Kirjoittaja Aihe: Autismi  (Luettu 2046 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 723
Autismi
« : la 24.09.2016, 10:24:03 »
Autismin määrittelyyn tulossa muutos:tj,Tarja Parvinen autismi asperger liitosta))

Uusi diagnoosiluokitus on tällä hetkellä maailman terveysjärjestö WHO:n valmistelussa. Toteutuessaan se tulisi voimaan 2018.

Nykyiseen autisminkirjoon diagnosointiin sisältyy vielä kielelliseen  kehitykseen liittyviä ikärajoja.Uudessa luokituksessa

ne eivät enää vaikuta, vaan kielenkehitys on kielen kehitystä ja autismi autismia!

"Autistinen voi kokea esimerkiksi kovat äänet kipuna!" Elina Havukainen Autismi ja Aspergerliitosta))
Jatkuu seuraavassa palkissa, hs.pe.23.9

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 723
Vs: Autismi
« Vastaus #1 : la 24.09.2016, 10:30:35 »
Uudessa mallissa tarkasteltavia piirteitä ovat esimerkiksi sosiaalis-emotionaaliset vuorovaikutustaidot,

ei -kielellinen kommunikointikyky , taidot ikään liittyvissä sosiaalisissa suhteissa sekä toistuvat ja rajoittuneet käyttäytymismallit,

kuten stereotyyppinen toistava puhetapa.

Diagnoosit tehdään yleensä  vasta kouluiässä, vaikka oireyhtymästä  voi olla merkkejä aiemmin.
Osa asperger piirteistä voi olla havaittavissa  varahaisessa vaiheessa, kun taas  jotkut tulevat selvemmin näkyviin, kun lapsen
sosiaaliset suhteet lisääntyvät, esim. koulun alakaessa.

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 723
Vs: Autismi
« Vastaus #2 : la 24.09.2016, 10:36:32 »
Aisteihin liittyviä poikkeamia ovat mm. kuulo-,näkö, aliherkkyydet, sekä  aistien kuormittuminen tai sekoittuminen.

Autistinen  ihminen voi kuulla esim. tietyt äänet ja taajuudet hyvin voimakkaina.

-Aspergereilla on hyvin  voimaantunut yhteisö suomessa.

He ovat pohtineet, mitä uusi diagnostiikkamääritelmä heille tarkoittaa.

-myönteinen kanta uusiin määritelmään on kuitenkin vahvistunut myös heidän keskuudessa!

Poissa Vatupassi

  • Konkari
  • Viestejä: 723
Vs: Autismi
« Vastaus #3 : la 24.09.2016, 10:41:02 »
Testaa tietosi autismista,

Oscarpalkitussa  elokuvassa ,Dustin Hoffmanin näyttelemällä autistisella miehellä on poikkeuksellinen muisti.

Onko kaikilla autisteilla jokin erityislahja?

Esiintyykö esim. autismia usemmin pojilla kuin tytöillä?

-helsinginsanomat on koonnut  testin, jossa jokainen voi  testata tietonsa autismista:HS.fi/elamahyvinvointi

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Autismi
« Vastaus #4 : to 20.07.2017, 12:01:22 »
Jos täällä joku Asperger-ketju on, niin en löydä. Mutta ko. diagnoosihan ollaan hävittämässä, ja jatkossa olisi vain autismin kirjoa tarjolla. Minusta tämä on väärin koska tutkimuksissa on havaittu että Asperger-tyyppinen poikkeavuus ilmenee eri alueella aivoissa kuin autismityyppinen, mutta pitänee kai sitten tyytyä siihen että yhdistävänä tekijänä on aivot, piste.

Olen ollut tänä kesänä myllerryksissä senkin takia että menin katsomaan Silta-tv-sarjan ja samaistuin joltain osin päähenkilö Sagaan. Ajatukseni kyllä on ollut että "ei mulla nyt noin vaikeaa ole", mutta samalle janalle hänen kanssaan koen asettuvani, vaikka ajoittain "puhun sujuvasti sekä assia että nenttiä". Toisinaan taas tulee niitä kausia että tuntuu etten kertakaikkiaan jaksa ns. normaaleita ihmisiä, toisinaan en jaksa itseäni. Nyt satuin lukemaan Anna-lehdestä nro 28 kirjoitelman Asperger-diagnosoidusta nuoresta naisesta, ja kas kun vain löytyikin taas kaikenlaista niin tuttua:

- äiti kysyy että kenen kanssa leikit koulussa, tytär vastaa jotta oravien (viihtyi yksinään)

- epätasainen kykyprofiili

- aistiyliherkkyyksiä, stressiherkkyys, intensiiviset kiinnostuksenkohteet

Erityisest kiinnosti kun sanottiin että Asperger on määritelty miehille tyypillisen oireilun mukaan, jolloinka naisille ominainen, erilainen oireilu jää sitten piiloon. Assimiehiä tosin on huomattaasti enemmän kuin naisia, mutta mutta... Naisilla aistiyliherkkyys on yleisempää. Kirjoituksessa haastatellun naisen mukaan naisille on tyypillistä sinisilmäisyys, tunneherkkyys ja ylikiltteys. Ko. nainen oli itse vuosia lääpällään koiriin puheenaiheena, ja väsytti monet ihmiset luennoimalla niistä pitkään ja perusteellisesti. Alkoi jo itsekin kyllästyä että miksi ne jutut aina kääntyvät koiriin. Minua itseäni kyllä ajoittain harmittaa että mikä perkele siinä on että alan aina puhumaan itsestäni. Eikä se ole vain sen takia että kiltteyttäni haluaisin olla mielinkielin muille ja tukkia sen takia turpani kun näitä muita tympii, vaan kyllästyttää se jo muutenkin.

Yhdelle miehelle (varattu, ei siis treffimies) sanoin että en haluaisi eräistä tietyistä asioista puhua miehelle kun tutustutaan, ja hän kehotti että käännä se juttu niin päin että puhutaanpa sinusta, siis siitä miehestä. Hän sanoi että miehet tykkäävät kun nainen kuuntelee kun mies puhuu itsestään. No harmi, kun asia tosiaan on niin että minäkin tykkään puhua itsestäni. Hänestä se oli ok, mutta olen niin moneen kertaan länkyttänyt läpi elämäni nämä nuo ne että ei vaan jaksaisi enää. Mutta aina kun alan pohtimaan miten olla hiljaa itsestäni, alan pohtimaan entistä enemmän itseäni.

Kirjoitelmassa sanottiin että naisilla assipiirteet voivat helpotta vanhemmiten. Eivät ole kyllä ainakaan minulla helpottaneet, välillä tuntuu että ennemminkin päinvastoin. Mutta jos miehillä ei yleensä helpota, niin se kyllä selittää minkä takia nimenomaan assimiehet ovat niin kyllästyttäviä että edes minä en heidän kanssaan jaksa (pari kertaa on tullut kokeiltua). Ei voi tehdä sitä eikä tätä koska assimainen pakkomielle. Toisaalta minä itse en halua tehdä jotain juttuja mitä ns. normaalit tuntuvat minulta vaativan.

Fiktiivinen hahmo Saga sentään yhtehen yhyttäy sarjan 3. kaudella sellaisen miehen kanssa jolla on pitkämielisyyttä ymmärtää ko. naista. Saas nähdä miten 4. kaudella, jota tuskin ihan äkkiä saan katsottavakseni. Mutta elämähän ei mene kuten fiktio.

Poissa Brutto

  • Konkari
  • Viestejä: 2923
Vs: Autismi
« Vastaus #5 : to 20.07.2017, 12:13:05 »
Jos täällä joku Asperger-ketju on, niin en löydä. Mutta ko. diagnoosihan ollaan hävittämässä, ja jatkossa olisi vain autismin kirjoa tarjolla. Minusta tämä on väärin koska tutkimuksissa on havaittu että Asperger-tyyppinen poikkeavuus ilmenee eri alueella aivoissa kuin autismityyppinen, mutta pitänee kai sitten tyytyä siihen että yhdistävänä tekijänä on aivot, piste.

Nykyään on muodikasta  käyttää ilmaisua nepsy. Sillä tarkoitetaan neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia joihin kuuluu autismin kirjon lisäksi myös touretten oireyhtymä, ADHD, ADD ja dysfasia.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Autismi
« Vastaus #6 : to 20.07.2017, 12:20:59 »
Jos täällä joku Asperger-ketju on, niin en löydä. Mutta ko. diagnoosihan ollaan hävittämässä, ja jatkossa olisi vain autismin kirjoa tarjolla. Minusta tämä on väärin koska tutkimuksissa on havaittu että Asperger-tyyppinen poikkeavuus ilmenee eri alueella aivoissa kuin autismityyppinen, mutta pitänee kai sitten tyytyä siihen että yhdistävänä tekijänä on aivot, piste.

Nykyään on muodikasta  käyttää ilmaisua nepsy. Sillä tarkoitetaan neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia joihin kuuluu autismin kirjon lisäksi myös touretten oireyhtymä, ADHD, ADD ja dysfasia.

Nepsy, näpsy, räpsy, räpsä... Hyh. Mutta jokatapauksessa ihan uusi ilmaus. En näitä asioita silleen aktiivisesti seuraakaan kyllä. Ja muutenkin alkanut tuntua siltä että elämä voisi olla muutakin kuin assiutta ja pässiyttä, ynnä muuta analysointia. Jonkin verran niitä asioita joutuu aina miettimään jos tuntuu ettei ole kuten muut, että voisi ehkä löytää keinoja handlata itseään. Tuon Anna-lehden artikkelin nainen oli oppinut sen verran itseään säätämään, että nykyään kukaan ei edes usko että hän on assi.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4308
Vs: Autismi
« Vastaus #7 : pe 21.07.2017, 21:53:11 »
Kirjoitelmassa sanottiin että naisilla assipiirteet voivat helpotta vanhemmiten. Eivät ole kyllä ainakaan minulla helpottaneet, välillä tuntuu että ennemminkin päinvastoin.

Missä vaiheessa ja miten assiepäilyt heräsivät, ja milloin epäilys muuttui tutkituksi todellisuudeksi? En halua udella, mutta kun NB itse asian mainitsee, niin kiinnostus heräsi.

Jos nimimerkki Pönni oli assi, niin NB muistuttaa häntä yhdessä asiassa, nimittäin tuotteliaisuudessa kirjoittajana. Pönni oli kuitenkin mielestäni pinnallisempi. Häneltä tuli tekstiä kuin putkesta, eikä hänen kanssaan syntynyt keskustelua. Ehkä olen liian paljon Pönnin alapuolella, eikä hän halunnut käyttää aikaa minunlaiselleni tyhmälle kommentoimiseen.

Erästä tunnettua älykästä nettihenkilöä on arveltu asperger-tapaukseksi. Seuraavassa näyte hänen tyylistään ja sen alla linkki keskusteluun, jossa joku esittää asberger-epäilyn. Näytekin on tästä keskustelusta. Pystyykö tyylistä tunnistamaan, vai onko yllätys, kuka on kyseessä.

Älyä ei voi selittää millään. Äly on kaiken selittäjä, mutta älykäs ihminen ei voi selittää älyä. Vain atavistiset ihmiset luulevat, että äly johtuu aspergerista tai neuronien yhteyksistä, ellei jopa geeneistä. Joku luulee älyn johtuvan ympäristöstä... Jopa uskonto selitetään älyllä, tieteestä puhumattakaan, eikä filosofointikaan luonnistu ilman älyä. Sattumakin on vain muuan funktio, jonka älykäs ihminen havaitsee köykäiseksi.

Mikä on selitettävissä, ei ole ominaisuus.


http://tuomasheikkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111757-en-ymm%C3%A4rr%C3%A4-kreationismin-suosiota
Vain selittämätön on ominaisuus.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Autismi
« Vastaus #8 : pe 21.07.2017, 22:35:15 »
Kirjoitelmassa sanottiin että naisilla assipiirteet voivat helpotta vanhemmiten. Eivät ole kyllä ainakaan minulla helpottaneet, välillä tuntuu että ennemminkin päinvastoin.

Missä vaiheessa ja miten assiepäilyt heräsivät, ja milloin epäilys muuttui tutkituksi todellisuudeksi? En halua udella, mutta kun NB itse asian mainitsee, niin kiinnostus heräsi.

Jos nimimerkki Pönni oli assi, niin NB muistuttaa häntä yhdessä asiassa, nimittäin tuotteliaisuudessa kirjoittajana. Pönni oli kuitenkin mielestäni pinnallisempi. Häneltä tuli tekstiä kuin putkesta, eikä hänen kanssaan syntynyt keskustelua. Ehkä olen liian paljon Pönnin alapuolella, eikä hän halunnut käyttää aikaa minunlaiselleni tyhmälle kommentoimiseen.

Pönni muistaakseni on itsekin sanonut olevansa ekstrovertti, ja ekstrovertit ovat nähdäkseni vähän pinnallisia. Introvertit kuten minä taas ovat paatuneita pähkäilijöitä. En minäkään kyllä netissä ensialkuun osannut keskustella. Silloin kun Näkökulmalla Pönni ja yksi mies alkoivat mietityttämään minua niin että olisinkohan itsekin assi, muuan tyyppi sanoi minulle että ethän sinä ollenkaan keskustele. Sen jälkeen olen yrittänyt oppia jonkinlaista keskustelullista asennetta, vaikka alunperin olin vain "sunnuntaisaarnaaja". Aina kun joku jotain saarnoihini kommentoin, menin vähän lukkoon ja valitettavasti monta kertaa ymmärsin asiat aivan hullunkurisesti ja saatoin riitaantua toisen ihmisen kanssa. Tämä harmittaa vieläkin!

Olin ajatellut jo pitkään isästäni että hän olisi assi, ja kuulopuheen perusteella isänäiti kuulosti autistiselta. Itseäni en ollut sen kummemmin miettinyt, mutta Pönnin ja sen yhden toisen kohtaamisen myötä aloin hahmottamaan että enhän minä, heh, osaa hahmottaa asioita aina kauhean "normaalilla" tavalla. Eli olen toisinaan pihalla kuin lumiukko. Tässä on ehkä jotain parannusta tullut tosiaan, että siinä mielessä naisena voi tulla helpommaksi ihmiseksi, vaikka olisi assi. Osin vaikeuksiini käsittää ihmisiä on toisaalta johtanut myös ihmisiä kohtaan tuntemani epävarmuus ja pelko, ja se voi tulla muutakin kautta kuin assityyppisen neurohäikän.

Tutkituksi todellisuudeksi valitettavasti tämä epäilykseni ei ole koskaan muuttunut. Päänsisäiseksi se on jäänyt, koska se sopii vaan niin helvetin hyvin selittämään motorisen kömpelyyteni, taipumukseni ajautua omiin oloihini, kasvosokeuteni (lievän) yms. Asioita joita on ollut lapsesta asti. Se miksi minulla ei ole diagnoosia juontuu siitä että kun olin mielenterveystoimistossa puhunut psykiatrilleni että mitäs jos olisinkin assi, ja hän lähetti minut tutkimuksiin neuropsykiatrin polille, siellä tuli täystyrmäys heti ovella. En ollut tainnut ehtiä kunnolla kynnyksen yli kun neuropsyko täräytti että (masennus-)papereidesi perusteella sinulla ei voi olla Aspergeria. Olin haavi auki ja piipitin että "entäs tämä kasvosokeus". Hän sanoi että "sehän on ihan normaali". Pari tuntia siellä juttelin hänen ja muistaakseni jonkun toisenkin kanssa, ja tapaamisen lomassa hän alkoi jotenkin luovimaan takaisinpäin ja sanoi että voi ollakin Asperger, mutta sitä ei pysty tutkimaan kun on hoitamaton masennus.

Oli kuitenkin puhetta että saisin sinne aikoja jonkun ihmisen kanssa keskustelemista varten. Seuraavalla ajalla tehtiin pitkä luonnetesti jossa kyseltiin paljon kaikenlaista, ihmeen paljon ne kysymykset tuntuivat liittyvän ruokaan. Tässä ehkä ns. mokasin. Väitin ettei minulla ole mitään ongelmia ruoan kanssa, koska en ollut koskaan ollut anorektikko. Mielsin niin vahvasti että ruokaongelmat ovat aina anoreksiaa, tai bulimiaa. En tajunnut sanoa että olen ns. erittäin ronkeli ja jotkut ruoat tuntuvat jo silkkana materiaalina suussani vastenmielisiltä. Ja entäs sitten ruokien hajut, hyi helvetti... Muistan että minulta kysyttiin että muistuttaako mikään mielestäni ihmismäiseltä. Sanoin että asuintaloni hissin valittavat äänet tuovat mieleeni ihmisten vaikerruksen. En tiedä oliko tämäkin väärä vastaus - olikohan se kertsi joka sanoi että Asperger ei väitteen mukaan voi omata hyvää mielikuvitusta, jolloin tuollainen mieleentulo ei kuvaan sopisi. Kylläpä vaan voi... Ainakin yksi assiksi vai oliko se peräti autistiseksi itseään sanova ihminen netissä on satuillut yhtä sun toista joskus aikoinaan, kehitti kokonaisen persoonallisuuden esitettäväksi.

Ylipäätään assit tosiaan määritellään liikaa miesassien mukaan. Naisassihan voi olla vaikka ihan päinvastainen tapaus. Kysymys ei ole kaavasta jonka mukaan mennä, vaan aivojen tietystä piirteestä, anomaliasta. Eikä sitä kuulema kaikkien päästä aivokuvauksessakaan löydy, voi olla piirteisyys ilman aivojen selkeää poikkeavuutta.

Minulla ei elämä mene siitä säpäleiksi jos joku ei usko kun sanon uskovani että olen assi. En sano olevani sen takia että se on hienoa, koska tunnettuani erinäisiä diagnosoituja asseja (tosielämässäkin) voin kertoa että siinä ei ole yhtikäs mitään hienoa. Riesa se on. Jumalaton riesa. Mutta siitä saa jonkinlaiset viitekehykset itselleen. Tai näkee paremmin vahvuutensa ja heikkoutensa. Sitten pitää vain pähkäillä että milloin yrittää enemmän, milloin suosiolla luovuttaa.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 4270
Vs: Autismi
« Vastaus #9 : pe 21.07.2017, 23:57:08 »
       ^     En kyllä ole tainnut tuollaista sanoa? Olen pikemminkin päinvastaista mieltä niiden joidenkin assien perusteella, joita olen tavannut ja tuntenut.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Autismi
« Vastaus #10 : la 22.07.2017, 00:00:32 »
Ok. Sitten en muista että ken.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 4308
Vs: Autismi
« Vastaus #11 : la 22.07.2017, 00:08:00 »
Mielenkiintoista. Onhan se hyvä ainakin itse tietää mihin ryhmään kuuluu, vaikka ei virallista määritelmää olisikaan. 

Nykyään yhä useampi ihminen tuntuu olevan jonkin sortin -isti tai muu erikoistapaus.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_autismin_kirjon_henkil%C3%B6ist%C3%A4

Suomalaiset libertaristit ovat Ruukinmatruunan mukaan tavallista pahempia Asberger-tapauksia, vai miten hän heitä kuvailee. NB ei taida olla poliittisesti sinnepäin kallellaan vaan enemmän perussuomalaisiin.

Itselläni en usko olevan minkäänlaisia Asperger- tai yleisemminkään autismipiirteitä. Sen sijaan olen jo muutaman vuoden ajan ollut taipuvainen ajattelemaan, että eräs toinen kirjainyhdistelmä sopii minuun, nimittäin ADHD tai sen aikuismuoto ADD. Havahduin pohtimaan tätä asiaa, kun kuuntelin radiosta ohjelmaa, missä mm. taikuri Timo Luttinen kertoi, miten kyseinen ilmiö näkyy hänen kohdallaan. Huomasin, että tyyppihän kertoo kuin minun elämästäni. Tämän jälkeen aloin tutkia asiaa netistä ja tulin vakuuttuneemmaksi siitä, että taidan itsekin kuulua joukkoon. Netissä tekemäni testit näyttivät vahvasti positiivista. Ymmärrän tietenkin, että tällaiset testit ovat osittain huuhaata, mutta kai ne nyt edes vähän osviittaa antavat. Mitään virallista tutkimukseen perustuvaa määritelmää minullakaan ei ole, ainoastaan omia arvailuja.

Voisin selittää pitkäänkin, mutta en nyt jaksa lässyttää asiasta.

Yksi mahdollinen väärän positiivisen tuloksen - jos siitä on kyse - antaja on surkean huono lyhytmuistini. Minulle ei jää juuri mitään "tässä ja nyt" -tyyppisiä asioita mieleeni. Saatan jutella puoli tuntia jonkun kanssa, ja kun joku muu kysyy hetken päästä, mitä me juttelimme, en osaa vastata kunnolla mitään. Muistan vain, että jotakin me höpisimme. Jokin yksittäinen asia voi olla jäänyt mieleeni, jos se on ollut tärkeä, mutta senkin muistan vajavaisesti. Voin muistaa, että keskustelukumppani kertoi, että jotakin tuotetta saa... mutta en muistakaan mistä.

Kaupunkien katuverkostoja en opi koskaan. Ajan ja kävelen suureksi osaksi intuition varassa. Eksyn helposti tutuillakin reiteillä. Muistan tietenkin joitakin pääkatuja, mutta isossa kaupungissa on aika paljon muitakin kuin ne. Ja ne tärkeät kadutkin muistan vain hämärästi ja epätarkasti. Saatan ajaa yhdeksän kertaa oikein, mutta eksyä kymmenennellä kerralla täydellisesti samalla tutulla reitillä, kun ajatukseni harhailevat.

Jos olemme laivalla yötä, en tahdo muistaa, missä hyttimme on. Lähden helposti kävelemään väärään suuntaan hytin ovelta.

Ajatukseni tuntuvat kulkevat yksi tai kaksi vaihetta edellä siitä, mitä teen - tai joka tapauksessa täysin sivussa siitä mitä teen. Hukkaan koko ajan esineitä kuten työkaluja ynnä muuta. Vaikka olisin pannut työkalun pöydälle vain kymmenen sekuntia aikaisemmin, minulla ei ole aavistustakaan, mihin olen sen pannut. Hommista ei tahdo tulla valmista, kun hyppään koko ajan uuteen hommaan kesken entisen. Kun pitäisi vuolla kirveellä, alankin teroittaa sitä. Ja kun pitäisi teroittaa sitä, alankin järjestellä viilojani. Ja kun pitäisi järjestellä niitä, keksinkin maalata työkalupakin. Ja kun pitäisi maalata se, alankin järjestellä maalihyllyjäni tai korjailla maaliruiskujani. Nämä ovat keksittyjä esimerkkejä, mutta tällä tavalla se menee. Ajauduin pois alkuperäisestä hommasta, mikäli mitään "alkuperäistä" hommaa on edes ollut olemassa. Teen pikkuisen sitä ja vähän tätä ja hetken tuota, eikä mistään tule valmista. Tulee vain sotkua ja epäjärjestystä.

Tässä tätä lässytystä nyt tuli, vaikka yritin olla lyhytsanainen. Tuolla tavalla se joka tapauksessa menee. Välillä tuntuu kuin kulkisi sumussa. En tarkoita konkreettisesti fyysistä sumua vaan jonkinlaista henkistä "sumua", joka estää näkemästä asioita. Ehkä tämä on huono kuvaus.
« Viimeksi muokattu: la 22.07.2017, 00:10:20 kirjoittanut Kopek »

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Autismi
« Vastaus #12 : la 22.07.2017, 09:16:15 »
Mitä Suomeen tulee, täällä neuropoikkeavuus on saattanut olla etu, eli syrjäseuduille luonnostaan pyrkivät hiljaiset näpertelijät (miesassit) ovat saattaneet pärjätä metsäläisinä paremmin kuin sosiaalisempi, normaaliaivoinen ihmistyyppi. Suomen osalta en siis mitenkään ihmettele jos nimenomaan täällä on tai olisi paljon autististyyppistä oireilua (tai voiko sitä oireiluksi sanoa, en minä tiedä - mikä takaa että ei-assimaiset aivot on automaattisesti terveempi vaihtoehto? jos kummallakin aivotyypillä, sekä normaaleilla/tavallisilla että poikkeavilla on omat etunsa).

Mutta nykyään omissa oloissaan hissuttelu ei ole enää mikään etu. Nyt pärjäilee se sosiaalisempi tyyppi jolla on emotionaalista älykkyyttä. Väitän tosin etteivät assitkaan ole tunteettomia, mutta heillä on vaikeuksia tunteidensa käsittelyssä ja ilmaisemisessa, jolloinka ulkopuolelta katsoen ihminen voi näennäisesti olla täysin ilmeetön ja eleetön. Tai hänelle tulee paha meltdown tai jopa raivokohtaus, kun menee kaikki yli.

Neuropoikkeavilla on erikoinen piirre, joka on ikäistään nuoremmalta näyttäminen. Olen tavannut 36-vuotiaan miehen jota luultiin välillä nippanappa 18-vuotiaaksi, ja kysyttiin papereita. Häntä jonkin verran yritettiin tutkia, mutta selkeää diagnoosia ei löytynyt, eli jäi epäselväksi minkä sortin neurohäikkä hänellä oli. Mutta esim. autoa hän ei pystynyt ajamaan.

Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 4270
Vs: Autismi
« Vastaus #13 : la 22.07.2017, 20:41:48 »
Näin kerran telkkariohjelman, jossa oli Kanadassa asuva äiti autistisen poikansa kanssa. Hän oli Somaliasta, Sudanista tms., ja pojan ongelmat muistaakseni alkoivat, kun he muuttivat Kanadaan. En muista varmasti, mikä asia hänellä auttoi, mutta joku hämärä mielikuva on, että prosessoitujen ruokien välttäminen, tai joku sen tapainen ruokavaliomuutos auttoi.

Tuosta suoliston ja autismin yhteydestä on ollut jonkin verran (tai paljon?) juttua, tässä eräs artikkeli:

Treating autism by targeting the gut
However, the researchers found a significant body of evidence that reverting the gut microbiota to a healthy state can reduce ASD symptoms.
"Efforts to restore the gut microbiota to that of a healthy person has been shown to be really effective" continues Dr Li. "Our review looked at taking probiotics, prebiotics, changing the diet -- for example, to gluten- and casein-free diets, and faecal matter transplants. All had a positive impact on symptoms ."


Tuossa esitetään ajatus, että suoliston mikrobiomin epätasapainon takia "pahat" mikrobit lisääntyisivät liikaa, ja tuottaisivat myrkkyä (toksiineja), joiden takia suolen läpäisevyys sitten muuttuisi. Nämä toksiinit, ja muut bakteerikasvun sivutuotteet ja jopa sulamaton ruoka (pieninä partikkeleina?) pääsisi siten verenkiertoon ja jopa aivoihin. Se voisi mm. pienellä lapsella haitata aivojen kehitystä.


---> tästä tuli mieleen, että olisikohan allergioilla ja astmalla myöskin yhteys autismiin?
« Viimeksi muokattu: la 22.07.2017, 20:52:44 kirjoittanut kertsi »

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Autismi
« Vastaus #14 : la 22.07.2017, 21:27:36 »
Näin tod.näk. saman dokumentin. Ja jonkun toisenkin olen saattanut nähdä. Lisäksi olen lukenut tai kuullut että alkionkehityksen eräässä vaiheessa suolisto ja aivot ovat toisiaan lähellä, eli jos suoliston alueelle tulee jotain häikkää, se voi vaikuttaa aivoihinkin.

Mitä itseeni tulee, koen olevani (mahdollisesti) As-piirteinen jo kolmannessa polvessa, ja tosi vaikea sanoa onko mahdollinen suoliston kehityksen häikkä vaikuttanut. Kyllähän sekin voisi periytyä? Ja minullahan on myös tämä (oma) epäilyni myös ärtyvästä suolesta.

Astman yhteyttä nautittiin ravintoon jotkut rummuttavat kovastikin, mutta itse en oikein niille jutuille lämpene. Yhtenä syynä esim. se että jotkut ovat julistaneet maitotuotteet pannaan, ja nyt on niin että suvussanihan on astmaa ja allergiaa useammallakin (en ole tietoinen kellä kaikilla), ja kun osa sukulaisistani on laktoosi-intolerantikkoja, niin takuulla eivät käytä maitotuotteita. Että eivät voi olla astmaatikkoja sitä kautta. Selvittäisin sitä asiaa ja kyselisin jos huvittaisi olla suvun jäsenten (äidin sukupolven ja näiden jälkeläisten eli lukemattomien serkkujeni) kanssa tekemisissä, mutta en erikoisemmin kaipaa sitä jatkuvaa riitelyä ja saippuaoopperaa josta olen saanut aikoinaan rapotteja äidiltäni että mitä suvussa velloo. Pitäkööt touhunsa keskenään, minua ei siihen sotketa.

Mutta mutta, jonkun serkkuni yksi lapsi saattaa olla autistinen - tämä äitini suvun puolella siis. Itse uskon oman As-piirteisyyteni tulevan isän suvun puolelta. Mutta onhan se nyt kumminkin siis eri asia kuin autismi, vaikka miten olisivat änkemässä assiutta suurempaan autismikokonaisuuteen.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 11035
  • Back
Vs: Autismi
« Vastaus #15 : ma 23.10.2017, 22:22:38 »

Autistinen stand up -koomikko Joel Herman: ”Kyllä meillä on huumorintajua, mäkin teen tätä työkseni”

https://www.is.fi/terveys/art-2000005419607.html

– Pitää panostaa siihen, että pysyy jossakin asiassa tai tarpeen tullen osaa mennä siitä pois. Jää kuin levy päälle. Saattaa olla päiviä, että soitan kitaraa 12 tuntia putkeen ilman, että edes huomaan sitä.


Sama piirre. Voin vaikka tappaa itseni hurahtamisilla. Kohteissakaan mitään rajaa, tai sinne päin. Kerran koodasin jotain hassutusta, meni varmaan yli vuorokausi. Piti lopettaa viimein sen takia, etten nähnyt enää kirjaimia näytöltä.

Hassua kyllä, niin uppoutumisissa on nykyään kynnystä. Kun tietää monet sidonnaisuudet, ei osaa edes aloittaa mitään, ja elää itsensä suhteen epäelämää, siis lyö itseään laimin. Miten pitkään näinkin voi tehdä, sitä en tiedä, enkä sitä, millainen lasku on tiedossa.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 11035
  • Back
Vs: Autismi
« Vastaus #16 : ke 12.12.2018, 14:16:33 »

”Ei sulla mitään autismia ole, sähän olet ihan normaali” – Autistiset ruotivat heihin kohdistuvia ennakkoluuloja

https://areena.yle.fi/1-50025762

Klassikkotapauksiin viittaavia, vaikka lokerot ehkä pieniä. Neljä noista oli sellaisia, joihin voisin liittää samoja piirteitä, omassa tuttavapiirissäni. Valkopallopaitainen oli tässä mielessä poikkeus, eli ei viitettä, ensikatsomalta.

Loistoasiaa syntyy, myös tältä väeltä.


Erikoista noissa on se, että ovat tietyllä tapaa karikatyyrejä kaikki. Tällaisia on helppo löytää ympäristöstä, jos ilmenee. Jope muuten matki ekaa, vasinta osallistujaa, jollain tapaa.
« Viimeksi muokattu: ke 12.12.2018, 14:42:28 kirjoittanut Juha »

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 16520
Vs: Autismi
« Vastaus #17 : to 13.12.2018, 15:45:02 »
https://yle.fi/uutiset/3-10546926?fbclid=IwAR3SSr1LGSi3VLZt-a2iO2TV68r1WkAEnMC2urMa7J9FOLgZ5Txcz3VWdeA

Reetta Tourunen kuuli autismikirjon häiriöistä parikymppisenä.

Hän alkoi tutkia asiaa, sillä oireet kuulostivat tutuilta. Hän kävi tutkimuksissa reilu kymmenen vuotta sitten, mutta diagnoosia hän ei saanut.

– Nyt jälkeenpäin olen kuullut, ettei sitä tutkittu oikeilla testeillä, hän kertoo.

Erityisesti naispotilaista ajatellaan helposti, että hänellä on esimerkiksi masennus ja persoonallisuushäiriö. Silloin asiaa ei lähdetä tutkimaan tai purkamaan sen enempää.

Pekka Tani, apulaisylilääkäri, neuropsykiatrian poliklinikka


Vai niin.  >:( Eli ei siis ole mahdotonta että ihminen käy tutkimuksissa ja diagoosi jää saamatta, vaikka se olisi aivan aiheellinen. Näinhän minullekin kävi. Ensin neuropsykiatri torppasi heti ovelle että "(masennus)papereiden perusteella ei voi olla Aspegeria". Ja väitti sitten, kun utelin että mitenkäs tämä kasvosokeus, että "sehän on ihan normaalia". Mitä ihmeen käypää hoitoa tuo tuollainen on, tahi tutkimusta, että asiakkaalle ilmoitetaan ennen kuin hän on ehtinyt edes vastaanottohuoneeseen että ei sulla voi olla (sitä mitä tuli tutkituttamaan)? Ei olla koskaan aiemmin tavattu... Ja sitten sen parituntisen mittaan keskustelun lomassa lääkäri kumminkin peruuttelee tuomiotaan ja toteaa että voi olla tai voi olla olematta, mutta kun masennus on hoitamatta, ei pysty tutkimaan.

Myöhemmin kävin vielä jossain luonnetestissä jossa kyseltiin pääasiassa syömisistä. Ja kuten olen (tämänkin aiemmin) kertonut, väitin onnessani ettei minulla ole syömisten kanssa mitään ongelmaa. Vaikka olin teininä ollut alipainoinen koska inhosin sekä koti- että kouluruokaa ällöttävine perunoineen sun muineen yökkökastikkeineen (läski- tai maito- tai tillilima-).

Jotenkin pistää niin vihaksi. Vaikka en minä sillä diagnoosilla käytännössä mitään tee tai tekisikään. Mutta sitä haluaisi tulla arvioiduksi oikein!

***

Kampaajalla olen käynyt aikuisella iällä ehkä 5 - 10 v välein. Enää en viitsi mennä koska sain niin tarpeekseni siitä että aina leikattiin toisin kuin tahdoin. Tai kerran meni just presis, vuonna 1995. Siihen olin tyytyväinen. Mihinkään muuhun en. En siis ensi vuonna, kun täytän 50 v, aio mennä kampaajalle. Viimeksi menin kun täytin 40 v. Eihän ne mitään iki-ihania kokemuksia ole muutenkaan ollut.

Ja vaatteiden pitää olla mukavat, eikä semmoiset jotka nuohoavat pitkin kroppaa. Tyköistuvat laitan tosi harvoin, niissä tulee aina inha olo. Korujakaan en pysty käyttämään ilman että ährään ja näpertelen kokoajan niiden kimpussa, ja lopulta poistan ne yltäni.

Kun nuoruudessani sain jonkinlaista sisältöä ja puitetta elämääni ns. henkisyydestä, niin onkohan se nykyään sitten fyysisyys mistä saan, vaihteeksi, jotain mihin keskittyä ettei elämä tunnu niin tympeältä. Joku "juttu" minulla kumminkin täytyy aina olla, ja jos se ei ole positiivinen, niin sitten se on negatiivinen. Kielteisestä päästä esimerkkinä tietenkin härkäpäinen kumppaninhaku.

Mutta se on jännä että minullekin joskus sattuu jotain onnistumisia, eikä kaikki ole vain jotain assin sekoilua ja haparointia. KM:ssa olen havainnut että ns. normaalit(?) ihmiset eivät ymmärrä yhtä juttua ja se on tietty rotaatiojuttu. Kerran meidän piti tehdä semmoinen harjoitus että koko konkkaronkka kiertää myötäpäivään salin ympäri aina yhden etapin eteenpäin jokaisen harjoituksen jälkeen. Puolella porukoista oli "veitsi" ja toinen puoli blokkasi veitseniskua. Jokaisen kuului tehdä kolme hyökkäystä ja kolme puolustusta riippuen tietenkin siitä mikä asema oli tässä kehässä/jonossa menossa. Kun oli salin toisella puolella, oli veitsetön, ja toisella puolella oli veitsellinen. Kysyttyäni alussa että kierretäänkö koko sali ympäri minulle ei ollut mikään ongelma tajuta tätä kupletin juonta. Mutta kauhean moni sekoili että mihin suuntaan heidän pitää lähteä, ja niiden kolmen hyökkäyksenkin teko kesti ja kesti, niin että minä jouduin odottamaan ja jonottamaan että muut saisivat hommansa hoidettua ja tajuttua että mihin suuntaan tässä oltiin menossa.

Myöskin kun olen ollut ns. triossa, eli kun ei ole tasapareja vaan joku joutuu menemään 3. pyöräksi, tuntuu muille olevan ihan helvetin vaikeaa ymmärtää että miten siinä sitten pitäisi vaihtaa sitä paria. Mikä ihme siinä oikein mättää? AB, BC, CA. Selvää kuin pläkki. Paitsi tietysti jos haluaa että joka pari on niin hyökkääjänä kuin puolustautujana, niin jokaisen parin pitää tehdä kaksi settiä. AB, BA, BC, CB, CA, AC. Ja tietty jos halutaan vaihtaa osapuolia, niin sitten pitää keikauttaa piiri pieni pyörii menemään toiseen suuntaan. Joskus on käynyt niinkin että kolmikon kaksi muuta jatkavat jatkamistaan keskenään, ja minä vaan ihmettelen sivussa että koskakohan niin kuin tulee minun vuoroni. Elikä kaikki missä mennään jotenkin rotaationa ympäri on helvetin vaikeaa niille jotka ovat normaaleja, olettaen siis että ovat.

Kun taas minulle on vaikeaa moni asia mikä taviksille ei ole. Kuten esim. sellainen ihmeellinen hypähdys vasemmalla jalalla eteenpäin ennen kuin tavalla tai toisella käy toisen ihmisen kimppuun. Minulle on ihan saatanan vaikeaa loikata toisen ihmisen eteen. Emmä edes osaa kuvailla mistä on kyse.