Kirjoittaja Aihe: Filosofit (aikain alusta nykypäivään asti)  (Luettu 17729 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa TSS

  • Konkari
  • Viestejä: 997
Vs: Filosofit (aikain alusta nykypäivään asti)
« Vastaus #560 : la 10.02.2018, 20:38:33 »

Kantin mukaan kummatkin olivat osaksi oikeassa ja osaksi väärässä kysymyksessä, onko maailma täsmällääeen sellainen kuin havaitsemme, vai sellainen millaisena järkemme sen käsittää. Kantin mukaan sekä aistiminen että järki ovat havainnoinnin kannalta tärkeitä. Rationalistit menivät hänen mukaansa liian pitkälle järjen painotuksessa, kun taas empiristit painottivat liian yksipuolisesti aistihavaintoja.

Mitään sellaista "entiteettiä" kuin järki ei taida olla olemassa.

Järkevyydeksi muodostuu varmaan järjestys, mielen (aivojen perustoiminta) asettaessa loogiseen järjestykseen kokemuksesta (aistimalla) hankittu muistitieto.

Kannattaa "muistaa tässäkin yhteydessä historialliset aatemaailmat, joilla nykyisien käsitysten mukaan ei paljonkaan "järkeä lie ollut.

Luonnon perusominaisuuksiin kuuluu tasapainoon hakeutuminen, kun taas mielen perustoiminto on aatteiden hyväksyminen logiikan mukaan. Yhteisöllisenä se useinkin tarkoittaa saman mielisyyttä valtavirran kanssa, vaikka heidän uskomuksensa olisivat miten järjettömiä hyvänsä.

Ajatusten symbolinen "vaihtoarvo" liittyy siihen, tiedon ollessa paljolti> ajatuksellista.

Kantin filosofiaan liittyy tietynlainen ihmisen kahtiajako, joka ei oikein nykypäivään sovi.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 6368
Vs: Filosofit (aikain alusta nykypäivään asti)
« Vastaus #561 : su 11.02.2018, 10:38:46 »

Kantin mukaan kummatkin olivat osaksi oikeassa ja osaksi väärässä kysymyksessä, onko maailma täsmällääeen sellainen kuin havaitsemme, vai sellainen millaisena järkemme sen käsittää. Kantin mukaan sekä aistiminen että järki ovat havainnoinnin kannalta tärkeitä. Rationalistit menivät hänen mukaansa liian pitkälle järjen painotuksessa, kun taas empiristit painottivat liian yksipuolisesti aistihavaintoja.

Mitään sellaista "entiteettiä" kuin järki ei taida olla olemassa.

Järkevyydeksi muodostuu varmaan järjestys, mielen (aivojen perustoiminta) asettaessa loogiseen järjestykseen kokemuksesta (aistimalla) hankittu muistitieto.

Kannattaa "muistaa tässäkin yhteydessä historialliset aatemaailmat, joilla nykyisien käsitysten mukaan ei paljonkaan "järkeä lie ollut.

Luonnon perusominaisuuksiin kuuluu tasapainoon hakeutuminen, kun taas mielen perustoiminto on aatteiden hyväksyminen logiikan mukaan. Yhteisöllisenä se useinkin tarkoittaa saman mielisyyttä valtavirran kanssa, vaikka heidän uskomuksensa olisivat miten järjettömiä hyvänsä.

Ajatusten symbolinen "vaihtoarvo" liittyy siihen, tiedon ollessa paljolti> ajatuksellista.

Kantin filosofiaan liittyy tietynlainen ihmisen kahtiajako, joka ei oikein nykypäivään sovi.

Niin, tunnetta ja järkeä ei voi erottaa toisistaan.

Jos niin yritetään tehdä, aletaan valitsemaan tunteita parempiin ja huonompiin, kuten viha -rakkaus teemoilla.

Tunteet ovat tarpeellisia niissä tilanteissa joissa ne ilmenevät elimistön toiminnan seurauksena.

Yheiskunnallisena olentona ihmisen on ollut pakko pyrkiä hallitsemaan tai peittämään tunteitaan ja sen seurauksina tehdään kaikenlaisia filosofioita.

Yhtenä esimerkkinä, jos vihastunut ihminen ei voi purkaa tunnetilan energiaansa vaikka johonkin sijaistoimintaan, hän saattaa rähistä ihan syyttömille ihmisille.
Kuten ehkä töistä palaava on kokenut jotain työpaikallaan ja suuttunut, mutta ei voi näyttää sitä,, saattaa rähistä puolisolleen, eikä hän tietenkään ymmärrä miksi.,