Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisu on vuodelta 2014 ja luvut perustuvat vuoden 2010 tietoihin. Sinällään se on aika vanhaa tavaraa, mutta ihan kiinnostavaa silti.
Tässä tilastossa luvut ovat rikoksesta epäiltyjen lukumääriä. Se ei siis välttämättä kerro suoraan siitä, kuinka moni mistäkin maasta tullut on tehnyt rikoksen. Eikä se kerro sitäkään, kuinka paljon näitä rikoksia varsinaisesti määrällisesti oli.
Vielä iloksenne vuoden 2013 lukuihin perustuva tilasto. Tällä kertaa kyse on selvitetyistä rikoksista ja tuomittujen lukumääristä. Minusta on valaisevaa, että siinä näkee myös niitä rikosten lukumääriä.
Ilmeisesti rikosten kokonaismäärät ovat kaikkien osalta hieman kasvaneet viime vuosina, ja ulkomaalaisten tekemien määrät roimastikin. Mutta sinänsä kyse ei ole mistään isosta muutoksesta noihin jo vanhastaan tiedossa olleisiin suhdelukuihin, vaan rikosmäärien kasvu on varmaan pääosin johtunut turvapaikanhakijoiden määrästä aiempiin vuosiin verrattuna.
Raiskausrikosten määrä kasvoi edelleen
Raiskausrikoksia tuli vuonna 2016 poliisin tietoon yli 11 prosenttia eli 117 rikosta enemmän kuin vuonna 2015. Kaikkien seksuaalirikosten määrä nousi lähes 13 prosenttia.
Niissä seksuaalirikoksissa, joissa rikoksesta epäilty on poliisin tiedossa, ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten määrä nousi 273 rikoksella. Vastaavasti ulkomaalaisten asianomistajien osuus nousi 105:llä. Seksuaalirikosten määrä sisältää tilastoinnissa muun muassa raiskausrikokset ja seksuaaliset ahdistelut.
Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjä seksuaalisia ahdisteluita oli 58 vuonna 2015, kun viime vuonna niitä oli 147. Vastaavat luvut Suomen kansalaisten osalta olivat 122 vuonna 2015 ja 167 viime vuonna. Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä on noussut 41,9 prosenttia (93 rikosta).
Uutinen poliisin sivuilla Raiskausrikosten määrästä sopii toki olla jo nyt huolissaan, mutta se mikä näköjään vuonna 2016 niin sanotusti räjähti käsiin oli oikeastaan ulkomaan kansalaisten tekemien seksuaalisten ahdistelujen määrä. Vuonna 2015 niitä oli 58. Vuonna 2016 niitä oli 147, ja samana vuonna suomalaisten tekemiä ahdisteluja oli 167, eli ollaan yhtäkkiä melkein tasoissa. Kannattaa huomata, että tuosta tiedosta ei oikeastaan voi päätellä suoraan, mikä oli ulkomaan kansalaisten täsmällinen osuus raiskausrikosten kasvusta. Varmaankin se oli merkittävä, mutta itse epäilen että suhdeluvut ovat saattaneet niiden osalta jopa laskea takavuosista. Määrät vain ovat irakilaisten ja afganistanilaisten osalta varmaan lisääntyneet niin paljon.
Ja todennäköisesti tässä on taas kyse epäiltyjen määristä. Saattaa olla, että tiettyjä tekoja jää enemmän ilmoittamattakin niissä tapauksissa, kun tekijä on ollut suomalainen ja uhri ja tekijä tuttuja. Mutta kuitenkin.
