Kirjoittaja Aihe: Tekoäly  (Luettu 729 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10511
  • Keljun kiskoja
Tekoäly
« : ke 09.11.2016, 15:58:35 »

Tekoäly

Juha:  Ihmismieltä ei vielä tekoäly tai analyysit ehkä voita, sillä vaaditaan (lisäksi) maailman-aikaan sopivaa luovuutta puskeä läpi juuri tietyllä tavalla.
Sepe:  Tekoäly ei ikinä pysty kirjoittamaan yhtä typeriä kuin ihminen.

http://jatkumo.net/index.php?topic=600.msg106396#msg106396


Eikä vastaavasti niin fiksua ja toimivaa. Mut oikeasti.

Jos kyvykkyyden lisäys saataisiin suoraan lähtemään alkuehdoista, yhä paremmaksi ja paremmaksi, ja jos alkuehtoihin ja alkupäätelmiin kuuluu ennusteita, ja niiden todellisia toteutumia reaalista, ja toteutumien kautta karttuva lisäaines, niin miten tekoäly tulisi rakentaa, että ennusteet vastaisivat yhä paremmin ja paremmin tulevaisuuden seuraavia vaiheita niin, että tekoälyn toimivuus elämää ja ihmiselämää kuvaavana olisi maksimihyvä?
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10511
  • Keljun kiskoja
Vs: Tekoäly
« Vastaus #1 : ti 29.11.2016, 06:31:35 »

Alkuhahmotelmaa


Robotit eivät yllä vielä ihmisen tasolla monessa asiassa.

Tuollaisia kuulee. Eilen viimeksi jossain. Mistähän muodostuu se osaaminen, joka roboteilla voi olla? Osaako joku laittaa analyysin kehiin? Itsekkin voisi yrittää, kun heräsi kysymys. Eli miten rakentuu se, mihin robotti kykenee. Se eilinen oli muistaakseni sellainen robotti, joka kommunikoi ihmisen kanssa, ja toteamus oli, että kommunikointi ei taida olla yhtä nohevaa vielä kuin ihmisellä. Öh. Voihan se olla paljon tolkullisemman oloista monesti. Mitenhän näitä oikein arvioidaan.

Sanottava, että tekoälyn rakentaminen voisi olla aihe, jolle voisi syttyä. Suoraa kiinnostusta en koe, koska vetävyydelle täytyisi olla pohjaa, eli tulisi kokea, että voisi lähteä mukaan johonkin sellaiseen prosessiin, josta voisi seurata jotain selkeää löytämistä tekoälyn rakentamisessa. Minusta ihmisen älyn rakentaminen on vaikea juttu. Etenkin jos puhutaan siitä älystä, joka toteutuu max-hyvin jonkin annetun materiaalin pohjalta.


Robotille tulee syöttää reagointivalmiutta, tai se reagointivalmius on rakennettava, ja tosiaan tilanteita koskien, jolloin reagointivalmiuden soveltamisesta jää tolkullisuuteen viittaavaa kommunikoivalle ihmiselle. Robotin rakennetta voisi voisi jaotella mutu-ihmisen vinkkelistä nopeasti vaikka seuraavasti:

R.  parametriohjautuva (ympäristöinfo)
S.  sisäiseen muutokseen kykenevä (välitön ympäristöinfo + kokemuskanta)

Parametriohjautuvuus tulisi olla myös kasvukykyisellä robolla. Parametriohjautuvuus viittaa determinoituun koneeseen. Siinä koneen vaste on aina parametrisidonnainen. Jokin inputti, ja aina sama outputti. Kasvukykyisesti toimiva robotti on toki vastaanottavainen ympäristölle, eli kykenee ottamaan vastaan parametrejä, mutta outputti saattaa vaihdella, koska outputtiin liittyvä parametristö voi kohdata koneen, joka ei olekkaan sama kuin joskus aiemmin samalla parametristöllä.

Noiden kahden robotin toimintaeron eräs objektiivinen toteamus voisi olla, että kun R saa parametrit (P = p1, p2, ...), josta seuraa vaste V_R, niin vaste V_R ei muutu, vaikka aika juoksisi miten eteenpäin. S on puolestaan robo, joka samoilla paratreille P eri aikaan saisi vasteita V_S1, V_S2, ..., riippuen miten se olisi kustakin infopaketista voisi muuttua kohden jotain parempaa.

Vasteketjut robotilla R olisi: P_T1 => V_P, P_T2 => V_P, P_T3 => V_P, ... jossa jokainen vaste V_P on sama.
Vasteketjut robotilla S olisi: P_T1 => V_S_T1, P_T2 => V_S_T2, P_T3 => V_S_T3, ..., jossa vasteet eri reagoinneissa olisi jotenkin muuttuneet, mikäli muutostyötä olisi voitu suorittaa ennen seuraavaa vastetta.

Oikeasti vaikuttuva kone muuttuisi aina tilaltaan, mikäli se onnistuu saamaan jotain ympäristöstä, ja näin vaikuttuminen takaisi sitä, että jotain tilannetolkullisuutta voisi ilmetä, eikä ihminen kokisi olevansa vasten zombietyypin töttöröötä.

S voisi myös olla zombie-tilassa, tosin esim sen takia, ettei se voi hyödyntää ympäristönäytettä (N_n) kovin paljoa seuraavassa tilanteessa (N_n+1). Voi olla, että näyte n on selkeästi sisäiseen järjestelyyn johtava, jolloin ei voida ottaa vastaan näytettä n+1, koska sisäinen rakentumisveivaus ja/tai muu prosessointi menisi hankalaksi. Kun näytettä on otettu, niin vaikuttuminen kestää aikansa, ja jos näyte ei ohjaudu esim valmiskanavaan, voi toipumisaika näytteestä reagointiin olla pitempi. Kanavavalmis näyte saapuu, ja aiheuttaa kanavaan liittyvän reagoinnin ilman suurempaa viivettä. Kanavavalmis näyte voi jonkin verran vaatia kanavan valintaprosessointia, koska vaikka näyte olisi sama, niin sisäinen tilanne on erilainen.

Edellisen kappaleen selostus oli jotain suuntausta, josta voi lähteä yrittämään jotain tarkempaa. Ei pystyisi rakentamaan millään tekoälyn kuvausta samalta istumalta, mikä olisi tietysti kivinta. Selvää, että R ei voi taata tekoälyä, vaan ihmisen kokema älykkyys vaatii S-tason onnistumista.

Jos noita näytteen saapumistapahtumia vielä ajattelee Sn vaikutuksen kannalta, niin Sn tila on tosiaan merkityksellinen. Sn tila ei koskaan voi olla sama. Jatkuvasti menee vaihe, joka poikkeaa toisesta. Siten sama syöte tai kahmaistu näyte saa aina uuden vastaanoton. Näyte voi puolestaan olla aktiivisesti haettua, tai jotenkin pakonomaisemmin runnottua, mutta tämänkin "vastaanottoinnokkuuden" voi tiivistää kulloiseenkin sisäiseen tilaan.

Sisäisiä tiloja olisi tosiaan näytteen vastaanottokykyyn liittyen esim näin kuvaillen:

Rouskutustila

Näyte rutistuu / pusertuu tiettyyn kanavaan, vaikka jotain kulmikkuutta olisi näytteessä suhteessa ko kanavaan. Mitä enemmän hankausta, sen enemmän rutistustehoa, ja sen enemmän vaivaa saada homma putkeen.

Väistötila

Näytettä varten ei ole toimivaa kanavaa. Seurauksena lukkiutuma, ja siihen liittyvä kokemus, tunne tai tuntemus. Tuntemus voi lievittyy, mikäli näytekanavaksi valikoituu jokin epäsopiva, mutta ylipäätään mahdollinen väylä.

Paine- Työstö-tila

Näyte hakee kanavoitumaa. Se luo painetta, ja paine avaa vähitellen jotain yhä parempaa, ja osa tunnepaineesta päätyy rakentamiseen, osa jonnekin muualle.

Oireenhoitotila

Näytteellä ei kanavaa, ja tunnetila avaa jotain mahdollista helpotuskanavaa, jolloin seuraa lievytystä kuormitukseen.

Monikanava-ajautuma

Näytteellä on mahdollisia kanavia, mutta mitään kanavaa ei voida selkeästi avata, sillä valinta johtaisi vammautumaan, eli kohden vaikeampaa kanavoitumishaastetta. Näin mennään enemmän tai vähemmän poukkoillen siellä sun täällä. Tietyssä kanavassa eteneminen vaihtuu, kun se käy sietämättömäksi. (neuroosi tmv)

Lukkiutumatila, näytteenvaihto

Näytteen prosessointi jollain tavalla on niin vahvaa, ettei uutta voida ottaa vastaan. Jos uusi on niin tärkeäksi kokeutuvaa, että olemassaolevasta näyteprosessista on irtauduttava jossain määrin, voi vanha näyte vaihtua jopa kokonaan uudella, jolloin hintana on aimman näytteen menetys, tai paremminkin se, että näytekertymää syntyy ilman, että näytteellä olisi pikaista käsittelyä. (jopa norsu lasikaapissa)

Ahminta

Suuntaudutaan ympäristöön, havainnointiin, ja haetaan sieltä tarvittavaa kanavoimisapua olemassaolevalle sen mukaisesti, mikä on tarve, ja tarvittavan noukinkyky.

Suodatustila / katveistus

Suuntaudutaan ympäristöön niin, että kanavointi helpottuu sopivalla suodatuksella, koska näytteenotosta ei kuitenkaan kyetä irtisanoutumaan.

Herkkujen äärelle

Kanavointivaikeuksia (vielä siedetyssä) näytepaineessa, jolloin valikoituu sitä näytettä, jonka parissa paine helpottuu.

Oksennus
...

Virittyminen
...


No, siinä alkuhahmotelmaa. Kovin vaikutti ihmisläheiseltä, vaikka oli tarkoitus kirjoittaa koneeseen kertyvästä rakentumisesta. Käytännössä jonkin verran täytyy yrittää luoda otetta omaan itseen, jotta voi yrittää saada koneelle samaa. Joten siinä perustelu.
« Viimeksi muokattu: ti 29.11.2016, 06:38:43 kirjoittanut Juha »
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8172
  • Etevä ajattelija
Vs: Tekoäly
« Vastaus #2 : ti 29.11.2016, 09:09:09 »
Väitteeni "Tekoäly ei ikinä pysty kirjoittamaan yhtä typeriä kuin ihminen." tuli siis todistettua.

Mielestäni tekoäly olisi mielenkiintoinen keskustelunaihe, mutta Juhan ohjaamaan suuntaan en lähde.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Tekoäly
« Vastaus #3 : ti 29.11.2016, 09:36:31 »
Väitteeni "Tekoäly ei ikinä pysty kirjoittamaan yhtä typeriä kuin ihminen." tuli siis todistettua.

Mielestäni tekoäly olisi mielenkiintoinen keskustelunaihe, mutta Juhan ohjaamaan suuntaan en lähde.
.

Mitä sinä olet todistanut? Senkö, että tekoäly ei pysty kirjoittamaan yhtä typeriä viestejä kuin sinä kirjoitat ja kirjoittelet vielä hämärän peittoon jääneen me-ryhmän nimissä?

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7699
Vs: Tekoäly
« Vastaus #4 : ti 29.11.2016, 10:06:12 »
Väitteeni "Tekoäly ei ikinä pysty kirjoittamaan yhtä typeriä kuin ihminen." tuli siis todistettua.

Mielestäni tekoäly olisi mielenkiintoinen keskustelunaihe, mutta Juhan ohjaamaan suuntaan en lähde.
.

Mitä sinä olet todistanut? Senkö, että tekoäly ei pysty kirjoittamaan yhtä typeriä viestejä kuin sinä kirjoitat ja kirjoittelet vielä hämärän peittoon jääneen me-ryhmän nimissä?

Kun ihmiset ovat sen tekoälyn takana (ohjelmoineet) niin kaippa se pystyy siihen mihin sen ohjelmointi sallii oli se sitten typerää, tai vähemmän typerää.

Toisaalta kone vain käy ja raksuttaa tulos on se mikä on kuten suklaanvalmistuksessa tarvitaan kaikkien aineosien sekoitus ja (päämäärä) valmis suklaa, edellyttää toiminnan olevan omalla tavallaan "viisasta".

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8172
  • Etevä ajattelija
Vs: Tekoäly
« Vastaus #5 : ti 29.11.2016, 12:03:30 »
Tarkennan: en usko että mikään laite tai ohjelma tai järjestelmä pystyy kirjoittamaan yhtä typeriä kuin hibiskusi, joka siis luetaan ihmiseksi.
Väitteen perusteluihin voi tutustua tässä ketjussa
http://jatkumo.net/index.php?topic=1650.msg105421#msg105421

Me olemme kaikki tätä mieltä.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Tekoäly
« Vastaus #6 : ti 29.11.2016, 12:50:26 »
Tarkennan: en usko että mikään laite tai ohjelma tai järjestelmä pystyy kirjoittamaan yhtä typeriä kuin hibiskusi, joka siis luetaan ihmiseksi.
Väitteen perusteluihin voi tutustua tässä ketjussa
http://jatkumo.net/index.php?topic=1650.msg105421#msg105421

Me olemme kaikki tätä mieltä.

Te kaikki kaksi olette täysiä ja tyhmiä kusipäitä. Olen jo monta kertaa yrittänyt sinua innostaa luomaan oman solvaavan sanan hibiscus rinnalle, mutta ethän sinä osaa. Pitäisiköhän pyytää VA:ta kehittämään sinua varten oma sanasi?

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8172
  • Etevä ajattelija
Vs: Tekoäly
« Vastaus #7 : ti 29.11.2016, 12:58:35 »
Taisto SS varmaan huomaa ottaa tuon hibiskusen helmen talteen.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Tekoäly
« Vastaus #8 : ti 29.11.2016, 13:46:33 »
Taisto SS varmaan huomaa ottaa tuon hibiskusen helmen talteen.

Sinun aivosi on varmaankin vaihdettu tekoälyyn, kun osaat noin syvämietteisiä, viisaita ja sopivan pituisia ajatusten helmiä kirjoittaa muidenkin nautittaviksi, etkä kirjoittele tyhmiä postauksia.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10511
  • Keljun kiskoja
Vs: Tekoäly
« Vastaus #9 : to 01.11.2018, 08:00:19 »

Tekoäly on kuin ydinpommi jolla lapset leikkivät ‒ Hararin ja muiden tutkijoiden tietokirjat ovat scifiä pelottavampia

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/01/tekoaly-on-kuin-ydinpommi-jolla-lapset-leikkivat-hararin-ja-muiden-tutkijoiden


Hyvä muistaa, että nykyisyyskin on koodattu niin hyvin, kun se osataan. Mihin koodin vankkuus perustuu, on tietysti isompi analyysin paikka.

Ei niin, etteikö koodia voisi laittaa vieläkin toimivammaksi. Ongelma ei silti ole koodauksessa. Nykyisin käytännöin siitäkin tulee osa ongelmaa.
Keljun kaista kiskoilla.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7699
Vs: Tekoäly
« Vastaus #10 : to 01.11.2018, 11:42:05 »
Tekoäly on ja ilmeisesti pysyy tekoälynä itsessään se ei tiedä mitään eikä tunne merkityksiä.


Toistaiseksi ainut asia minkä se varsinaisesti osaa on nollan ja ykkösen ero.

Tuollaiseen perusteeseen voidaan aivan ilmeisesti saada hyvin paljon toimintoja, mutta silti se "äly" tekee ainoastaan noita kytkentöjä, ellei jotain hyvin radikaalia uutta keksitä.