Kirjoittaja Aihe: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)  (Luettu 57137 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4116

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14765
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #921 : la 14.04.2018, 20:50:03 »
Joilla ei ole kuitenkaan minkään valtakunnan vaikutusta itse puuhun tai sen toimintaan. Kyse on vain ja ainoaastaan ihmisen päässä ja ajattelussa tapahtuvista asioista. Se taas - miten me koemme parhaiten todellisuutta ja vaikkapa sen puun toimintaa ymmärtävämme - ei ole mikään fakta. Itse todellisuus seilaa omia matkojaan (puu toimii kuiten toimii riippumatta kuvauksemme ekstaktiudesta). Ainoa muutos on meidän - itse asiassa varsin subjektiivinen - kokemuksemme siitä, että kielellinen tarkkuus antaa meille tunteen suuremmasta ymmärryksestä. Vaikutus on lähinnä kokemuksellinen, mutta toki voi myös mahdollisesti vaikuttaa meidän ihmisten toimintaan. Me voimme jopa kehitellä jotain uusia teknologioita tällaisen ymmärryksen tuottamien oivallusten avulla. Puun toimintaan asialla ei edelleenkään ole mitään vaikutusta. Ihmisen toimintaan mahdollisesti on. Mutta hyödyntäminen on varsin välineellinen vaikutus ja se ”ymmärtämisen lisäys” taas silkan subjektiivinen. Ei ole mikään fakta, että ymmärryksen lisäyksen tunne on jotenkin tärkeämpi tai parempi tai välttämättömämpi kuin vaikkapa se tunne, joka syntyy aistillisesta ja kehollisesta puun kokemisesta. Miltä tuntuu koskettaa puuta, kiivetä puuhun tai veistellä kaadetun puun palasta. Miltä tuntuu kuunnella puiden oksien ja tuulen muodostamaa ääntä tai kulkea metsässä puiden keskellä. Millaisia tunteita herättää kotipihan vanha puu, joka on ”aina ollut” tai miten voi eläytyä puun oksiston ”kurottautumiseen” kohti valoa ja taivasta - jopa siten, että se herättää omassa kehossa olevan liikemuiston kurkottamisesta ja kurottamisesta. Näitä aistillisia ja kehollisia kokemuksia ei mikään fakta oikeastaan edistä tai syvennä. Mutta ihmisyys kutistuu kyllä aika vajavaiseksi, jos ryhdymme pitämään niitä merkityksettöminä vain, koska ne eivät oikein pärjää ”faktojen tarkkuuden kisassa”. sanoisin, että JOS tuo aistillinen ja kehollinen kokemuksellisuus ja sen merkityksen ymmärtäminen kutistuu, ihmiset alkavat voida huonosti. Lopulta he menettävät myös kykynsä välittää niistä faktoista ja niiden eksaktiudesta. ”Lääkkeenä” trumpilaisuuteen siis tarjoaisin enemmän kokemuksellisuutta ja taidetta kuin niinkään taiteen muuttamista faktapohjaisemmaksi. Faktat eivät nääs sykähdytä. Kuten ei tuo esimerkkilauseesikaan ollut millään tavalla koskettava, vaikka siinä faktat oliskin olleet kohillaan. Se ei ollut edes mieleenpainuva, saati puhutteleva. Faktojen tarkentaminenkaan ei olisi siihen tuonut tällaista koskettavuuden voimaa. Eikä se edes herätä lukijaa ajattelemaan ja pohtimaan, vaan oli vain tylsämielistä valmiiksipureskeltua turhaa jauhamista. Miksi kukaan olisi innostunut siitä, miltä tähtien valo sattuu just siitä tarkastelupisteestä näyttämään, missä sinä satut olemaan? Me muuthan ollaan ihan muualla ja omissa yksilöllisissä tarkastelupisteissämme havainnoimassa tähtien valoa omalla yksilöllisellä havaintokyvyllämme. Tieteen mukaan se näkyy meille eri tavalla. Fakta.
Ilmastonmuutoksessa, väestöräjähdyksessä tai auringon sammumisessa siis kyse on vain ja ainoastaan ihmisen päässä ja
ajattelussa tapahtuvista asioista
?

Älä sotke toisiinsa itse havainnoitavaa asiaa ja havaitsijan havainnointia. ILmastonmjuutos, väestöräjähdys ja auringon sammuminen ovat ilmiöinä olemassa ilman tiedettä ja taidetta, mutta kun me käsittelemme niitä ja teemme niistä havaintoja ja päätelmiä, on aina kyse ihmisen havainnosta, päätelmästä ja näkökulmasta.

Kyse on vähän samasta asiasta kuin että maisemaa ei ole ilman ihmistä, joka sitä maisemaa omasta näkökuolmastaa tarkastelee. Ilman tätä maiseman katsojaa, ei ole maisemaa, vaan vain niitä puita, kallioita ja niittyjä.

Lainaus
Kyse on maailmankuvista joiden mukaan ihmiset maailmaansa vuorovaikuttavat. Jotkut puhuvat jo maapallon tuhoamisestakin.
Tieteellinen maailmankuva on faktapohjaisin maailmankuva tässäkin. :)
Todellisuutta koetaan parhaiten faktapohjalta.

Jaa että mä koen äidinrakkauttani huonommin nyt, kun en perusta sitä faktoihin lajin jatkuvuudesta, geenien siirtymisestä tuleville polville, hormonierityksestä ym? Luuletko, että äidinrakkaus kasvaisi suuremmaksi ja vahvemmaksi, jos keskittyisin noihin faktoihin ja pitäisin tuon suhteen kokemuksellista aspektia vähäpätöisempänä? Silläkö suojelevuus, hoivavietti ja hellyys lapsia kohtaan nousee sfääreihin, jos muistan ajatella, miten meihin on koodattu tuollainen reaktio tiettyihin piirteisiin kuten suuriin silmiin ja suhteessa isoon päähän?

Lainaus
Sitten vähän filosofisemmin:
Me emme tiedä puun toiminnasta muuta kuin sen mitä me siitä tiedämme. Olemme aina oman tietomme varassa.
Puun toiminta määrittyy siis maailmankuvamme mukaan.
Se mikä määrittää maailmankuvamme ja on maailmankuvamme ulkopuolella - siitä emme voi maailmankuvassamme mitään tietää.

Äläs nyt kompastu siihen, että joudumme käyttämään kieltä asian ilmaisemiseen. Se puu kasvaa ja yhteyttää ihan samalla tapaa, vaikka me emme sitä millään tapaa kielellä kuvaisi. Vai uskotko, että puut tosiaan lakkaavat olemasta, ellet sinä - ihminen - niitä havainnoi ja ”ymmärrä” Oletko mielestäsi keksinyt oikean vastauksen siihen filosofiseen kysymykseen, kuuluuko puun kaatumisesta ääni, jos kukaan ei ole kuuntelemassa? Ei kuulu?

Lainaus
Kyllä tunnekokemuksetkin ovat parhaimmillan faktoja, koska ne joudutaan käsitteellistämään kielellisiksi kuvauksiksi
jos halutaan puhua tunnekokemuksista ja miettiä niitä. Tiede pystyy tutkimaan myös tunnekokemuksia.

Tiede pystyy toki tutkimaan tunnekokemuksia jollain tapaa, vaan ei pysty sillä tutkimisellaan luomaan niistä mitään sellaista kuvausta, josta itse tunne olisi mahdollista ”oppia tuntemaan” eli tietämään, miltä se tuntuu, ellei ihmisellä ole omaa kokemusta tunteista. Nuo kuvaukset siis joutuvat nojaamaan lopulta täysin siihen, että kielelliselle kuvaukselle löytyy jonkinlaisia omakohtaisia kokemuksia kuvattavasta asiasta. Vai - miten voisit kuvata syntymäsokealle värit siten, että hän tosiaan pystyisi kuvauksen perusteella ymmärtämään, millainen värien näkemisen kokemus on? Luuletko, että pelkkä valon aallonpituuden kertominen riittäisi? Edes kuvaus siitä, miten prisma hajottaa valkoisen valon sateenkaareksi tai miten erilaiset pigmentit heijastavat silmiin erilaisia valon aallonpituksia? Auttaisiko punaisuuden ymmärrykseen silmän toiminnan kuvaus tai tarkat faktat aistielimen ja aivojen aistimusten tulkinnan yhteispelin yksityiskohdista?

Lainaus
Eivät tunnekokemukset ole merkityksettömiä. Senhän huomaa tutkimalla niitä.

TUnnekokemusten merkitys on eri asia kuin tunnekokemus sinänsä. Puhut eri asiasta. Ihan kuten äidinrakkaus lasta kohtaan on samperin eri asia kuin sen merkitys vaikkapa omaisuuden periytymiselle tai eläkkeiden rahoitukselle.

Lainaus
Kyse on siis vähän samasta kuin jaottelussa tunnejournalismi - faktajournalismi.
Tiede kyllä löytää tehokkaat lääkkeet Trumppilaisuuteenkin. Se voi olla taideterapiaa ja se voi olla paljon muutakin.

Ei, ei se voi olla taideterapiaa, jos taide lakkautetaan. Silloin on vain tiedeterapiaa jäljellä. Nääs kun ei taiteen koko perusajatusta voi muuttaa toiseksi ja olettaa, että se edelleen kuitenkin toimii yhtä lailla terapeuttisena. Taideterapia ei operoi faktoilla. Jos taide muutetaan faktoiksi, loppuu taiteen terapeuttisuuskin. Muutoinhan taideterapeutit voisivat luetuttaa hoidettavilleen tietokirjoja.

Lainaus
Tähtitieteeseen perehtymätön tai kirkasta tähtitaivasta kokematon vertautuu mielestäni sokeaan taidenäyttelyssä tai
machomieheen ompelukerhossa.

Mihin mielestäsi vertautuu se, joka on kadottanut kyvyn kuvailla tuntemuksiaan ja kokemuksiaan minään muuna kuin hormoneina, sähköimpulsseina ja evoluution tuottamina sopeutumina?

By the way: Sokeille järjestetään taidenäyttelyitä. Tuntoaistillakin voi kokea kuvataidetta. Machomiehetkin voivat innostua kädentaidoista. Mikseivät voisi? Sen sijaan tähtitieteilijä, joka on kykenemätön tuntemaan avaruuden valtavuuden ja oman pienuutensa, tähtitaivaan rauhan hiljaisessa yössä, on säälittävä hahmo, jonka rajallisuus on vieläkin pienempää kuin ihmisen pienuus avaruuden äärettömyyteen verrattuna. OIkeastaan ajatuksesi siitä, että tieto voisi korvata tuntemisen, kokemuksellisuuden ja kehollisuuden, on jo taiteen sisälläkin heti vääräksi havaittavissa. Vaikka muusikko tietäisi musiikin historian, teorian ja tuntisi tehdyt teokset kuinka hyvin, hän ei voi tuottaa vaikuttavaa musiikkia ilman kokemukselliseen musiikista vaikuttumiseen perustuvaa eläytymistä. Kuulijat puolestaan reagoivat juuri tuohon tunnepohjaiseen eläytymiseen empaattisesti. Taiteilijan osaaminen ei ole koskaan vain suurempaa tietomäärää taiteesta. Se ei edes ole vain teknistä taitoa. Se on ennen kaikkea juuri tuota tunteen ja kokemuksen välittämisen taitoa. Sitä saattaa jollakulla olla, vaikka häneltä puuttuisi tietoa ja teknistä osaamista. Sen sijaan tiedolla ja teknisellä osaamisella ei voi taiteessa koskaan korvata tuota tunteen välittämisen kykyä.

Taide on lopulta pohjimmiltaan kehollista. Siksi se ei oikeastaan voi pohjautua vain kognitiivisiin kykyihin, tietoon ja faktoihin. Kehollisuus vaatii aina kehon. Faktoilla ei sellaista ole. Faktat ovat yskilöllisestä käsityksestä ja tulkinnasta riippumattomia asioita. Sen sijaan taide on aina subjektiivista juuri siksi, että se on kehollista. Objektiivisia (eläviä) kehoja ei ole.
Se taas - miten me koemme parhaiten todellisuutta ja vaikkapa sen puun toimintaa ymmärtävämme - on juuri fakta.

Ei, faktat ovat vain yksi tapa ymmärtää todellisuutta. Sitten on myös toisia tapoja. Niiden välillä ei tarvitse kisata paremmuudesta, vaan ne ovat toisiaan täydentäviä. Mikään faktatieto ei auta meitä ymmärtämään paremmin sitä, mitä on vaikkapa kokea kipua, kaipuuta, iloa tai rakkautta. Silti toisen elävän olennon ymmärtäminen perustuu siihen, että me empaattisesti pystymme näkemään toisen tunteman kivun, kaipuun, ilon tai rakkauden olevan jotakin samankaltaista kuin se, mitä itse tunnemme tai olemme tunteneet. Sen sijaan tiede on aseeton edelleen edes tunnistamaan ihmisen tai eläimen kipua, saati mittaamaan sen tasoa. Näin, vaikka voimme faktoilla kuvata kipuaistimuksen syntymistä ja kivun kehossa aiheuttamia reaktioita tai vaikkapa selittää kipulääkkeen vaikutusmekanismeja.

Lainaus
Faktatieto ja sen muodostusprosessi on paras saatavilla oleva tapa kuvata todellisuutta. Tiede.

Ei, se on yksi - toki kehittynyt ja vasrin pätevä - tapa kuvata todellisuutta. Silti juuri kuvaamisen ja sanallistamisen teko myös heti ja väistämättä kaventaa käsitystämme todellisuudesta poimiessaan siitä jotakin, mutta jättäessään myös jotakin aina pois kuvauksesta. Minusta itse asiassa on varsin epätieteellistä ajatella, että kuvatuksi tullut olisi todellisuuden koko olemassaoleva kokonaisuus. Tai kuvitella, ettei kuvaamisen akti olisi kuvaa tarkentaessaan myös kuvan rajaamista - jolloin aina jotakin putoaa ulos kuvasta.

Lainaus
Puun toimintaan saasteilla, biodiversiteetin köyhtymisellä, ilmastonmuutoksella, geenimanipulaatiolla ja jopa puun toiminnan
kuvausten kehittymisellä on vaikutusta.
Emme tiedä puun toiminnasta muuta kuin mitä kuvauksemme siitä kertovat.

Tottakai ”puun toimintaan” on vaikutusta kaikella sellaisella ihmisen toiminnalla, joka tavalla tai toisella kohdistuu puuhun tai ekosysteemiin, jossa se elää. Se ei ollut kuitenkaan käsittääkseni tuon kommentin pointti. POintti oli se, ettei vaikkapa puun tapa kerätä energiaa kasvuunsa ole syntynyt meidän kuvaustemme ansiosta. Se ei myöskään meidän kuvaustemme ansiosta muutu. Puun toimintaan ymmärryksemme vaikkapa saasteista ei vaikuta mitään ellemme me ihmiset muuta omaa käyttäytymistämme sen ymmärryksen seurauksena. Minusta on aika vääristynyttä ohittaa tuo faktan ja puun toiminnan välissä oleva ihminen ja faktojen tuottama ihmisen käyttäytymisen muutos, joka sitten saattaa siihen puun toimintaan vaikuttaa.

By the way - taitaa myös olla niin, etteivät pelkät faktat ole erityisen tehokas keino muuttaa edes ihmisen käyttäytymistä. Muutamallakin sosiaalipsykologilla vois olla sananen sanottavanaan siitä, miten tehokasta on vaikkapa tupakkavalistus, jota tehdään tiukalla faktojen latelemisen metodilla.

Lainaus
Havainnoitava asia ja havaitsija ovat sidoksissa toisiinsa. Kaikki tietomme todellisuudesta on havaitsijoiden tulkinnallisia havaintoja.

Puiden olemassaolo vain ei riipu meidän havainnoistamme puista. On tavattoman ihmiskekseistä ajatella, että vain ihmisten havainnot tuottavat todelliosuuden. Tuo havaitsemamme todellisuus on vain se kapea ”meidän” todellisuutemme. Ellei kannata sitä filosofista suuntausta, joka uskoo kaiken oikeastaan olevan vain meidän päämme sisäisiä juttuja. Ettei mitään sen ulkopuolista todellisuutta voida edes todistaa olevan.

Lainaus
Ilmastonmuutos, väestöräjähdys ja auringon sammuminen eivät olisi tulkittuina havaintoina olemassa ilman tiedettä.

No mutta! Sittenhän niistä on tavattoman helppoa päästä eroon. Ei tarvitse kuin lopettaa tulkitsemasta niitä ja tekemästä niistä havaintoja. Ja - simsalabim - ilmastonmuutos, väestöräjähdys ja Auringon sammuminen lakkaavat olemasta todellisuutta.

Lainaus
Ilman kielellisesti tulkitun maiseman katsojaa, ei ole maisemaa, eikä ilman kielellisiä havaitsijoita olisi myöskään puita, kallioita ja niittyjä.
Tässä ei ole kyse havainnointitapojen tasa-arvoisuudesta tai samanarvoisuudesta vaan tieteen tiedollisesta paremmuudesta.

Tarkoitatko, että maailma syntyi vasta, kun ihminen alkoi puhua? Sitä ennen ei ollut mitään? Dinosauruksia ei ole koskaan ollut, vaan ne syntyivät vasta, kun ihminen antoi moiselle olennolle nbimen. Toisaalta - sittenhän noitia. Menninkäisiä, hammaskeijuja ym. täytyy olla, koska me koko ajan puhumme niistä. Jos siis kielellinen havaitsija on se ehto, jolla asiat alkavat olla olemassa.

 
Lainaus
Tolkun ihmiset pitävät äidinrakkauttakin faktapohjalta toteutettuna ja ymmärrettynä kaikkein parhaana äidinrakkautena.

Taas ja jälleen sotket. En yritä kieltää, etteikö tieto ja faktojen kautta saatu ymmärrys voisi olla apuna, kun yrittää äidinrakkauden innoittamana olla mahdollisimman hyvä äiti. Mutta vasta äidinrakkauden olemassaolo tunteena ja faltoista tyystin riippumattomana, saa sen äidin niistä faktoista apua hakemaan. Valjastat ikäänkuin kärryt hevosen eteen tässä.

Lainaus
Joudumme käyttämään kieltä asian ilmaisemiseen.
Kieli ei kuiotenkaan ole ainoa tapamme ilmaista. Itse asiassa se on varsin puutteellinen keino ilmaista. Siksi juuri keksutelu nettipalstalla on niin helposti väärinymmärryksiin johtavaa. Siitä kun puuttuu eleet, äänensävyt ja kaikki ei-sanallinen veistintä, joka elävän ihmisen kanssa kommunikoidessa on - tutkitusti (!) - erittäin suuri osa viestiä. Hymiöillä tätä vähän yritetään paikata, mutta ei niillä pysty samaan kuin elävän olennon koko kehollaan tuottama viestintä pystyy.

Lainaus
Emme voi kielellä kuvata "se puu kasvaa ja yhteyttää", ja samalla väittää että emme sitä millään tapaa kielellä kuvaisi.

Puusta on kyllä onnistuneesti tehty monia kuvallisia tai liikkellisiä tai äänellisiä tulkintoja, joiden veistintään varsin monet ovat tyytyväisiä. Ne asiat, joita tällaisin keinoin kerrotaan eivät tietenkään tosiaan ole kielellisiä puun kuvauksia, mutta kyllä ne silti ovat puun kuvauksia.

Lainaus
Ehkä asian hahmottamista helpottaa esim. uusin arkistunut tieteellinen tieto värien olemassaolosta. Päässämme.
Värit ovat aivojen tulkintaa ympäröivästä todellisuudesta.

Siltikään meillä ei ole mitään keinoa tutkia, näyttääkö punainen ihan varmasti kaikista ihmisistä samanlaiselta. Esim. Puna-vihervärisokeat mieltävät tietävänsä, millaista on punainen. He vain eivät erota mansikoita mättäällä. Tässä on nimittäin sellainen hankalasti kierrettävä fakta, että jokainen meistä oppii käsitteen punainen vain siten, että joku toinen nimeää meidän havaintomme nimikkeellä punainen. Mutta jos me vain näemme punaisen systemaattisesti tietynlaisena, miellä ei oikeastaan ole keinoa testata, onko havaintomme varmasti samanlainen kuin sen, joka meille punaisen käsitteen opetti ja nimesi.
Faktat ovat paras tapa saada tietoa maailmasta, tietoa jonka varassa on parhainta toimia maailmassa.

Ei ole. Se on yksi tapa, mutta ei ollenkaan paras. Joskus se on tavattoman tehoton ja aivan liian hidas tapa. Olisi idioottimaista odotaa lämpömittarin lukemia ja tuulennopeustietoja, jotka todistavat, että kannattaa pukea takki päälle.

Lainaus
Tarvitsee vain miettiä, millä tavalla varminta mahdollista tietoa maailmasta on parasta hankkia.
Se on faktan hankkimisen tapa.

Tieto on vain yksi elämässä tarvittava asia. Sitten on monia muitakin.

Lainaus
Jos vähän katselee ympärilleen, näkee kuinka tiede on jyräämässä kaikki muut ns. tietämistavat kaikilla aloilla.

Ei, en näe tällaista kehitystä ollenkaan. Päinvastoin ihmiset janoavat elämyksiä.

Lainaus
Tässä esim. empatian tieteellistä etymologiaa eli sanan alkuperän tutkimista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Empatia

Edelleen luulet vakaasti, että kun ilmiölle annetaan nimi, niin kaikki tarpeellinen ilmiöstä siirtyy tuohon nimeen. Sen jälkeen itse ilmiö lakkaa sinulle olemasta tuon käsitteen ja kielellisen kuvauksensa ulkopuolella. Sanaa empatia ei olisi, ellei olisi empatiaa. Sen sijaan empatia ei kaipaa sanallaista ilmausta ollakseen olemassa.

Lainaus
Olkiukko tieteellisen kuvantamisen luonteesta kuvaustapana joka ei pakosti rajaisi ja kaventaisi kuvauskohdetta on epälooginen.

Ei ole. Kuvaus on aina valinta. Siihen valitaan jotkin asiat kuvattavaksi, mutta jotkin asiat jäävät kuvaamatta. JOS kuvaus olisi täydellinen, se olisi kuvattavan asian kanssa identtinen. Voit toki yrittää kuvata vaikkapa omenan täydellisesti. Mutta et ikinä kykene kuvaamaan sitä niin, etteikö oikea omena olisi vielä täydellisemmin omena kuin kuvauksesi. Se on myös huomattavasti tehokkaampi tapa ilmaista omenaa. Mikään kuvaus ei pysty luomaan parempaa kuvaa toiselle ihmiselle omenasta kuin tuo omena konkreettisesti eteen kannettuna vapaasti tutkittavaksi ja aistittavaksi.

Lainaus
Puun toiminnan kuvauksia on useita ja tieteelliset ovat niistä parhaita, eniten faktaa.
Juuri tämä faktatiedolla kuvaaminen takaa sen että kuvauksemme puusta ovat mahdollisimman lähellä sitä todellisuutta mitä  yritämme kuvata.

Kuvaus on vain ihmisen yritystä ymmärtää puuta. Puu ei tuota kuvausta tarvitse mihinkään. Vain ihminen tarvitsee. By the way - itsekin juurio taisit myöntää, että kuvaus puusta on vähemmän kuin puu. Muutenhan se ei olisi ”mahdollisimman lähellä”, vaan täydellisesti kaikki mitä puukin.

Lainaus
Niinpä tiede kaikkein vähiten ohittaa ne faktat että ihmisen kuvaukset ovat aina kuvattavan todellisuuden välissä kuvaajina ja että ymmärryksemme todellisuudesta vaikuttaa myös toimiimme todellisuudessa.

Nyt oikein hekumoit sillä ajatuksella, että kuvaus on aina puutteellinen ja vajaa verrattuna todellisuuten, vaikka ensin yritit tämän ajatuksen minun esittämänäni tuomita epäloogiseksi.

Lainaus
Siksi tiede hakee aina entistä parempia todellisuuden kuvaustapoja ja siksi tieteellinen tieto on oluut niin tehokkaasti todellisuutta mullistavaa.


Tieteellinen tieto ei vain pysty kertomaan, miten minä koen puun. Sen sijaan taide voi kertoa siitä. Ihmiset tuppaa olemaan aika kiinnostuneita toisten ihmisten kokemuksista. Taide on myös tapa käsitellä omia kokemuksiaan. Objektiivinen tiede on kädetön juuri siksi, koska se pyrkii olemaan objektiivista. Siksi se ei pysty kertomaan - tietenkään - subjektiivisia kokemuksia. Ihmiset kuitenkin on subjekteja ja subjektiivisuudesta yllättävän kiinnostuneita. Tietenkin ihan siitä omasta subjektiivisesta näkökulmastaan, mutta aika paljon myös muiden subjektien subjektiivisista kokemuksista. Jotain erilaista siinä vain tuppaa ihmiselle olemaan, kun joku toinen kertoo ”siltä mustakin tuntuu” verrattuna siihen, että tiedemies kertoo ihmisten yleensä kokevan sellaistasuntällaista.

Lainaus
By the way, olkiukko pelkästä faktojen latelusta jonain tieteenä tai sen sovelluksina on perusteettomasti typistetty kuvaus.

Se on ollut se sun kuvaus tieteestä. Kuvaa itse paremmin, jos se on sun mielestä puutteellinen.

Lainaus
Todellisuus on olemassa, mutta on eri kuvauksia ja kuvaustapoja sille miten todellisuus on olemassa.
Puut ja niiden toiminta on ihmisten rajallisina kuvauksina muutoksellisia havaintotulkintoja todellisuudesta joka muuttaa niitä ja jotka samalla muuttavat todellisuutta koska ovat osana sitä.
Ne ovat ns. osa ongelmaa ja ratkaisua.
Puiden olemassaolo meille siis riippuu havainnoistamme ja nämä ihmiskeskeisen kapeat havaintomme puista riippuvat puiden olemassaolosta.
Samalla tavalla joku voi havaita Jeesuksen ja jutella tälle koska todellisuudessa on olemassa jotain joka tuottaa nämä havainnot hänelle.
Hänen ei tarvitse olla ontologinen solipsisti vaan hän voi faktojen avulla havaita kehonsa ja päänsä sisältöineen olevan vain osa suurempaa todellisuutta.

Juuri siksi - koska todellisuus meille on meidän havaintojamme todellisuudesta - on myös se subjektiivinen näkökulma todellisuuteen erinomaisen merkittävä meille. Subjektiivinen näkökulma ei millään tapaa sulje pois tieteellistä objektiivisuutta. Ne voivat hyvin olla olemassa meille molemmat. Mutta sun teesisi nyt yrittää selittää, ettei se subjektiivinen ole arvokasta. Sanoisin, että sun on kyllä vaikeaa saada tuota ajatusta läpi. Ihmiset on tavattoman itsekeskeisiä, ihmiskeskeisiä ja kiinnostuneita eniten itsestään, mutta seuraavaksi nimenomaan mjuista ihmisistä - ja heidän subjeltiivisista havainnoistaan. Niihinhän me kaikki itseämme koko ajan peilaamme. Se on juurikin taiteen alaa. Subjektiivisten kokemusten jakaminen - jopa vuosisatojen taakse.
Lainaus
Faktatieto muokkaa maailmankuviamme kohti  ja selitysvoimaisempaa maailmankuvaa.

Me itsekeskeiset emme vain tyydy mihinkään yleispätevään. Me haluamme henkilökohtaista ja yksilöllistä.

Lainaus
Äidinrakkauden käsitteellinen olemassaolo määrätynlaiseksi rajatun tunteen kuvauksena on käsitteellisten faktojen kuvaamana lähimpänä totuudellista käsitteellistä kuvausta maailmasta.
Yritäpä havaita, tunnistaa, ajatella tai puhua äidinrakkaudesta tai käsittää sitä ilman käsitteitä.

Taidekin käyttää käsitteitä. Äläpäs nyt niitä omi tieteelle. Käsitteet eivät ole faktoja. Hammaskeiju on käsite, mutta siltikään hammaskeijuja ei ole faktisesti.

Lainaus
Itse asiassa kieli on osoittautumassa, ihmislajin menestyksen ohella myös tieteen ja teknologian kautta kaikkein tehokkaimmaksi maailmankuvaustavaksi ja työkaluksi maailmassa.
Digitalisaatio  osoittaa kielen olevan laskentavoimaltaan sitä tehokkaampi mitä yksinkertaisemmista peruspalikoista se on koostettu.
Korkeamman tason abstraktit kielet ovat kustannustehokkaita sumeammassa maailman rajaamisessa.
Hiukkasfysiikan kuvauksia voidaan pitää omana kielenään.
Digitaalisten laskukoneiden konekielillä voidaan ajaa erityistieteellisillä kielillä mallinnuksia simulaatioina ja verrata niitä yleiskielillä tulkittuihin havaintoihin maailmasta.

Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla.
(Tuossa määritelmässä vain on vanhoillisesti jo liikaa ihmiskeskeisyyttä: esineet keskustelevat keskenään, tekoälyn oma kieli)

Kuvakieli, liikekieli tai äänelliset tulkinnat ovat kielellistä viestitystä, informaatiota, kommunikaatiota.
Kielellisiä kuvauksia.

Tide käyttää kieltä, liikettä, kuvaa ja ääntä. Taidekin kommunikoi. Nyt sä ryhdyit laajentamaan alkuperäistä väitettäsi, joka koski faktoja. Käsitteet, kielellisyys, kommunikaatio - eivät NE ole pelkkiä faktoja.

Lainaus
Kuvausten taakse kuten maailmankuvan taakse ei voida mennä katsomaan miltä punainen tai todellisuus oikeasti näyttää.

Kuvaus ei ole synonyymi faktalle.

Lainaus
Tiede perustuu tähän kokemusmaailmamme kuvauksellisuuteen jota voidaan aina yrittää muokata, yleispätevöittää, kehittää. faktoilla.   

Yleispätevä ei kosketa henkilökohtaisesti, eikä ole yksilöllistä. Mä ostan sun jutun heti, kun sulle kelpaa vaimoksi kuka tahansa nainen ja voit ottaa huollettavaksesi kenet tahansa lapsen.

Paikalla Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 763
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #922 : la 14.04.2018, 22:20:00 »
Tieteessä voisi kai sanoa, että symbolisille esityksille asetetaan sellainen vaatimus, että ne pitää pystyä jossain vaiheessa muuttamaan laskettaviksi asioiksi. Luonnollisen kielen lause voidaan muuttaa merkkijonoksi, joista kullakin on heksadesimaaliarvo joka edelleen on binääriarvo jota kone tulkitsee salamannopeasti ja esittää sitten näitä merkkejä glyyfeinä käyttäjien ruuduilla.

Taiteen suhde informaatioon on vähän monimutkaisempi. Se on totta kai yhtälailla mahdollista redusoida informaatioksi, ja sen näkee jo siitä, että elokuvan voi tallentaa digitaalisesti tai niin edelleen. Mutta sen tarkoitus on ilmaista tai antaa muotoa tai tehdä konkreettiseksi joitakin yksittäisiä ja konkreettisia kokemuksia, mutta siitä rajallisesta informaatiosta minkä ihmiskeho ja mieli taidekokemuksen aikana pystyy vastaanottamaan on johdettavissa ennalta rajaamaton määrä uusia ajatuksia ja kokemuksia. Tulkitsija lisää siihen jotakin ja saa siitä ei vain informaatiota vaan kokemuksia, oivalluksia ja ajatuksia.

Silloin kun jotain digitoidaan tai sitä välitetään numeerisesti, ei siitä saada mitään "lisää" tai enempää kuin oli lähtiessä. Siitä voidaan pelkistää pois, mutta informaatiota voidaan vain säilyttää.

Periaatteessa nytkin pystyy luomaan kieltä koneellisesti. Voi analysoida jonkun laajan tekstiaineiston ja kouluttaa koneen generoimaan siihen perustuvia lauseita esimerkiksi näin imitoiden raamatun kirjallista tyyliä tai jotakin muuta haluttua. Voit yrittää kouluttaa sen kirjoittamaan Shakespearen sonetteja muistuttavia tekstejä, ja uskoisin, että sekin jossain määrin jo nyt jopa onnistuu. Silloin se kokemus josta ne luomukset kumpuavat on pelkkää tekstiä, ja tulos voi olla ihan kiinnostavaa ja hauskaa luettavaa.

Mutta sitten sellainen taiteen kokeminen jossa siitä saadaan nautintoa ja innostusta tai muuta tällaista on minusta jotakin muuta. Joku lukee Shakespearen sonetteja ja kirjoittaa myöhemmin romaanin tai näytelmän tai mitä hyvänsä, johon ne vaikuttavat. Samalla tavalla luovuuskin on myös imitoimista, ja ihminen tekee luonnostaan samaa kuin tämä Shakespearen tekstejä imitoimaan koulutettu ohjelma. Opettelee kirjoittamaan sonetteja, parodioimaan jonkun runoilijan tyyliä, tai niin edellleen.

Tieteellistä ymmärrystä voi tehdä konkreettiseksi sillä, että jokin sovellus tai laite toimii. Mutta itse ihmettelen sitä, millä tavoin taiteen ymmärtämistä käytönnössä tehdään todeksi tai voiko sen jotenkin todentaa. Milloin sonettien imitoiminen tai vain lukeminen muuttuukin todella ymmärtämiseksi ja mitä se tarkoittaa? Ainakaan se ei mielestäni välttämättä tarkoita sitä, että tulos on samalla tavalla ennalta rajattu kuin tieteessä, jossa voidaan sanoa että jokin joko toimii tai ei toimi; ei ole mitään loputonta erilaisten syntyvien asioiden maailmaa, joka toteutuu pelkästään sillä, että jokin laite ja sen toiminta osoittaa tieteellisen ymmärryksen likimäärin oikeaksi. Se toimii täsmälleen sillä tavalla kuin se toimii, tai sitten se ei toimi, ja se tekee ja synnyttää täsmälleen sen, mitä se pannaan tekemään ja synnyttämään.

Taiteessa taas ei mielestäni ole näin, vaan se jotenkin lähestyy tässä mielessä sitäkin, mitä on vain olla puu, sen sijaan että on faktoja tai lauseita puusta. Se voi generoida periaatteessa loputtoman määrän informaatiota tai kokemusta, ihan niinkuin jostain puustakin periaatteessa voi, vaikka se itsessään olisi kuinka meille pääsemättömissä.

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4116
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #923 : la 14.04.2018, 23:28:53 »
Tarttis oikeastaan ajastimen. Munakellon tai keittiöajastimen. Mutta mutta. Sen pitäisi olla jatkuvammin, säännöllisesti ja miedosti piipahtava. Esim. 30 minuutin välein tahdon vienosti piipahtavan (2-5 x) että nyt on noustava "kuumentamaan jalkalihaksia" koska jatkuva istuminen ei ole hyväksi.

Minä löysin rannekellostani 60 min välein tuplapiipahduksen -asetuksen. Se auttaa jo, mutta on liian kirkas (iltatorkahduksen rajamailla näin unta että joku huusi täysillä korvaan ja olin saada säikähdys-sydärijysärin, itse asiassa luulin jo tulleeni pöpiksi kun olemattomia kuulen, ennenkuin älysin tsekata kelloa: 19:01..) ja kuluttaa paristoa.

Google ("Ajastin") antoi yllättäen googlen nettiajastimen (Timer) johon voi laittaa h m s lukeman josta lähtien alkaa laskuri vähentämään lukemaan kunnes alkaa piipata. Sen voi jättää omalle välilehdelleen raksuttamaan. Ongelma on vain ettei äänenvoimakkuutta sille voi erikseen säätää. Ja että on riippuvainen tietokoneesta. No, tämä ja rannekello kuitenkin auttaa pahimpaan tarpeeseen. :D
DIY!
Viritä seinäkellon minuuttiviisarille kosketuskytkimet vaikka numeroihin 6 ja 12 ja peitä tämän kaavion sireeni riittävällä määrällä tyynyjä:


Tämän kellon kanssa saisit lisäksi varman vesijumpan esim. puolen tunnin välein tai useamminkin:

Poissa Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1725
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #924 : su 15.04.2018, 04:50:16 »
Periaatteessa nytkin pystyy luomaan kieltä koneellisesti.

Ja musiikkia, kuvia, ja niin edelleen. Kaikki tällainen on vielä vasta ottamassa ensi askeleitaan, mutta suunta on aika selvä. Vai onko sittenkään? Nimittäin jos meillä olisi Kone, joka pystyisi tuottamaan sisältöjä, jopa todellisuutta, avautuisi mahdollisuuksia ja uhkakuvia, jotka muuttaisivat koko yhteiskunnan niin rajusti, että kukaan sitä tuskin haluaa.

Jos lähdetään ihan simppeleistä ja tietyllä tapaa arkipäiväisistä esimerkeistä liikkeelle, kuka maksaisi musiikkiäänitteistä, jos Kone voisi generoida riittävän hyvää musiikkia? Toisaalta voidaan kuvitella tällainen hieman makaaberimpi esimerkki: onko rikollista antaa Koneen generoida vaikkapa lapsipornoa tai raiskauspornoa?

Paikalla MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 7224
  • Hai Sixteen!
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #925 : su 15.04.2018, 16:53:43 »
DIY!
Viritä seinäkellon minuuttiviisarille kosketuskytkimet vaikka numeroihin 6 ja 12 ja peitä tämän kaavion sireeni riittävällä määrällä tyynyjä:
Minulla kävi jo mielessä jonkun vanhan ajan (80-luvun) "tik-tak" herätyspöytäkelloon tuommoinen viritys.
Vahingossa kerran keksin korjatessa että kun ottaa seinäkellon heiluripainon pois niin tietyssä asennossa seinäkello tikittää 2-3 kertaa nopeammin. Jos olisi dingdong-jokatunti -äänipuoli kunnossa, niin siitä saisi jo sellaisenaan 20-30min välein hyppyyttäjän.

Näppärämpi olisi joku elektroninen eli bistabiili multivibraattori:

Tuossa A ympyröity"nuoli" on valodiodi(LED), 2 kpl, joiden vilkkumistaajuus riippuu kondensaattorien arvosta (tuossa 10 mikrofaradia)ja ehkä vastustenkin arvoista. Joten jos toisen kondensaattorin suurentaisi hirmuiseksi jötikäksi niin voisi saada systeemin jossa toinen LED välähtää, mutta toisen paikalla vain pelkkä vastus ja välähdysten väli olisi sitten vaikka se 20-30 minuuttia.
  Minulla on itse asiassa tuommoinen omatekonen jossain mutta vilkkuu jonkun sekunnin välein. (Käytin sitä mm. valetutkassani, kiikaritähtäimen kanssa 3-jalustalla tienvierellä, se sai kotimme lähellä ylinopeutta ajavien autojen takavalot punastumaan ja jarrut kirskumaan. ;D Liian monta kissaa ja koiraa jäänyt siinä auton alle :/ ).
"Elisabet Rehn oli viimeinen oikea puolustusministeri jolla oli munat."  - Pasi Majuri US 30.9.18

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8053
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #926 : su 15.04.2018, 20:15:08 »
Voiko Zombie äänestää?

 Et voi.

Kysymys koskee nimimerkkiä sepalus, joka tiedetään hibbuksen rekisteröimäksi nikiksi. Admin on asettanut sepaluksen zombie-tilaan.

Onko liikaa pyydetty Ylläpitäjältämme että hän vastaisi tähän kysymyksen?

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8053
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #927 : ma 16.04.2018, 08:24:09 »
Hibbuksen eräs inkarnaatio, sepalus, on ns. zombie-tilassa.
Ei ole esitetty mitään todisteita siitä, että sepalus ei ole osallistunut äänestyksiin.

Poissa Vitel afGastro

  • Konkari
  • Viestejä: 14594
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #928 : ma 16.04.2018, 08:25:42 »
Hibbuksen eräs inkarnaatio, sepalus, on ns. zombie-tilassa.
Ei ole esitetty mitään todisteita siitä, että sepalus ei ole osallistunut äänestyksiin.

Ehkä "Joku" ei vastaa nytkään.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8053
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #929 : ma 16.04.2018, 09:02:08 »
Todennäköisiä tapahtumapolkuja:
-joku ei vastaa vaan delegoi sen ryhmälleen
-hibiscus "vastaa"
-majuri socrates "vastaa"
-Admin vastaa mutta vastauksesta ei saa mitään selvää

Hibbu

  • Vieras
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #930 : ma 16.04.2018, 11:10:34 »
Todennäköisiä tapahtumapolkuja:
-joku ei vastaa vaan delegoi sen ryhmälleen
-hibiscus "vastaa"
-majuri socrates "vastaa"
-Admin vastaa mutta vastauksesta ei saa mitään selvää

Todennäköisin ajatuspolku on se, että lisääntyvä dementiasi vaikuttaa jo sinun paranoiaasi ja mielenterveyteesi. Tulit tuossa luetelleeksi kolme suurinta palavan vihasi kohdetta. Admin siksi, että hän ei ole ottanut huomioon millään tavoin sinun manipulointiyrityksiäsi ja avunhuutojasi. Jatkumon alkuaikoina sinulla oli selvästi kova hinku päästä tänne moderoimaan. Jos olisit päässyt, Jatkumo olisi ollut manan majoilla jo ajat sitten.

Missä muuten esitit kysymyksen vai oliko tuo muka vastaus johonkin kysymymykseen? Kysyn sinulta suoraan: tunnetko olevasi mieleltäsi terve ja muutenkin tasapainoinen?
« Viimeksi muokattu: ma 16.04.2018, 11:14:08 kirjoittanut Hibbu »

Poissa Vitel afGastro

  • Konkari
  • Viestejä: 14594
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #931 : ma 16.04.2018, 11:20:21 »

Miten anonyymipalstalla voi selvittää jonkun toisen kirjoittajan osoitteen?

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

socrates

  • Vieras
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #932 : ma 16.04.2018, 11:22:20 »

Miten anonyymipalstalla voi selvittää jonkun toisen kirjoittajan osoitteen?

VA.

Kuka niin on tehnyt tai kenen osoite pitäisi selvittää?

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8053
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #933 : ma 16.04.2018, 11:32:37 »
Todennäköisiä tapahtumapolkuja:
-joku ei vastaa vaan delegoi sen ryhmälleen
-hibiscus "vastaa"
-majuri socrates "vastaa"
-Admin vastaa mutta vastauksesta ei saa mitään selvää

Todennäköisin ajatuspolku on se, että lisääntyvä dementiasi vaikuttaa jo sinun paranoiaasi ja mielenterveyteesi. Tulit tuossa luetelleeksi kolme suurinta palavan vihasi kohdetta. Admin siksi, että hän ei ole ottanut huomioon millään tavoin sinun manipulointiyrityksiäsi ja avunhuutojasi. Jatkumon alkuaikoina sinulla oli selvästi kova hinku päästä tänne moderoimaan. Jos olisit päässyt, Jatkumo olisi ollut manan majoilla jo ajat sitten.

Missä muuten esitit kysymyksen vai oliko tuo muka vastaus johonkin kysymymykseen? Kysyn sinulta suoraan: tunnetko olevasi mieleltäsi terve ja muutenkin tasapainoinen?

hibiscus "vastasi", ilmeisesti Juha ei saanut ryhmältä lupaa

Hibbu

  • Vieras
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #934 : ma 16.04.2018, 11:48:08 »
Todennäköisiä tapahtumapolkuja:
-joku ei vastaa vaan delegoi sen ryhmälleen
-hibiscus "vastaa"
-majuri socrates "vastaa"
-Admin vastaa mutta vastauksesta ei saa mitään selvää

Todennäköisin ajatuspolku on se, että lisääntyvä dementiasi vaikuttaa jo sinun paranoiaasi ja mielenterveyteesi. Tulit tuossa luetelleeksi kolme suurinta palavan vihasi kohdetta. Admin siksi, että hän ei ole ottanut huomioon millään tavoin sinun manipulointiyrityksiäsi ja avunhuutojasi. Jatkumon alkuaikoina sinulla oli selvästi kova hinku päästä tänne moderoimaan. Jos olisit päässyt, Jatkumo olisi ollut manan majoilla jo ajat sitten.

Missä muuten esitit kysymyksen vai oliko tuo muka vastaus johonkin kysymymykseen? Kysyn sinulta suoraan: tunnetko olevasi mieleltäsi terve ja muutenkin tasapainoinen?

hibiscus "vastasi", ilmeisesti Juha ei saanut ryhmältä lupaa

Mistä vitun ryhmästä sinä puhut? Paranoiasi pahenee päivä päivältä. Tosin tuo "ryhmä" on Jaskan harhainen väite, jota houretta sinä ansiokkaasti yrität pitää yllä.
Jaska taisi käyttää nimitystä kolmen klikki.

Paikalla Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 763
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #935 : ma 16.04.2018, 12:06:11 »
Aika huonosti. IP-osoitteen voi saada selville jostain kaivelemalla, mutta sekin johtaa korkeintaan johonkin kaupunkiin tai kaupunginosaan, eikä yhteyttä ylläpitävä firma varmaan niitä tarkempia henkilö- tai osoitetietoja kovin helposti luovuta.

Sivuston ylläpitäjä näkee varmaan helpoimmin sähköpostiosoitteita ja muita tietoja, mutta en tiedä, onko hänkin rekisterin ylläpitäjänä jotenkin vastuussa niiden luottamuksellisena pitämisestä. Mahdollisesti.

Sähköpostiosoitetta voisi yrittää linkittää jonkun muun online-palvelun tiliin ja urkkia sitä kautta lisää henkilötietoja. Joskus varmaan lähetetään ihan sähköpostiviestejäkin, joiden tarkoitus on saada selville juuri nimi- ja osoitetietoja tai muuta vastaavaa. Yritetään kirjoittaa jotain sellaista, mihin henkilö ylipäätään vastaa, ja toivotaan vaikka, että etu- ja sukunimi näkyy lähettäjätiedoissa vakiona, niin kuin monesti on. Näin kuvittelisin ainakin joidenkin hakkereiden toimivan.

Kysymys on kai lähinnä siitä. miten alas ja miten laittomaan toimintaan on itse valmis vajoamaan. Ilman sitä epäilisin, ettei käytännössä mitenkään. 

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8053
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #936 : ma 16.04.2018, 12:07:22 »

Tulit tuossa luetelleeksi kolme suurinta palavan vihasi kohdetta.

Kuinka monta kertaa täytyy sanoa että en minä ketään vihaa. Viha on turhaa energian käyttöä, negatiivista ajattelua. Ymmärrystä vailla olevia ja muita ihmisiä paremmaksi itseään kuvittelevia pidän pelkästään tyhminä.
Silti en heitä pilkkaa, solvaa enkä panettele.
 

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8053
  • Etevä ajattelija
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #937 : ma 16.04.2018, 12:17:10 »
Aika huonosti. IP-osoitteen voi saada selville jostain kaivelemalla, mutta sekin johtaa korkeintaan johonkin kaupunkiin tai kaupunginosaan, eikä yhteyttä ylläpitävä firma varmaan niitä tarkempia henkilö- tai osoitetietoja kovin helposti luovuta.

Sivuston ylläpitäjä näkee varmaan helpoimmin sähköpostiosoitteita ja muita tietoja, mutta en tiedä, onko hänkin rekisterin ylläpitäjänä jotenkin vastuussa niiden luottamuksellisena pitämisestä. Mahdollisesti.


Toinen tie on jäsenen itsensä antamat tiedot: onko naimisissa, kuinka monta lasta, ikä, missä asuu, missä on mökki, ammatti tai asema työelämässä, nettihistoria muilla foorumeilla, vanhempien historia, sotilasarvo, FB, ...

Sivuston ylläpitäjä näkee mm. IP-osoitteet. Pitäisi voida luottaa siihen että sivuston ylläpitäjä on luotettava.

Juha: voiko zombie-tilassa oleva äänestää? voiko zombietilan keskeyttää lyhytaikaisesti äänestyksen ajaksi?

Hibbu

  • Vieras
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #938 : ma 16.04.2018, 13:02:09 »

Tulit tuossa luetelleeksi kolme suurinta palavan vihasi kohdetta.

Kuinka monta kertaa täytyy sanoa että en minä ketään vihaa. Viha on turhaa energian käyttöä, negatiivista ajattelua. Ymmärrystä vailla olevia ja muita ihmisiä paremmaksi itseään kuvittelevia pidän pelkästään tyhminä.
Silti en heitä pilkkaa, solvaa enkä panettele.

Nyt sinä päästit jälleen emävalheen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun sanoit, ettet ketään vihaa. Vihasi näkee se kuuluisa sokea Reettakin. Sinä pilkkaat, solvaat ja panettelet milloin ketäkin tosin alkeellisesti ja huonolla menestyksellä sekä muita lainailemalla.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4926
Vs: Kysy – ehkä joku vastaa! (nro 2)
« Vastaus #939 : ma 16.04.2018, 14:12:57 »
Tieteessä voisi kai sanoa, että symbolisille esityksille asetetaan sellainen vaatimus, että ne pitää pystyä jossain vaiheessa muuttamaan laskettaviksi asioiksi. Luonnollisen kielen lause voidaan muuttaa merkkijonoksi, joista kullakin on heksadesimaaliarvo joka edelleen on binääriarvo jota kone tulkitsee salamannopeasti ja esittää sitten näitä merkkejä glyyfeinä käyttäjien ruuduilla.

...

Silloin kun jotain digitoidaan tai sitä välitetään numeerisesti, ei siitä saada mitään "lisää" tai enempää kuin oli lähtiessä. Siitä voidaan pelkistää pois, mutta informaatiota voidaan vain säilyttää.

Periaatteessa nytkin pystyy luomaan kieltä koneellisesti. Voi analysoida jonkun laajan tekstiaineiston ja kouluttaa koneen generoimaan siihen perustuvia lauseita esimerkiksi näin imitoiden raamatun kirjallista tyyliä tai jotakin muuta haluttua. Voit yrittää kouluttaa sen kirjoittamaan Shakespearen sonetteja muistuttavia tekstejä, ja uskoisin, että sekin jossain määrin jo nyt jopa onnistuu.
...
Puutun hieman saivarrellen esitettyyn kuvaukseen.

Kirjoitettu luonnollisen kielen lause koostuu sanoista, ehkä jostain muustakin (välimerkeistä tms.). Nämä sanat ovat nimiä jollekin, josta meillä on kokemusta ja muodostamalla lause rakennetaan kuva koetusta tai kuvitellusta. Edelleen lausejoukko rakentaa kuvaa suuremmasta kokonaisuudesta. Heksadesimaali- ja binääriesitys siinä kuin kymmenjärjestelmäkin ovat vai erilaisia lukujärjestelmiä lukujen esittämiseen. Missä luvut esittävät määrää ja järjesteystä. Lauseen ja sanojen muodostaminen merkkisymboleista on myös kieli, koodaus. Jossakin koodauksessa nämä merkit numeroidaan vaikkapa tietokoneen muistiin. Samaa koodausta käyttäen ne voidaan palauttaa vastaaviksi merkeiksi. Koodaus numeeriseksi, digitalisointi on menettely arvon siirtämiseski riittävän tarkasti.

Tässä tulee mieleen, että evoluutio nojaa vahvasti siihen, että kopioidessa sattuu virheitä, kopiotu poikkeaa hieman kopioitavasta. Hmm. missähän määrin taide nojaa tahattomaan tai tahalliseen virheeseen kopioinnissa. Pelkistämiseen, suodattamiseen, liiottelemiseen ja yhdistelyyn. Taiteeseen?

Varmasti on näin, että kun meillä on kielioppisäännöt ja sanasto, niin voimme arpoa sanastosta kieliopin säännöt tuottavia lauseita tai suurempiakin kokonaisuuksia. Vaikkapa niin, että arvonnassa sääntöä noudattavien kokonaisuuksien toisiaan seuraamisen yleisyydet on esitetty ns. Markovin todennäköisyysmatriiseilla, jota hyödyntäen arvontaa tehdään.  Ajattelein, että tuota arvottuaa tulosta tarkkailemalla voimme muodostaa mielipidettä, miten kattava ja oikeita asioita painottava kielioppimme on.