Kerran kesällä dyykkasin lehtikeräyspisteessä Hesarin josta löytyi tämmöinen juttu nigab-naisesta joka käyttää sitä näköjään vapaaehtoisesti (alleviivaukseni) koska tottumus, oman suvun traditio:
/HS su 8.7.2018 s. A20-A21/
Arabialainen rakkaustarina
Kun Abdullah kosi työkaveriaan Samiraa, hän ei ollut koskaan nähnyt tämän kasvoja. Sitten asia siirtyi heidän vanhemmilleen. Vaikka treffeillä käyminen olisi voinut olla mahdollista, pariskunta ei sitä halunnut.
...
"Mutta serkku tuntui liian tutulta. Siitä ei olisi voinut syntyä rakkautta", Samira kertoo. Serkku sai pakit.
...
Aviomies Abdullah käyttää kesäisin mieluummin farkkuja ja T-paitaa kuin saudimiehen perinteisiä valkoisia bisht-kaapuja. Samira kulkee mieluummin perinteisessä mustassa asussa, jossa hänestä ei näy kuin
silmät.
Pakko ei olisi. Mikään taho Saudi-Arabiassa ei enää pakota naisia käyttämään niqab-huntua. Jopa lähes puolet naisista kulkee nykyään ilman huntua Jeddassa, mikä vain muutama vuosi sitten olisi ollut
täysin mahdoton ajatus.
Samira voisi riisua huntunsa vaikka tässä supermarketin pakastehyllyllä, jos haluaisi. Abdullahillakaan ei olisi mitään sitä vastaan.
Silti Samira sanoo, ettei ole harkinnutkaan asiaa. "Tunnen oloni turvallisemmaksi näin", hän sanoo.
Samira tulee konservatiivisesta perheestä, ja hän suhtautuu Saudi-Arabian uudistuksiin varovasti. Haastatteluhetkellä kesäkuun lopussa naiset olivat saaneet luvan ajaa Saudi-Arabiassa autoa. Muutos on historiallinen. (Samira ei halua ainakaan vielä ajokorttia, katsoo ensin miten järjestelmä alkaa sujua.)
Tämä kertomus voisi olla keskiajan lopun tai uuden ajan alun Suomesta. Tai soveltuvin osin suomalaisesta fundamentalisesta kristillisen yhteisön naisesta. Esim. jos kyse on syyte "lestadiolaisista synnytyskoneista", ja yhteisön nainen sanookin että hän ihan itse haluaa kovasti lapsia eikä salli ehkäisykeinoja "jumalattomina".
Kyse on siitä mitä nainen itse tahtoo, sensijaan että kyseltäisiin (saneltaisiin) ulkopuolisten suulla mitä hän tahtoo.