Kirjoittaja Aihe: Kieli (käsitteet, ...)  (Luettu 21222 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10305
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #40 : ke 09.12.2015, 22:37:23 »
Iso abstraktio

Ehkä joukossa on siten päin, että jotenkin päin iso abstraktio. Päätöksen kehkeytyminen voi vaatia enemmän tai ehkä sittenkin vähemmän, jos iso abstraktio. Hallinnallisuus vaatii sopeutumista säätelyltä, kun vastaanottavaisuus on vahvuus ja reaalinen kohtaa kyseenalaistavuutensa.


Kaikista abstraktioista ei saa aina kiinni mitään erityistä. Kunnon abstraktio tarjoaa jotain rakennetta, mallia, hahmotusta,.. tajuajalleen. Se on väline isompien kokonaisuuksien hahmottamiseen ja hallintaan.

Abstraktio voi olla tehty vähäisellä pohjalla, jolloin se voi olla vääristynyt. Vääristyneenä (kokonaisuuteen nähden) abstraktiivinen rakenne avaa jotain toisenlaista näkökulmaa / painotusta. Tällä voi olla oma arvonsa.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #41 : ke 09.12.2015, 23:43:15 »
Kieli on yksi, mutta erittäin tärkeä keino kommunikoida toisten ihmisten kanssa. Netissä se on ainoa tapa yrittää tulla ymmärretyksi, mutta elävässä elämässä on paljon muitakin tapoja, eikä kieli ole se kaikkein yleisin käytetty tapa.

Sanallinen kieli on jollakin tavoin yhteisestä sopimuksesta syntynyt keino viestiä ja vastaanottaa viestejä. Äidinkieli on ensimmäinen ei-fyysinen kontakti pienen lapsen ulkopuoliseen maailmaan tunteiden lisäksi. Kuurot ja mykätkin ajattelevat kielellisesti, vaikka heille sanallinen ilmaisu on aluksi jossakin määrin vaikeampaa.

Käsitteetkin ovat sanoja ja niille tuntuu olevan eri merkityksiä eri ihmisille. Olen pannut merkille, että erityisesti tämän foorumin huru-ukot eivät kykene tai panosta vähääkään siihen, mitä ja millä tavoin he höpisevät omiaan. He raiskaavat suomen kieltä surutta ja kuvittelevat, että heidän sumeat ajatuksensa menevät perille kuin täi tervaan. Arvostan vanhusten hoitolaitosten henkilökuntaa siitä kärsivällisyydestä, millä tavoin he yrittävät ymmärtää höpertelyitä ja tajuavat, mitä ukkelit ja akkelit haluavat.

Paikalla Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 763
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #42 : ma 14.12.2015, 00:41:43 »
Käsitteetkin ovat sanoja ja niille tuntuu olevan eri merkityksiä eri ihmisille. Olen pannut merkille, että erityisesti tämän foorumin huru-ukot eivät kykene tai panosta vähääkään siihen, mitä ja millä tavoin he höpisevät omiaan. He raiskaavat suomen kieltä surutta ja kuvittelevat, että heidän sumeat ajatuksensa menevät perille kuin täi tervaan. Arvostan vanhusten hoitolaitosten henkilökuntaa siitä kärsivällisyydestä, millä tavoin he yrittävät ymmärtää höpertelyitä ja tajuavat, mitä ukkelit ja akkelit haluavat.

Kitkerää tekstiä pukkaa taas.

Ymmärtäminen on aika mielenkiintoinen asia tai ilmiö sinänsä. Helposti tulee itse kukin ajatelleeksi enemmän tai vähemmän usvaisesti sen liittyvän sanoihin ja käsitteisiin. Nehän ovat ilmeisiä väärinkäsitysten lähteitä, ja niihin melkein aina päädytään, kun ruvetaan syyllisiä hakemaan.

Minusta näin maallikkona vaikuttaa, että se on hyvinkin häiriöille herkkää touhua. Siihen liittyy motivaatio tai halu ymmärtää ja tulla ymmärretyksi sekä se, ollaanko noin muuten sopivissa tilanteissa ja sopivassa mielentilassa.

Sitä voi sitten tämän foorumin touhuja katsellessa miettiä, mitä kenties olennaista jää pois, kun touhu pelkistyy tekstinpätkiin, joita kukin kirjoittaa missä lie tilanteessa ja missä lie mielentilassa. Nyt kun itse katselin pitkästä aikaa foorumia ja sitä, millaista tekstiä täällä kirjoitellaan puolin ja toisin, tulin vähän väkisinkin ihmetelleeksi sitä, mihin tässä oikein loppujen lopulta pyritään ja mitä mahtaa kukin tahollaan hakea tai haluta tältä kirjoittelulta.

Jos päämäärät eivät kertakaikkiaan ole yhteensovitettavissa tai mitenkään palvele toisiaan, ei kai se oikeastaan silloin mikään ihme ole, jos yksi jos toinenkin kokee tarvetta syytellä ja soimata toisia kelvottomiksi keskustelukumppaneiksi. Sekin on hassua, että kirjoitukset ovat periaatteessa osoitettuja kaikille, mutta samaan aikaan käydään hyvinkin henkilökohtaista vuoropuhelua. Syntyy sellaisia ihmeellisiä tilanteita, että joku kirjoittaa keskustelukumppaneistaan ikään kuin "suurelle yleisölle", vaikka asia käytännössä on kiinnostavaa tai relevanttia vain sen osapuolille. Tavallaan siis arvostelukyky alkaa vähitellen kaiken kirjoittelun tuoksinassa hämärtyä tai pettää, enkä ole ihan varma, tietävätkö kirjoittajat itsekään, mikä jonkun puheenvuoron tai tekstin tarkoitus enää on, kenelle se on suunnattu ja niin pois päin.

Yritä siinä sitten.



« Viimeksi muokattu: ma 14.12.2015, 00:43:58 kirjoittanut Topi »

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7531
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #43 : ma 14.12.2015, 12:54:21 »

Syntyy sellaisia ihmeellisiä tilanteita, että joku kirjoittaa keskustelukumppaneistaan ikään kuin "suurelle yleisölle", vaikka asia käytännössä on kiinnostavaa tai relevanttia vain sen osapuolille. Tavallaan siis arvostelukyky alkaa vähitellen kaiken kirjoittelun tuoksinassa hämärtyä tai pettää, enkä ole ihan varma, tietävätkö kirjoittajat itsekään, mikä jonkun puheenvuoron tai tekstin tarkoitus enää on, kenelle se on suunnattu ja niin pois päin.

Yritä siinä sitten.

Oletettavasti ihmiset kirjoittavat lähinnä itselleen. (Tunteakseen ja tunnistaekseen itsensä) Toistenkin luettavaksi, mutta omia tunteitaan heijastaen.

Oman mielen liikkeistä kuitenkin on aina kysymys. Vastineet rohkaisevat, tai yllyttävät toki onhan kysymys kuitenkin myös oman mielensä (kuvitelmien) avaamisesta. Siihenkin vaaditaan hieman rohkeutta, kun paljastaa omaa sisintään, ehkä enemmän kuin muissa yhteyksissä.

Niin siis tunteista on kysymys ja niiden tuottamasta mielihyvästä tai pahasta. Sinänsä mielihyvällä ja pahalla ei ole mitään eroa, molemmat ovat voimakkaita elämyksiä.

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14765
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #44 : ma 14.12.2015, 20:58:26 »
Oletettavasti ihmiset kirjoittavat lähinnä itselleen. (Tunteakseen ja tunnistaekseen itsensä) Toistenkin luettavaksi, mutta omia tunteitaan heijastaen.

Näin juuri. Itselleen ja omia ajatuksiaan itselleen kertoakseen, niitä rakentaakseen ja järjestääkseen.
 

hibiscus

  • Vieras
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #45 : ke 30.12.2015, 06:31:17 »
Kieli on sanallisen kommunikoinnin keino ilmaista itsensä ulkopuolella oleville ihmisille itseään. Kieli on myös väline, jolla voi puhua paskaa ja teeskennellä jotakin muuta kuin on. En tiedä, onko täällä muita, jotka ajattelevat useammalla kielellä. Minä ajattelen. En nyt niin kauheasti ole kiroillut koskaan, mutta huomasin könsikkäänä, että oli paljon helpompi kiroilla itselleen vieraammalla kielellä. Kiroilin silloin, jos nyt pakko oli kiroilla, puolaksi. Suomeksi en kiroile vieläkään kovin usein. Jos lyön kirveellä polveeni tai vasaralla peukalooni, niin perkele tulee kyllä pontevasti lieventämään kipua.

Näen myös unia, vaikka ne olisivatkin visuaalisia, muillakin kielillä kuin suomeksi. Sana kielikin on sikäli erikoinen, ettei se kaikissa kielissä merkitse puhetta tai ilmaisiua. Ruotsiksi puhuttu tai kirjotettu kieli on språk, mutta äidinkieli on modersmål. Minusta on hienoa, että tuntemissäni kielissä puhutaan äidinkieltä. Ei isänkieltä, mutta miksi kotimaa on isänmaa. Äiti on kai  se ensimmäinen sisäinen turva lapsille ja isä edustanee turvaa ulkomaailmaa vastaan.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10305
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #46 : ke 30.12.2015, 06:50:09 »

On monenlaista tarinoita elämästä.
Missä on tarinallisuus asioista?

Saatana.

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7531
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #47 : ke 30.12.2015, 10:22:14 »

Kieli on sanallisen kommunikoinnin keino ilmaista itsensä ulkopuolella oleville ihmisille itseään.

Näin on,, mutta yleensä unohdetaan, että kieli on myös välttämätön väline itsensä ymmärtämiseen.


hibiscus

  • Vieras
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #48 : la 02.01.2016, 07:28:13 »
Tekstiviestit typistävät ja köyhdyttävät kielellistä ilmaisua, mutta pitääkö sitä ilmiötä levittää foorumeillekin. En viitsi nimiä mainita, mutta täälläkin on jäseniä, jotka jättävät usein verbin pois kirjoituksistaan ja jättävät sivulauseen kirjoittamatta ja kuittaavat sen sanoilla kun ja koska ja yhden sanan perään.

Poissa Hartsi

  • Konkari
  • Viestejä: 5616
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #49 : ke 06.01.2016, 19:20:39 »

 Katselin erästä  englantilaisen tv-sarjan jaksoa. Kääntäjä oli kääntänyt erään lauseen näin:

    - Et siis ole tyytyväinen työhöni ja kohdistat arvostelusi muhun ?

Muhun......Minuun ?

 Mieluummin minä- minuun, kuin
                    minä-minuhun, muhun

Muhun saari on (sijaitsee) Eestissä, siis Virossa.

  Olla- verbi ?

Paikan ilmaisemisessa mieluummin sijaita.

 
Vaatimattomuus ei ole enää nyky-Suomessa hyve, kertoo Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely

Paikalla Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 763
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #50 : ke 13.01.2016, 17:42:09 »
Tekstiviestit typistävät ja köyhdyttävät kielellistä ilmaisua, mutta pitääkö sitä ilmiötä levittää foorumeillekin. En viitsi nimiä mainita, mutta täälläkin on jäseniä, jotka jättävät usein verbin pois kirjoituksistaan ja jättävät sivulauseen kirjoittamatta ja kuittaavat sen sanoilla kun ja koska ja yhden sanan perään.

Aika rohkea väite, että tekstiviestit typistävät ja köyhdyttävät kirjallista ilmaisua. Tarkoitatko, että tekstiviestimäisesti joskus kirjoittavan ilmaisu köyhtyy tätä tyyliä käyttämällä, vai että globaalisti on fakta, että tekstiviestien tulon jälkeen kielellisen ilmaisun taso on heikentynyt? Tai siis vielä että tekstiviestien takia.

Alustavasti epäilisin, ettei mikään näistä väitteistä pidä paikkaansa.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #51 : ke 13.01.2016, 17:54:15 »
Tekstiviestit typistävät ja köyhdyttävät kielellistä ilmaisua, mutta pitääkö sitä ilmiötä levittää foorumeillekin. En viitsi nimiä mainita, mutta täälläkin on jäseniä, jotka jättävät usein verbin pois kirjoituksistaan ja jättävät sivulauseen kirjoittamatta ja kuittaavat sen sanoilla kun ja koska ja yhden sanan perään.

Aika rohkea väite, että tekstiviestit typistävät ja köyhdyttävät kirjallista ilmaisua. Tarkoitatko, että tekstiviestimäisesti joskus kirjoittavan ilmaisu köyhtyy tätä tyyliä käyttämällä, vai että globaalisti on fakta, että tekstiviestien tulon jälkeen kielellisen ilmaisun taso on heikentynyt? Tai siis vielä että tekstiviestien takia.

Alustavasti epäilisin, ettei mikään näistä väitteistä pidä paikkaansa.

Epäile vaikka maailman tappiin asti. Minä olen huolissani suomen kielen rappeutumisesta. Kyllä täällä vanhat äijätkin raiskaavat suomen kieltä, koska eivät osaa sitä, mutta nuorten, jotka eivät lue kirjallisuutta, kielen köyhtymisestä olen eniten huolissani. Takstiviestittely ja chattäily on pahimpia syitä kielen rappioitumiseen. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/aidinkielen-opettajat--tekstailu-ja-chattaily-koyhdyttavat-kielta/2385338.

Poissa Hippi

  • Konkari
  • Viestejä: 1342
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #52 : ke 13.01.2016, 18:06:24 »

Ei kai siitä typistetystä kielestä olisi haittaa, jos se jäisi chättäilykäyttöön, mutta kyllä se on levinnyt foorumikirjoittelun lisäksi jo puhekieleenkin.

".. liikennekaaos, koska lumisade"

Tuota kai hibiscus tarkoitti?

Minusta se on erinomaisen ärsyttävää kielen pahoinpitelyä. Nautin lukea hyvällä kielellä kirjoitettua tekstiä ja pyrin siihen itsekin siltä osin kuin rahkeet riittävät.

Erilaiselle kielenkäytölle kullekin on aikansa ja paikkansa. Jos merkkejä on vähän käytettävissä, voi tekstin typistää oleellisiin sanoihin. Mutta jos tilaa ei ole rajoitettu, en keksi mitään hyvää syytä typistää lauseita.


Paikalla Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 763
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #53 : ke 13.01.2016, 19:04:07 »
Skeptisyyteni juontuu lähinnä siitä, että todistettavasti jokainen sukupolvi on vuorollaan valitellut kielen köyhtymistä ja hyvin usein myös syyttänyt siitä elinaikanaan keksittyjä tai yleistyneitä teknologioita.

Platon muun muassa piti kirjoitettua kieltä turmelevana. Mutta samaa on sanottu sähkeistä ja melkein kaikista keksinnöistä. Sitä luulee näkevänsä jonkin yleisen trendin ja kokoavansa muka kamalasti samaa hypoteesia tukevaa näyttöä, mutta kielen suhteen ei voi oikein luottaa omiin havaintoihin tai intuitioihin muuta kuin tutkimuskysmyksien synnyttäjinä.

Yleensä aina jos lähtökohta on vaikka sen tyyppinen, että "Se ja se on nyt levinnyt ja sitä kuulee kaikkialla", viileämmässä tarkastelussa, kun kootaan kunnon korpus ja aineisto, paljastuu ettei mikään ole niin uutta ja kyse on korkeintaan jonkin ikuisuuksia kielessä olleen ilmiön uudesta tyypistä.

Se, että äidinkielen opettajat valittavat kielen rappiosta, ei ole mitenkään yllättävää eikä sinänsä kumoa tai vahvista yhtään mitään.

Siihen kyllä uskon, että ihmisten lukutottumukset ja kirjoittamistavat ovat muuttuneet uusien teknologioiden myötä. Melkein väittäisin mutuna, että ihmiset lukevat ja kirjoittavat nyt paljon enemmän kuin koskaan ennen. Pikaviestinnässä ja verkkolukemisessa ei ehkä kovin helposti kehity syvälukutaito tai sellainen lukeminen, jossa uppoudutaan täysin yhteen tekstiin ja unohdetaan kaikki muu. Tai toisaalta ehkä pitkäjänteisempi kirjoittaminenkaan.

Mutta jos kieltä tarkastellaan kokonaisuutena eikä rajata sitä niin, että vain romaanien lukeminen on lukemista, silloin todennäköisesti paljastuu, että ns "nykynuoret" ovat myös joissakin asioissa edeltäviä polvia etevämpiä. Kaikki kielellinen ilmaisu on kielellistä ilmaisua ja kaikki lukeminen on lukemista. Molempiin kuuluu monenlaista.  Ei minua yhtään yllättäisi, jos nykyiset yläasteikäiset olisivat keskimäärin huomattavasti parempia kuin muutamaa sukupolvea vanhemmat poimimaan nopeasti faktoja laajasta tekstimassasta.

Hypertekstihän on omanlaisensa edistysaskel siinä, miten tekstuaalista aineistoa voidaan esittää muutenkin kuin lineaarisesti, ja miksei siihen toisaalta liittyisi myös omaa lukutaitoaan.

hibiscus

  • Vieras
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #54 : ke 13.01.2016, 19:35:25 »
Skeptisyyteni juontuu lähinnä siitä, että todistettavasti jokainen sukupolvi on vuorollaan valitellut kielen köyhtymistä ja hyvin usein myös syyttänyt siitä elinaikanaan keksittyjä tai yleistyneitä teknologioita.

Platon muun muassa piti kirjoitettua kieltä turmelevana. Mutta samaa on sanottu sähkeistä ja melkein kaikista keksinnöistä. Sitä luulee näkevänsä jonkin yleisen trendin ja kokoavansa muka kamalasti samaa hypoteesia tukevaa näyttöä, mutta kielen suhteen ei voi oikein luottaa omiin havaintoihin tai intuitioihin muuta kuin tutkimuskysmyksien synnyttäjinä.

Yleensä aina jos lähtökohta on vaikka sen tyyppinen, että "Se ja se on nyt levinnyt ja sitä kuulee kaikkialla", viileämmässä tarkastelussa, kun kootaan kunnon korpus ja aineisto, paljastuu ettei mikään ole niin uutta ja kyse on korkeintaan jonkin ikuisuuksia kielessä olleen ilmiön uudesta tyypistä.

Se, että äidinkielen opettajat valittavat kielen rappiosta, ei ole mitenkään yllättävää eikä sinänsä kumoa tai vahvista yhtään mitään.

Siihen kyllä uskon, että ihmisten lukutottumukset ja kirjoittamistavat ovat muuttuneet uusien teknologioiden myötä. Melkein väittäisin mutuna, että ihmiset lukevat ja kirjoittavat nyt paljon enemmän kuin koskaan ennen. Pikaviestinnässä ja verkkolukemisessa ei ehkä kovin helposti kehity syvälukutaito tai sellainen lukeminen, jossa uppoudutaan täysin yhteen tekstiin ja unohdetaan kaikki muu. Tai toisaalta ehkä pitkäjänteisempi kirjoittaminenkaan.

Mutta jos kieltä tarkastellaan kokonaisuutena eikä rajata sitä niin, että vain romaanien lukeminen on lukemista, silloin todennäköisesti paljastuu, että ns "nykynuoret" ovat myös joissakin asioissa edeltäviä polvia etevämpiä. Kaikki kielellinen ilmaisu on kielellistä ilmaisua ja kaikki lukeminen on lukemista. Molempiin kuuluu monenlaista.  Ei minua yhtään yllättäisi, jos nykyiset yläasteikäiset olisivat keskimäärin huomattavasti parempia kuin muutamaa sukupolvea vanhemmat poimimaan nopeasti faktoja laajasta tekstimassasta.

Hypertekstihän on omanlaisensa edistysaskel siinä, miten tekstuaalista aineistoa voidaan esittää muutenkin kuin lineaarisesti, ja miksei siihen toisaalta liittyisi myös omaa lukutaitoaan.

Eiköhän tässä suomen kielen köyhtymisessä ole syynsä myös sillä, mitä lukee ja mitä kirjoittaa. Jos lukeminen ja kirjoittaminen jää lähinnä chattien, tekstiviestien ja sosiaalisen median varaan, niin sanavarasto ja kielellinen ilmaisu vääjäämättä surkastuvat. Paperisanomalehtien lukeminen taitaa nuorisolta jäädä historiaan, eikä kovin monella teinilläkään taida enää kirjastokorttia olla.

Itämerensuomalaisista kielistä suomi on säilynyt alkuperäisimpänä ja sitä aarretta tulisi vaalia. Karjalan kieli on ryvettynyt venäjän ansioista ja viron kieli on Viron historian takia ottanut paljon lainoja saksan ja ruotsin kielistä. Lainasanat ovat tosin muuntuneet virolaiseen asuun, eivätkä virolaiset itse tunnista noita lainasanoja vierasperäisiksi. Viron kieli on typistynyt melko lailla samoin kuin Suomessa tekstiviestit typistävät kieltä. Tuo viron kielen typistyminen on alkanut jo vuosisatoja ennen nykyistä teknologiaa. Kerron yhden esimerkin: praegu on kutistunut tuohon muotoon ilmaisusta parast aega.

Poissa Lenny

  • Konkari
  • Viestejä: 1782
  • ex-Kalervonpoika
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #55 : to 14.01.2016, 05:00:04 »
Skeptisyyteni juontuu lähinnä siitä, että todistettavasti jokainen sukupolvi on vuorollaan valitellut kielen köyhtymistä ja hyvin usein myös syyttänyt siitä elinaikanaan keksittyjä tai yleistyneitä teknologioita.

Platon muun muassa piti kirjoitettua kieltä turmelevana. Mutta samaa on sanottu sähkeistä ja melkein kaikista keksinnöistä. Sitä luulee näkevänsä jonkin yleisen trendin ja kokoavansa muka kamalasti samaa hypoteesia tukevaa näyttöä, mutta kielen suhteen ei voi oikein luottaa omiin havaintoihin tai intuitioihin muuta kuin tutkimuskysmyksien synnyttäjinä.

Yleensä aina jos lähtökohta on vaikka sen tyyppinen, että "Se ja se on nyt levinnyt ja sitä kuulee kaikkialla", viileämmässä tarkastelussa, kun kootaan kunnon korpus ja aineisto, paljastuu ettei mikään ole niin uutta ja kyse on korkeintaan jonkin ikuisuuksia kielessä olleen ilmiön uudesta tyypistä.

Se, että äidinkielen opettajat valittavat kielen rappiosta, ei ole mitenkään yllättävää eikä sinänsä kumoa tai vahvista yhtään mitään.

Siihen kyllä uskon, että ihmisten lukutottumukset ja kirjoittamistavat ovat muuttuneet uusien teknologioiden myötä. Melkein väittäisin mutuna, että ihmiset lukevat ja kirjoittavat nyt paljon enemmän kuin koskaan ennen. Pikaviestinnässä ja verkkolukemisessa ei ehkä kovin helposti kehity syvälukutaito tai sellainen lukeminen, jossa uppoudutaan täysin yhteen tekstiin ja unohdetaan kaikki muu. Tai toisaalta ehkä pitkäjänteisempi kirjoittaminenkaan.

Mutta jos kieltä tarkastellaan kokonaisuutena eikä rajata sitä niin, että vain romaanien lukeminen on lukemista, silloin todennäköisesti paljastuu, että ns "nykynuoret" ovat myös joissakin asioissa edeltäviä polvia etevämpiä. Kaikki kielellinen ilmaisu on kielellistä ilmaisua ja kaikki lukeminen on lukemista. Molempiin kuuluu monenlaista.  Ei minua yhtään yllättäisi, jos nykyiset yläasteikäiset olisivat keskimäärin huomattavasti parempia kuin muutamaa sukupolvea vanhemmat poimimaan nopeasti faktoja laajasta tekstimassasta.

Hypertekstihän on omanlaisensa edistysaskel siinä, miten tekstuaalista aineistoa voidaan esittää muutenkin kuin lineaarisesti, ja miksei siihen toisaalta liittyisi myös omaa lukutaitoaan.

Onko Marshall McLuhan tuttu? Itse olen yrittänyt häntä jonkin verran lukea, mutta ilmeisesti netti on jo tehnyt aivoistani siinä määrin reikäjuustoa, että en oikein pysy kärryillä siinä vahdissa. Neil Postman on "popularisointut" McLuhanin tekstejä (toki esitellyt myös omaa yhteiskuntakritiikkiään siinä sivussa), hänen kirjojaan olen lukenut. Sieltä on jäännyt mieleen parikin lausahdusta. Media itsessään vaikuttaa sisältöön, ja sitten se kuuluista "teknologia antaa, teknologia ottaa".

Kaltaiseni vanhan jäärän on tietysti aina todella vaivatonta urputtaa vanhoista hyvistä ajoista, mutta uskoisin olevani täysin objektiivisesti oikeassa jos väitän, että internet ja muut viestintäteknologiat ovat radikaalisti muuttamassa ihmisten tapaa viestiä ja ajatella. Muutos itsessään ei koskaan ole yksiselitteisesti hyvää tai huonoa. Platonin esittämä kritiikki kirjoitetun tekstin tuhoisasta vaikutuksesta ihmisen muistiin toki kuulostaa ihan arkijärjelläkin ajateltuna oikealta, mutta onhan tässä menty hieman eteenpäin sitten Platonin ajoista... Olkoonkin, että ihmiset ovat yhä enenevissä määrin riippuvaisia teknologiasta.

Olen joskus puolivakavissaan spekuloinut sillä, että ehkä luku -ja kirjoitustaito ovat vain hyvin pieni vaihe ihmiskunnan viestinnän historiassa. Kysymyshän on loppujen lopuksi vain tiedon välittämisestä. Jos tietoa voitaisiin välittää tulevaisuuden teknologian avulla tehokkaammin, niin varmaan se tehtäisiin.

Lisätään tähän vielä lähes profeetallinen lainaus McLuhanilta:

In the early 1960s, McLuhan wrote that the visual, individualistic print culture would soon be brought to an end by what he called "electronic interdependence": when electronic media replace visual culture with aural/oral culture. In this new age, humankind will move from individualism and fragmentation to a collective identity, with a "tribal base."

Olemme oman tulkintani mukaan tällä hetkellä vielä tuon kulttuurimuutoksen puolessa välissä. Meillä on jo teknologia McLuhanin globaaliin kylään, mutta elämme edelleen omissa poteroissamme. Ennen vanhaan sentään katsottiin sitä telkkaria yhdessä. Voihan se olla, että McLuhan menee metsään tässä suhteessa, eli internet ei synnytäkkään uutta globaalia tietoisuutta, mutta mielestäni hän on asian ytimessä kutsuessaan sitä "aural/oral" entisen "visual" sijaan (osittain tähän viittasin tuolla aikaisemmin luku -ja kirjoitustaidon merkityksen vähenemisellä).
« Viimeksi muokattu: to 14.01.2016, 05:10:14 kirjoittanut Lenny »

Poissa a4

  • Konkari
  • Viestejä: 4116
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #56 : pe 15.01.2016, 21:17:27 »
itse hahmotan eri mediat eri kielinä. elokuvakielenä, suullisena kielenä, kirjallisena kielenä, kansallisena kielenä, äidinkielenä, musiikin eri tyylisinä kielinä, jne.

loogisesti muoto on aina sisältöä, jos sisältö koostuu muodosta.
tämä tarkoittaisi sitä että eri kielillä nähdään eri tavalla.
mutta jo samallakin kielellä nähdään aina eri tavalla, jos kieli on avoin systeemi.

on lyhyt askel siirtyä tekoälystä, tietojärjestelmistä, supertietokoneista, globaalista verkottuneesta mobiiliteknologiasta ja kehitteillä olevasta aivoliitännästä johonkin uuteen hybridikonekieleen..
evoluution kehittämissä digitaalisissa laskukoneissa tai tietokoneissa.

Poissa valtteri

  • Täysjäsen
  • Viestejä: 145
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #57 : la 16.01.2016, 18:44:24 »
Skeptisyyteni juontuu lähinnä siitä, että todistettavasti jokainen sukupolvi on vuorollaan valitellut kielen köyhtymistä ja hyvin usein myös syyttänyt siitä elinaikanaan keksittyjä tai yleistyneitä teknologioita.

Platon muun muassa piti kirjoitettua kieltä turmelevana. Mutta samaa on sanottu sähkeistä ja melkein kaikista keksinnöistä. Sitä luulee näkevänsä jonkin yleisen trendin ja kokoavansa muka kamalasti samaa hypoteesia tukevaa näyttöä, mutta kielen suhteen ei voi oikein luottaa omiin havaintoihin tai intuitioihin muuta kuin tutkimuskysmyksien synnyttäjinä.
---

Aika vähän, jos ollenkaan*, on käsittääkseni aikojen kuluessa valilteltu kielen köyhtymistä. Sähke on pikkasen eri asia kuin nykyinen lyhyiden tekstinpätkien tulva. Viimeistään 1800- luvulta asti populäärikrjallisuuden synnyn myötä on enemmänkin valiteltu heikkotasoisemman kirjallisuuden laajaa leviämistä. Siis kirjallisuuden, jonka sisältöä pidetään jotenkin köyhänä. "Roskakirjallisuuskin" oli kieliopilisessa mielessä aina ammattilasten editoimaa ennen suurelle yleisölle julkaisemista.

Tässä voi olla puhe siitä, että nykyaika eroaa olennaisesti aiemmista siinä, että nyt tosiaan melkein kaikki kynnelle kykenevät ovat kirjoittamassa ja julkaisemassa tuotoksiaan "digitaalisessa avaruudessa".  On aika luonnollista, että jos julkaisuuteen tuotettujen tekstiien volyymi moninkertaistuu, niin siellä on mukana paljon heikkotasoisia ja huonoja kirjoituksia. Ylipäätään jonkinlainen triviaali lörpöttely vallitsee yhä laajemmin ja harkitumpien "teoksien" suhteellinen osuus tekstimassasta pienenee. 

* Julkaistut tekstit oli aiemmin aina enemmän tai vähemmän kirjoittamiselle omistautuneiden tuotoksia ei mitään koko kansan huvia kuin nykyään.   
« Viimeksi muokattu: la 16.01.2016, 18:56:31 kirjoittanut valtteri »

Paikalla Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 763
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #58 : ma 18.01.2016, 23:14:42 »
Aika vähän, jos ollenkaan*, on käsittääkseni aikojen kuluessa valilteltu kielen köyhtymistä.

Muutoksesta kyllä on aina valitettu, ja sen on jokainen polvi lähes poikkeuksetta kokenut muutokseksi huonompaan sekä aika usein jonkinlaiseksi kielen rappioksi. Sitä en tiedä, onko nimenomaan ilmaisun typistymistä hibiscuksen tarkoittamassa mielessä tai nimenomaan "köyhtymistä" jossain muussa mielessä nähty uhkana. En ihmettelisi vaikka olisi.

Totta kai sähke on eri asia kuin tekstiviestit tai Internet. Yhtymäkohtia varsinkin tekstareiden ja sähkeiden välillä on silti paljon. Yhteen aikaan tekstiviesteissä oli tietty merkkimäärä per viesti, ja sähkeissä taas maksettiin merkkimäärän mukaan ja pyrittiin mahdollisimman tiiviiseen ilmaisuun. Niissäkin käytettiin ties mitä lyhenteitä ja ihan omanlaista kieltään. En nyt näe, miten ns. tekstiviestien kieli on nähtävissä tästä täysin eri tyyppisenä.

Sillä varmasti on valtava vaikutus esille päätyvän tekstin tasoon, että kuka tahansa voi sutaista tekstin koneella ja julkaista sen nappia painamalla. Siinä taas ei minusta niin painava seikka ole se, että kirjoittajat eivät ole "vain kirjallisuudelle omistautuneita henkilöitä" kuin on se, että välistä putoaa pari ammattikuntaa kokonaan pois. Esimerkiksi kustannustoimittajilla ja oikolukijoilla on huomattava merkitys kustantamojen kautta julkaistun tekstin laadun kannalta. En itse tunne alaa oikeastaan ollenkaan, mutta olen monesti miettinyt sitä, miten paljon jotkut tekstit saattavat ainakin pienissä asioissa silottua siitä, että joku raudanluja ammattilainen noukkii sieltä kömpelyydet ja kömmähdykset pois.

Marshall Macluhan on nimenä tuttu. Jonkin sortin hämärä käsitys on syntynyt kaverin ideoistakin, mutta yhtään tuotosta en ole lukenut. Se on komeaa, kun on seitinohut lanka sivistystä ja siinä maailman verran aukkoa vieressä.
« Viimeksi muokattu: ma 18.01.2016, 23:17:26 kirjoittanut Topi »

Poissa Faustinen

  • Konkari
  • Viestejä: 7531
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #59 : ti 19.01.2016, 10:55:20 »

Olen joskus puolivakavissaan spekuloinut sillä, että ehkä luku -ja kirjoitustaito ovat vain hyvin pieni vaihe ihmiskunnan viestinnän historiassa. Kysymyshän on loppujen lopuksi vain tiedon välittämisestä. Jos tietoa voitaisiin välittää tulevaisuuden teknologian avulla tehokkaammin, niin varmaan se tehtäisiin.

Tieto välitetään jo monenlaisilla teknisillä välineillä.

Ihmisen saama tieto riippuu myös siitä, mitä hänen päässään tapahtuu. Vaikka kuinka hienon esseen osaisi kirjoittaa, ei sillä olisi mitään merkitystä, ellei sitä joku ymmärrä.

Tietohan tapahtuu vasta aivojen vastaanottamana sisäisenä prosessina.
Muutenhan se on värähtelyjä, aaltoliikettä, bikseleitä, ilman sisäistä vastinetta merkityksetöntä. Joten kyllä kielen merkittävyys säilyy, eikä ihminen ymmärrä edes itseään ilman sitä.

Sisäinen puhe kuuluu siihen oleellisena, palikoiden laittamista kohdalleen ja asioiden tuntemista niiden nimeämisen kautta. Sitä kutsutaan myös sisäistämiseksi.