Kirjoittaja Aihe: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)  (Luettu 36341 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13501
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1020 : ti 01.05.2018, 16:58:05 »
Silti - maailmassa ei ole yhtä ainoaa muusikkoa, joka olisi opiskellut musiikin vain sen nuotinnoksista musiikkia koskaan kuulematta tai itse sitä tuottamatta. Ei ainuttakaan. Juuri tätä sinulle on yritetty sanoa, että vaikka käsittäällistäminen on yksi ihmisen tapa käsitellä kokemuksiaan, niin se vaatii pohjalleen sen kokemuksen ja kokemuksellisen tason. En näe mitään perusteita sille, että tuo taso alennetaan jotenkin vähempiarvoiseksi. Päinvastoin on niin, että ilman käsitteellistämistä se porskuttaa mainiosti - omenat sittenkin maistuvat raikkailta ja mehukkailta - mutta käsittäälistäminen ei onnistu ilman noita kokemuksia, joiden tuomaa tietoa me sitten käsittäällistämme. Käsitteelistettäessä osa tuosta täyteläisestä kokemuksellisuudesta putoaa pois matkasta. Asia ei ole yksiselitteisesti hyvä eikä huono, vaan informaation katoaminen on tarpeen, jotta se käsitteelistetty versio olis kompakti ja käsiteltävissä. Käsitteellistetty herää kuitenkin eloon ihmiselle vain ja vasta, kun se yhdistyy kokemukselliseen tasoon ja vertautuu omaan kokemukselliseen ymmärrykseen. Ei auta kertoa omenan raikkaudesta ja mehukkuudesta, jos puuttuu kaikki kokemukset raikkaudesta ja mehukkuudesta. Tarvitaan jotain omaa kokemusta, johon käsitteet raikas ja mehukas yhdistyvät ja herättävät kokemukselliset muistikuvat raikkaudesta ja mehukkuudesta. Vaikkapa kokemuksen jostain toisesta syötävästä, johon nuo käsitteet myös yhdistyvät.

Tietomme ja ymmärryksemme vähenee, jos tuo kokemuksellinen taso poistetaan. Lisäksi taide ON JO eräänlainen kompakti tiivistys kokemuksellisuudesta ja eräs tapa sitä viestittää ja ilmaista. Olet hurahtanut sanallisen viestinnän ihailuun, joka saa sinut luulemaan, että vain se on olennaista. Silti sehän on tavallaan koko ajan vanhanaikaisemmaksi käyvä viestinnän väline, joka näytti voimansa aikoina, jolloin vaikkapa kuvallisen viestinnän tekniikka oli kehittymätöntä. Tällä hetkellä tämäkin saattaa olla muuttumassa ja lopulta se kirjoitettu ja sanallinen muoto saa jopa tasaveroisia kilpailijoita mm. kuvallisesta viestinnästä. Emme ole enää tiedon välittämisessä ja säilyttämisessä sen kirjapainotaidon varassa.

Sanallinen viestintä on joissakin tilanteissa niin tehotonta ja epäselvää, että ihmiset nykyään viestivät sen sijaan kuvilla. Puhelu, jossa yrittää vain sanallisesti selvittää, onko tuote x kaupan hyllyllä juuri sellainen kuin kotona odottava puoliso tarkoitti, on hankalaa ja epätarkkaa. Se on kuin Alias-pelin pelaamista. Sen sijaan valokuva viestinä ja kysymys ”otetaanko tämä” on täsmällistä, tarkkaa ja tehokasta. Kuva on tavattoman paljon enemmän informaatiota sisältävä kuin parhaitenkaan ”käsitteellistetty” kuvaus siitä tuotteesta x. Vielä tarkempi kuvaus saadaan, kun päästään myös konkreettisesti tunnustelemaan sitä. Siksi moni netistä tilattu rompe onkin postista tultuaan pienoinen pettymys. Käsinkosketeltava laatu ei vastaakaan kuvan antamaa vaikutelmaa. Väritkin ovat vain vähän sinnepäin, vaikka valokuvaa on katseltu ja valittu väri ”vihreä”.

Ei ole mitään erityistä syytä, miksi ”tieteellinen tieto” ei vastaavalla tavalla tarvitsisi myös sitä kokemuksellista ja muiden aistien tuomaa informaatiota sanallisen ja käsitteellistetyn rinnalla. Toki käsitteiden käsittelyllä voidaan operoida asioiden kanssa omalla ja tietynlaisia käsittelemisen tapoja mahdollistavalla tavalla. Mutta ei se sitä tarkoita, että muut käsittelemisen tavat olisivat turhia. Ei edes sitä, etteikö tiedekin tarvitsisi kylkeensä myös niitä muita tapoja hankkia ja käsitellä todellisuudesta saamaamme informaatiota. Jostain syystä jopa peruskoulussa edelleen pidetään varsin tärkeänä sitä, että kuitenkin oppilaat marssitetaan sinne kemian luokkaan sekoittelemaan aineita ja tekemään kokeita. MIksi, jos paljon parempi tapa on vaion käsitellä niitä käsitteitä? Miksi tuhlata aikaa moiseen pelleilyyn?

(Sivuhuomautuksena: Olin itse koulussa aina se, joka ei olis niitä kemian kokeiluja tai biologian mikroskooppijuttuja viitsinyt ollenkaan. Mutta niiden ansiosta ymmärsin, että mun ei tod. kannata ryhtyä opiskelemaan bilsaa, vaikka se olikin mun lemppariaineita ja siinä erinomaisen hyvin pärjäsin. En olisi kuitenkaan voinut niillä aloilla opiskella ilman noita laboratoriohommia ja mikroskooppeja. Pelkkä kirjallinen taso ei olisi ollut mahdollista.)
Se että tiede tuottaa tämän hetken parasta tietoa ja kuvausta maailmasta ja muu on sitä huonompaa, ei tarkoita että tiede ei olisi empiiristä eli kokemuspohjaista tai että kuvantamista, testattavuutta tai sovellettavuutta korostava tiede olisi vain käsitteellistämistä.
Se tarkoittaa vain sitä että taidekin on tiedettä kehittymättömämpää toimintaa ja näin lähempänä uskontoja, huuhaata ja hömppää.
Ei taidettakaan voi kehua tieteen veroiseksi tarkentuvasti tutkittujen faktojen ja mullistavan tehokkaiden sovellusten tuottajaksi.

Se että tieteellinen kuvantamismetodi on tämän hetken paras tapa saada tietoa ja kuvata maailmaa ja muu on sitä huonompaa, ei tarkoita sitä että sanallinen kuvantaminen olisi tässä jokin olennainen asia tai että siitä saisi taiteelle jonkin syyn olla muka tasavertainen faktan kuvantamis-ja soveltamistapa tieteen kanssa.
Ettäkö taideopinnoilla tai itseoppineena taiteilijana kirurgiksi tai ylipäänsä paljon mihinkään nyky-yhteiskunnassa.
Taideopintojakin kuten myös uskonnonopetusta on toki vielä käytössä tällä hetkellä, paremman puutteessa ja osittain jo vanhentuneilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla, mutta niitäkin siedetään vain siihen saakka kunnes tieteen kehitys korvaa ne paremmilla.

Tiedettä käytännönläheisempää toimintaa saa etsiä kissoilla, koirilla, kaukoputkilla ja mikroskoopeilla.
Tiedehän se vasta asioiden loputonta testaamista onkin.
Taiteen kaksikasvoisuus(heh!) eli kurinalainen vapaamuotoisuus teki siitä ihmiskunnan sinänsä loistokasta esitieteellistä kehitysaskelta kohti tiedettä.
Se jää nyt kuitenkin seisoskelemaan sitäkin vapaamuotoisemman huuhaan ja kurinalaisemman tieteen välille.
Kunnes sammaloituu ja katoaa. Sulautuu ja muuttuu tieteen muokkaaman maailman mukana. Aikansa kutakin.

Olet ihan kuutamolla.

Poissa Vanha aatami

  • Konkari
  • Viestejä: 13210
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1021 : ti 01.05.2018, 17:09:23 »

Se että tiede tuottaa tämän hetken parasta tietoa ja kuvausta maailmasta ja muu on sitä huonompaa, ei tarkoita että tiede ei olisi empiiristä eli kokemuspohjaista tai että kuvantamista, testattavuutta tai sovellettavuutta korostava tiede olisi vain käsitteellistämistä.
Se tarkoittaa vain sitä että taidekin on tiedettä kehittymättömämpää toimintaa ja näin lähempänä uskontoja, huuhaata ja hömppää.
Ei taidettakaan voi kehua tieteen veroiseksi tarkentuvasti tutkittujen faktojen ja mullistavan tehokkaiden sovellusten tuottajaksi.

Se että tieteellinen kuvantamismetodi on tämän hetken paras tapa saada tietoa ja kuvata maailmaa ja muu on sitä huonompaa, ei tarkoita sitä että sanallinen kuvantaminen olisi tässä jokin olennainen asia tai että siitä saisi taiteelle jonkin syyn olla muka tasavertainen faktan kuvantamis-ja soveltamistapa tieteen kanssa.
Ettäkö taideopinnoilla tai itseoppineena taiteilijana kirurgiksi tai ylipäänsä paljon mihinkään nyky-yhteiskunnassa.
Taideopintojakin kuten myös uskonnonopetusta on toki vielä käytössä tällä hetkellä, paremman puutteessa ja osittain jo vanhentuneilla kulttuurin ja yhteiskunnan aloilla, mutta niitäkin siedetään vain siihen saakka kunnes tieteen kehitys korvaa ne paremmilla.

Tiedettä käytännönläheisempää toimintaa saa etsiä kissoilla, koirilla, kaukoputkilla ja mikroskoopeilla.
Tiedehän se vasta asioiden loputonta testaamista onkin.
Taiteen kaksikasvoisuus(heh!) eli kurinalainen vapaamuotoisuus teki siitä ihmiskunnan sinänsä loistokasta esitieteellistä kehitysaskelta kohti tiedettä.
Se jää nyt kuitenkin seisoskelemaan sitäkin vapaamuotoisemman huuhaan ja kurinalaisemman tieteen välille.
Kunnes sammaloituu ja katoaa. Sulautuu ja muuttuu tieteen muokkaaman maailman mukana. Aikansa kutakin.

Olet ihan kuutamolla.

Kuu - kuten mekin - vaellamme eetterin poikki. Se on ns. luonnollista tietoa.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 705
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1022 : ti 01.05.2018, 17:56:27 »

Aivan totta.

Samalla tavalla voitaisiin lopettaa kaikki keskustelu asioista joihin voi itse vähänkin vaikuttaa.

Oikeastaan halusin sanoa jotain kannustavampaa. Wikipedia toimii niin, että kuka tahansa voi kirjoittaa mistä tahansa mistä on tietoa tai mihin on kiinnostusta. Yhteisö sitten editoi, parentelee, korjaa ja niin edelleen.

Kirjoitit siitä, että suomenkielinen Wikipedia on suppeampi kuin englanninkielinen. Ajattelin sitä ihan oikeasti niin, että jos itse jatkuvasti törmäät tähän, voisit joko ruveta lisäilemään sinne jotain tai sitten heittää keskustelusivuille kommenttia, että artikkeli kaipaisi lisää sisältöä.

Ei olisi pitänyt mussuttaa siitä, ettei siitä saisi tai kannattaisi täällä kirjoittaa. Mutta hukkasit toisaalta sen pointin, että asialle tosiaan voi myös tehdä jotain, eikä siihen minusta kannata sellaista asennetta ottaa, että pitäisi olla joku suurikin ekspertti että voisi sinne jotain pientä sisältöä tuottaa tai edes osallistua kommentointiin.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13501
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1023 : ke 02.05.2018, 08:54:20 »

Aivan totta.

Samalla tavalla voitaisiin lopettaa kaikki keskustelu asioista joihin voi itse vähänkin vaikuttaa.

Oikeastaan halusin sanoa jotain kannustavampaa. Wikipedia toimii niin, että kuka tahansa voi kirjoittaa mistä tahansa mistä on tietoa tai mihin on kiinnostusta. Yhteisö sitten editoi, parentelee, korjaa ja niin edelleen.

Kirjoitit siitä, että suomenkielinen Wikipedia on suppeampi kuin englanninkielinen. Ajattelin sitä ihan oikeasti niin, että jos itse jatkuvasti törmäät tähän, voisit joko ruveta lisäilemään sinne jotain tai sitten heittää keskustelusivuille kommenttia, että artikkeli kaipaisi lisää sisältöä.

Ei olisi pitänyt mussuttaa siitä, ettei siitä saisi tai kannattaisi täällä kirjoittaa. Mutta hukkasit toisaalta sen pointin, että asialle tosiaan voi myös tehdä jotain, eikä siihen minusta kannata sellaista asennetta ottaa, että pitäisi olla joku suurikin ekspertti että voisi sinne jotain pientä sisältöä tuottaa tai edes osallistua kommentointiin.

Vähän tätä minäkin ajattelin. Niin - olen myös itse kirjoitellut suomenkieliseen Wikiin täydennystä aihepiireihin, joissa se on ollut huomattavan puutteellinen. Sikäli siis kehotin toimimaan vain kuten olen itsekin päätynyt toimimaan.

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 1416
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1024 : ke 02.05.2018, 09:38:21 »

Aivan totta.

Samalla tavalla voitaisiin lopettaa kaikki keskustelu asioista joihin voi itse vähänkin vaikuttaa.

Oikeastaan halusin sanoa jotain kannustavampaa. Wikipedia toimii niin, että kuka tahansa voi kirjoittaa mistä tahansa mistä on tietoa tai mihin on kiinnostusta. Yhteisö sitten editoi, parentelee, korjaa ja niin edelleen.

Kirjoitit siitä, että suomenkielinen Wikipedia on suppeampi kuin englanninkielinen. Ajattelin sitä ihan oikeasti niin, että jos itse jatkuvasti törmäät tähän, voisit joko ruveta lisäilemään sinne jotain tai sitten heittää keskustelusivuille kommenttia, että artikkeli kaipaisi lisää sisältöä.

Ei olisi pitänyt mussuttaa siitä, ettei siitä saisi tai kannattaisi täällä kirjoittaa. Mutta hukkasit toisaalta sen pointin, että asialle tosiaan voi myös tehdä jotain, eikä siihen minusta kannata sellaista asennetta ottaa, että pitäisi olla joku suurikin ekspertti että voisi sinne jotain pientä sisältöä tuottaa tai edes osallistua kommentointiin.

Vähän tätä minäkin ajattelin. Niin - olen myös itse kirjoitellut suomenkieliseen Wikiin täydennystä aihepiireihin, joissa se on ollut huomattavan puutteellinen. Sikäli siis kehotin toimimaan vain kuten olen itsekin päätynyt toimimaan.

Niin.

Olette aivan oikeassa siinä, että wikipediaa voi (yrittää) täydentää kuka tahansa ja sen tekeminen on suositeltavaa jos havaitsee jonkun artikkelin puutteelliseksi.

Mutta. En oikeastaan tiedä yhtikäs mitään Denverin lentokentästä ja sen omituisuuksista. Olen kuitenkin kovin kiinnostunut niistä. Olettamukseni on, että Suomessa on noin miljoona ihmistä joilla on minua paremmat tiedot ja edellytykset laajentaa kyseistä artikkelia.

Jos tiellä on kuoppa, minä pystyn sen korjaamaan auttavasti mutta suurella vaivalla. Viisainta on kuitenkin ilmoittaa asiasta tienhoitajille, jotka näin osaavat paikata juuri oikean kohteen tultuaan informoiduksi. Heillä on aineet, menetelmät, tietämys ja henkilökunta. Ei kaikkia epäkohtia kuulu itse korjailla, vaan tuoda esille, jotta parhaat voimat tekevät huoltotyön.





Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7641
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1025 : ke 02.05.2018, 10:12:46 »
Olette aivan oikeassa siinä, että wikipediaa voi (yrittää) täydentää kuka tahansa ja sen tekeminen on suositeltavaa jos havaitsee jonkun artikkelin puutteelliseksi.


Näkökulmalla eräs kirjoittaja, joka täälläkin esiintyy, kertoi tahallaan kirjoittaneensa huuhaata Wikiin. Tarkoitus oli osoittaa että Wikiin ei voi luottaa, rahvaan tietämisen lähde on halveksittava. Toista se on sivistys.

Foorumilla asiasta kirjoiteltiin jonkin verran ja tämä sankari kiireellä kertoi oikaisseensa valheen. Kunhan kokeili.
Valehtelijan mainetta ei ole saanut karistettua.

Paikalla Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13501
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1026 : ke 02.05.2018, 16:14:44 »
Olette aivan oikeassa siinä, että wikipediaa voi (yrittää) täydentää kuka tahansa ja sen tekeminen on suositeltavaa jos havaitsee jonkun artikkelin puutteelliseksi.


Näkökulmalla eräs kirjoittaja, joka täälläkin esiintyy, kertoi tahallaan kirjoittaneensa huuhaata Wikiin. Tarkoitus oli osoittaa että Wikiin ei voi luottaa, rahvaan tietämisen lähde on halveksittava. Toista se on sivistys.

Foorumilla asiasta kirjoiteltiin jonkin verran ja tämä sankari kiireellä kertoi oikaisseensa valheen. Kunhan kokeili.
Valehtelijan mainetta ei ole saanut karistettua.

Oma kokemukseni on, että aika nopeaan Wikiin tuodaan korjauksia, jos siellä joku kirjoitus havaitaan ongelmalliseksi. Varmaan riippuu aiheestakin, mutta kyllä näin tapahtuu sellaisissa vähän vähemmän yleisesti tunnetuissakin aihelmissa.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4679
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1027 : ke 02.05.2018, 17:34:40 »

Minäkin arvelen, että tarkoitettu huuhaan kirjoittaja ei itse olisi kyennyt huuhaata oikaisemaan.

Ehkä jotkut jopa pitävät harrastuksena parantaa Wikipediaa. Wikipedian hyvä laatu on yksi asioita, jotka kertovat hyvää ihmisestä.

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2502
  • Väärinajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1028 : ke 02.05.2018, 17:49:26 »

Aivan totta.

Samalla tavalla voitaisiin lopettaa kaikki keskustelu asioista joihin voi itse vähänkin vaikuttaa.

Oikeastaan halusin sanoa jotain kannustavampaa. Wikipedia toimii niin, että kuka tahansa voi kirjoittaa mistä tahansa mistä on tietoa tai mihin on kiinnostusta. Yhteisö sitten editoi, parentelee, korjaa ja niin edelleen.

Kirjoitit siitä, että suomenkielinen Wikipedia on suppeampi kuin englanninkielinen. Ajattelin sitä ihan oikeasti niin, että jos itse jatkuvasti törmäät tähän, voisit joko ruveta lisäilemään sinne jotain tai sitten heittää keskustelusivuille kommenttia, että artikkeli kaipaisi lisää sisältöä.

Ei olisi pitänyt mussuttaa siitä, ettei siitä saisi tai kannattaisi täällä kirjoittaa. Mutta hukkasit toisaalta sen pointin, että asialle tosiaan voi myös tehdä jotain, eikä siihen minusta kannata sellaista asennetta ottaa, että pitäisi olla joku suurikin ekspertti että voisi sinne jotain pientä sisältöä tuottaa tai edes osallistua kommentointiin.

Vähän tätä minäkin ajattelin. Niin - olen myös itse kirjoitellut suomenkieliseen Wikiin täydennystä aihepiireihin, joissa se on ollut huomattavan puutteellinen. Sikäli siis kehotin toimimaan vain kuten olen itsekin päätynyt toimimaan.

Niin.

Olette aivan oikeassa siinä, että wikipediaa voi (yrittää) täydentää kuka tahansa ja sen tekeminen on suositeltavaa jos havaitsee jonkun artikkelin puutteelliseksi.

Voi yrittää, juu. Olen tehnyt niin. Täydensin suomalaista radioasemaa koskeviin tietoihin ohjelmien nimiä, joita tietyt, tunnetut, toimittajat olivat tehneet. Artikkelissa siis oli jo aika kattava listaus toimittajista, muttei heidän ohjelmiaan. Joitakin ohjelmia oli mainittu. Tarkistin tietoni toimittajien itse kirjaamista tiedoista (esim. LinkedIn) ennen kuin lisäsin, mitä ohjelmia he olivat tehneet ja minä vuosina. Etsin itse aina välillä tällaisia tietoja ja toivoin, että näin ne olisivat yhdessä paikassa helposti löydettävissä. Kun myöhemmin taas etsin jotakin tällaista tietoa, havaitsin, että lisäykseni oli poistettu.

Samanlainen kuvio toistui kun täydensin erästä kasvia koskevaan kirjoitukseen sen kaupallista viljelyä koskevia tietoja.

Wikissä on siis kirjoittajia, jotka vahtivat mustasukkaisesti omaa reviiriään, no matter what.

En viitsi enää vaivautua.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7641
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1029 : ke 02.05.2018, 18:23:47 »
Oma kokemukseni on, että aika nopeaan Wikiin tuodaan korjauksia, jos siellä joku kirjoitus havaitaan ongelmalliseksi. Varmaan riippuu aiheestakin, mutta kyllä näin tapahtuu sellaisissa vähän vähemmän yleisesti tunnetuissakin aihelmissa.

Samaa mieltä.
Itse katson wikistä tyyppiä nimen oikeinkirjoitus, vuosiluku, käsitteen määritelmä ...olevia tietoja.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7641
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1030 : la 05.05.2018, 09:25:14 »
Suomen naiset voittivat cheerleadingin maailmanmestaruuden.
Onnittelut!
Tiedän mitä sana tarkoittaa mutta onko sille suomalaista käännöstä?

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 2568
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1031 : la 05.05.2018, 09:30:42 »
'Huutosakinjohtajaksi' cheerleader on usein käännetty. Siitä saa erinomaisen kömpelön nimen urheilulajille.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7641
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1032 : la 05.05.2018, 10:30:19 »
'Huutosakinjohtajaksi' cheerleader on usein käännetty. Siitä saa erinomaisen kömpelön nimen urheilulajille.

Tunnen tuon mutta olisiko muuta - en niitä tyttöjä sakilaisiksi kutsuisi.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4679
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1033 : la 05.05.2018, 13:19:20 »
Tarttis oikeastaan ajastimen. Munakellon tai keittiöajastimen. Mutta mutta. Sen pitäisi olla jatkuvammin, säännöllisesti ja miedosti piipahtava. Esim. 30 minuutin välein tahdon vienosti piipahtavan (2-5 x) että nyt on noustava "kuumentamaan jalkalihaksia" koska jatkuva istuminen ei ole hyväksi.

Ehkä (virkaheitonkin) puhelimen hälytyksistä saisi niin ikään väkerrettyä toistuvan muistutuksen. Joskus rakensin peruspuhelimeen hälytykset muistuttamaan leikkauksen jälkeisen lääkityksen ajankohdista 14 kertaa päivässä. Jonkin (Nokia perus-)puhelimen ajastimessa minulla on ollut myös sellainen, että eri mittaisiakin jaksoja voi laittaa monta ketjuun ja hälytyksen kuitatessa alkaa seuraava jakso. Tällaisia nimettyjä ajastusketjuja sai puhelimeen talletettuja useita.

Android-puhelimiin on saatavilla Tasker sovellus, jolla puhelimeen voi rakentaa lisätoimintoja. Itselläni on haaveena tutustua tuohon sovellukseen puhelimen sielunelämän ymmärryksen lisäämiseksi.
Jos taukoa on tarve pitää avoinna olevan tietokoneen ääressä, niin tietokoneohjelmia tietenkin löytyy.
Tässä lähtökohdaksi yksi (lajissaan hyväksi arvioitu, en itse ole kokeillut )  http://www.workrave.org/

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1034 : to 10.05.2018, 09:49:40 »
Onko olemassa mitään keinoa raikastaa taloyhtiön pesutuvan kuivausrumpua, ilman että tulee mitään vahvaa kemikaalin hajua tilalle? (Taloyhtiössä oli aikoinaan tarjolla jotain ihme "arkkeja" jommoisen kun heitti kuivarumpuun vaatteiden sekaan, niihin tuli tuoksu - tuoksua en nyt järin kaipaisi.)

Ällöttää kun pukee ylleen T-paidan jossa on joku ihme dunkkiksen haju. Vaikea kuvailla, ei se ole mikään homeen haju tms. saastaa, onpahan vaan joku haju mistä en tykkää. Pyykkitelineessä en viitsisi paitoja kuivatella kun niihin tulee sitten se "narun" jälki jokaiseen, ja silittämistä vihaan yli kaiken. Eli kuivaksi paitaläjä päitäisi aina kerran viikossa saada, mutta ilman että imee hajuja itseensä.
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 2238
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1035 : to 10.05.2018, 09:58:06 »
Omassa kuivausrummussani on kaksi nukkasihtiä, joista toinen pitää kerran vuodessa putsata. Tsekkaa, onko siellä toista luukkua.

Kammottava ajatus, että pitäisi kuivat pyykit esimerkiksi pesuaineelle haisevassa koneessa. Niitä on aivan järkyttävän hajuisia aineita. Itse olen allerginen joillekin hajuisteille, ja käytän vallan hajusteettomia tuotteita.

Auttaisiko sellainen marssijärjestys, että ekana kuivaat (alaosia) esimerkiksi housuja, sukkia, tai lakanoita yms., ja vasta 2. tai 3. koneellisessa yläosia kuten teepaitoja ja rintsikoita ja tyynyliinoja (eli semmoisia jotka tulevat lähelle nenää)?  (Jos se haju siis on pesuaineen hajua.)

Itse kuivaan henkareissa teepaitoja, ja rintsikoita en edes viitsi laittaa kuivausrumpuun, koska pelkään, että kuluvat paljon nopeammin kun kuminauhat ehkä hapertuvat koneessa.
« Viimeksi muokattu: to 10.05.2018, 10:01:21 kirjoittanut kertsi »

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1036 : to 10.05.2018, 10:04:57 »
Pesutuvan kuivaimessa on alaosassa luukku jonka takaa kaivetaan nukkasihti esiin ja putsataan ne nukat joka kerta kun lopettaa kuivaamisen. Melkoinen läjä niitä aina onkin. Kyllä tämän varmaan jokainen muistaa tehdä (koneessa on kai joku häly joka ilmaisisi jos on liikaa moskaa putsaamatta), että en oikein usko sen tuosta olevan kiinni.

Lisäksi kun siinä tietysti jatkuvasti kuivataan vaatteita, niin jos siellä olisi joku ohimenevä haju joka laimenisi sillä että kuivaa yhden satsin, niin olettaa voisi että se on lähtenyt jo jonkun aiemman käyttäjän kuivauksessa pois. Tätä hajuongelmaa on nyt ollut jo pidempään, eli se ei voi olla siitäkään kiinni että juuri minun edelleni olisi sattunut joku tietty talous jonka vaatteet aiheuttavat joka kerta rummun haisemisen. Toisaalta se kone ei kyllä itsessään tunnu haisevan.

Mutta niin vain käy että kun tuon puserot kuivina kotiin, pidän niitä yleensä vielä jonkin aikaa tuolin selkämyksellä (kun en jaksa heti poiskaan laittaa), ja sitten aikanaan rullaan pötköksi (pidän T-paidat rullina kaapissa, ettei niihin tule taitoksia), otan pötkön esiin ja puen päälle, niin johan tuntuu vieno haju nokassa.

Tietty hajuaistini on voinut jotenkin nyt herkistyä, ehkä sen takia että pahin allergia-aika meneillään.

***

Aikoinaan joku joskus tursutti joko väärään reikään tai liikaa huuhteluainetta pesukoneeseen, ja olipas "kiva" ottaa koneesta omat pyykit jotka olivat sitä ainetta saaneet itseensä edellisen käyttäjän jäljiltä. Nyt tätä ongelmaa ei onneksi ole ollut. Oli näetsen harvinaisen vastenmielinen huuhteluaineen tuoksu.
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2502
  • Väärinajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1037 : to 10.05.2018, 15:16:45 »
Onko olemassa mitään keinoa raikastaa taloyhtiön pesutuvan kuivausrumpua, ilman että tulee mitään vahvaa kemikaalin hajua tilalle?

Löysin tällaisen kikan netistä:

Tee itse huuhteluliinat – kuivausrummusta vähemmän sähköistä pyykkiä!

Nyt voit hyvin pienellä rahalla tehdä itsellesi ekologiset huuhteluliinat, joita voit käyttää uudestaan ja uudestaan. Ja mikä parasta, voit itse päättää, miltä pyykkisi tulee tuoksumaan!

Tarvitset:
- 1,5 desiä etikkaa
- 8 tippaa Tea tree -öljyä tai haluamaasi eteeristä öljyä
- kannellisen purkin
- talousliinoja (esim. Pirkka talousliina, Rainbow Keittiöliina), vanha t-paita tai keittiöpyyhe tms.

1. Leikkaa talousliina tai kangas kannelliseen purkkiin sopiviksi paloiksi. Täytä purkki liinoilla.

2. Sekoita yhteen etikka ja valitsemasi eteerinen öljy pienessä kulhossa. Etikka on luontainen huuhteluaine, joka pehmentää pyykkiä, ja öljy antaa pyykillesi raikkaan tuoksun.

3. Kaada seosta liinojen päälle niin, että liinat kostuvat, mutta eivät kastu läpimäriksi.

4. Sulje kansi kunnolla, ettei seos haihdu.

- Ota purkista yksi kuivausliina ja purista siitä ylimääräinen neste takaisin purkkiin. Laita kuivausrumpuun pyykin kanssa.
- Vaatteiden sähköisyyden vähentämiseksi alenna myös kuivausrummun lämpöä.
- Kun vaatteet ovat kuivia, laita liina takaisin purkkiin uutta käyttöä varten.


Veikkaan, että voi myös käyttää pelkkää etikkaa. Kosteina vaatteet tuoksuvat sitten miedosti etikalle, mutta kuivuessa haju häviää.

https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/tee-itse-huuhteluliinat-kuivausrummusta-vahemman-sahkoista-pyykkia/3259682#gs.Omh6pDA
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 13579
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1038 : to 10.05.2018, 16:04:27 »
Täytyy funtsia, etikan hajusta en vaan järin perusta. Karpalo-saunatuoksu voisi olla jees.
"The artist is the true seer and prophet of his century, the justifier of life and as such, of course, a revolutionary far more fundamental in his penetration of the social mask of his day than any fanatic idealist spilling blood over the pavement in the name simply of another unnatural mask."

JC

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1344
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #1039 : to 17.05.2018, 05:14:49 »
CD-soitin alkaa temppuilemaan. Hyppii soittaessa täysin satunnaisesti. Kannattaako yrittää tehdä asialle jotakin vai ostaa uusi?

Uuden ostaminen hirvittää, koska tuskin löydän enää samanlaista sotaratsua kuin tämä nykyinen soittimeni, joka on pelittänyt jo kolme vuosikymmentä.