Kirjoittaja Aihe: Uskonnollinen omahyväisyys  (Luettu 3207 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14081
Uskonnollinen omahyväisyys
« : to 03.11.2016, 12:06:49 »
Oikeastaan uskonnoissa, uskoissa, aatteissa, ismeissä, ideologioissa sun muissa ärsyttää lopultakin vain se että kun ihmisellä on vahva tunne että hän on oikeassa - ja varsinkin jos hän saa haalittua samanmielisiä ympärilleen - hän kaiketi väistämättä alkaa kehittämään grandiööseja kuvitelmia että hän on jotenkin parempi muita. Niitä jotka eivät usko kuten hän/he. Kaikenlaiset muiden mielestä höpönlöpöksi mieltyvät uskomukset maailmansyntyselityksineen (jännä ettei mikään uskonto malta jättää maailman syntyä mysteeriksi, vaan se luomisoppi pitää keksiä vaikka väkisin... mutta ehkä juontuu siitä että ihminen haluaa sitä lohtua, tarkoitusta ja merkitystä, joka edellyttää ns. kokohoitopakettia...) voisivat olla hyvinkin harmittomia ellei niistä muodostuisi välinettä luokitella yksittäisten ihmisten ja ryhmien ARVO siksi tahi täksi.

Jos hierarkiat juurittaisiin eri katsomusten ja katsomuksettomienkin ihmisten väliltä pois, jos kukaan ei voisi patsastella pylväspyhimyksenä oppinsa takia, niin kivahan tässä olisi olla. Jokainen uskoisi kuten parhaaksi tuntee, ja se siitä. Mutta nämä hierarkiat ja luokkaerothan alkavat jo oppien sisällä ja varsinaisesti nousevat pintaan sitten vasta kun asetetaan vastakkain toisen uskon tai uskonnottomuuden/uskottomuuden edustajia. Mutta luokkaerot ovat tosiaan olleet olemassa jo ennen vertailua "naapuriin". Tästä omakohtainen esimerkki muistui tänään bussissa mieleeni. Vaikka löysin reinkarnaatiouskoni jo lapsena, halusin kumminkin rippileirille, jotta olisin edes yhdessä asiassa kerrankin kuten kaikki muut. Tätä ennen piti kerätä jotain rasteja ruutuun kaikenlaisilta kinkereiltä. Eräässä uskovaisten kokoontumisajossa seurakuntatalossa tai mikä lie pytinki lieneekään ollut meidän piti kaikkien istuman pitkien pöytien äärelle. Istuin sitten erään pöydän ääreen; siinä oli joku perhe kaiketi, vanhemmat ja lapsia. Oletin että pöytä kuin pöytä. Joku nainen kävi sitten kuiskuttelemassa että tule tuonne (toisaanne) heidän tykö, ihmettelin että minkä takia ja pidin vaan ahterini penkillä, enkä siirtynyt. Vasta vuosia myöhemmin elikkäs aikuisena tajusin että mikä se homman nimi siinä oli ollut. Pöydässä johon olin ängennyt oli paikkakunnan parempien uskovaisten perheen paikka, parhaalla paikalla keskellä salia. Teininä kun olin muutenkin ihan pihalla kaikesta mahdollisesta, en olisi tajunnut että uskovien laumassa on tällainen luokkajako jossa jotkut ovat parempia uskovia kuin toiset.

Nyt kun on iällä, miettii (kuten olen tavallaan tehnyt jo vuosia kun olen uskonasioista kirjoitellut netissä) että onko mitenkään mahdollista edes ollenkaan uskoa minkään vertaa mihinkään ilman että siihen tulee väkisinkin jonkinlainen ripaus omahyväisyyttä mukaan? Kun ajattelee omassa uskossaan että minä olen oikeassa, niin kuinka suvaitsevainen ja joviaali loppujenlopuksi on mahdollista olla muita käsityksiä kohtaan? En esim. itse kykene nyökyttelemään ja niiailemaan jotain uskontoa kohtaan ja sanomaan että "ehkäpä se voisi olla noinkin", koska silmissäni uskot jotka eivät natsaa omani kanssa ovat kokolailla arvottomia ja hyödyttömiä. Kykenen sentään löytämään kaikenlaista hyvää kaikista uskonnoista (jopa islamista), mutta se nyt on sellaista teoreettista pyörittelyä eikä sydämeni ole siinä mukana. Toisaalta: mitä hyödyttäisi edes ollakaan oma minuutensa, erillinen yksilö, jos ei saa uskoa kuten uskoo, vaan pitäisi olla valmis uskomaan mihin sattuu milloin sattuu sen mukaan kuin sattuu porukoiden kanssa tekemisissä olemaan?

Jossakin Lähi-idän maassa on joku tietty heimo tai kansa joka teeskentelee olevansa muslimeja, vaikka he uskovat kuitenkin johonkin ihan muuhun (muistaakseni juurikin reinkarnaatioon). Siitä on vuosia kun luin tuosta heimosta, enkä tiedä onko se jo nujerrettu. Ehkä käry on lopulta käynyt, kun kerta länsimaissa on osattu kertoa että he ovat muslimeita vain nimellisesti. Ei voi tietää. Tavallaan tuollainen oveluus ja näytteleminen meemin eloonjäämisen hyväksi miellyttää, toisaalta se surettaa että pitää valehdella ja teeskennellä. Riippuu ihan mistä vinkkelistä katsoo. Ehkä tekisin itse täsmälleen samoin jos olisi ihan pakko. Viime vuosikymmenellä en tehnyt noin, kun tajusin että netissä minun ei tarvitse millään tavalla esittää että olen mukamas arvottantu k-uskovaiset itseäni paremmiksi ihmisiksi.

Riitaahan ei toki ole pakko haastaa vaikka uskontoja ei arvostaisikaan. Ja kunnioitustakin voi yrittää itsestään pusertaa, mutta ehkä omalla kohdallani se että minun uskoani ei kovin moni jaksa kunnioittaa tekee jonkinlaisen niin metsä vastaa kuin sinne huutaa -ilmiön niin ettei itseltänikään järin sitä kunnioitusta heru niitä uskoja ja uskontoja kohtaan joille sydämeni ei syki. Mutta tosiaan kumminkaan en lähtisi mekastamaan yhdenkään uskonnon kokoontumispaikkaan tai uskovaisten koteihin. (Siitäkin huolimatta että esim. jehovat kyllä kärkkäästi tulisivat messuamaan toisinuskovan kotiin, jos sisälle päästettäisiin.)

Pakko kai todeta että sellaista skitsofreniaa ei pysty pitämään yllä sataprosenttisesti että samaan aikaan arvostaisi täydestä sydämestään kaikkia katsomuksia ja silti säilyttäisi omansa. Ehkä omahyväisyys on väistämätöntä. Sen määrää kaiketi voinee jonkin verran kuitenkin säädellä?
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6853
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #1 : to 03.11.2016, 12:15:48 »


Nyt kun on iällä, miettii (kuten olen tavallaan tehnyt jo vuosia kun olen uskonasioista kirjoitellut netissä) että onko mitenkään mahdollista edes ollenkaan uskoa minkään vertaa mihinkään ilman että siihen tulee väkisinkin jonkinlainen ripaus omahyväisyyttä mukaan? Kun ajattelee omassa uskossaan että minä olen oikeassa, niin kuinka suvaitsevainen ja joviaali loppujenlopuksi on mahdollista olla muita käsityksiä kohtaan? En esim. itse kykene nyökyttelemään ja niiailemaan jotain uskontoa kohtaan ja sanomaan että "ehkäpä se voisi olla noinkin", koska silmissäni uskot jotka eivät natsaa omani kanssa ovat kokolailla arvottomia ja hyödyttömiä. Kykenen sentään löytämään kaikenlaista hyvää kaikista uskonnoista (jopa islamista),


 Ehkä omahyväisyys on väistämätöntä. Sen määrää kaiketi voinee jonkin verran kuitenkin säädellä?

Se omahyväisyys on ilmeinen ihmisen ominaisuus, mutta kuten muutkin "henkiset ominaisuudet" se voidaan tiedostaa ja asettaa omalle paikoilleen, eli ymmärtää sen olevan turha egoa (itsetuntoa kohottava ominaisuus.
Itsetunto on tarpeeton asenne siinähän kieltää itseltään epäonnistumisen ja väärässäolemisen mahdollisuuden loukkaantumatta.  Kun itsetunto loukkaantuu on se vain oma mieliala joka "masentuu" siis käytännössä ei mikään.

Kaippa se itsetunto täytyy silti olla jonkinmoinen, että sen turhaksi ymmärtää ja on valmis siitäkin luopumaan.  Tunne, kuten muutkin tunteet ja tunteisiinhan takerrutaan.

Poissa Vanha aatami

  • Konkari
  • Viestejä: 13561
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #2 : pe 23.02.2018, 15:37:19 »

......Siitäkin huolimatta että esim. jehovat kyllä kärkkäästi tulisivat messuamaan toisinuskovan kotiin, jos sisälle päästettäisiin.

Laitoinpa tämän hyvän uutisen "Potku Jehovan perseesen" - tähän ketjuun, koska päästä pimeät ja typerät "jehovat" eivät omaa ansaitse. Eivätkä Saatanan vääriä etuoikeuksiaan:

Tuoreessa tuomiossaan hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta.

Kalle Taisto Sorsan sosiaalidemokraattisen hallituksen jumalallien laki Jehovan todistajien vapauttamisesta ase- ja siviilipalveluksesta tuli voimaan noin kolmekymmentä vuotta sitten.

Hovioikeuden enemmistön mukaan yhdenvertaisuus merkitsee myös vakaumusten yhdenvertaista kohtelua.

Vanhaa sanotaa käyttääkseni: "Joskus sokea sorsakin jyvän löytää." Jehovat vankilaan!

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14081
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #3 : ti 27.02.2018, 10:09:08 »
Yksi syy minkä takia en mielinmäärin vouhota omasta katsomuksestani on se että väkisinkin tulee mieleen että mikä oikeus minulla olisi olla suunapäänä ja toitottaa että olen oikeassa, kun en muidenkin katsomusten suhteen moista menoa hyväksyisi. Jonkun kolmannen osapuolen mielestä omat juttuni voisivat olla ihan yhtä kajahtaneita kuin vaikkapa Jeesus-fanin. Ja kun tällainen pilakuva tulee eteen:



...tulee väkisinkin mieleen että kaikenlaiset hihhuloinnit ovat lopultakin vain muoti-ilmiö, aikansa kutakin. Jonkin aikaa on hip ja hop olla kovasti ihastunut johonkin tiettyyn juttuu, ja yhtälailla sitten voidaan dissata jotain toista juttua ja sillä tavalla ulkokullata sitä omaa olemusta/oletusta. Sitten muoti taas vaihtuu.
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Milja

  • Asiantuntija
  • Täysjäsen
  • Viestejä: 158
  • Miljaa hyvä tulee
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #4 : to 29.03.2018, 19:08:58 »
Luopuneet - Kohtaloita Vartiotornin varjosta -dokumenttielokuva

Pari vuotta vanha dokumentti, itse en ole aiemmin nähnyt. Antaa ajattelemisen aihetta siitä miten julmiksi ihmiset näiden lahkojen sisällä on aivopesty.
« Viimeksi muokattu: to 29.03.2018, 19:12:30 kirjoittanut Milja »

Poissa -:)lauri

  • Konkari
  • Viestejä: 1298
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #5 : to 29.03.2018, 19:17:13 »
Yksi syy minkä takia en mielinmäärin vouhota omasta katsomuksestani on se että väkisinkin tulee mieleen että mikä oikeus minulla olisi olla suunapäänä ja toitottaa että olen oikeassa, kun en muidenkin katsomusten suhteen moista menoa hyväksyisi. Jonkun kolmannen osapuolen mielestä omat juttuni voisivat olla ihan yhtä kajahtaneita kuin vaikkapa Jeesus-fanin. Ja kun tällainen pilakuva tulee eteen:



...tulee väkisinkin mieleen että kaikenlaiset hihhuloinnit ovat lopultakin vain muoti-ilmiö, aikansa kutakin. Jonkin aikaa on hip ja hop olla kovasti ihastunut johonkin tiettyyn juttuu, ja yhtälailla sitten voidaan dissata jotain toista juttua ja sillä tavalla ulkokullata sitä omaa olemusta/oletusta. Sitten muoti taas vaihtuu.

Tuosta kuvasta sen verran, ettei ketään haittaa se, vaikka tunnustaisi Jeesuksen joulupukiksi. Ongelma on siinä kun tuo joulupukki alkaa antamaan käskyjä muille ihmiselle, kuinka heidän tulisi elää, tuon jeesususkovaisen välityksellä. Noista muista kuvan esittämistä tuntemuksista on hyvin harvoin tällaista taakkaa muille ihmisille.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14081
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #6 : to 29.03.2018, 21:02:19 »
Minua vaan hivenen ihmetyttää se että tässä maassa kun on jämähtänyt tämä Jeesus-levy sillä tavalla kiinni että jotkut häntä ylistävät ja jotkut haukkuvat, niin mikä tahansa muu oppi saa iloisesti vihellellen loikata vaikka ikkunasta sisään ja kukaan ei noteeraa mitenkään. Ihme oikeastaan ettei joku pahempikin ihme lahko ole viime vuosikymmeninä aiheuttanut tuhoa kansakunnassa suurin mitoin kun kaikki vaan tuijottavat Jeesukseen päin. No, Suomi on tietysti niin pieni maa ettei täällä joku harekrishanalaisuus tai skientologia pysty viemään jengiä läjäpäin mennessään siinä missä jossain USA:ssa.
Hänet itsensä kanssa.

Poissa -:)lauri

  • Konkari
  • Viestejä: 1298
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #7 : to 29.03.2018, 21:31:51 »
Minua vaan hivenen ihmetyttää se että tässä maassa kun on jämähtänyt tämä Jeesus-levy sillä tavalla kiinni että jotkut häntä ylistävät ja jotkut haukkuvat, niin mikä tahansa muu oppi saa iloisesti vihellellen loikata vaikka ikkunasta sisään ja kukaan ei noteeraa mitenkään. Ihme oikeastaan ettei joku pahempikin ihme lahko ole viime vuosikymmeninä aiheuttanut tuhoa kansakunnassa suurin mitoin kun kaikki vaan tuijottavat Jeesukseen päin. No, Suomi on tietysti niin pieni maa ettei täällä joku harekrishanalaisuus tai skientologia pysty viemään jengiä läjäpäin mennessään siinä missä jossain USA:ssa.
Nähdäkseni ihmisiä ei kiinnosta Jeesus-levy tai opit. Ihmisiä kiinnostaa toimeentulo ja hyvässä seurassa kaiken kivan tekeminen. "Opeista" ollaan kiinnostuneita lähinnä internetin marginaaliryhmissä. Niiden ihmisten keskuudessa, joilla ei ole arjessaan muuta kuin aikaa ajatella. Eli joko oloneuvoksilla, joilla on vitusti massia, tai syrjäytyneillä, joilla ei massia ole. Muilla on omassa elämässään ihan riittävästi ajateltavaa käytännön asioissa, jotta mitkään jeesus-levyt taikka opit juurikaan kiinnostaisivat.
« Viimeksi muokattu: to 29.03.2018, 21:44:33 kirjoittanut -:)lauri »

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14081
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #8 : to 29.03.2018, 21:47:32 »
Minua vaan hivenen ihmetyttää se että tässä maassa kun on jämähtänyt tämä Jeesus-levy sillä tavalla kiinni että jotkut häntä ylistävät ja jotkut haukkuvat, niin mikä tahansa muu oppi saa iloisesti vihellellen loikata vaikka ikkunasta sisään ja kukaan ei noteeraa mitenkään. Ihme oikeastaan ettei joku pahempikin ihme lahko ole viime vuosikymmeninä aiheuttanut tuhoa kansakunnassa suurin mitoin kun kaikki vaan tuijottavat Jeesukseen päin. No, Suomi on tietysti niin pieni maa ettei täällä joku harekrishanalaisuus tai skientologia pysty viemään jengiä läjäpäin mennessään siinä missä jossain USA:ssa.
Nähdäkseni ihmisiä ei kiinnosta Jeesus-levy tai opit. Ihmisiä kiinnostaa toimeentulo ja hyvässä seurassa kaiken kivan tekeminen. "Opeista" ollaan kiinnostuneita lähinnä internetin marginaaliryhmissä. Niiden ihmisten keskuudessa, joilla ei ole arjessaan muuta kuin aikaa ajatella. Eli joko oloneuvoksilla, joilla on vitusti massia, tai syrjäytyneillä, joilla ei massia ole. Muilla on omassa elämässään ihan riittävästi ajateltavaa käytännön asioissa, jotta mitkään jeesus-levyt taikka opit juurikaan kiinnostaisivat.

Voipi olla. Itsekin teininä kiinnostuin teosofiasta kun en kiinnostunut mm. diskoissa juoksemisesta tms. normaalista teinitouhusta, eli jossain mielessä syrjäydyin jo tuolloin. Joku uskovainen aikoinaan netissä pauhasikin että eivät terveet Jeesusta tarvitse. Ilmeisesti vain päästään risat kilahtavat oppeihin. Ja muut menninkäiset.
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14081
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #9 : to 10.05.2018, 09:56:40 »
Katsoin eilen osan Hugh Hefneriä käsittelevästä dokumentista. Tyyppihän olikin ihan fiksu, en ole koskaan aiemmin hänestä tullut varsinaisesti tietoiseksi sen kummemmin kuin että "joku vanha ukko jolla on lauma naisia ympärillään".

Oli joutunut oikeuteen jostain niin naurettavasta asiasta etten sitä enää edes muistakaan, mutta jäi mieleen että valamiesten raati (vai mikä se nyt onkaan, siellä Jenkeissä) oli koottu uskovaisista naisista ja seassa yksi mies. Tarkoitus oli ilmeisesti keikauttaa päätös Hefnerin vastaiseksi näiden uskovaisten avulla. Mutta kävi niin että olivat kaikki eri uskontokuntien edustajia, eivätkä päässeet yksimielisyyteen (hähä).

Hefner totesi että mafiahan ei ole syyllistynyt lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, katolinen kirkko on. Eli se siitä miten "arvostettavia" uskonnolliset tahot ovat.
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6853
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #10 : to 10.05.2018, 10:59:18 »
Minua vaan hivenen ihmetyttää se että tässä maassa kun on jämähtänyt tämä Jeesus-levy sillä tavalla kiinni että jotkut häntä ylistävät ja jotkut haukkuvat, niin mikä tahansa muu oppi saa iloisesti vihellellen loikata vaikka ikkunasta sisään ja kukaan ei noteeraa mitenkään. Ihme oikeastaan ettei joku pahempikin ihme lahko ole viime vuosikymmeninä aiheuttanut tuhoa kansakunnassa suurin mitoin kun kaikki vaan tuijottavat Jeesukseen päin. No, Suomi on tietysti niin pieni maa ettei täällä joku harekrishanalaisuus tai skientologia pysty viemään jengiä läjäpäin mennessään siinä missä jossain USA:ssa.

Elämässä on tietoisuutta, tai sitten ei. Kannattaa hylätä epäoleellinen ja katsoa sitä elämää.

Ainakin voi epäillä uskomisen syitä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-mystinen-kokemus



Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9698
  • 6-K, kannatusryhmä (perusjäsen)
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #11 : to 10.05.2018, 11:27:16 »
Itsekin teininä kiinnostuin teosofiasta kun en kiinnostunut mm. diskoissa juoksemisesta tms. normaalista teinitouhusta, eli jossain mielessä syrjäydyin jo tuolloin. Joku uskovainen aikoinaan netissä pauhasikin että eivät terveet Jeesusta tarvitse. Ilmeisesti vain päästään risat kilahtavat oppeihin. Ja muut menninkäiset.

Tarjontaa on, ja myös tarpeita. Siten on luonnollista, että seurailua tapahtuu, vaikkei tosiaan samalla tapaa.

Yhden seurailutapauksen erillisylistäminen ei ole järkevää. Jos vaihe on jotain tiettyä, niin tällainen on luonnollista. Pitemmälle yltänyt voi arvioida sitä, mitä jossakin toteutuu, kun on reittiä on tullut selväksi, omakohtaisesti taivallettua. Silloin ei tosiaan voi olla arvostamatta, kaikkea, ja jos jotain ei selkeästi, niin älyvajetta ei osaa lähteä itselleen hakemaan tässä.

Jos joku on edennyt pitkälle, ilman kulkemisia, hän ei tajua, miksei kaikki ole automaattisesti sitä, mitä eletään. Tällaista killeriä rakennetaan paljon, ja ketkä sinne huipulle pukattuja, eivät asiaa paljoa tiedosta. Ehkä asiat lähtee isommin täältä, jolloin se reitti on tosiaan epäselvä, ja tikapuut kaadettu alas.

Kun ei kiivetä mukaan, niin objektiivisesti ottaen tietysti selkeää. Yhtä lailla selkeää on se, jos alempaa luotaa, niin voi olla ongelmaa sen ryvettymisen kanssa. Joskus näitä likatöitä ylistetään, joskus ei.
Kaiken Kaltainen Kahjous Kunnon Kestävään Kunniaansa. (6-K)

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14081
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #12 : to 10.05.2018, 12:51:54 »
Minua vaan hivenen ihmetyttää se että tässä maassa kun on jämähtänyt tämä Jeesus-levy sillä tavalla kiinni että jotkut häntä ylistävät ja jotkut haukkuvat, niin mikä tahansa muu oppi saa iloisesti vihellellen loikata vaikka ikkunasta sisään ja kukaan ei noteeraa mitenkään. Ihme oikeastaan ettei joku pahempikin ihme lahko ole viime vuosikymmeninä aiheuttanut tuhoa kansakunnassa suurin mitoin kun kaikki vaan tuijottavat Jeesukseen päin. No, Suomi on tietysti niin pieni maa ettei täällä joku harekrishanalaisuus tai skientologia pysty viemään jengiä läjäpäin mennessään siinä missä jossain USA:ssa.

Elämässä on tietoisuutta, tai sitten ei. Kannattaa hylätä epäoleellinen ja katsoa sitä elämää.

Ainakin voi epäillä uskomisen syitä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-mystinen-kokemus

Linkin pohjalta voi jälleen kerran kysyä että minkä takia jonkun ihmisen epileptinen kokemus vuosisatoja sitten pitäisi jotenkin erityisesti noteerata jos ei ole kiinnostunut käyttämään samaa henkistä kieltä kuin kyseinen tyyppi tai hänen seuraajansa.

Mystiset kokemukset henkilökohtaisena kokemuksena ovat jotain mitä arvostan yli kaiken, mutta niiden asettaminen kynnykseksi tai defaultiksi muille joilla ei ole kokemuksessa osaa, ei arpaa, on väärin. Eli vaaditaan siis uskomaan sen takia kun tyyppi se-ja-se koki niin, teki näin ja sanoi noin.
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14081
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #13 : to 10.05.2018, 15:27:43 »
Menisiköhän tämä jonkin antikristillisen tai -uskonnollisen omahyväisyyden piikkiin...

Tulin yhteen rantaan minne vaihteeksi ei kumise liikenne. Oli kiva olla, kunnes joku ääliö alkoi prutkutella jollain masiinalla jonka päällä istutaan. En näe tänne asti että kyntääkö hän tonttiaan vai ihanko tosissaan päätti leikata nurmikon jota ei kaikkialla vielä edes ole! Ja eikö joku käynnistänyt heti perään moottorisahan.

Luterilaisuudesta on jäänyt sellainen saatanallisuus jäljelle että aina pitää olla töissä. Ja pilata niiden vapaapäivä jotka eivät ole. Luulisi että duunaisi tonttinsa paskaksi laittamisen arki-iltana, että pyhinä saisi olla reporankana.

Mutta ei. Koska on kristillinen pyhä, pitää heittäytyä uhmaikäiseksi ja esitellä kaikille antiuskonnollista omahyväisyyttään. Minä se vasta kehtaan.

Aika harvaa enää kiinnostaa miksi joku pyhä on pyhä, mutta kun saisi edes yhden vittu päivän olla ilman tuota saatanan mökää joka lähtee fanaatikoista. "Vihaan pyhiä, joten ei saa olla kivaa kellään."
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6853
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #14 : to 10.05.2018, 16:23:55 »
Minua vaan hivenen ihmetyttää se että tässä maassa kun on jämähtänyt tämä Jeesus-levy sillä tavalla kiinni että jotkut häntä ylistävät ja jotkut haukkuvat, niin mikä tahansa muu oppi saa iloisesti vihellellen loikata vaikka ikkunasta sisään ja kukaan ei noteeraa mitenkään. Ihme oikeastaan ettei joku pahempikin ihme lahko ole viime vuosikymmeninä aiheuttanut tuhoa kansakunnassa suurin mitoin kun kaikki vaan tuijottavat Jeesukseen päin. No, Suomi on tietysti niin pieni maa ettei täällä joku harekrishanalaisuus tai skientologia pysty viemään jengiä läjäpäin mennessään siinä missä jossain USA:ssa.

Elämässä on tietoisuutta, tai sitten ei. Kannattaa hylätä epäoleellinen ja katsoa sitä elämää.

Ainakin voi epäillä uskomisen syitä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-mystinen-kokemus

Linkin pohjalta voi jälleen kerran kysyä että minkä takia jonkun ihmisen epileptinen kokemus vuosisatoja sitten pitäisi jotenkin erityisesti noteerata jos ei ole kiinnostunut käyttämään samaa henkistä kieltä kuin kyseinen tyyppi tai hänen seuraajansa.

Mystiset kokemukset henkilökohtaisena kokemuksena ovat jotain mitä arvostan yli kaiken, mutta niiden asettaminen kynnykseksi tai defaultiksi muille joilla ei ole kokemuksessa osaa, ei arpaa, on väärin. Eli vaaditaan siis uskomaan sen takia kun tyyppi se-ja-se koki niin, teki näin ja sanoi noin.

Ihmiset eivät varsinaisesti toimi järkevästi, vaan tunteen johdattamina.

Helpompi uskoa sellaisia asioita mitä muutkin uskovat ja liittyä laumaan lauman ehdoilla, eli tyytyä siihen mitä (viisaat) uskonnolliset johtajat ovat omassa pienessä päässään totuudeksi tunteneet.
Usein ne ovat vielä valtioon liittyviä toimijoita.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 9698
  • 6-K, kannatusryhmä (perusjäsen)
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #15 : to 10.05.2018, 19:37:47 »

Norma on voinut loukkaantua tästä: http://jatkumo.net/index.php?topic=1648.msg209917#msg209917, tai olisi voinut loukkaantua.

Käytin tilaisuutta hyväksi, omissa löytämisissä. Norma voi siis ajatella tässä jäävän kerronnan tiettyyn rooliin, joka ei ole niin kiva, ja samalla tuli itse kertoneeksi jotain kriittistä.

Tarkoitus ei ole erikoisempi. Noita huomaa itselläkin, ja olen myös tehnyt silloin samaa, tosin ehkä vielä oudompaa, jos asianomainen itse kertoo kyseenalaisuuksistaan, jättäen toiset pois tästä roolissa, jossa he ovat luontevampia kuin itse.

En oikein tiedä, miten tästä teemasta tulisi ajatella. Asiana meni, ainakin nyt. Eri juttu näissä on aina se, miten joku ottaa kirjoitukset.
Kaiken Kaltainen Kahjous Kunnon Kestävään Kunniaansa. (6-K)

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 2759
  • Väärinajattelija
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #16 : to 10.05.2018, 19:45:38 »
Menisiköhän tämä jonkin antikristillisen tai -uskonnollisen omahyväisyyden piikkiin...

Tulin yhteen rantaan minne vaihteeksi ei kumise liikenne. Oli kiva olla, kunnes joku ääliö alkoi prutkutella jollain masiinalla jonka päällä istutaan. En näe tänne asti että kyntääkö hän tonttiaan vai ihanko tosissaan päätti leikata nurmikon jota ei kaikkialla vielä edes ole! Ja eikö joku käynnistänyt heti perään moottorisahan.

Luterilaisuudesta on jäänyt sellainen saatanallisuus jäljelle että aina pitää olla töissä. Ja pilata niiden vapaapäivä jotka eivät ole. Luulisi että duunaisi tonttinsa paskaksi laittamisen arki-iltana, että pyhinä saisi olla reporankana.

Mutta ei. Koska on kristillinen pyhä, pitää heittäytyä uhmaikäiseksi ja esitellä kaikille antiuskonnollista omahyväisyyttään. Minä se vasta kehtaan.

Aika harvaa enää kiinnostaa miksi joku pyhä on pyhä, mutta kun saisi edes yhden vittu päivän olla ilman tuota saatanan mökää joka lähtee fanaatikoista. "Vihaan pyhiä, joten ei saa olla kivaa kellään."

Samaa mieltä, Norma, noista moottoreilla mölyämisistä. Kerrostalossa annetaan kyllä kärkkäästi noottia, jos poralla päristelee pyhäpäivänä tai iltaisin, mutta ulkoilmassa ei sitten muka mitään väliä. Omakotitaloasujat, grrrr!
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14081
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #17 : to 10.05.2018, 21:02:25 »
Itsekin teininä kiinnostuin teosofiasta kun en kiinnostunut mm. diskoissa juoksemisesta tms. normaalista teinitouhusta, eli jossain mielessä syrjäydyin jo tuolloin. Joku uskovainen aikoinaan netissä pauhasikin että eivät terveet Jeesusta tarvitse. Ilmeisesti vain päästään risat kilahtavat oppeihin. Ja muut menninkäiset.

Tarjontaa on, ja myös tarpeita. Siten on luonnollista, että seurailua tapahtuu, vaikkei tosiaan samalla tapaa.

Yhden seurailutapauksen erillisylistäminen ei ole järkevää. Jos vaihe on jotain tiettyä, niin tällainen on luonnollista. Pitemmälle yltänyt voi arvioida sitä, mitä jossakin toteutuu, kun on reittiä on tullut selväksi, omakohtaisesti taivallettua. Silloin ei tosiaan voi olla arvostamatta, kaikkea, ja jos jotain ei selkeästi, niin älyvajetta ei osaa lähteä itselleen hakemaan tässä.

Jos joku on edennyt pitkälle, ilman kulkemisia, hän ei tajua, miksei kaikki ole automaattisesti sitä, mitä eletään. Tällaista killeriä rakennetaan paljon, ja ketkä sinne huipulle pukattuja, eivät asiaa paljoa tiedosta. Ehkä asiat lähtee isommin täältä, jolloin se reitti on tosiaan epäselvä, ja tikapuut kaadettu alas.

Kun ei kiivetä mukaan, niin objektiivisesti ottaen tietysti selkeää. Yhtä lailla selkeää on se, jos alempaa luotaa, niin voi olla ongelmaa sen ryvettymisen kanssa. Joskus näitä likatöitä ylistetään, joskus ei.

Loukkaantuisin tai olisin loukkaantumatta jos ymmärtäisin että mitä tuossa sanot. Jos tarkoitat että kun on jo pidempään uskonut jollakin tietyllä tavalla, niin ei osaa tajuta olevansa tollo. No, eipä tietenkään.

Minäkin voin tajuta vain sen verran että jonkun toisen mielestä olen höhlä koska uskon reinkarnaatioon, mutta itse en osaa itseäni semmoisena kokea vaikka miten haluaisin olla diplomaattinen ja tasapuolinen. Eihän sille mitään mahda että kolmannesta vinkkelistä Jeesus- ja reinkarnaatio-uskovaiset ovat aivan yhtä sekopäisiä. Ja se että pitää omaa uskoaan enempänä kuin silkka uskominen, jos ajattelee löytäneensä totuuden, on vaikea olla olematta omahyväinen.

Kaiketi välttääkseni omahyväisyyttä en mene 100 % uskoon, vaan katson uskovani "vain" 51 - 99 % verran, vaihtelevasti. Mutta en tiedä sitten onko se omahyväistä jos yrittää olla olematta omahyväinen. Muistaakseni oli joku juutalainen sanonta että jos on liian nöyrä niin sitten onkin jo ylpeä. Vai mitenkähän se menikään.
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14081
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #18 : to 10.05.2018, 21:05:00 »
Menisiköhän tämä jonkin antikristillisen tai -uskonnollisen omahyväisyyden piikkiin...

Tulin yhteen rantaan minne vaihteeksi ei kumise liikenne. Oli kiva olla, kunnes joku ääliö alkoi prutkutella jollain masiinalla jonka päällä istutaan. En näe tänne asti että kyntääkö hän tonttiaan vai ihanko tosissaan päätti leikata nurmikon jota ei kaikkialla vielä edes ole! Ja eikö joku käynnistänyt heti perään moottorisahan.

Luterilaisuudesta on jäänyt sellainen saatanallisuus jäljelle että aina pitää olla töissä. Ja pilata niiden vapaapäivä jotka eivät ole. Luulisi että duunaisi tonttinsa paskaksi laittamisen arki-iltana, että pyhinä saisi olla reporankana.

Mutta ei. Koska on kristillinen pyhä, pitää heittäytyä uhmaikäiseksi ja esitellä kaikille antiuskonnollista omahyväisyyttään. Minä se vasta kehtaan.

Aika harvaa enää kiinnostaa miksi joku pyhä on pyhä, mutta kun saisi edes yhden vittu päivän olla ilman tuota saatanan mökää joka lähtee fanaatikoista. "Vihaan pyhiä, joten ei saa olla kivaa kellään."

Samaa mieltä, Norma, noista moottoreilla mölyämisistä. Kerrostalossa annetaan kyllä kärkkäästi noottia, jos poralla päristelee pyhäpäivänä tai iltaisin, mutta ulkoilmassa ei sitten muka mitään väliä. Omakotitaloasujat, grrrr!

Pitäisi sopia vaikka jollakin alueella joku viikonpäivä jolloin kaikki päristävät yhtäaikaa, niin sitten se riesa olisi kerralla ohi. Mutta tosiaan ihmetyttää että joka helvetin pyhäpäivä. Täällä missä asun joku taloyhtiö rakensi kerrostaloakin juhannuksena. Sitten kun netissä olin että MV niin vastaukseksi sain öpaut HV. Ilmeisesti olin sekaantunut johonkin yyperpyhään asiaan. Lupa mekastaa juhlapäivinä...
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6853
Vs: Uskonnollinen omahyväisyys
« Vastaus #19 : pe 11.05.2018, 10:24:06 »


Kaiketi välttääkseni omahyväisyyttä en mene 100 % uskoon, vaan katson uskovani "vain" 51 - 99 % verran, vaihtelevasti. Mutta en tiedä sitten onko se omahyväistä jos yrittää olla olematta omahyväinen. Muistaakseni oli joku juutalainen sanonta että jos on liian nöyrä niin sitten onkin jo ylpeä. Vai mitenkähän se menikään.

Noinhan se. Liika nöyryys on taatusti teeskentelyä.

Pienimmistä pienin--kurjimmista kurjin - vähäisimmistä vähäisin, sellaisia lausuvia uskovaisia on kyllä ollut.

Silti he kertovat totuuksia miten ihmisten pitäisi uskoa ja käyttäytyä.

Mutta jossain määrin omahyväisiä ihmisten kuuluukin olla. Sitä kutsutaan itsetunnoksi, eli sanoisin, että ei pidä olla liian luottavainen ja muiden vietävissä.