Kirjoittaja Aihe: Kirjat  (Luettu 19249 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Hayabusa

  • Konkari
  • Viestejä: 2158
Vs: Kirjat
« Vastaus #320 : ma 03.07.2017, 21:16:45 »
^Kirjastoista löytyy myös kuunnelmia - Liftareistakin on tehty CD-versio. Toinen Ylen avaruuskuunnelmasarja mistä pidän paljon on "Maata etsimässä".

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 5419
  • Hai Sixteen!
Vs: Kirjat
« Vastaus #321 : pe 25.08.2017, 17:14:06 »
Tästä on jonkin aikaa joten lähinnä ulkomuistista:

/Khalaf + Hoffmann : Olin Isisin vanki, Minerva, 2016/: esitttely linkki
   Pohjois - Irakilainen jesidityttö kavereineen siepattiin vangiksi, kaupattiin orjamarkkinoilla, hakattiin ja raiskattiin.
Silti urhea joka pani hanttiin ja lopulta johti pimeässä yössä 6 tyttöä pakosalle tummien burkhien suojaamina.   
Vaikka on tullut luettua stalinistien ja natsien ties mitä keskitysleirikuvauksia polttouuneja myöten läpi ja minun olisi pitänyt tottua, niin tämä tuntui silti kahta kauheammalta. Ehkä se että se on lähellä ajassa, nykyajassa ja sitten hyvin intiimikuvaukset.
   Toisaalta intiimikuvaukset ihmetyttää: Miten kehittymättömän maan, (kunniakäsityksiä jesideilläkin!), tyttö voi esitellä itseään länsimaissa niin estottomasti? Tästä tulee mieleen se pikkuinen varpaillaanolo kuten natsien rouvien muistelmia lukiessa tai muistaa Saddamin Irakin Kuvaitissa väitetyt keskoskaappimurhat. Mistä lukija tietää ettei hän ole osallinen sotapropagandassaa eli infosodassa?  Vai onko tyttö vedetty saksalaisen toimittaja Hoffmannin uran "uhriksi"? (Siis vaikka totta, niin häntä on revitelty intiimejä kuvauksia myöten kirjateolllisuuden rattaisiin tajuamatta mihin sitoutui?).
   Mutta toistaiseksi  lukija voinee odottaa kirjan olevan totuudenmukainen. Estottomuus selittyy ehkä seuloutumisena.
Jesideillä opetettiin koulussa jo melko länsimaisesti, hän oli jo isän ja veljen opettamana oppinut ampumaan ja ajamaan autoa murrosiässä. Ja nämä ja pakoyritykset vihjaa että hän on muita rohkeampi ja valikoitui näin kertojaksi. (Pojasta sanottaisiin että hänessä on "munaa".) Tyttö on jo Saksassa opiskelemassa joten hän on osittain länsimaistunut.
   Jesidien uskosta on mielenkiintoista lisätietoa. He näyttävät palvovan aurinkoa ja kuuta joille levittävät kätensä niiden noustessa, mutta he selittävät että jumalansa voima virtaa auringon ja kuun kautta, aurinko ja kuu eivät ole jumalia vaan välittäjiä.  Tämä kuitenkin näyttäytyy (ääri)muslimeille epäjumalien palvomisena.
   Kirjan alussa on kauhea tilanne. Heillä on kyllä kännyköitä mutta siitä huolimatta ISISin rintaman lähestyessä naapurijesidikylät hiljenevät oudosti. Lopulta asemiehiä täynnä oleva auto tulee jesidikylään (jossa on muutama sata miestä ja naista) ja siinä autossa paikallinen tuttu muslimijohtaja ilmoittaa että kylällä ei ole mitään toivoa sotia ylivoimaista armeijaa vastaan mutta pelastuu jos kaikki luovuttavat aseensa, myös piilotetut. Kiperä tilanne. Taistella toivottomasti vai antaa aseet ja käytännössä antautua lupauksenvaraan? Muutaman päivän päästä sama auto asemiehineen tulee kylään ja kaikki antavat aseensa pois.
    Se osoittautuu petokseksi. Miehet kerätään erikseen ja naiset+lapset viedään kouluun tms. Siellä he kuulevat laukauksia. Arvaavat ja eivät uskalla arvata. Vasta paljon myöhemmin selviää että muslimit toimi kuin natsit tai stalinistit. Ampuivat kylmästi kylän kaikki asekuntoiset miehet (onneksi osa perheistä oli jo ehtinyt kuitenkin kukkuloille josta USA jne pelasti ne).  Tämä julma temppu on ikivanha. Muistan jo Suomen nuijasodassa antautuneille luvatun armahduksen ja sitten kaikki antautuneet teloitettiin kylmästi. Tämä toistu kahteenkin kertaan (koska keskiajalla ei ollut kännyköitä eikä somea).
    Kännyköillä on ratkaiseva osuus pelastumisessa mutta sen yksityiskohdat jätän lukijalle.
Valtiovarainministeriö ja Suomen Tasavalta kiittää kun |---|;!;!;!;!;!;!;!|===---  käyt kausi-influenssarokotuksissa!

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 5419
  • Hai Sixteen!
Vs: Kirjat
« Vastaus #322 : la 02.09.2017, 00:36:54 »
Poikkeuksellisesti. Jos kiinnostaa Stefan Zweig ja hänen omaelämäkerrallinen muistelmansa (Eilispäivän maailma, WWI:n ja WW2:n ajoista alla) niin nyt sitä saa eka kertaa vähän maistella suomeksi - ja ilmaiseksi - Kemppisen käännöksenä:

http://kemppinen.blogspot.fi/2017/08/zweig.html
http://kemppinen.blogspot.fi/2017/08/taman-paivan-sukupolvi-joka-onkokenut.html
Valtiovarainministeriö ja Suomen Tasavalta kiittää kun |---|;!;!;!;!;!;!;!|===---  käyt kausi-influenssarokotuksissa!

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 11007
Vs: Kirjat
« Vastaus #323 : la 02.09.2017, 02:34:25 »
Tästä on jonkin aikaa joten lähinnä ulkomuistista:

/Khalaf + Hoffmann : Olin Isisin vanki, Minerva, 2016/: esitttely linkki
   Pohjois - Irakilainen jesidityttö kavereineen siepattiin vangiksi, kaupattiin orjamarkkinoilla, hakattiin ja raiskattiin.
Silti urhea joka pani hanttiin ja lopulta johti pimeässä yössä 6 tyttöä pakosalle tummien burkhien suojaamina.   
Vaikka on tullut luettua stalinistien ja natsien ties mitä keskitysleirikuvauksia polttouuneja myöten läpi ja minun olisi pitänyt tottua, niin tämä tuntui silti kahta kauheammalta. Ehkä se että se on lähellä ajassa, nykyajassa ja sitten hyvin intiimikuvaukset.
   Toisaalta intiimikuvaukset ihmetyttää: Miten kehittymättömän maan, (kunniakäsityksiä jesideilläkin!), tyttö voi esitellä itseään länsimaissa niin estottomasti? Tästä tulee mieleen se pikkuinen varpaillaanolo kuten natsien rouvien muistelmia lukiessa tai muistaa Saddamin Irakin Kuvaitissa väitetyt keskoskaappimurhat. Mistä lukija tietää ettei hän ole osallinen sotapropagandassaa eli infosodassa?  Vai onko tyttö vedetty saksalaisen toimittaja Hoffmannin uran "uhriksi"? (Siis vaikka totta, niin häntä on revitelty intiimejä kuvauksia myöten kirjateolllisuuden rattaisiin tajuamatta mihin sitoutui?).
   Mutta toistaiseksi  lukija voinee odottaa kirjan olevan totuudenmukainen. Estottomuus selittyy ehkä seuloutumisena.
Jesideillä opetettiin koulussa jo melko länsimaisesti, hän oli jo isän ja veljen opettamana oppinut ampumaan ja ajamaan autoa murrosiässä. Ja nämä ja pakoyritykset vihjaa että hän on muita rohkeampi ja valikoitui näin kertojaksi. (Pojasta sanottaisiin että hänessä on "munaa".) Tyttö on jo Saksassa opiskelemassa joten hän on osittain länsimaistunut.
   Jesidien uskosta on mielenkiintoista lisätietoa. He näyttävät palvovan aurinkoa ja kuuta joille levittävät kätensä niiden noustessa, mutta he selittävät että jumalansa voima virtaa auringon ja kuun kautta, aurinko ja kuu eivät ole jumalia vaan välittäjiä.  Tämä kuitenkin näyttäytyy (ääri)muslimeille epäjumalien palvomisena.
   Kirjan alussa on kauhea tilanne. Heillä on kyllä kännyköitä mutta siitä huolimatta ISISin rintaman lähestyessä naapurijesidikylät hiljenevät oudosti. Lopulta asemiehiä täynnä oleva auto tulee jesidikylään (jossa on muutama sata miestä ja naista) ja siinä autossa paikallinen tuttu muslimijohtaja ilmoittaa että kylällä ei ole mitään toivoa sotia ylivoimaista armeijaa vastaan mutta pelastuu jos kaikki luovuttavat aseensa, myös piilotetut. Kiperä tilanne. Taistella toivottomasti vai antaa aseet ja käytännössä antautua lupauksenvaraan? Muutaman päivän päästä sama auto asemiehineen tulee kylään ja kaikki antavat aseensa pois.
    Se osoittautuu petokseksi. Miehet kerätään erikseen ja naiset+lapset viedään kouluun tms. Siellä he kuulevat laukauksia. Arvaavat ja eivät uskalla arvata. Vasta paljon myöhemmin selviää että muslimit toimi kuin natsit tai stalinistit. Ampuivat kylmästi kylän kaikki asekuntoiset miehet (onneksi osa perheistä oli jo ehtinyt kuitenkin kukkuloille josta USA jne pelasti ne).  Tämä julma temppu on ikivanha. Muistan jo Suomen nuijasodassa antautuneille luvatun armahduksen ja sitten kaikki antautuneet teloitettiin kylmästi. Tämä toistu kahteenkin kertaan (koska keskiajalla ei ollut kännyköitä eikä somea).
    Kännyköillä on ratkaiseva osuus pelastumisessa mutta sen yksityiskohdat jätän lukijalle.
Nuo totalitaariset mallit ovat yhtä perseestä, esittävät mitä mallia tahansa. Kansallissosialismi, neuvostososialismi, mao-lainen sosialismi, islamilainen järjestelmä (hyvin lähellä sosialismia), ovat kaikki pitkälti samaa ihmismielen rajoittamiseen pyrkiviä autoritaarisia/totalitaristisia malleja, joita ei pitäisi hyväksyä millään tasolla. Ne vain tunkevat esiin kuin kasvaimet vasemmistolaisten poliitikkojen kautta. Osa ihmisistä kun ovat taipuvaisia totalitaariseen ajatusmalliin... Ikävä kyllä. :(
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 8918
  • Piilorunkkujen tarkkailija
Vs: Kirjat
« Vastaus #324 : to 21.09.2017, 20:23:43 »
No niin, sain kahlattua läpi kirjan Shattered, joka käsittelee Hillary Clintonin tappiota presidentinvaalissa.

Kirjan näkökulma on Clintonin kampanjakoneistosta lähtevä eli jossain määrin tylsä, koska kampanjatiimin toiminta ja eripura täyttää käytännössä koko kirjan.

Clintonin kohtaamia vastoinkäymisiä liioitellaan ja Trumpin ohitetaan vähätellen. Kampanjan johtohahmojen Robby Mookin ja John Podestan välejä kuvataan aika huonoiksi.

Tv-väittelyt käsitellään turhan pinnallisesti ja vaaliyön tapahtumiinkaan ei saada kunnolla dramatiikkaa. Väitetystä Bill Clintonin raivoamisesta ei ole mitään mainintaa.

Mitään yllättävää kirja ei tarjoa, mutta onhan se paksu nippu faktaa. Jatkan muitten aihetta käsittelevien kirjojen lukemista, täytynee hankkia ainakin uunituore Hillaryn oma vuodatus tappiosta. Harmi, että näitä ei suomenneta.
Jumala armahtaa, Majuri ei.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Kirjat
« Vastaus #325 : to 21.09.2017, 20:36:06 »
Luen parhaillaan arvostamani norjalaisen kirjailijan Klaus Ove Knauskgårdin Taisteluni kuudetta kirjaa. Siinäkin on yli 1200 sivua, eikä yksikään sivu ole mielestäni puhdasta paskaa. Norman kannattaisi itsetilityksessään ja kirjallisessa ilmaisussaan pyrkiä edes sadasosaan Knausgårdin tasolle.

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Konkari
  • Viestejä: 833
Vs: Kirjat
« Vastaus #326 : to 21.09.2017, 20:42:33 »
Äsken sanoivat uutisissa että Kalle Päätalon kirjoissa oli kostoa. Olen ne lukenut ja tykännyt kovasti. Tuo näkemys ei tullut mieleen ollenkaan.
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 8918
  • Piilorunkkujen tarkkailija
Vs: Kirjat
« Vastaus #327 : to 21.09.2017, 20:48:14 »
Äsken sanoivat uutisissa että Kalle Päätalon kirjoissa oli kostoa. Olen ne lukenut ja tykännyt kovasti. Tuo näkemys ei tullut mieleen ollenkaan.

Päätalo on maailman paras kirjailija enkä minäkään näe niissä kostoa, vaikka varmaan on eri syistä jättänyt jotain kertomatta ja liioitellut joitain tapahtumia.

Myös kummastuttaa Päätalon leimaaminen irstailijaksi iltiksessä. Kirjojen mukaan hänellä oli joitakin syrjähyppyjä muttei mitään sinnepäinkään mitä artikkelissa annetaan ymmärtää. Liekö joku sitten onnistunut tonkimaan kertomatta jääneitä suhteita? Enpä usko.
Jumala armahtaa, Majuri ei.

Poissa Juuli Hukkaskukka 2

  • Konkari
  • Viestejä: 833
Vs: Kirjat
« Vastaus #328 : to 21.09.2017, 21:17:13 »
Äsken sanoivat uutisissa että Kalle Päätalon kirjoissa oli kostoa. Olen ne lukenut ja tykännyt kovasti. Tuo näkemys ei tullut mieleen ollenkaan.

Päätalo on maailman paras kirjailija enkä minäkään näe niissä kostoa, vaikka varmaan on eri syistä jättänyt jotain kertomatta ja liioitellut joitain tapahtumia.

Myös kummastuttaa Päätalon leimaaminen irstailijaksi iltiksessä. Kirjojen mukaan hänellä oli joitakin syrjähyppyjä muttei mitään sinnepäinkään mitä artikkelissa annetaan ymmärtää. Liekö joku sitten onnistunut tonkimaan kertomatta jääneitä suhteita? Enpä usko.
Myöskin minulle maailman paras. En oikein usko niihin suhteisiin kun niin perusteellisesti selvitti elämänsä niissä kirjoissaan. Niinkuin siinä Viimeinen savotta se kirjoitus Mantasta ja isännästä. Vaikkei se liene todenperäinen. Onhan siellä niitä tapahtumia mitkä joku sukulainen voisi ottaa loukkauksena ja vaikkapa kostona. En kuitenkaan usko. Ottaisi pikemmin ylpeänä vastaan kun on sukua päässyt kansien väliin.
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa Holger Lehmänen

  • Konkari
  • Viestejä: 10477
Vs: Kirjat
« Vastaus #329 : to 21.09.2017, 21:22:14 »

Päätalo on maailman paras kirjailija....

Hipskusemme on samaa mieltä, vaikka ei,osaa enää lukeakaan.....

IS
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 1397
  • Väärinajattelija
Vs: Kirjat
« Vastaus #330 : to 05.10.2017, 15:09:08 »
Luen parhaillaan arvostamani norjalaisen kirjailijan Klaus Ove Knauskgårdin Taisteluni kuudetta kirjaa. Siinäkin on yli 1200 sivua, eikä yksikään sivu ole mielestäni puhdasta paskaa.

Noobeli on taas julkistettu. Tällä kertaa valitsivat japanilais-brittiläisen(?) Kazuo Ishiguron. En ole lukenut. Mutta Knausgård on mielestäni kovinta kamaa, mitä kirjallisuudessa on viime vuosina tarjottu. Kuutonen on Taisteluni paras osa. Ja ne kaikki muutkin osat erittäin lukemisen arvoisia. Toivon, että Knausgård vielä toipuu jättimäisestä urakastaan ja julkaisee uutta täräyttävää fiktiota. Hänelle soisin Noobelin jos kelle. Knausgårdin esseistiikka on myös erinomaista, esim. Själens Amerika.
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 11007
Vs: Kirjat
« Vastaus #331 : la 07.10.2017, 03:21:06 »
Noobelit ovat aina mitä ovat. Itse lueskelen tässä Jung Changin ja Jon Hallidayn Mao-elämäkertaa, joka on uskomattoman rujoa tekstia. Tuollaisesta sitä kirjallisuuden nobeloita tulisi palkita, eikä fantasiakirjallisuudesta. No joo, vähän kärjistän. En vain itse arvosta niin paljon kirjallisuutta historiaan ja tieteisiin verrattuna. Toki jotain "Saatana saapuu Moskovaan" tai "Kuolleet sielut" - kaltaisia romaaneja arvostan suuresti. Taiteilla on asemansa, joo. Mutta ovat enemmän mielipideasioitakin...

Ishigurolta tunnen tuon "Pitkän päivän illan", josta en pitänyt.
« Viimeksi muokattu: la 07.10.2017, 03:29:03 kirjoittanut Toope »
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 11007
Vs: Kirjat
« Vastaus #332 : la 07.10.2017, 03:40:01 »
Ajattelin lukea uudestaan tuon Robert Bly:n kirjan "Rautahannu" Ehkä vähän uudella asenteella...
http://juhakemppinen.fi/rautahannu-_matka_miehuuteen

Hyvä loppukommentti:
Lainaus
Miksi tämä Rautahannu- matka miehuuteen on merkittävä kirja?

Robert Blyn kirja kertoo siitä, miten pojasta tulee mies 1990-luvun pohjoisamerikkalaisessa yhteiskunnassa. Kirja kertoo mielikuvituksettomasta yhteiskunnastamme, joka nujertaa miehen. Erityisesti nuoren miehen, koska vanhat miehet eivät ota nuoria miehiä miehuuden veljeskuntaan. Koska vanhoja miehiä ei enää ole initioimassa, niin RB kertoo, miten tuntea jälleen olevansa osa miesten vuosituhantista yhteisöä.
Nuoret naiset pyytävät nuoria miehiä ajamaan kaikki karvansa pois, nuoret miehet suostuvat, niin kauaksi ovat nuoret miehet vieraantuneet miehuudestaan. Kannattaa lukea Blyn kirja, ennen kuin suostuu tyttöystävänsä toiveisiin karvattomuudesta – karvaisella Villimiehellä on vuosituhantinen legendaarinen historia.

Miehuus, miten miehet käsittävät sen, on aivan eri asia, miten miehuutta annetaan naisten käsitellä.

 
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 1409
Vs: Kirjat
« Vastaus #333 : ke 18.10.2017, 20:17:50 »
Luen parhaillaan arvostamani norjalaisen kirjailijan Klaus Ove Knauskgårdin Taisteluni kuudetta kirjaa. Siinäkin on yli 1200 sivua, eikä yksikään sivu ole mielestäni puhdasta paskaa.

Noobeli on taas julkistettu. Tällä kertaa valitsivat japanilais-brittiläisen(?) Kazuo Ishiguron. En ole lukenut. Mutta Knausgård on mielestäni kovinta kamaa, mitä kirjallisuudessa on viime vuosina tarjottu. Kuutonen on Taisteluni paras osa. Ja ne kaikki muutkin osat erittäin lukemisen arvoisia. Toivon, että Knausgård vielä toipuu jättimäisestä urakastaan ja julkaisee uutta täräyttävää fiktiota. Hänelle soisin Noobelin jos kelle. Knausgårdin esseistiikka on myös erinomaista, esim. Själens Amerika.


Ishigurolta olen lukenut (futuristisen?) Ole luonani aina. Oli kyllä lukemisen arvoinen. En taida kyllä haluta lukea sitä toistamiseen, joten muistaakseni se sai lähtöpassit kirjahyllystäni.


Poissa Anemone 2.0

  • Konkari
  • Viestejä: 1397
  • Väärinajattelija
Vs: Kirjat
« Vastaus #334 : la 21.10.2017, 21:47:05 »
No, nyt löytyi mielenkiintoiselta vaikuttava dokufiktio:

...Viisaustieteilijät riisutaan konkreettisesti alushoususilleen tai peräti alasti, varsinkin Foucault homosaunassa. Älyköiden touhuja tarkastellaan maan tasalta ilman tuonpuoleisten ideaalien antamaa loistetta.

Myös valokuvauksen olemusta käsittelevän Valoisan huoneen kirjoittaja Barthes paljastuu äidin pikkupojaksi. Samoin moni muu neropatti vaikuttaa lähivalaistuksessa omituiselta suhteessa tavalliseen arkeen. Samalla lukija saa kaupantekijäisiksi aimo annoksen kielitiedettä ja semiotiikkaa, sekä mojovan kertauskurssin 37 vuoden takaisesta ranskalaisesta politiikasta...

”Punahilkka ei kykene ajattelemaan maailmaa, jossa Jaltan konferenssi pidettiin ja jossa Reaganista tulee Carterin seuraaja. Punahilkalle ’todellinen’ maailma on sellainen, jossa sudet puhuvat, ei sellainen, jossa sudet eivät puhu.”

Laurent Binet: Kuka murhasi Roland Barthesin? Gummerus 2017. 378 sivua.


https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3788927-kielenkayton-tutkiminen-voi-tappaa
Minä tässä vain, anteeksi.

Poissa Holger Lehmänen

  • Konkari
  • Viestejä: 10477
Vs: Kirjat
« Vastaus #335 : la 28.10.2017, 19:57:23 »

Yhtä-äkkiä nyt putkahti mieleeni kauan sitten lukemani, mutta jo aikaa mielestä unohtunut George Orwellin kirja "Katalonia, Katalonia" - sotareportaasi, jossa Orwell kertoo omista kokemuksistaan Espanjan sisällissodassa.

Mielenkiintoinen kirja, joka nyt taas tunkee mieleen valitettavalla ajankohtaisuudellaan.....

MK
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa socrates

  • Konkari
  • Viestejä: 8918
  • Piilorunkkujen tarkkailija
Vs: Kirjat
« Vastaus #336 : ma 30.10.2017, 21:56:19 »
SaiPa luettua Doug Weadin kirjoittaman Game of thorns, joka kuvaa - yllätys, yllätys- Trumpin ja Clintonin kamppailua.

Kirja oli selvästi mieluisampi luettavaa kuin jokseenkin tylsä Shattered. Tosin kirjassa kuvataan laajasti Clintonin pariskunnan skandaaleja ja varsinkin Billin naisseikkailuja, joista on kyllästymiseen asti kuultu, mutta kirjoittaja osaa taitavasti vetää niistä yhteyksiä vuoden 2016 kampanjaan.

Weadin on pitkän linjan poliittinen toimittaja ja yksi harvoista,  joka uskoi Trumpin voittoon ja jopa piti Trumpin ensimmäisen TV-väittelyn voittajana samaan aikaan kun muut "asiantuntijat" kiljuivat miten Clinton murskasi Trumpin.

Wead on aika selkeästi Trumpin puolella ja vyöryttää Clintonien skandaalien lisäksi paljon esimerkkejä median puolueellisuudesta ja Trumpin syrjinnästä.

Sinänsä uutta tietoa kirja tuo vähän. Mielenkiintoisin on se, että republikaanien kansallisen komitean puheenjohtaja Reince Priebus, josta tuli myöhemmin Valkoisen Talon kansliapäällikkö, organisoi viimeisen parin kk aikana Floridaan valtavan kenttätyöntekijöiden organisaation. Trumpin myös väitetään harkinneen hetken luopumista presidenttikisasta silloin kun pukukoppiläppä julkistettiin, mutta juuri Priebus patisti häntä jatkamaan.

Harrastus jatkuu ja äsken tilasin Adlibriksestä Roger Stonen sekä Hillaryn itsensä kirjoittamat opukset.
« Viimeksi muokattu: ti 31.10.2017, 00:49:17 kirjoittanut socrates »
Jumala armahtaa, Majuri ei.

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 5419
  • Hai Sixteen!
Vs: Kirjat
« Vastaus #337 : pe 03.11.2017, 23:30:38 »
Käsiini sattui uunituore ja ajankohtainen kirja:

/Jari Olavi Rantala: Tuntematon sotilas, WSOY, 2017/

Kirjoittaja on toinen elokuvakäsikirjoittajista. Kirjassa kerrotaan tapahtumista elokuvan taustalla, rahoituksen hankkimisesta, näyttelijöiden koulutuksesta,  erikoistehosteiden käytöstä ja kameratekniikasta. Mukana on paljon valokuvia kohtauksista. Joitain huomioita:
 - Nykykamerat on hyvin herkkiä ja voitiin paljolti kuvata luonnonvalossa ja hämärässä eli luomuna.
 - Kaikki näyttelijät eivät osanneet hiihtää ja moni ei ollut käynyt armeijaakaan. Nämä piti opetella ja kuukausien kuntokuuri käydä läpi. Kesänhelteet ja pitkä päivä kävi silti voimille, jos vedenjuonnista ei älynnyt huolehtia, useita joutui sairaalaan nesteytykseen.
 - 18-19-vuotiaat ei voi näytellä ammattimaisesti ja heidän ikäisiään solttuja näyttelemään piti hankkia n. 30-kymppiset ammattilaiset. Liian vanhan näköisiä? Katsoivat wanhoja kuvia ja älysivät että ennen wanhaan kova työ ja kehno aliravitsemus oli tehnyt 20-kymppisistä  miltei nykyisten 30-kymppisten näköisiä rujompia. Ristiriita ratkesi, ei merkittävää ikäongelmaa.
 - Tietotaito monesti harrastajien käsissä näin pienessä maassa, Louhimiehen porukkaa neuvoi nuorehkot asianharrastajat jotka olivat perehtyneet miten 40-luvulla sodittiin pidettiin asetta jne. Myös tykkipuolella. Tykinlaukaisukuvassa alla lukee:
"Tykistöharrastaja Tuomo Ahon tykkiryhmä talvikuvauksissa Vekaranjärvellä." Miten isoja tykkejä voi laillisesti harrastaa eli paukutella huvikseen ?!? Ja taviksetko??
 - Toki armeijan puolelta oli myös asiantuntijoita kuten Afganistanista tietotaitoa tuonut ammattisotilas joka kertoi sodan psykologisesta stressistä (kuten että siinä stressissä koulutettukin voi jähmettyä ampumatta laukaustakaan viholliseen).
 - Reaaliset räjäytysefektit teki ruotsalaistunut brittiammattilainen dynamiitilla. Hänen itse asiassa piti opetella se, koska
  ohjaaja Louhimies tahtoi aitoa räjäytystä eikä Hollywoodin luonnottomia isoja tulipalloja.
 - Tietokonefektejä tekee alan yhtiön guru Samuli Torssonen (tuttu nimi Iron Sky:stä). Esim. kourallinen sotilaita kuvataan sitten ne siirtyy toiseen paikkaan ja taas kuvataan. Tietokoneella nämä yhdistämällä saadaan muka iso joukkue. Tai kun sotilas heittää kasapanoksen korsuun, niin avustaja viskaa niskaan hiekkaa kyyristyneeseen sotilaaseen, sitten hän ja filmiryhmä häipyy huitsin nevadaan ja korsu räjäytetään. Nämä elokuvapätkät yhdistämällä näyttää sotilas olleen rohkeasti räjähtävän korsun edessä kyyristyneenä ja saa hiekat niskaan. Jos en olisi tätä tienny niin olisin ehkä ihmettellyt näyttelijän rohkeutta ja Louhimiehen typerää työntekijöidensä altistamista valtaville riskeille.
 - Ilmastonmuutos vei lumet Vekaranjärven talvikuvauksista, ne piti kuvatakin sitten lumisessa Kainuussa
 - YLE on mukana maksajana, moniosainen tv-sarja tulossa
« Viimeksi muokattu: pe 03.11.2017, 23:43:29 kirjoittanut MrKAT »
Valtiovarainministeriö ja Suomen Tasavalta kiittää kun |---|;!;!;!;!;!;!;!|===---  käyt kausi-influenssarokotuksissa!

Poissa Holger Lehmänen

  • Konkari
  • Viestejä: 10477
Vs: Kirjat
« Vastaus #338 : ti 07.11.2017, 15:13:42 »
Ehdokkaat Tieto-Finlandian eli vuoden tietokirjaksi julkistettiin sitten eilen.

Ehdolla kiikkuu ihmellisesti myös Karo Hämäläisen kirjoittama Alex - eli hammaskeiju Alexander Stubbin "elämäkerta".

Häh? Vuoden tietokirja?

Lopullisen valinnan tekee toimittaja, uutisankkuri Matti Rönkä, kirjailija myös. Onneksi Rönkä on sen verran fiksunoloinen mies, ettei "Hammaskeijun elämäkerta" voita.


MK
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Hayabusa

  • Konkari
  • Viestejä: 2158
Vs: Kirjat
« Vastaus #339 : ti 07.11.2017, 23:38:03 »
Ilmeisesti huono tietokirjavuosi. Mukana myös Linkolan elämäkerta.

Oma suosikkini kuvausten perusteella on Eeva Erosen Jättiläisen askeleet – Matka Kiinan talouteen. En ole lukenut, mutta menee listalle - kenties jopa joulupukin listalle.