa. Miksi kirjauduin tänne taas.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2568
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #26 : pe 28.07.2017, 08:26:22 »
Elämme valtavan muutoksen edessä, mutta trendi on selvä. Se osoittaa kohti suurempaa riippumattomuutta erilaisista keskitetyistä instansseista joukkorahoituksieen ja digivaluuttoineen. Kuka tietää miten nämä asiat tullaan järjestämään? Ei kukaan, sillä olemme aidosti uuden tilanteen edessä.

Kaikenlaista hajaantumista on povattu niin pitkään, että oikeita tuloksiakin alkaisi olla jo aika saada. Esim. Toffler näitä ennusteli jo 1990, mutta vieläkin todellisessa tuotannossa on keskittämisen meininki.

Miten joukkorahoitus ja digivaluutat voivat? Itselläni on ollut käsitys, että viimeiset pari vuotta ne ovat polkeneet paikallaan eli että mitään nopeaa vallankumousta ei ole odotettavissa.

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #27 : pe 28.07.2017, 08:32:40 »
Elämme valtavan muutoksen edessä, mutta trendi on selvä. Se osoittaa kohti suurempaa riippumattomuutta erilaisista keskitetyistä instansseista joukkorahoituksieen ja digivaluuttoineen. Kuka tietää miten nämä asiat tullaan järjestämään? Ei kukaan, sillä olemme aidosti uuden tilanteen edessä.

Kaikenlaista hajaantumista on povattu niin pitkään, että oikeita tuloksiakin alkaisi olla jo aika saada. Esim. Toffler näitä ennusteli jo 1990, mutta vieläkin todellisessa tuotannossa on keskittämisen meininki.

Miten joukkorahoitus ja digivaluutat voivat? Itselläni on ollut käsitys, että viimeiset pari vuotta ne ovat polkeneet paikallaan eli että mitään nopeaa vallankumousta ei ole odotettavissa.

Tilanne on sekava. Digivaluutat ovat räjähtämässä käsiin, ja välillä tuntuu että koko ala on kaaoksessa. Uusia yrittäjiä riittää... En ihmettelisi vaikka kyseessä olisi hallittu Imperiumin vastaisku. Ainakin finanssisektori on lähtenyt tähän lohkoketjukiihkoon mukaan epäilyttävän innokkaasti... Saamme nähdä. Kaikesta huolimatta trendi on olemassa. Kysymys on vain siitä millä tavoin se yritetään torpata ja onnistutaanko siinä.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2505
  • Väärinajattelija
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #28 : ti 01.08.2017, 12:46:06 »
Roman Schatz kertoo kolumnissaan tärkeitä huomioita siitä, mihin digitaalisen tiedon helppo keruu ja koneellinen analysointi on jo nyt johtanut. Niin, vangeille voidaan asentaa nilkkapanta, mutta...Meistä kaikista on nopeasti tulossa jatkuvaan tarkkailuun alistettuja vankeja. Yhdysvalloissa on jo ainakin yksi yliopisto ryhtynyt tarkkailemaan opiskelijoitaan aktiivisuusrannekkeilla.

Oral Roberts University in Oklahoma has found a novel way to teach physical education: require students to wear Fitbit activity-tracking bracelets and lower their grades if they are not active enough. Our students can be in Africa for spring break and the system will still be recording data,” Mike Matthews, head of the university’s data systems, said.
https://www.theguardian.com/us-news/2016/jan/29/oral-roberts-university-fitibit-students-physical-fitness-freshman-15

Suomessa puolestaan LähiTapiolan valikoimiin kuuluu jo älyhenkivakuutus, joka velvoittaa asiakkaan kuntonsa tarkkailuun.
https://verkkopalvelu.lahitapiola.fi/e2/alyhenkivakuutus/#/

Jos asiakas ei osoita riittävästi aktiviteettia, yhtiö lähettää pienen, ystävällisen muistutuksen. Siitä, mitä vakuutusyhtiö tekee, jos asiakas jää kiinni valvomisesta, ryypiskelystä tai tupakoinnista, ei sanota mainoksessa mitään.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005306109.html

Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4679
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #29 : ke 02.08.2017, 01:10:29 »

Maailman mahtavat, Google ja Microsoft etunenässä, haluavat kaiken tiedon sinusta ja muustakin. Voit "ilmaiseksi" luovuttaa kaikki kännykkäkamerallasi ottamasi valokuvat Googlen pilveen (rajattomasti ilmaiseksi, kun Google saa pienentää kuvat pilvessä 16 megatavuun). Valtavaan tietolouhimoon, myös NSA:lle, kuvat epäilemättä menevät eikä niiden käyttö suinkaan rajoitu mainonnan tehostamiseen, vaan tieto on valtaa, tiedon nopeus poikkeustilanteissa varsinkin. Julkista ei suinkaan.


Marjojenpoimintavertauksesta tuli mieleen. Meillä on perinteenä ollut jokamiehenoikeus, että jokainen saa metsästä kerätä marjoja. Mutta kun marjafirma tuo muutaman bussilastillisen aasialaisia metsääsi, niin eipä jääkään naapureille ja itsellesi marjoja kerättäväksi. Vähän samalla tavoin ajattelen patenttien suhteen. Selvä on, että kun sinulla on oivallus, ei sinulla ole velvollisuutta sitä julkistaa. Mutta kun valmistat keksinnölläsi kaupallista tuotetta, niin miksi ei toinen saisi käyttää ideaa, joka on tuotteessasi nähtävissä. Vaikka olisi japanilainen ja kiinalainen turisti kameroineen Suomessa. Moraalitonta on toki, että toinen yritys ostaa menetelmän - vaikka Ellen Svinhufvud-kakun valmistuksen - tuntevan työntekijän ja ryhtyy liiketoiminnassa hyödyntämään "liikesalaisuutta".
« Viimeksi muokattu: ke 02.08.2017, 01:14:43 kirjoittanut Jaska Jokunen »

Paikalla MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 6570
  • Hai Sixteen!
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #30 : to 03.08.2017, 19:28:02 »
Otan tarjoilijana lasin jota on pidellyt presidenttiehdokas S. Lähetän DNA-yhtiölle "sukututkimus-näytteeni" joka onkin pumpulipuikolla saatu nieluni sijasta tuon lasin pinnalta huulten kohdalta.  Presidenttiehdokkaan DNA:sta paljastuu paranoidia-, aivoinfarkti- ja humalassa-rähjäys-väkivalta-geenit.
 a) Julkistan sen. Ja kaikki tyytyväisiä paitsi S:n fanit ja tietoturvaihmiset?
 (tai b) Julkistan vain S:lle ja kiristän ajamaan tiettyjä aatteellisia ratkaisuja kuten NATO-jäsenyyttä...).

"Kannatan ehdottomasti maahanmuuton lisäämistä" - Esko Valtaoja, TS 4.8.2015

Poissa -:)lauri

  • Konkari
  • Viestejä: 1120
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #31 : la 05.08.2017, 21:07:32 »
Avoimen lähdekoodin periaate tekee tietokoneohjelmistamme nopeaammin ja parempia kuin koodeja pihtaamalla. Sama periaate koskee tieteellistä tietoa. Lääketieteen yrityssalaisuudet hidastavat lääkkeiden kehitystyötä eikä pihtaamiseen perustuvasta kehitystyöstä syntynyt lääkkeiden laatu - kuten tiedämme lukuisista villppitapauksista - ole yhtä hyvää kuin silloin kun tieto on avoimesti saatavilla/kritisoitavissa.

Ihmisen yksityisyyttä koskevia tietoja kyllä pihtaisin mutta muuten tieto tulisi olla mielestäni vapaasti kaikkien saatavilla/hyödynnettävissä. No ehkä löytyy muitakin alueita, joilla tiedon pihtaamiselle löytyy hyväksyttäviä perusteita, mutta en tähän hätään keksi yhtään.
Tiedon jakaminen toisaalta ilman muuta on kaikkien yhteinen etu, mutta samalla - maailmassa, jossa rahan ansaitseminen tuo arvostuksen - on kyllä vaarana, että tiedon tuottamijat muuttuvat arvottomiksi, koska he eivät kaikkien yhteiseksi tuotetulla tiedolla voi tehdä tiliä. On vaikeaa yhdistää samaan yhteiskuntaan sekä yksityisomistukseen että yhteisomistukseen perustuvat mallit.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot yleensä myös tuottavat kehittäjilleen rahaa. Eli kaikkien saataville tuotetustakin tiedosta maksetaan. Laadusta maksetaan tekijälleen ainakin tietotekniikassa.

Sitten taas tekijänoikeuksissa ollaan aika hämärässä tilanteessa. Myös tieteen tekijöillä on joitakin tahoja kohtaan skismaa, kun erilaiset julkaisemisen, arvioinnin ym. pelisäännöt eivät toimi. Tässä lienee käynnissä jonkinlainen etsikkovaihe, kun sähköinen muoto, netti ym. yhdessä ovat tehneet mm. julkaisemisesta ihan toisenlaista kuin ennen. Itse en osaa arvioida, mikä olisi oimiva ja myös tiedon tuottamisen (tiedon tuottajien kohtuullisen korvauksen työstä) takaava systeemi. Tekijänoikeuksissakin voivat itse tekijät jäädä tuotantoyhtiöiden jalkoihin, vaikka luulis tekijänoikeuden olevan sen varsinaisen tekijän etu, ei vain tuotannon hoitaneen yhtiön. Immateriaalisen tuotteen ongelma tekijänsä kannalta on mahdollisuus omia se tekijältään tuotantoyhtiön, yrityksen tms. omaisuudeksi. Se asettaa tällaista tekevien aseman aika hankalaksi. Tavallaan, joo, täysin vapaa käyttö estäisi yhtiöiden ja yritysten "välistävedon", mutta samalla katoaa tekijöiltä rahoittajat. Tai jos tuottajaporras saa hyödyn, tekijä jää silloinkin nuolemaan näppejään. Ei taida ainakaan vielä ihan sujuvasti toimia tämä "laadusta kyllä saa korvauksen" - systeemi täysin toimia. En sano, etteikö sillekin olisi mahdollista luoda toimivat pelisäännöt, jotka mahdollistavat myös vapaan tiedon jakamisen. En vain itse keksi, milliaiset sääntöjen pitäis olla. Kun rajallinen hyöty on saatavissa suht nopeasti ja ennustettavasti, saattaa homma toimia. Mutta entäs, kun se tärkeä ja tietoamme kartuttava uusi tutkimus tuottaa vastauksen "ei se ainakaan näin ole" tai "tästä ehkä saattaa joku joskus kehittää jonkin hyödyllisen käytännön sovelluksen"? Kuka sellaisesta tietomme lisästä maksaa sen tekijälle?

Niinpä vain maksuttomat radiokanavat kuin televisioasematkin tekevät rahaa sillä, että levittelevät loppukäytäjän näkökulmasta katsoen ilmatteeksi joidenkin toisten ihmisten työn tuloksen. Se että syntyvä tuote on loppukäyttäjälle 'ilmainen' ei tarvitse tarkoittaa, että tuottavaa ansaintalogiikkaa ei voisi olla.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2505
  • Väärinajattelija
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #32 : la 16.09.2017, 14:48:51 »
Roman Schatz kertoo kolumnissaan tärkeitä huomioita siitä, mihin digitaalisen tiedon helppo keruu ja koneellinen analysointi on jo nyt johtanut. Niin, vangeille voidaan asentaa nilkkapanta, mutta...Meistä kaikista on nopeasti tulossa jatkuvaan tarkkailuun alistettuja vankeja. Yhdysvalloissa on jo ainakin yksi yliopisto ryhtynyt tarkkailemaan opiskelijoitaan aktiivisuusrannekkeilla.

Oral Roberts University in Oklahoma has found a novel way to teach physical education: require students to wear Fitbit activity-tracking bracelets and lower their grades if they are not active enough. Our students can be in Africa for spring break and the system will still be recording data,” Mike Matthews, head of the university’s data systems, said.
https://www.theguardian.com/us-news/2016/jan/29/oral-roberts-university-fitibit-students-physical-fitness-freshman-15

Suomessa puolestaan LähiTapiolan valikoimiin kuuluu jo älyhenkivakuutus, joka velvoittaa asiakkaan kuntonsa tarkkailuun.
https://verkkopalvelu.lahitapiola.fi/e2/alyhenkivakuutus/#/

Jos asiakas ei osoita riittävästi aktiviteettia, yhtiö lähettää pienen, ystävällisen muistutuksen. Siitä, mitä vakuutusyhtiö tekee, jos asiakas jää kiinni valvomisesta, ryypiskelystä tai tupakoinnista, ei sanota mainoksessa mitään.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005306109.html

Unohda pelkkä sykkeenmittaus – tulevaisuudessa ranneke seuraa hiestäsi väsymystä, nälkää ja sitä, pidätkö juttelukaveristasi

Ihmisestä lähtee pieniä nanohiukkasia eli eksosomeja. Tutkijat kehittelevät tapoja mitata niistä kehon tilaa ja käyttää niitä esimerkiksi lääkeaineiden kuljettamisessa kehossa.

Oulun yliopiston Biocenterin neljännen kerroksen kulmahuoneessa työskentelee innostunut mies.

Kehitysbiologian professori Seppo Vainion parinkymmenen vuoden unelma biologisen tutkimustiedon yhdistämisestä arkipäivän käyttötekniikkaan alkaa hiljalleen muuttua todeksi.

Vainio johtaa Oulun yliopiston Biocenterissa tutkimusryhmää, joka kehittää uudenlaista bioranneketta. Sen on määrä paljastaa ihmisen hiestä löytyvien nanohiukkasten eli eksosomien avulla, millaisessa kunnossa lihakset ja elimistö ovat, mikä on kropan energiatarve tai missä on kremppaa...

– Kiinnostavaa tässä projektissa on, millaisia asioita tulevaisuudessa voidaan tutkia kotioloissa ihmisen hiestä ja miten niitä voidaan analysoida, kertoo erikoistutkija Jussi Hiltunen VTT:ltä.

Hiltusen mukaan tavoitteena on myös luoda biotiedoista laaja tietopankki, jota voitaisiin hyödyntää lääketieteen ja biologian tutkimuksessa.

...Rannekkeen avulla voitaisiin Vainion mukaan jo lähitulevaisuudessa seurata sitä, miten esimerkiksi juttutuokio toisen ihmisen kanssa vaikuttaa käyttäjään.


Ranneke sitten kai antaisi jonkin merkin silloin kun ilmenisi, että juttukaverin kanssa ei kannata olla tekemisissä lainkaan? Kätevää! Vihdoinkin päästäisiin täysin OBJEKTIIVISIIN (=esineellisiin) ihmissuhteisiin.

Seppo Vainion mukaan tietojen kerääminen auttaa käytännössä niin pelaajia kuin tutkijoitakin.

– Se ei ole mitään digihömppää, jossa pelaajat vain keräisivät jotakin pisteitä jonnekin digiportaaliin, vaan tämä on oikeaa elämän pisteytystä, josta me hyödymme kaikki, Seppo Vainio visioi tulevaisuuden mahdollisuuksia.


Joillakin on kymmenen pisteen elämä, toisilla viiden tai hädin tuskin kolmen pisteen elämä. Tälle mä vedän vielä kännit!!!

https://yle.fi/uutiset/3-9817581
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #33 : su 17.09.2017, 14:30:52 »
Lenny esitti toisessa ketjussa näkemyksen, että tieto olisi perusluonteeltaan vapaata.

a4 viittasi sananvapauteen liittyvässä ketjussa siihen suuntaan, että sananvapauteen kuuluisi myös käyttöoikeus kaikkeen tietoon.

Itse olen eri mieltä. Iso osa tiedosta on lähtökohtaisesti aina jonkun tahon omistuksessa kunnes tuo taho tekee tiedosta julkista. Tieto on kauppatavaraa, jonka hinta määräytyy markkinoiden mukaan. Omistajan ei kuitenkan ole pakko myydä sitä.

Mikä ominaisuus tekisi tiedosta täysin vapaata? Kannattaako vapaan tiedon tilaa edes tavoitella? Minkä tyyppisen tiedon tulisi olla salattua, minkä kauppatavaraa ja minkä vapaassa jakelussa?

Tietoa voidaan monistaa rajattomasti ilman, että sen määrä lähteessä vähenisi (ainakaan kaikkien määritelmien mukaan: ellei oleteta uutuusarvoa).

Nykyinen omistuskäsitys, jolla kunkin olion ominaisuus (ainakin markkinoilla) on olla jonkun omaisuutta (esimerkiksi laivan hylkykin meren pohjassa, ja tällaisella omaisuudella voi olla myös negatiivinen arvo korvausvelvollisuuden muodossa sen aiheuttamista muiden omaisuuksien arvonlaskuista), on uusi ja kapitalismille ominainen. Esimerkiksi Venäjän keisarikunnassa sellaista ei varsinaisesti ollut (Suomessa ja Puolassa jossakin määrin oli), vaan ´omaisuus´ oli oikeutta hallita jotakin resurssia, joka saatettiin sitten kyllä ottaa poiskin. Hallintavaltakaan ei määräytynyt automaattisesti omistushierarkiasta, vaan siitä päätettiin erikseen: esimerkiksi parooni, joka johti ja hallitsi tsaarin valtuuttaman talonpojan työtä, oli omistushierarkiassa (tavallisesti) vasta kolmantena kruunun ja sen maaorjan jälkeen: hänestä pääsi helpommin ja todennäköisemmin eroon kuin noista kahdesta muusta. Talonpojat olivat sidottuja turpeeseen, vaikka parooni vaihtuikin. Parooni vähän toisaalta kuin poliisi. Hänellä oli 25 vuoden asevelvollisuus.

Sellainen, mikä ei voi olla ykstyisomaisuutta on TIEDE luonnonlakeja koskevana tietona, koska muuten ne LUONNONLAITKIN OLISIVAT YKSITYISOMAISUUTTA, mikä EI SOVI KAPITALSITISEEN OMISTUKÄSITYKSEEN, VAAN JOHTAA FEODAALISEEN LÄÄNITYSOMISTUSMALLIIN.

Lisäksi on mhadotonta estää "omaisuuden luvatonta käyttöä", koska se LUONNONLAKI toimii haluttiin tai ei.

Lisäksi on MAHDOTONTA TODISTAA, ETTÄ JOKU OLISI VARASTANUT OBJEKTIIVISTA LUONNONLAKIA KOSKEVAN TIEDON, koska jokainen on VOINUT LÖYTÄÄ SEN ERIKSEEN ITSEKIN, kun se on jo valmiina itse luonnossa.
« Viimeksi muokattu: su 17.09.2017, 14:33:05 kirjoittanut Spammiro Botti »

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1347
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #34 : pe 29.12.2017, 14:05:39 »
Mitäs muuten sitten kun digitalisaatio ja tiedon (lähes) häviötön monistaminen ulottuu myös fysikaaliseen maailmaan? Vielä 20 vuotta sitten pidettiin scifinä ajatuksia nykyajan 3d-tulostuksesta, kiertotaloudesta jne.

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1347
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #35 : pe 29.12.2017, 14:30:13 »
Lisäksi on MAHDOTONTA TODISTAA, ETTÄ JOKU OLISI VARASTANUT OBJEKTIIVISTA LUONNONLAKIA KOSKEVAN TIEDON, koska jokainen on VOINUT LÖYTÄÄ SEN ERIKSEEN ITSEKIN, kun se on jo valmiina itse luonnossa.

Huoh, taas näitä platonisteja. Kyllä se on sillä tavoin, että jos joku löytää luonnonlain, se voi patentoida sen amerikkalaisessa patenttitoimistossa, ja sen jälkeen saada vähän hilloa paahtoleipänsä päälle!

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #36 : la 30.12.2017, 10:13:22 »
https://www.mediuutiset.fi/satavaikuttajaa/sote-tietolaki-avaa-potilastiedot-historiallisen-laajaan-kayttoon-6691360

Tällä hetkellä esimerkiksi potilastietojärjestelmissä olevaa tietoa voi käyttää yleensä vain potilaan hoitoon sekä rajoitetusti tieteelliseen tutkimukseen.

Vaikka luvat akateemiseen tutkimukseen heltiäisivätkin, tietojen saanti voi kestää vuosiakin. Luvan saattaa myös saada esimerkiksi vain osasta sairaaloista, jolloin kerätyt tiedot eivät ole kattavia.

Uuden lain mukaan sekä luvat että tiedot saa yhden luukun kautta, vieläpä lain määrittämässä aikarajassa. Lupa pitää yleensä saada kolmessa kuukaudessa ja tiedot viipymättä, pääsääntöisesti 60 päivässä.

Tulevaa palvelua on jo kehitetty Sitran luotsaamassa Isaacus-hankkeessa, vaikka laki ei ole vielä sinetöity eduskunnassa.

.

Muutos nykyiseen on suuri. Tietoja voi saada paitsi tutkimukseen, myös esimerkiksi innovaatiotoimintaan, opetukseen ja tietojohtamiseen.

Laki myös implementoi sosiaali- ja terveysalalle EU:n tietosuoja-asetusta, joka tulee voimaan toukokuussa.

Myös ammattihenkilöiden toiminnasta voi poimia tietoa – vaikkapa siitä, kuinka moni lääkäri katsoi vastaanottotilanteessa potilaan lääkityslistan.

Luvasta ja tiedonpoiminnasta joutuu maksamaan. Minkä verran, se selviää ensi vuonna, kun STM antaa asetuksen maksuista.

– Maksut tulevat olemaan kohtuullisia, aiheutuneita kustannuksia korvaavia, Hämäläinen sanoo.


Tuli yhtäkkiä mieleen että mitä jos potilas/asiakas itse saisi myydä omia tietojaan?
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2505
  • Väärinajattelija
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #37 : ti 10.04.2018, 21:28:22 »
HS: Jokainen suomalainen pisteytetään ja hinnoitellaan sote-uudistuksessa – perusteina koulutus, ikä, perhesuhteet...

Helsingin Sanomien mukaan sote-keskuksen on tarkoitus saada kustakin asiakkaasta maksu sen mukaan, kuinka paljon tämä todennäköisesti kuormittaa terveydenhuoltoa.

Jokaiselle suomalaiselle aiotaan laskea henkilökohtainen hinta, joka hänestä maksetaan terveysyritykselle tai maakunnan sote-keskukselle sote-uudistuksen tullessa voimaan, Helsingin Sanomat kertoo. Maksussa huomioitaisiin kunkin asiakkaan terveyteen ja elämäntilanteeseen liittyvät riskitekijät sekä sairaushistoria.

Tätä niin sanottua kapitaatiokorvausta laskettaessa huomioitaisiin ainakin koulutus, ikä, työllisyys, perhesuhteet tai asuinpaikka, THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä kertoo HS:ssä.

Asiakkaille itselleen heidän pisteytystään ei ole tarkoitus paljastaa...

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio vaatii THL:ää selvittämään tietosuojavaltuutetun toimistolle, minkä lain perusteella THL katsoo voivansa toimia julki tulleella tavalla.


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005636845.html
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 13725
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #38 : ti 10.04.2018, 21:36:32 »
Meillä vaan on tietoyhteiskunta, jossa mikään ei salassa pysy. Joku halutessaan voi kaivaa esille kaiken historiamme... Esim. virkamies.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Saares

  • Konkari
  • Viestejä: 1494
Vs: Onko tieto luonteeltaan vapaata vai omaisuutta?
« Vastaus #39 : ti 10.04.2018, 22:19:28 »
Geenitiedoista.
Yksilöimättäkin geenitieto voi olla omistus-ongelma.
 Joku patentoi että geeni XYZ tekee sitä-sun-tätä ja sen voi korjata patenttilääkkellä OAO. Yhtiö voi omaksua myös sen geenitiedon jonka potilaat fyysisesti omaavat soluissaan mutteivät omaa "henkisesti".
 Vastaavasti joku kasvin geenitieto jonka sovelluksen alkuasukkaat joutuu maksamaan kalliisti koska he eivät itse sitä löytäneet vaikka takapihallansa kasvaisi.
 Evoluutio kehitti geenin, ei yhtiö. Silti yhtiöltä on saattanut kulua miljoonia ja miljoonia dollareita sen tiedon louhimiseen esiin, joten voiko sitä velvoittaa "vapauttamaan" kalliiksi käyneen tiedon?
Kun ihmisen geenikartastoa selvitettiin, oli loppusuoralla kaksi  kilpailevaa tahoa. Toinen oli kaupallinen suuryritys, toinen erilaisten tutkimuslaitosten liittymä. Voittanut, jälkimmäinen liittymä luovutti veloituksetta tulokset kaikkien saataville. Kaupallinen yritys tuskin olisi näin tehnyt.