Kirjoittaja Aihe: Kuka pääsee helpoimmalla?  (Luettu 2178 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3000
Vs: Kuka pääsee helpoimmalla?
« Vastaus #120 : ke 01.08.2018, 10:21:14 »
Noh, kyllä minusta ihminen, jolla on käytössään kaikki kodinkoneet ja mukavuudet, nykyaikainen lääketiede ja systemaattinen, hyvin toimiva yhteiskunta erilaisine tukitoimineen on vähän harhainen, jos kuvittelee, että ei muka pääse helpommalla kuin jossain korvessa asustellut esivanhempansa.

Se, onko nykyihminen sitten onnellisempi tai kokeeko elämänsä paremmaksi tai merkityksellisemmäksi on toinen juttu.

T: Xante

Kyllähän nykyisessä hyvinvointivaltiossa tietysti helpommalla pääsee ulkoisten puitteiden suhteen. Harmi, että muinaisilta ajoilta ei liene olemassa onnellisuustutkimuksia. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää, millaisissa olosuhteissa ihminen on tyypillisimmin onnellisimmillaan.

Nykymaailman ongelmat ovat toiset, ja ihmisille ehkä vaikeammin käsiteltävissä. Jos palataan kysymykseen, kumpi on raskaampaa, fyysinen vai henkinen kipu, niin tosiaanhan ne ruokkivat toisiaan. Toisaalta vaikeudesta kestää henkistä ahdistusta kertoo se, että ahdistuneet ihmiset ovat taipuvaisia muuttamaan henkisen tuskan mieluummin fyysiseen muotoon erilaisin itsetuhoisin keinoin.

Minkälainen maailma olisi ihmiselle paras elää? Onko se tämä digimaailma epämääräisine ahdistuksineen, vai konkreettisempi maailma konkreettisempine ongelmineen? Toisaalta maailma muokkaantuu ihmisen mukana, joten kaipa ihminen luo koko ajan kyvyilleen sopivinta maailmaa.

Fyysisen tuskan sietäminenhän riippuu todella voimakkaasti siitä henkisestä tilanteesta. Mm. pelko saa kivun kokemuksen voimistumaan.

Noin sanotaan, ja voi se nykyihmisillä yleisiin pikkukolotuksiin päteäkin. Mutta kun muinaisten kulttuurien kidutuskeinoihin on kuulunut mm. elävältä nylkeminen ja kärventäminen hiljaisella tulella, niin epäilen, olisiko pelon määrällä ollut suurtakaan vaikutusta kipukokemukseen. Edelleenkin on sairauksia, joihin liittyy hyvin kovaa kipua, tosin luultavasti aika moni ihminen onnistuu viettämään elämänsä kokematta koskaan sellaista.


Poissa drontti

  • Konkari
  • Viestejä: 3000
Vs: Kuka pääsee helpoimmalla?
« Vastaus #121 : ke 01.08.2018, 10:39:20 »
Safiiri, väitätkö henkistä tuskaa olevan nykyään sen  verran enemmän, että se korvaa entisaikoihin verrattuna vähäisemmän fyysisen tuskan määrän?

En väittänyt mitään muuta kuin että JOS henkinen ja fyysinen tuska kulkee käsi kädessä toisiaan ruokkien, ei ole mielekästä esittää ennen eläneillä olleen vaikeampaa vain suuremman fyysisen tuskan takia. Pitäisi pystyä jotenkin analysoimaan vaikeuksien kokonaisuutta.


Kokonaisuushan suurenee, jos suurempi fyysinen tuska kasvattaa henkistäkin tuskaa, joka kasvaneena ruokkii taas lisää fyysistä tuskaa. Noidankehä.

Poissa Xantippa

  • Konkari
  • Viestejä: 7603
Vs: Kuka pääsee helpoimmalla?
« Vastaus #122 : ke 01.08.2018, 10:40:44 »

Tämä pohdinta ilman muuta perustuu siis siihen ajatukseen, että olennaista on jokaisen oma kokemuksellinen tilanne. Olisi varsin vaikeaa oikeastaan määritelläkään vain ulkoiset olosuhteet, jotka sen helppouden määrittäisivät. Minusta ainakin. Sellaisesta näkemyksestä puuttuu empatia ja inhimillisyys. Hyvin monia suuriksi vaikeuksiksi koettuja ja onnellisuutta heikentäviä asioita pitäisi silloin kokonaan ohittaa. Jo yksinkertaisesti kivun objektiivinen mittaaminen on toistaiseksi osaamisemme ulottumattomissa. Kuitenkaan ei kai kukaan halua väittää, että kipua tunteva pääsee helpolla - kunhan vain mitään tunnistettavaa kivun aiheuttajaa ei muille näy.

Mun mielestä kuitenkin onhan näissä asioissa ns. realiteetteja. Siis jos asut jossain hatarassa korpimökissä ilman sähköä tai edes uunia, valon lähteenä jonkunlainen räppänä ja tuohituikku, vettä ei tule ja talvisin on järvikin jäässä, muksuja siunaantuu ja kuolee samaan tahtiin, jos itse hengissä säilyy, mitään sosiaalisia yhteisöjä tai kontakteja ei juurikaan ole, niin ei se elämä nyt hirveen helpolla päästä verrattuna nykyajan kerrostaloasujaan, joka pohtii eksistentiaalista olemustaan.

Eli kyllä helpolla pääsemisen konteksiin kuuluu muutakin kuin vain oman pään sisäiset olot tai urbaaniyhteisön odotukset.

T: Xante

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7285
Vs: Kuka pääsee helpoimmalla?
« Vastaus #123 : ke 01.08.2018, 10:49:21 »


Mun mielestä kuitenkin onhan näissä asioissa ns. realiteetteja. Siis jos asut jossain hatarassa korpimökissä ilman sähköä tai edes uunia, valon lähteenä jonkunlainen räppänä ja tuohituikku, vettä ei tule ja talvisin on järvikin jäässä, muksuja siunaantuu ja kuolee samaan tahtiin, jos itse hengissä säilyy, mitään sosiaalisia yhteisöjä tai kontakteja ei juurikaan ole, niin ei se elämä nyt hirveen helpolla päästä verrattuna nykyajan kerrostaloasujaan, joka pohtii eksistentiaalista olemustaan.

Eli kyllä helpolla pääsemisen konteksiin kuuluu muutakin kuin vain oman pään sisäiset olot tai urbaaniyhteisön odotukset.

T: Xante


Mutta eihän silloin ehdi miettiä pääseekö helpolla, kun elämä itsessään vaatii kaiken huomion.


Olosuhteitahan ihmiskunta on pyrkinyt muuttamaan historiansa ajan, eikä helpottumista juurikaan mielen tasolla ole tapahtunut.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14523
Vs: Kuka pääsee helpoimmalla?
« Vastaus #124 : ke 01.08.2018, 13:49:19 »
Safiiri, väitätkö henkistä tuskaa olevan nykyään sen  verran enemmän, että se korvaa entisaikoihin verrattuna vähäisemmän fyysisen tuskan määrän?

En väittänyt mitään muuta kuin että JOS henkinen ja fyysinen tuska kulkee käsi kädessä toisiaan ruokkien, ei ole mielekästä esittää ennen eläneillä olleen vaikeampaa vain suuremman fyysisen tuskan takia. Pitäisi pystyä jotenkin analysoimaan vaikeuksien kokonaisuutta.


Kokonaisuushan suurenee, jos suurempi fyysinen tuska kasvattaa henkistäkin tuskaa, joka kasvaneena ruokkii taas lisää fyysistä tuskaa. Noidankehä.

Mutta jos henkinen tuska onkin nykyään suurempi, niin vastaavasti se voi aiheuttaa jopa fyysistäkin tuskaa. Henkinen tuska voi ollakin suurempaa, sillä aika useinhan entisaikojen elämää kuvataan rauhalliseksi, miellyttävän yksinkertaiseksi, selkeäksi vaatimuksiltaan ja tavoitteiltaan ja monella tapaa oikeastaan ihmisen mielelle sopivammaksi. Nykyaikaan taas kuuluu kiire, jatkuva mielen ja ajattelun jännittyneisyys, tyytymättömyys ja kärsimättömyys sekä vieraantuneisuus elämän perusasioista. Myös vaatimukset mielen joustavuudelle lienevät suurempia, jolloin pienemmätkin mielenterveydelliset ongelmat nousevat esteiksi pärjäämiselle. Ei tämä minusta mitenkään itsestäänselvää ole sittenkään. Voihan myös olla niin, että nykyajan mukavuus ja turvallisuus ei myöskään valmista kestämään vaikeuksia. Ne pääsevät ikäänkuin hyökkäämään salakavalasti treenaamattoman ja tottumattoman niskaan. Sitten kärvistellään kuin olis valmistautumatta joutunut maratonille.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14523
Vs: Kuka pääsee helpoimmalla?
« Vastaus #125 : ke 01.08.2018, 14:03:01 »

Tämä pohdinta ilman muuta perustuu siis siihen ajatukseen, että olennaista on jokaisen oma kokemuksellinen tilanne. Olisi varsin vaikeaa oikeastaan määritelläkään vain ulkoiset olosuhteet, jotka sen helppouden määrittäisivät. Minusta ainakin. Sellaisesta näkemyksestä puuttuu empatia ja inhimillisyys. Hyvin monia suuriksi vaikeuksiksi koettuja ja onnellisuutta heikentäviä asioita pitäisi silloin kokonaan ohittaa. Jo yksinkertaisesti kivun objektiivinen mittaaminen on toistaiseksi osaamisemme ulottumattomissa. Kuitenkaan ei kai kukaan halua väittää, että kipua tunteva pääsee helpolla - kunhan vain mitään tunnistettavaa kivun aiheuttajaa ei muille näy.

Mun mielestä kuitenkin onhan näissä asioissa ns. realiteetteja. Siis jos asut jossain hatarassa korpimökissä ilman sähköä tai edes uunia, valon lähteenä jonkunlainen räppänä ja tuohituikku, vettä ei tule ja talvisin on järvikin jäässä, muksuja siunaantuu ja kuolee samaan tahtiin, jos itse hengissä säilyy, mitään sosiaalisia yhteisöjä tai kontakteja ei juurikaan ole, niin ei se elämä nyt hirveen helpolla päästä verrattuna nykyajan kerrostaloasujaan, joka pohtii eksistentiaalista olemustaan.

Eli kyllä helpolla pääsemisen konteksiin kuuluu muutakin kuin vain oman pään sisäiset olot tai urbaaniyhteisön odotukset.

T: Xante

Mutta silti on ihmisiä, jotka kokee paljon suuremmaksi kärsimykseksi sen kerrostaloasunnon, joten he muuttavat korpeen johonkin huteraan röttelöön vailla mukavuuksia. Miksi ihmeessä, jos on jotenkin objektiivinen totuus, että kerrostalossa elämä olis helppoa? Miksi ihmiset mukavasta elämästään päättää lähteä purjehtimaan maailman ympäri tai vaeltamaan pohjoisnavalle? Masokistisuuttaanko? Mä ne menis suorilta käsi vannomaan, että joku Linkola elää kuten elää ihan vain periaatteen takia, vaikka kokisi kerrostalon mukavuuksien keskellä olonsa ”helpommaksi” ja onnellisemmaksi. Omassa perheessäkin on omituisia taipumuksia hakeutua nimenomaan pois niiden mukavuuksien äärestä jonnekin jumalan selän taakse kantoveden ja puulämmityksen varaan. Ihan omavalintaisesti ja kenenkään pakottamatta. Kokonaan tai suurimmaksi osaksi vuodesta, eikä vain parin viikon lomalle parhaimmilla ilmoilla.

Olen mm. käynyt keskustelun, jossa pohdittiin, miten eräs virallinen asia saatais hoidettua, kun pitäis saada valtakirja. Sen postiin saaminen vaati koko päivän reissun sekä piti miettiä, miten se laaditaan, kun ”mulla ei ole täällä paperia, mille sen kirjoittaisin”. Voisin melkeinpä vannoa, että osittain tuo vetäytyminen korpeen ja tunturiin on näille eräille helpompaa kuin kärvistellä niiden eksistentiaalisten tuskien kanssa kerrostalon mukavuudessa.