Kirjoittaja Aihe: Luontopolku  (Luettu 1483 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 1611
Luontopolku
« : pe 13.03.2015, 21:52:49 »
Tähän ketjuun voi sitten pistää luontohavaintoja.

Tänään näin kevään ensimmäisen kukkivan leskenlehden. En ole aiemmin pannut merkille päivämääriä, mutta uskon Etelä-Suomessa ensimmäisten leskenlehtien ja sinivuokkojenkin puhkeavan kukkaan usein maaliskuussa, harvemmin kuitenkaan kuun alkupuoliskolla. Hiukan hämmentävää kyllä - kevät tulee, vaikkei talvi ole vielä alkanutkaan!

Poissa Sini

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 194
Vs: Luontopolku
« Vastaus #1 : su 15.03.2015, 11:48:24 »
Kotini vieressä on lampi, jonka taitava insinööri on padonnut joesta. Itse asiassa lampi on niin iso, että se on lampimuodostelma. Aivan kuin siinä olisi neljä lampea, joita yhdistävät neljä siltaa. Pieni rakennettu koski säätelee tekolammen korkeutta. Niin hienosti on suunniteltu, että koskaan lampi ei ole tulvinut.

Eletään maaliskuuta eli päivät ovat lämpimiä ja yöt pakkasella. Lampea on kiva tarkkailla. Aamulenkillä näkee jäätyneen veden pinnan. Ja kun päivällä kävelee puistossa, vesi on ehtinyt sulaa. Illalla taas näkyvät hienot puiden kuvajaiset lammen pinnalla.

Muodostelmassa on kolme pikkuruista saarta. Pian niissä taas pesivät sorsat, mutta eivät toki vielä. Mustarastaita on lennellyt. Aamulla oli kaksi äänekästä varista.

En ole vielä tehnyt havaintoja kasveista. Luonto on nyt odottavalla kannalla.

Poissa Ei kukaan

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 105
Vs: Luontopolku: Revontulia
« Vastaus #2 : ti 17.03.2015, 20:10:24 »
Kännykällä ilmoittaen: Revontulia näkyy taivaalla etelässä. Yön edetessä voi olla luvassa komea näytös!
« Viimeksi muokattu: ti 17.03.2015, 20:13:18 kirjoittanut Ei kukaan »

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Luontopolku: Revontulia
« Vastaus #3 : ti 17.03.2015, 20:15:52 »
Kännykällä ilmoittaen: Revontulia näkyy taivaalla etelässä. Yön edetessä voi olla luvassa komea näytös!

Eteläisessä Suomessa vai etelätaivaalla jossain muussa osassa Suomea?

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 1611
Vs: Luontopolku: Revontulia
« Vastaus #4 : ti 17.03.2015, 20:25:51 »
Kännykällä ilmoittaen: Revontulia näkyy taivaalla etelässä. Yön edetessä voi olla luvassa komea näytös!

Tattis. Viime yönä ei näkynyt, vaikka olinkin silloin liikkeellä pimeässä ympäristössä.

Kävin mökillä tekemässä puita. Koskaan ei järvi ole äännellyt niin paljon ja kovaa kuin nyt. Mulahtelua ja poksuntaa kuului yötä päivää, kun jää venyi ja paukkui. Lumi oli lähtenyt päivänpuoleisilta rinteiltä. Varvikossa rapisi, mutta en onnistunut näkemään kumpi oli asialla, myyrä vaiko sisilisko. Puukiipijä kierteli puita, joutsenpari laskeutui jäälle. Sinivuokkoja ei sentään näkynyt vielä.

Iltayöstä lähdin pöllöjä kuulemaan. Puolen kilometrin päässä mökiltä paikansin lehtopöllön yhden vanhan talon pihakuuseen. Jatkoin matkaa etelään, koska olin kuulevani sieltä suunnasta epämääräistä huhuilua. Olin jo luopua toivosta, kun parin kilometrin päässä pienen pellon laidasta kuulin korkean mäen suunnasta ilmiselvää viirupöllön huutoa. Ei ollut hukkareissu.

Hämeessä omien havaintojeni mukaan yleisin huutaja on juurikin viirupöllö. Tähän varmaan vaikuttaa se, että ko. pöllön ääni kuuluu joskus jopa useamman kilometrin päähän. Aiemmin en täällä ole onnistunut kuulemaan lehtopöllön ääntä, vaikka näköhavaintoja on muutama tullutkin. Helmipöllöä en onnistunut kuulemaan, mikä oli hiukan yllättävää.

Poissa Ei kukaan

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 105
Vs: Luontopolku: Revontulia
« Vastaus #5 : ti 17.03.2015, 20:28:18 »
Uudellamaalla. Näkyi jo hetken aikaa koronaa ja punaista. Keskellä taivasta: http://www.avaruus.fi/index.php?id=6965

Muoks: Ihan kelpo näytös. Harvoin näistä näin pääsee täällä etelässä nauttimaan, pilvettömän taivaan kera. Välillä näytti hiipumisen merkkejä, mutta leimahtaen sitten uudelleen. Puolen yön jälkeen näin omalla kohdalla illan/yön komeimmat leiskumiset. Korona kirkasteli muutamaan otteeseen kirkkaasti ja aktiivisesti. Kahteen mennessä hiipui sen verran, että kömmin lopulta nukkumaan.

Taivaanvahdista löytyy kuvia viime yöstä: http://www.taivaanvahti.fi/observations/browse/pics/772131/observation_id
« Viimeksi muokattu: ke 18.03.2015, 11:21:54 kirjoittanut Ei kukaan »

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 1611
Vs: Luontopolku
« Vastaus #6 : su 07.06.2015, 19:22:43 »
Viime viikolla Porissa useamman päivän työkeikka jossain Yyyterin lähellä. Oli muutama lämmin päivä, ja näin kesän ensimmäisen sudenkorennon. En saanut selkoa lajista, saattoi  olla joku lampikorento. Isoja lintuja lenniskeli kauempana, taisivat olla harmaahaikaroita.

Viime viikonloppuna olin mökillä. Saraikkoisessa lahdenpoukamassa köllötteli parisenkymmentä lahnaa, isoimmat varmaankin useampikiloisia. Kollikalojen kutukyhmyt erottuivat selvästi, vaikka vesi onkin saven ja humuksen maustamaa. Pääosin fisut vain köllöttelivät paikoillaan - ilmeisesti kutu ei ollut vielä alkanut toden teolla. Erityisen arkoja ne eivät olleet, ja tuntuu hätävarjelun liioittelulta se, että ammoin Hämeessä oli lahnan kudun  aikaan kirkonkellojenkin soitto kielletty, että torvisuut saivat jatkaa sukuaan häiriöttä. Yksi otuksista eksyi sittemmin katiskaan ja päätyi savustetuksi.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 1611
Vs: Luontopolku
« Vastaus #7 : to 11.06.2015, 21:35:34 »
Räksänpojat on lähteneet pesästä. Äsken näin, miten käytännössä lentokyvytön poikanen melkein joutui harakan ruuaksi. Harakka nappasi niskasta kiinni, mutta samassa vanhemmat olivat paikalla ja poikasen henki säästyi toistaiseksi.

Olen huomannut, että nykyisen asuintaloni (rintamamiestalo) pihapiirissä asustelee lepakoita. Yhdentoista jälkeen illalla niitä vilistää puutarhan yllä. Veikeitä epeleitä.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 1611
Vs: Luontopolku
« Vastaus #8 : ma 22.06.2015, 18:48:26 »
Viikko sitten mökillä bongasin erikoisen talitiaisen pesäpaikan. Mökillä on ulkorakennuksena susiruma pulpettikattoinen vaja, jonka räystään alta kuului kovaa vikinää. Tarkemmin asiaa tutkiessani huomasin tintin sujahtavan seinää pitkin ylös ja läpi limittäisen ulkolaudoituksen ja räystään alapuolen laudan välissä olevasta noin 70mm  X 25mm olevasta raosta. Mahtuuhan se, vaikka pyöreä linnunpöntön reikä pitäisi olla vähintään 32 mm halkaisijaltaan. Voisikohan linnunpöntöissäkin kokeilla muunlaisia kuin pyöreitä tai neliömäisiä lentoaukkoja?

Jos olisi kuumempi kesä, voisi tintinpojilla olla tukalat oltavat tumman katon alla. Toisaalla puutarhan laidalla on mnnyssä uusi pönttö, tervaleppäpölkystä kovertamani luksusmalli. Se on pikkutsirpan pönttö, 28-millisellä lentoaukolla. Siellä on sinitiaisella seitsemän poikasta varttumassa. Puolivalmiita pönttöjä on paljon, ja ensi kevääksi on luvassa pönttösukupolven vaihdos. Seuraavaksi pitänee tehdä lepakonpönttöjä.

Kotilahden lokeille kävi se tavallinen. Yön aikana joku kävi hakemassa hyvään kasvun alkuun päässeet poikaset pois. Kumma juttu - meillä on havaintoja yli 30 vuoden ajalta, ja sinä aikana on ehkä puolenkymmentä poikasta päässyt lentokykyiseksi, vaikka pesintä on ollut joka vuosi ja viimeisinä kahtena keväänä pesijöitä on ollut kaksi paria.

Antares

  • Vieras
Vs: Luontopolku
« Vastaus #9 : pe 24.07.2015, 16:36:12 »
Naantalin Saulia on ihmetelty maailmanlaajuisesti kun hän ihmetteli palsternakkaa radion luonto-ohjelmassa.

Samaa kasvia ihmettelimme mekin siipan kanssa jokin aika sitten Kymenlaaksossa lenkkeillessämme. Tosin emme soittaneet radioon emmekä kysyneet muualtakaan, laji löytyi suht kivuttomasti jo puhelimesta googlaamalla ja määrityksen varmistus kävi sitten kotona kirjoista.


Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7024
Vs: Luontopolku
« Vastaus #10 : pe 24.07.2015, 22:24:11 »

Tänään ruokin naakkoja kaupungilla. Kolme pientä murusta. Oli lokkeja ja variksiakin pian ympärillä.

Eräs naakka tuli viereiselle penkille. Se luotti tosi hyvin. Teki lähtikset penkille, jotka päätin urhoollisesti siivota, kun olin syyllinenkin.

Kivoja nuo naakat.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 1611
Vs: Luontopolku
« Vastaus #11 : ti 28.07.2015, 19:04:14 »
Olipa paljon tervapääskyjä liikenteessä, ja harvinaisen matalalla eli jopa alle kahden metrin korkeudessa. Oliko matalalla makoisia hyönteisiä, kun hyvä etteivät päin lentäneet. Olivat aika vaalean värisiä, eli todennäköisesti uusi sukupolvi on päässyt siivilleen.

Muuten ollut todella huono kesä siivekkäiden kannalta. Pikkulinnut lopettivat laulamisen jo varhain kesäkuulla, ja kaikenlaisia pörriäisiä ja perhosia on ollut vähän liikkeessä. Rakentamissani hyönteishotelleissa on ollut vain vähän vierailijoita, toisin kuin viime kesänä. Kimalaiset sentään ovat paiskineet duunia, ja marjasato onkin kohtuullinen.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 7024
Vs: Luontopolku
« Vastaus #12 : ma 03.08.2015, 04:20:08 »

Marjastajan pohdintaa kyistä, ...

Aloitellut tänä syksynä sienestystä ja marjastusta pitkästä aikaa. Jo ekalla kerralla näin kyyn. Se sähähti ja lähti karkuun kun "ryömin" mustikoitten perässä. On kyytabletit mukana ja siltä osin turvallisempi olo. Pohdiskelin jälkikäteen kyitä, kun olin taas metsässä ...

Kyitä ei yleensä näe, sillä kun on viileää tai pilvistä, niin yleensä ovat suojassa. Majailevat suojapaikkojen liepeillä mm kivikoissa. Keho kylmänä onkin syytä säästellä. Kylmänä energiaa kuluu vähän, ja toisaalta liikkuminen on kankeeta. Joten suojan aika, sillä myöskin puolustautumisvalmius on heikko, eli riskitaso saadaan pidettyä matalana vihollisten suhteen. Eikä aiheuteta tosiaan ristiriitoja muidenkaan kannalta.

Kun aurinkoa, niin sitten on tilanne toinen. Haetaan lämpöä. Hakeudutaan sopivalle paikalle keräilemään energiaa kroppaan. Kun lämmin kroppa, elimistö toimii hyvin. Voi puolustaa hyvin, tai paeta sutjakasti. Yleensä lämpöpaikasta ei heti luovuta, sillä eihän vuodessa lämmönkeräilypäiviä ole paljon. Kun lämpimät lihakset, voi varmaan saalistaa kivasti. Riskiä muiden kanssa törmäilyyn on, tosin törmäilypäivät ovat rajoittuneet aurinkoisiin päiviin.

Kyyt tekevät olemassaolonsa usein myös selväksi, jos se kokee uhkaa. Sähähdys ei yleensä voi olla herättämättä. Tulee väistämättä mieleen kissa. Kimppuun ei käydä kuin siinä vaiheessa, jolloin muuta vaihtoehtoa ei tunnu olevan.

Kun ottaa huomioon vielä sen vaihtolämpöisyyden, niin kyyn tarve ruokaan ja muiden eläinten saalistukseen on minimaalinen. Kyy saalistaa, tosin suuren osan energiasta se saa suoraan Auringosta. On siten vähän kuin kasveihin kuuluva lajike, jolla on hiukan enemmän joitakin valmiuksia. Kyyn voi sanoa olevan hybridi-eläin.

Lopputuloksena ei voi kuin todeta, että onpa taloudellinen, energiaa säästävä, ja lisäksi seesteisesti luontoon sopeutunut, mahdollisimman vähän ristiriitoja aiheuttava otus tuo kyy. Olisipa ihmiset yhtä fiksuja kuin nämä vähäiset matelijamme.

Kasveja ei sentään kyy taida suoranaisesti syödä. Onkohan noita eläimiä vaihtolämpöisten joukossa? Sellaiset olisivat enemmän kuin hybridejä. Aurinkoa, muita eläimiä, ja kasveja, joiden varaan elämän voisi rakentaa.

No, jos tarkemmin ajatellaan, niin kyllä kasvit ovat ylihybridejä, jos otetaan huomioon se, että Auringon lisäksi ne käyttävät muiden kasvien ja eläinten elottomia raaka-aineita omaan kasvuun sen lisäksi, että toimivat usein symbioosissa muun kasvi- ja eläinkunnan kanssa.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 1611
Vs: Luontopolku
« Vastaus #13 : ke 16.09.2015, 21:34:07 »
Viime sunnuntaina painuin suolle. Ensin parikymmentä kilometriä fillarilla erinäisiä pikkuteitä, sen jälkeen pellon reunassa kulkevaa kärrypolkua kilometri ja sitten metsään. Aluksi vastaan tuli koivikkoinen korpi, omaa sukua pelto. Koivut kasvoivat rykelmissä umpeen kasvavien saraojien vierellä, alle oli nousemassa kuusen taimia. Parisataa metriä sitä, ja tulee vastaan valtaoja, muinaisen pellon reuna, ja sen takana nousee muurina suon reunaluisu.

Tällä nimenomaisella suolla ei ollut kunnon reunaluisua näkyvissä muualla kuin tässä päässä suota. Tässä se onkin hyvin erottuva, kuiva nelisen metriä korkea turpeinen tiuhaan mäntyä kasvava mäentöppäre, joka taittuu laakeaksi märäksi keskustaksi jossa kasvaa harvakseltaan henkilönmittaisia känkkyröitä.

Suo on kolmisen kilometriä pitkä ja leveimmillään vajaan kilometrin leveä. Keskusta on paikoin upottava, ja polvea myöten kairasin turvetta parissa kohtaa. Varsinainen kulkueste suo ei kuitenkaan ole, vaan allikot ja ruoppakuljut pystyy kyllä kiertämään melko vähäisellä ylimäärätassuttelulla. Kurkipari lähtee lentoon parinsadan metrin päästä ja suuntaa suon toista päätä kohden. Koukkaan välillä kivennäismaalle, ja totean kallioisen, ilta-aurinkoa saavan rinteen puskevan punaisenaan puolukoita.

Suon jakaa kahtia suuri suosaareke. Tiheää riukumetsää, talouden unohtamaa talousmetsää ja avaraa kalliosta männikköä. Hyvällä näköalapaikalla on pari sammaloituvaa penkkiä, pyöreistä puista tehtyjä. Tästä kulkee jonkinlainen vaellusreitti, jolla ei jäljistä ja niiden puutteesta päätellen paljon kulkijoita ole. Pysähdyn penkille syömään eväitä ja kiikaroimaan. Paljaalla silmällä erotin parven kurkia toisella puolen suota, ja kiikarin kanssa saan laskettua niiden pääluvun. Kaksikymmentäviisi niitä on, suurin osa aikuisia mutta joukossa on haalean värisiä yksilöitä jotka tulkitsen tämän kesän poikasiksi. Linnut laiduntavat suolla ja rupattelevat verkkaiseen tahtiin. Kruu ja krii ovat yleisimmät sanat.

Kun lähden kulkemaan niitä kohti suon poikki saavat kurjet liikettä niveliinsä. Suurin osa niistä lähtee lentoon, mutta osa vetäytyy tiheämpään rämemännikköön ja pitää siellä matalaa profiilia. En viitsi häiritä niitä enempää joten alan kääntyä takaisin päin. Suon vastapäisen laidan niemekkeellä kasvaa suon ja kivennäismaan rajassa suuria mustikoita, joita nautin useamman kourallisen. Eivät lainkaan vetisiä, kelpaisivat kotiin vietäviksi.

Matkalla takaisin koukkaan kallioisen, matalan saarekkeen kautta. Säikäytän lentoon kaksi teerikukkoa, jotka olivat epäilemättä ruokailemassa korkeassa varvikossa. Suon tämä laita on selvästi kuivempi. Raakaa paljasta ruoppaa on silti paljon, ja mustaan mutaan on painunut kosolti kurjen jälkiä. Löydän myös jonkin suuren linnun, todennäköisesti kurjen, jätöksiä suomättäältä. Kasvillisuudessa pistää silmään se, että variksenmarjaa ei tunnu kasvavan koko suolla.

Ihmisen jälkiä ei näy; ilmeisesti täällä ei juuri käydä edes marjastamassakaan. Polkuja suolla ja sen lähimetsissä kyllä kulkee, mutta ne ovat hirvieläinten tekemiä. Pehmeissä kohdissa on selkeästi nähtävissä sorkan jälkiä, ja pusikoista kulkija saa riesakseen rutkasti hirvikärpäsiä. Vaikka niitä on paljon, eivät ne silti tunnu olevan kovin ärhäkkäällä päällä. Takaisin pyörälle päästyäni riisun paitani ja käännän sen ympäri ja ravistelen, ja sillä pääsee eroon enimmistä salamatkustajista.

Sitten takaisin kotiin toisia pikkuteitä pitkin.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 1611
Vs: Luontopolku
« Vastaus #14 : ma 21.09.2015, 23:13:38 »
Mökillä viikonloppuna.

Täplärapuja tuli muutamalla merralla parisenkymmentä otettavan kokoista, joukossa jokunen kunnon hummeri. Verkoista tuli pari säynettä, joista on tullut havaintoja pitkin loppukesää: niillä on tapana uiskennella rannan tuntumassa ja maiskutella ahvenvitaa. Eivät olleet kovin suuria, puolen kilon ja kilon väliin, mutta kalasopaksi päätyvät.

Lintuja oli kanssa liikenteessä. Kaksi auraa haukkuvia hanhia, mahdollisesti valkoposkia. Toisessa oli noin 30, toisessa mahdollisesti satakunta siipiparia. Mahdollinen harmaahaikara (en ehtinyt nähdä tarkkaan) lensi järven poikki. Mahdollinen merilokki, joita aina silloin tällöin näkyy syksyisin Hämeessäkin, ui kaukana järvellä.

Kaikki on mahdollista :)

Poissa ROOSTER

  • Konkari
  • Viestejä: 1234
Vs: Luontopolku
« Vastaus #15 : ke 23.09.2015, 19:23:31 »
Onko tämä uuttukyyhky?

Yleinen mielipide on aina väärässä

Poissa Vanha Vihtahousu

  • Konkari
  • Viestejä: 8947
Vs: Luontopolku
« Vastaus #16 : ke 23.09.2015, 19:36:42 »
Onko tämä uuttukyyhky?

On. Eli metsäkyyhky. Uuuu-uuuu.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa wade

  • Konkari
  • Viestejä: 1423
Vs: Luontopolku
« Vastaus #17 : to 24.09.2015, 23:27:22 »
Urogallus luontopolulla:


Paikalla Harald

  • Konkari
  • Viestejä: 4623
  • Harald Reinholdt Finnhalsbruken
Vs: Luontopolku
« Vastaus #18 : pe 25.09.2015, 21:24:45 »
Kun sinne metsään menevi, Juhalle ja muillekin pikku tiedoite, niin kannattaa kerätä tämmöisiäkin ihmeitä, pian kypsyvät:



Viiime vuonna kuvattua, ihan hauskaa tarpoa suolla. Mitähän noikin on ?

 Vihervassurit Citymaailmassa ihmettelee, siis  tuollaiset "mustikat", mitä lienee, Woarmaan jotakin myrkyllisiä ?
Teoriasta >> ............ hyvin suunniteltu on kokonaan  tekemättä ?

Paikalla Harald

  • Konkari
  • Viestejä: 4623
  • Harald Reinholdt Finnhalsbruken
Vs: Luontopolku
« Vastaus #19 : la 26.09.2015, 14:46:26 »


Eräältä paikalta hiffattua. Tuossa ei kyllä ole kosteikkovahveroita.

Valtavan määrän niitä keräsimme samoihin aikoihin. Kameraa vaan ei silloin ollut mukana.
Teoriasta >> ............ hyvin suunniteltu on kokonaan  tekemättä ?