Kirjoittaja Aihe: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus  (Luettu 4645 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10261

Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus

Höttö ja erilainen levittely, taivaanrantojen raaputtelu, ... nähdään yleensä asiaankuulumattomana tieteessä. Tieteessä haetaan vankkuutta.

Miksei helposti höttötaipuvaiseksi kääntyvä, yleisrakentelu, jne voisi olla samaa? Vankkuutta tulisi, tosin suhteellisuuden muodossa, mikäli tarkentamisiin lähdettäisiin enemmän mukaan.

?

Yhteisöjen puolella esim autistisuus teräväpiirteisenäkään (savant) ei ole erityisempi arvo, ellei arvoa katsota hyvin uniikilla tavalla.


Muokkaus. Muutin otsikkoa:

Tieteen terästys
==>>
Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Viimeksi muokattu: to 06.10.2016, 12:44:55 kirjoittanut Juha »

Poissa MrKAT

  • Konkari
  • Viestejä: 7215
  • Hai Sixteen!
Vs: Tieteen terästys
« Vastaus #1 : to 06.10.2016, 12:14:23 »
Ei se alun luovalla puolella pitäisi olla "kiellettyä". Alussa saa villisti unelmoida ja kahvipöydissä levitellä.
Moni on saanut innoituksensa luovasta unelmoivasta scifi-hötöstä kuten Star Trek jne.

Tiukat määreet ja logiikat tulee sitten varsinaisessa rakentamissa, kehittelyssä ja muotoilussa. Vähän kuin sillanrakennus.
Jos teet liian löysällä kädellä perustukset, se uhkaa koko rakennelmaa. Siltoja ja rakennuksia on silti alussa voitu tehdä
hötösti serviettiin kuulakärkikynällä hahmotellen.

"Elisabet Rehn oli viimeinen oikea puolustusministeri jolla oli munat."  - Pasi Majuri US 30.9.18

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15460
Vs: Tieteen terästys
« Vastaus #2 : to 06.10.2016, 12:16:53 »
Höpöttämällä asiat eivät muutu yhtään miksikään. Se on vain ajankulua, ynnä oman uskon tunnustamista. Tieteen olisi syytä olla neutraalia, arvovapaata.

Merkitys syntyy yksilötasolla. Joku toinen yksilö voi nähdä arvoa asiassa jossa toinen ei sitä näe. Ei kumpikaan ole sen oikeammassa.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10261
Vs: Tieteen terästys
« Vastaus #3 : to 06.10.2016, 12:25:06 »
Merkitys syntyy yksilötasolla. Joku toinen yksilö voi nähdä arvoa asiassa jossa toinen ei sitä näe. Ei kumpikaan ole sen oikeammassa.

Voiko yksilötason viennit olla täysin irti "luonnon" reunaehdoista, siis suhtautumisista riippumattomasta todellisuudesta?

Jos on jotain liittymää jollakin tosiolevampaan tmv, niin sen liittymän osalta löytyy näille kaveruksille ehkä jotain yhteistäkin. Missä sitten poiketaan eri reiteille, sitä voisi tarkastella.

Mitä se tosioleva sitten on? Onko sitä? Vai onko kyseessä muka-oleva? Itse arvelen vähän näin, alustavasti :)

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15460
Vs: Tieteen terästys
« Vastaus #4 : to 06.10.2016, 21:08:02 »
Merkitys syntyy yksilötasolla. Joku toinen yksilö voi nähdä arvoa asiassa jossa toinen ei sitä näe. Ei kumpikaan ole sen oikeammassa.

Voiko yksilötason viennit olla täysin irti "luonnon" reunaehdoista, siis suhtautumisista riippumattomasta todellisuudesta?

Jos on jotain liittymää jollakin tosiolevampaan tmv, niin sen liittymän osalta löytyy näille kaveruksille ehkä jotain yhteistäkin. Missä sitten poiketaan eri reiteille, sitä voisi tarkastella.

Mitä se tosioleva sitten on? Onko sitä? Vai onko kyseessä muka-oleva? Itse arvelen vähän näin, alustavasti :)

Jotkut tahot ovat aika voimakkaasti sitä mieltä että ihminen suorastaan luo oman maailmansa. Varsinkin hörhö-sektori. Mikä olisi absoluuttinen, värittymätön todellisuus? Jos ihan aistimuksia ajatellaan, niin kun ihmisiltä puuttuu jotain tiettyjä kykyjä joita joillain eläimillä on, niin onko meidän todellisuutemme vajavaisempi kuin noilla lajeilla? Toisaalta taas toisilta lajeilta puuttuu jotain mitä meillä on (esim. värinäkö). Korvien välinen kenttänsä sitten ihan oma lukunsa. Kaksi ihmistä voi aistia täsmälleen saman asian, mutta suhtautua siihen toisin. Itseasiassa jopa eläimet voivat reagoida keskenään toisin samaan asiaan. Minulla oli kerran kissa joka pelkäsi köysiä, juoksi suorastaan sängyn alle pakoon, vaikka kaikki muut kissat kävivät köyden kimppuun kuin sika limppuun. Elikko tuntui menevän melkeinpä katatoniseen tilaan pelossaan. Koska kyseinen eläin oli syntynyt asunnossani parin sisaruksensa kanssa, olin tietoinen sen koko alkuhistoriasta alusta asti, eikä mikään seikka minun nähdäkseni selittänyt tuota köysipelkoa. Tai ainakaan minun nähden sitä ei oltu yritetty hirttää tai ruoskia... Jossain vaiheessa annoin kissojeni mennä ulos, enkä muista missä iässä tämän yhden köysipelko tuli esiin. Pari muuta kissaani on pentuaikana traumatisoitunut syistä jotka tiedän. Yksi pelkäsi kättä koska sitä oli kuulema (villinä pentuna) survottu rukkanen kädessä häkistä toiseen, toinen nykyinen kissani ahdistuu kovista äänistä ilmeisesti sen takia että kyöräsin sen 6-viikkoisena kotiini kahdella bussilla. (Oli orpo, muuten en tietenkään niin pientä ottaisi.)

Jos kelle tahansa olennolle pääsee kertymään värittynyttä historiaa, ehkä sen/hänen suhtautumisensakin kaikenlaisiin asioihin on värittynyttä. Kaikkia historian kohtauksia ei voi tietää ja asianosainen ei ehkä tiedä itsekään, ei vaikka olisi ihminenkin. Ainakin jos hänelle ei kerrota. Itse esim. olen lapsesta asti inhonnut perunan tuntua ja makua suussa, ja olin kuulema vauvana tukehtua perunaan. Minun silmissäni perunat ovat yökötys. Koska en näe mitään erityistä hyötyä perunoiden syömisessä, en mene hypnotisoijalle purkamaan vauva-aikana tullutta solmua.

Ja totuushan tietysti on että potut ovat vain pottuja, ei jotain joista lähtee nirri. (Poislukien irlantilaiset vuonna heppa.)

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10261
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #5 : ti 11.07.2017, 07:25:01 »

Mitenhän paljon tiede on ollut olemassaolevan toteamiseen painottuvaa? Voi tarkoittaa sitä, että huomioimattomuutta ilmenee vaihtoehtoisuutta koskien, joka voisi olla yhtä todellista.

Siinä kun tiede löytää maailmasta asioita, jotka ovat erilaisen rakentumisen pohjana, on kyseessä löydökset, joissa tulee huomioiduksi olemassaoleva, ja myös se, mitä voisi olla, jos käänteet olisivat sattuneet jotekin toisin.


EM kysymys on ehkä hyvä, sillä se erottaa selkeästi perustekijät erilaisesta perustekijöiden rakentumisista. Elämä on tyypillisesti hyvin jänski prosessi. Toisin vaikka perusmolekyylien rakentuminen aineen pienimmistä osista. Jne.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 8046
  • Etevä ajattelija
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #6 : ti 11.07.2017, 09:32:09 »

Mitenhän paljon tiede on ollut olemassaolevan toteamiseen painottuvaa? Voi tarkoittaa sitä, että huomioimattomuutta ilmenee vaihtoehtoisuutta koskien, joka voisi olla yhtä todellista.


Et usko kuinka jännittyneenä odotan mitä tuohon kukaan vastaa.
Todella.

Poissa Spammiro Botti

  • Konkari
  • Viestejä: 626
Vs: Tieteen terästys
« Vastaus #7 : la 15.07.2017, 00:19:51 »
Höpöttämällä asiat eivät muutu yhtään miksikään. Se on vain ajankulua, ynnä oman uskon tunnustamista. Tieteen olisi syytä olla neutraalia, arvovapaata.

Merkitys syntyy yksilötasolla. Joku toinen yksilö voi nähdä arvoa asiassa jossa toinen ei sitä näe. Ei kumpikaan ole sen oikeammassa.

Tieteen pitäisi olla arvo sinänsä. Joissakin tapauksissa joille kuille näin onkin ollut isollakin rahalla kuten Higgsin bosonissa (sikäli kuin se nyt sitten todella tulee vahvistetuksi).

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2648
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #8 : la 15.07.2017, 07:15:02 »

Mitenhän paljon tiede on ollut olemassaolevan toteamiseen painottuvaa?

Ainakin tekniikka tieteenalana pyrkii luomaan jotakin uutta. Jotakin, mitä ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Samoin lääketiede etsiessään parannuskeinoja. Oikeastaan kaikissa tieteenaloissa on eroteltavissa tutkimus, joka rakentuu olemassaolevalle sekä kehitys joka tähtää uuden luomiseen.
« Viimeksi muokattu: la 15.07.2017, 07:18:22 kirjoittanut Brutto »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10261
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #9 : la 15.07.2017, 07:23:55 »

Tarkemmin ottaen...

Mihin perustuu oletus vakaasta maailmasta, esim joltain tietyltä tasolta tarkastellen, siis vakiopohjasta.

Jos jotain saafaan selville, miten sovellettavaa voi hlipäätään löytää kattavasti, esim pitkäaikaosesti?

Tiedefoorumille kirjoitin joskus hassun teorian tilojen uniikkiudesta jokahetkisesti. Jos tuontyylistä, niin  tuskin on heti osa esim ihmisen tietoists puolta. 

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10261
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #10 : la 15.07.2017, 07:33:42 »

Ihminen löytää maailmasta etsimänsä. Siis sen, mitä kokee kaipaavansa.

Mitenhän paljon tiede palvelee tätä tarkoitusta kulloinkin?

Mitä haetaan esim pysyväisyyksien löytämisellä? Mikä on se tarve?

Katse tutkijoihin ja tarkastelijoihin on tärkeä, ja sen takia, voiko esim olla perustolkkua jonkin todellisen selvillesaamisessa.

Eli kyseenalaisia ovat mietteeni tieteentekemisestä.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4924
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #11 : to 19.10.2017, 21:56:56 »

Siinä missä vallitsee säännönmukaisuus, sen löytäminen on arvokasta, myös säännönmukaisuuden vahvuuden. Sille tiedolle voidaan rakentaa.

Huvittaa Juhan näennäinen kiinnostus tieteeseen, jossa näen kaksi kysymystä yli muiden:
- onko tieteellä vastaus ongelmaani
- josko kuitenkin muu kuin tieteellinen tieto on parempaa; mistä sen tietää ainakaan varmasti

Miksipä tieteellinen tieto haluaisi olla uskomuksen korvike tai tiede uskonnon. Tiede on kiinnostunut totuuden suunnasta.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #12 : to 19.10.2017, 22:19:11 »

Siinä missä vallitsee säännönmukaisuus, sen löytäminen on arvokasta, myös säännönmukaisuuden vahvuuden. Sille tiedolle voidaan rakentaa.

Huvittaa Juhan näennäinen kiinnostus tieteeseen, jossa näen kaksi kysymystä yli muiden:
- onko tieteellä vastaus ongelmaani
- josko kuitenkin muu kuin tieteellinen tieto on parempaa; mistä sen tietää ainakaan varmasti

Miksipä tieteellinen tieto haluaisi olla uskomuksen korvike tai tiede uskonnon. Tiede on kiinnostunut totuuden suunnasta.

Jaskan iso pyörä heittää taas. En usko, että kukaan kykenee tuon viestin kielellistä gordionin solmua avaamaan. Jaskan verbaalinen ilmaisu on niin sekavaa, ettei millään olettaisi hänen puuttuvan muiden viestien sisältöihin. Huru on todella pahasti pihalla ja eksynyt syvälle sanaviidakkoon.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4924
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #13 : pe 20.10.2017, 03:41:24 »

hibiscus kiirehti vakuuttamaan, että hän on trolli eli provo.
Se olisikin yllätys, jos ilmenisi hibiscusin jotain ymmärtävän tai tietävän. Ihan toope.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10261
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #14 : su 18.03.2018, 13:00:17 »
Historia tieteenä, tai tieteenkaltaisena

Historia on muuten jännä, että on viety tieteeksi, tai tieteen tapaiseksi. Kun näin, niin siitä tulisi olla jotain vastaavaa tarjota, ei käsitysten ja tulkintojen sekamelskaa, vaikka hyväksytäänkin, että ajastaan kuvat aiemmasta muuttuvat.


Kun puhutaan sidonnallisuuksista, mm sellaisenkin asian kohdalla kuin mitä on tiede, niin mielenkiintoinen tutkittava asia voisi olla se, miten tieteelliset kuvat ovat lähteneet tarkentumaan. Todellisuutta on vaikea voittaa, mutta sen ilmaantumista esilläolevaksi voi säädellä joskus, paljonkin.

Mitä siis on todellisuudentulon polku historiassa? Mitä siitä voidaan sanoa?

Tieteestä puhutaan jopa glorifioivaan sävyyn. Tiede parantaa, ja korjaa itseään? Olisi niitä harvoja asioita, joissa on mukana sitä itsekritiikkiä.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4924
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #15 : ma 19.03.2018, 23:54:18 »
Tiede parantaa, ja korjaa itseään?
Niin. Se on hyvä mekanismi, että asettaa tuloksensa kyseenalaisiksi ja arvioitaviksi. Mutta ammattilaisille, ei toki kaikelle kansalle. Kansa saa käyttää tuloksia jos osaa. Jos vaikka poliitikot kansan edustajina käyvät määräilemään tiedettä kuin munittamaan kanaa, tulokset ovat huonoja.

Paikalla Big Data Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1714
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #16 : ti 20.03.2018, 05:19:35 »
Tiede parantaa, ja korjaa itseään?
Niin. Se on hyvä mekanismi, että asettaa tuloksensa kyseenalaisiksi ja arvioitaviksi. Mutta ammattilaisille, ei toki kaikelle kansalle. Kansa saa käyttää tuloksia jos osaa. Jos vaikka poliitikot kansan edustajina käyvät määräilemään tiedettä kuin munittamaan kanaa, tulokset ovat huonoja.

Kanan munittaminen onkin aika herkullinen kielikuva. Mutta millä tavoin tulokset ovat huonoja? Jossakin mielessä ne nimenomaan ovat hyviä, tai siis toisella tapaa ajateltuna edes jonkinlaisia konkreettisia tuloksia, niitä munia kanan sijaan. Jos halutaan paljon munia, pumpataan vain rehua, valoa ja nestettä kanoihin ja pidetään niitä paikallaan. Eikö ne silloin nimenomaan tuota?

Minulle (tietenkin!) tiede on itseisarvo, eikä tieteen tekemisen kriteereillä pitäisi olla pientäkään tekemistä sellaisten seikkojen kanssa kuten taloudellinen hyöty. Nämä ovat seurannaisvaikutuksia hyvästä tieteestä, mutta ohjauskeinona väärä. Ensinnäkin siis periaatteellisessa mielessä väärä, ja tässä kohtaa tietysti astuu mukaan tällainen ideologinen ajatus puhtaasta tieteestä, tai perustutkimuksesta. Mutta myös käytännöllisessä mielessä väärä, koska munittaminen, tai lypsäminen, ei varmaankaan voi jatkua loputtomasti. Se on siis idioottimaista lyhytnäköisyyttä, kvartaali kerrallaan ajattelua, historiattomuutta ja näköalattomuutta, jonka sanoma "katsokaa, se toimii!" uppoaa vain ihmisiin, jotka ovat samalla tavoin historiattomia ja näköalattomia. Se on itseään vahvistava negatiivinen kierre, umpikuja täydellistymisen sijaan.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10261
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #17 : ti 20.03.2018, 08:03:17 »

Jaska:

Se on hyvä mekanismi, että asettaa tuloksensa kyseenalaisiksi ja arvioitaviksi. Mutta ammattilaisille, ei toki kaikelle kansalle. Kansa saa käyttää tuloksia jos osaa. Jos vaikka poliitikot kansan edustajina käyvät määräilemään tiedettä kuin munittamaan kanaa, tulokset ovat huonoja.

En tiedä poliitikoista (a), kun edustavat jotakuta (b), ja effektiivisesti taas toista (c), jolloin c voi olla eri kuin c, tai a. TAi a on likempänä ctä kuin btä.

Tieteessä kai sama kuin uutisoinnissa, ja esiinnostetuissa asioissa yleensä, ja siinä, mikä koetaan tärkeäksi tai merkitykselliseksi. Historiaa nostetaan esiin selkeästi tiettyjä asioita koskien. Kun tätä valikoivuutta ajattelee, niin varmasti on jonkun asia enemmän kuin toisen.

Muuten, käytännössä tiede on vähän kuin uskonto. Vaikuttaa taustalla, mutta epäsuoraa tukea antaen. Osa asetelmasysteemiä. Näitä puolia voi tuoda esiin ilman moralisointia, jos on havaittavissa.

Kokonaismaailmankuvaan valikoivuudella on isoa merkitystä, ja joskus kokonaisuus "päättää" pienemmät yksityiskohdat automaattisesti, ilman että kenenkään tarvitsee agentoida mitään erityistä. On vain päivänselvää, kuten Katainenkin sen toteaa.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4924
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #18 : ti 20.03.2018, 14:17:32 »
Tieteessä kai sama kuin uutisoinnissa, ja esiinnostetuissa asioissa yleensä, ja siinä, mikä koetaan tärkeäksi tai merkitykselliseksi.

Koen sen niin, että tiedettä tehdään siitä, mikä kiinnostaa tekijää ja siinä määrin muitakin, että työlle saadaan rahoitusta. Suurin osa tieteellisestä työstä jää vähälle käytölle, ikään kuin tietolouhokseen, josta tietoa tarvittaessa kaivetaan ja tarpeeseen parasta käytetään. Perustutkimuksessa sen tuleva hyödyntäminen ei välttämättä ole kovinkaan ohjaava tekijä verrattuna vaikka uuden tiedon tuottamiseen sinänsä.

Lukaisin vasta tiivistelmän 74-vuotiaan ystävänsukulaisen tuoreesta väitöskirjasta, jossa verrattiin suomen ja puolan kielen verbien johtamistapoja. Asialla ei ole itselleni niin paljoa merkitystä, että itse käsittelyä olisin kuin satunnaisesti selaillut. Vaikka periaatteessa kielen luonteen ymmärtäminen on kommunikoinnin ymmärtämistä. Paljon oli detaljitietoa kerättynä.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10261
Vs: Tieteen terästys ja tieteellisemmän kontribuution osuvuus
« Vastaus #19 : ti 20.03.2018, 16:26:32 »
Lukaisin vasta tiivistelmän 74-vuotiaan ystävänsukulaisen tuoreesta väitöskirjasta, jossa verrattiin suomen ja puolan kielen verbien johtamistapoja. Asialla ei ole itselleni niin paljoa merkitystä, että itse käsittelyä olisin kuin satunnaisesti selaillut. Vaikka periaatteessa kielen luonteen ymmärtäminen on kommunikoinnin ymmärtämistä. Paljon oli detaljitietoa kerättynä.

Tässä eräs "tiede-elämän" ongelma, jota voi sanoa labyrintismiksi. Jotain voi löytyä, mutta sinne jää, ellei jotain erityistä, mikä sekään tuskin tuo potkua löydetyn liittämiseksi kokonaisuutta parantamaan. Kokonaiskäsitysten selkeys on melkoinen potentiaali, joka ei voi olla tulematta käyttöön, jos on selkeä ja toimivuutta osoittava.

Jos löydösmaailma oleellisia asioita koskien on merkittävä, ja antaa mahdollisuuksia, niin miten sovellettavuus seuraa kaikkea vähän kuin itsestään? Voi nimittäin olla, että hyviäkin kokonaisuuksia voisi kasata, joita soveltaa vähän mihin sattu. Ei riitä tosiaan vain ne asiat, ja jokin yhteenliittävä kuvaus. Kokonaispaketin on toimittava suoremmin, ei kökkötyylin mallein, jota voi ehkä pyörittää, jos on tehoa koneessa, eli jokin supertietokone, huippualgoritemeineen.

Ihmisiä varten tulee tosiaan olla hiukan toisenlaista "softaa". Vaikea käsittää, miksi tämän ei koeta olevan tärkeää. Maailma tapahtumineenkin on kaiken aikaa avointa kirjaa. Siitä vain lukemaan, ja oppimaan sen periaate, ja kaikki sujuu kuin leikkiä vaan. Ei, mutta jos on tiede, jne, niin eikö sittenkään vielä?