Kirjoittaja Aihe: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)  (Luettu 7162 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6175
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #320 : ma 16.01.2017, 18:47:59 »

Elämä on ihanaa, kun saa tehdä sitä, mitä voi, ja tykkää vielä siitä.

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 5873
  • Perspanomies
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #321 : ma 16.01.2017, 18:49:11 »

Elämä on ihanaa, kun saa tehdä sitä, mitä voi, ja tykkää vielä siitä.

Eli mikä toiminta kyseessä? Juhailu?
Näkkäri, Näkkäri, Näkkäri!

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6175
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #322 : ma 16.01.2017, 18:52:40 »

Elämä on ihanaa, kun saa tehdä sitä, mitä voi, ja tykkää vielä siitä.

Eli mikä toiminta kyseessä? Juhailu?


Tämän harrastus-lajikkeen tykkäämiseen en ota kantaa. Joskus on tullut tehtyä. Miten jatkossa, en lähde veikkaamaan.

Mitenhän tuo käsite avautuu, niin vaikea tästä vinkkelistä arvioida. Muut joutuvat kokemaan. Itse kokee osan palautteena, suurinta osaa ei, ei ainakaan kovin suoraan, joten vaikea tuosta on ihan täsmällistä rakentaa. Tällästähän se on kaikilla.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 3194
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #323 : ma 16.01.2017, 19:01:24 »
Et kykene sanomaan suoraan?

Minulle on mysteeri se, mikä on haluttomuuden ja kyvyttömyyden välinen rajaus.
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6175
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #324 : ma 16.01.2017, 19:09:28 »
Et kykene sanomaan suoraan?


Paree pimittää kivakkeet itseltäkin,
siis tarkemmalta pohdinnalta,
ettei tarvitse niin kovin puuttua elämän valoisuuden mahdollisiin esteellisempiin puoliin.

Mut turhahan tätä sulle on ruveta opettamaan. Taitaa tulla melko luonnostaan ja pitkästi hiotun luontevasti tuo laikkaus-harrastuksesi.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 3194
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #325 : ti 17.01.2017, 12:14:49 »
Luultavasti osaisit opettaa minulle paremmin polkupyörän huoltoa, joka olisikin hyödyllinen taito osata, ja jota en väheksy. Sen sijaan kirjoitetun sanan kautta on vaikea nähdä, miten voisit opettaa kenellekään mitään.
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 997
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #326 : la 21.01.2017, 07:01:40 »
Moment of Trumph!

Tuoreet fiilikset uudessa Trump-maailmassa ovat surrealistiset. Kaikki se mitä olen pelännyt jo vuosia on täyttä totta. Elämme keskellä virtuaalista todellisuutta, makaaberia näytelmää, jota ohjastavat pääoman algoritmit valon nopeudella, suunta kohti ekokastastrofia. Ainoa toivo järjen säilyttämiseksi on, että millään todellakaan ei ole enää mitään merkitystä, niin pitkään kuin mitään ylipäätään on.

Katselin eilen sitä seremoniaa ja tuli voimakas dejavu. Luin tästä asiasta joskus lapsena Taru Sormusten Herrasta. Vanha valta luovuttaa ja siirtyy jonnekin sinne Amaniin, kuten Tolkienin korkeahaltiat, ja jättää örkit raivoamaan keskenään Trump-lippiksineen. Tolkienin aikana tämä tietenkin kuvasti Euroopan vanhaa aristokratiaa ja totalitarismin marssia (vaikka hän kiisti jykästi kaiken sellaisen). Nyt uudessa Trump-maailmassa se kuvastaa reaalipolitiikkaa, faktoja, todellisuutta ja idiotismin marssia.

En minä sitä pelkää, että Trump olisi itse piru tai natsi. Ei tule mitään vallankumouksia, eikä totalitarismia. Tulee täydellinen puudutus ja lopullinen eristäytyminen todellisuudesta.

Voihan se tietysti olla, että nämä fiilikset johtuvat pannullisesta kahvia ja piipullisesta vahvaa tupakkaa. Tai että kaikki olikin unta. Mutta hei, mitä väliä!


Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6175
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #327 : la 21.01.2017, 07:24:19 »
Luultavasti osaisit opettaa minulle paremmin polkupyörän huoltoa, joka olisikin hyödyllinen taito osata, ja jota en väheksy.

On maalaisälyn varassa oleva asia. Kai se on vielä saatu sen verran yksinkertaiseksi, että huollon voi suorittaa itse.

Yleensä kaikki työ viedään ihmisiltä, jos työhön osallistumisesta ei voida nyhtää kaikkea mahdollista.

Huoltoa pyörät vaativatkin, koska on tehty rihkamaperiaatteella, kuten kaikki muukin yleensä. Rihkamasta kasailu voi olla puolestaan vaikeaa, koska on eri merkkejä, ja varaosavaraston pitäminenkin on hankalaa.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 3194
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #328 : la 21.01.2017, 13:37:10 »
Näetkö, osaat heti kertoa paljon enemmän polkupyöristä kuin yhteiskunnasta tai filosofiasta. Eikä minulla ja monilla muillakaan ole mitään maalaisjärkeä. Tarvitsen aina jonkun näyttämään, miten jokin laite puretaan ja kasataan.

Ei ole moite sanoa, että olet paljon parempi polkupyörän huoltaja ja marjastaja kuin kirjoittaja ja yhteiskunnallinen keskustelija.
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6175
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #329 : su 22.01.2017, 15:41:13 »
Ei ole moite sanoa, että olet paljon parempi polkupyörän huoltaja ja marjastaja kuin kirjoittaja ja yhteiskunnallinen keskustelija.

Jos noin, niin sitten voisin ajatella, että tarttee ehkä panostaa pikkuhiljaa siihen, mikä laahaa enemmän retuperällä.


Siihen tulokseen tullut näissä erilaisissa harrasteissa, että vähän kuin liikuntalajit. En oikeastaan harrasta mitään erityistä lajia, vaan ihan liikkumista. Eri lajien kautta pääsee aiheeseen hiukan eri vinkkeleistä. Sama pohdiskelussa ja muissa rakentelemisisissa. Liikunnan rakentelu ei poikkea muista. Aika monesta huomaa kiinnostuvansa, jos vain aikaa. Vahinko vain, että joskus on priorisoitava. Tosin sekin tapahtuu luonnollisina siirtyminä, kun jokin tietty asia akutoituu.

Pensku oli vähän samaa sorttia kuin minä. Äijä rakenteli lotto-nurmeroista lähtien millin mitäkin. Perehtyi ja paneutui. Kertoi mm siitä oikeuskäytäntöjärjestelmästä, jonka koodannut joskus aikoinaan. Ja mitä kaikkea. Älykkö. Älyköksi en itseäni osaa tiivistää, tosin tarvitseeko edes, jos joksikin voisi? Jos kiinnostuu vähän kaikesta, niin voiko tällaisen jotenkin määritellä lukkoon?

Ärsyttää lokerointi, ja oikeasti ottaen ihmisten eristäminen ja vankeuttaminen. Kuka syö pelkkää omenaa? Kuka juo pelkkää piimää? Vähänkin kun tekeminen poikkeaa, niin jo alkaa löytyä juustojusseja ja kanakaisoja, jne.

Ihmisyys on minusta aika ympäripyöreä juttu, ja jos ilmenee ylipäätään epäinhimilistä, niin se on nimenomaan kaventumista liiaksi johonkin erikoisuuteen, mille ei ole oikeasti perusteita, ellei haluta brutalisoida jotakuta jotenkin kivasti koettavalla tavalla.

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 3194
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #330 : ma 23.01.2017, 11:45:52 »
Ei ole moite sanoa, että olet paljon parempi polkupyörän huoltaja ja marjastaja kuin kirjoittaja ja yhteiskunnallinen keskustelija.

Jos noin, niin sitten voisin ajatella, että tarttee ehkä panostaa pikkuhiljaa siihen, mikä laahaa enemmän retuperällä.

Jaa rupeat muodostamaan kirjoituksessasi selkeitä ajatuksia? Älä nyt viitsi naurattaa. Sinähän olet ohjelmallisesti sellaista vastaan.
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 5873
  • Perspanomies
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #331 : la 28.01.2017, 20:53:19 »
Tänään törmäsin kaupungilla naapurirapun ikämieheen, joka oli ollut putkiremppaa paossa ja äskettäin palannut taloon. Oli vaimo kuollut viikko sitten ja miehellä äskettäin diagnosoitu Alzheimerin tauti, joka tosin ei mitenkään näkynyt käytöksessä, mutta sen mukana oli menossa ajokortti ja mahdollisuus käydä mökillä.

Mies oli ollut vielä vuosi sitten käsittämätön nuorekas, mutta nyt sitten tuli seinä vastaan monellakin taholla. Tällaisia kohtaloita on sattunut puolitutuille muillekin. Eipä ole vanheneminen todellakaan herkkua sitten, kun se iskee tosissaan päälle.
Näkkäri, Näkkäri, Näkkäri!

Poissa Norma Bates

  • Konkari
  • Viestejä: 6087
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #332 : la 28.01.2017, 21:56:30 »
Tuostapa tulikin mieleeni että bussi oli tänään muutenkin jo myöhässä, kun sitten steissillä odoteltiin että joku muori pääsisi rollaattorinsa(* kanssa ovesta pihalle. Busseissahan on matalalattiat, mutta nyt ei vaan osunut hollille niin että olisi helposti päässyt. Ongelma tuntui kuitenkin ulkopuolisen silmään olevan pääosin sitä että vanhus ei missään vaiheessa katsonut voivansa päästää väkkyrästään irti. Eli terve ja riuska ihminenhän olisi moisen hökötyksen vaikka potkaissut ovesta ulos ja marssinut sitten itse perästä.

Perustuuko niissä takkohäkkyröissä kiinni roikkuminen siihen ettei pysy hetkeäkään pystyssä? Olisiko kävelykepistä mitään apua? Voiko käydä niin että kun tottuu pitelemään kokoajan vaakasuorassa tangosta kiinni, se vähintäänkin sitten viimeistään vääntää selän mutkalle ja keho päätyy niin ihmeelliseen asentoon ettei pysy enää suorassa ja ilman sitä ihmekehikkoa todellakin kaatuisi?

Ymmärrän että vanhana tulee kremppoja, mutta kaikki ne väkkyrät joihin ihmiset nojaavat koko painollaan kammottavat minua yli kaiken. Ennemmin istuisin vaikka pyörätuolissa kuin raahautuisin eteenpäin johonkin metallitelineeseen tarraten. Vaikuttaa vaan jotenkin niin jumalattoman hankalalta systeemiltä joka tekee elämästä vieläkin vaikeampaa kuin mitä se muuten olisi. Enhän minä tietenkään tätä asiaa tiedä, kun kokemus puuttuu. Mutta silloinkin kun ollut niin paha iskias tai noidannuoli etten ole saanut kehoa suoraksi ja olen joutunut kävelemään perse kenossa kuin ankka, niin olen kumminkin päässyt eteenpäin ilman mitään tukeakin. Vanhana ilmeisesti jäykistyy kaikki nivelet ja kaikki menee aivan mahdottomaksi? Mutta miksi niin käy tai pitäisi käydä? Näkeehän sitä ketteriäkin vanhuksia, yleensä semmoisia hoikanhuiskeita miehiä. Naisille tuntuu kaikki muuttuvan vaikeaksi. Sitten töpötellään esineisiin turvautuen, vähintäänkin kävelysauvojen kanssa. Missä kaikki reippaat ja urheilulliset vanhat naiset luuraavat? Vai onko invalidisoituminen väistämätön kohtalo kaikilla yli 70-vuotiailla?

*) Tai mikä se hässäkkä on jossa on sitä tankoa joka suuntaan, mutta ei ole varsinaisesti niin järeä kalu kuin se nelipyöräinen vempain jolla mennään pitkin katuja, siis se "tuplapotkupyörä".)
Ilo irti vaikka perna poksahtaisi.

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 5873
  • Perspanomies
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #333 : la 28.01.2017, 22:00:46 »
Tuostapa tulikin mieleeni että bussi oli tänään muutenkin jo myöhässä, kun sitten steissillä odoteltiin että joku muori pääsisi rollaattorinsa(* kanssa ovesta pihalle. Busseissahan on matalalattiat, mutta nyt ei vaan osunut hollille niin että olisi helposti päässyt. Ongelma tuntui kuitenkin ulkopuolisen silmään olevan pääosin sitä että vanhus ei missään vaiheessa katsonut voivansa päästää väkkyrästään irti. Eli terve ja riuska ihminenhän olisi moisen hökötyksen vaikka potkaissut ovesta ulos ja marssinut sitten itse perästä.

Perustuuko niissä takkohäkkyröissä kiinni roikkuminen siihen ettei pysy hetkeäkään pystyssä? Olisiko kävelykepistä mitään apua? Voiko käydä niin että kun tottuu pitelemään kokoajan vaakasuorassa tangosta kiinni, se vähintäänkin sitten viimeistään vääntää selän mutkalle ja keho päätyy niin ihmeelliseen asentoon ettei pysy enää suorassa ja ilman sitä ihmekehikkoa todellakin kaatuisi?

Ymmärrän että vanhana tulee kremppoja, mutta kaikki ne väkkyrät joihin ihmiset nojaavat koko painollaan kammottavat minua yli kaiken. Ennemmin istuisin vaikka pyörätuolissa kuin raahautuisin eteenpäin johonkin metallitelineeseen tarraten. Vaikuttaa vaan jotenkin niin jumalattoman hankalalta systeemiltä joka tekee elämästä vieläkin vaikeampaa kuin mitä se muuten olisi. Enhän minä tietenkään tätä asiaa tiedä, kun kokemus puuttuu. Mutta silloinkin kun ollut niin paha iskias tai noidannuoli etten ole saanut kehoa suoraksi ja olen joutunut kävelemään perse kenossa kuin ankka, niin olen kumminkin päässyt eteenpäin ilman mitään tukeakin. Vanhana ilmeisesti jäykistyy kaikki nivelet ja kaikki menee aivan mahdottomaksi? Mutta miksi niin käy tai pitäisi käydä? Näkeehän sitä ketteriäkin vanhuksia, yleensä semmoisia hoikanhuiskeita miehiä. Naisille tuntuu kaikki muuttuvan vaikeaksi. Sitten töpötellään esineisiin turvautuen, vähintäänkin kävelysauvojen kanssa. Missä kaikki reippaat ja urheilulliset vanhat naiset luuraavat? Vai onko invalidisoituminen väistämätön kohtalo kaikilla yli 70-vuotiailla?

*) Tai mikä se hässäkkä on jossa on sitä tankoa joka suuntaan, mutta ei ole varsinaisesti niin järeä kalu kuin se nelipyöräinen vempain jolla mennään pitkin katuja, siis se "tuplapotkupyörä".)

Niin yksinkertainen asia kuin kävely osoittaa aika hyvin ihmisen kunnon ja ikääntymisasteen. Linnan juhlat tarjoavat hyvän tilaisuuden tarkastella omaa tulevaisuuttaan, kun sotaveteraanit tulevat estradille. Viime juhlassa ei moni enää ilman apuvälineitä kävellyt.
Näkkäri, Näkkäri, Näkkäri!

Poissa Norma Bates

  • Konkari
  • Viestejä: 6087
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #334 : la 28.01.2017, 22:24:58 »
Muuan liikunnanopettaja jossain koulussa (en ole enää varma missä niistä) väitti että ihminen on tarkoitettu kulkemaan neljällä raajalla, ja sen vuoksi tulee helposti selkävaivoja. Mene tiedä, aika hankalalta ihmisen raajoilla nelijalkaisena liikkuminen kyllä minusta vaikuttaa. Mutta onhan se tietysti selviö että kun vuosikymmeniä ranka saa kannatella kropan muita osia, niin kai se sitten kuluu. Itsellänikin todettiin jo kolmikymppisenä alaselän nikaman madaltuma eli siis kuluma, ja joitakin vuosia sitten niskan nikaman kuluma. Lisäksi minulla on ilmeisesti keskimääräistä pidempi selkäranka, mikä näkyy varmaan niissä bikinikuvissakin.

Pitäisi kai sitten tehdä kaikenlaiset temput että pysyy selkä kunnossa. En minä oikein jaksaisi sellaista elämää että alta sanotaan nyt vaikka 80 ikävuoden ei riittäisi pelkät omat jalat. Sen mitä sille selälle itse mahtaa. Ainakin aion mahtaa sen ettei ylimääräistä läskikuormaa ole.
Ilo irti vaikka perna poksahtaisi.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6175
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #335 : ti 31.01.2017, 10:44:57 »

En tiedä, missä mennään oman alaselän kohdalla. Ei vaikuta lupaavalta. Aamu menee verrytellessä, että voi liikkua edes jotenkin normaalisti. Kaikissa liikkeissä alaselän kipua ei silti ilmene. Paljon olo kuin vanhuksella. Vaikea sanoa, voiko saada kuntoon, vai ei. Viikko sitten terveenoloisen, mutta voimakkaan kivun lisäksi tuli jomottavaa kipua. Ajoittain ilmenee. Vaikuttaa hiukan kielteisemmälle.

Nyt on oikea ranne aika sökö. Osasyynä voi olla jääkiekkoharrastuksen aloitus, ja uusi maila yhdellä kädellä on liian outo juttu äkkiseltään. Lätkän kuljettaminen opettaa liikkumista, sen vuoksi harrastellut, koska mitään joukkuejuttuja ei varmaan tule pelailtua. Pitäs saada jokin kevyempi maila, tai suorittaa tottuminen uuteen tilanteeseen jotenkin paremmin. Käsiin tulee paljon muutakin kuormitusta, ja uusi harrastus katkaissut kamelin selän. Ei kai tässä auta kuin toipuminen. Jotain liikuntaa voi tehdä.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6175
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #336 : ti 31.01.2017, 10:53:25 »
Itsellänikin todettiin jo kolmikymppisenä alaselän nikaman madaltuma eli siis kuluma, ja joitakin vuosia sitten niskan nikaman kuluma. Lisäksi minulla on ilmeisesti keskimääräistä pidempi selkäranka, mikä näkyy varmaan niissä bikinikuvissakin.
[...]
Pitäisi kai sitten tehdä kaikenlaiset temput että pysyy selkä kunnossa.


Niinpä.

Kun keskivartaloon yrittää laittaa liikettä, ja tekee samalla erilaisia liikuntalajeja, niin omalla kohdallani koko selkä alkanut liikuskella aivan omaa tahtia. Onkohan kyseessä vähän kuin mannerlaatat, jotka hakevat oikeaa paikkaansa. Ryhti ollut koko iän peestä. Jos liikkunnalla haastaa selkää, niin varmasti tarkoittaa jotain muutosta kroppaan, ja siihen tukirankaan. Voisi arvella. Joten voisiko alkuunlähtemisen hankaluudet olla väistämättömiä, jos jotain ylipäätään on mahdollista lähteä parempaan suuntaan?

Terveydestä pannut merkille sen, että nielurisani olivat nuoruudesta asti valtavat. Lääkärit hiukan ihmettelivät, mutta kun vain kerran angiina, niin ei poisteltu. Nyt on nielurisojen koko 20% entisestä. Liekkö syynä elämäntapamuutos, jossa mm laihduin noin 40 kiloa. Nykyään syön kasviksia, kun vain varaa, ja jaksaa laittaa itselle. Ruuan tekemisessä onkin oppimista, koska itseä varten ei osaa tehdä niin erillistä toimintasyventymää. Kai se on saatava kuntoon. Eilen mm onnistuin laittelemaan kaaleja ja muuta kaninherkkua isoon kiuluun. Syödä osaan kaapista, jos vain saan valmiiksi haettavaa.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 1157
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #337 : pe 03.02.2017, 17:34:54 »
Tein sähkötöitä. Pimeänä. Poravasaralla. Nyt harmittaa...

Poissa Mjulkku

  • Apinan korvike
  • Konkari
  • Viestejä: 721
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #338 : pe 03.02.2017, 17:38:33 »
Tein sähkötöitä. Pimeänä. Poravasaralla. Nyt harmittaa...

Oisit soittanut, olisin tehnyt ne valoisaan aikaan pimeänä.
Mongo mogo...

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 6175
Vs: Fiilikset ja päivän mietteet (nro 2)
« Vastaus #339 : la 18.02.2017, 09:10:53 »

Kotisiivous on tosi hyvä x-lajike.

Sitä tulisi pyrkiä edistämään rutosti lisää, ja sotkeminen auttaa tässä ihan hitokseen.