Kirjoittaja Aihe: Kieli (käsitteet, ...)  (Luettu 20434 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #100 : ma 12.03.2018, 21:09:22 »
Selvä se, että jos halutaan painekattila, niin se pitää saada suljetuksi tiivisti ja järjestää siihen venttiili joka estää paineen nousun yli halutun rajan ennen muuta ettei kattila räjähtäisi.

Hauskaa, että kun väittää selkeän ehdottomaan tyyliin, vaikka tällaista, niin samalla avautuu kysymys, että onko ihan varmasti noinkaan.

Ei välttämättä, sillä jos paine kattilaan toteutetaan ilman tiivistystä, eli ilman sulkemista, ja varoventtiiliä, niin jäljelle jää dynaamisempi mahdollisuus luoda painetta. Voidaan muodostaa vaikka sopivasti kohdennettu virtaus, jonka nopeutta, ja virran vuota voi säätää sopivasti.

Eikö muuten fuusioreaktori ole hankala mm sen takia, että lämpötilojen on oltava niin suuret, että mikä tahansa kosketus kuumimman osan kanssa tekee helposti selvää siitä, mihin se kuumin osuu. Näin rakenteisuutta on vaikea luoda, ja toisaalta reaktion hallinta ilman rakennetta on tosiaan haasteellista.

Painekattilan ei tarvitse olla kauttaaltaan rakenteeton. Tämä mahdollistaa paremmin paineen luonnin niin, että rakenteita voidaan käyttää paljonkin apuna, mutta suljettua tilaa ei silti vaadita. Josko tällainen painekattila olisi joskus erittäin käytännöllinen? Kyseessä tosiaan hyvin herkkään paineensäätelyyn kykenevä kattila, jossa suora yhteys sisäosaan.

EM kattila liene väline, joka on toimivin teoreettisen ajattelun kannalta, ei niinkään käytännössä tarpeellinen, tosin täysin ei voi poissulkeakkaan.

Herkkätoimintainen avopainekattila,  dynaamisella ja älykkäällä höyryvirtaussäädöllä.
« Viimeksi muokattu: ma 12.03.2018, 21:13:52 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #101 : ma 12.03.2018, 21:19:02 »
Mieleeni ensimmäisenä tulleet yhdyssanat ovat järjestään raajaavia, leikkaavia:
makuuhuone, linja-auto, nelikenttä, juoksumatka, jenkkikaappi, talvikenkä, nilkkasukka, alatyyli, alamäki, keskustelufoorumi, ulkokumi, tietokone, mustesuihkukirjoitin, matkalippu.

Jep.

Samaa mutuhavaintoperiaatetta kun käyttää, voi todeta myös sen suuntaista, että aivan kuin jokin kokonaisuus silti säilyisi. Luodaan jotain, joka on kavennettua kokonaisempaan mahdollisuusmaailmaan nähden, ja se kavennettu on myös aika oma juttunsa, kaikesta huolimatta. Jotain kokonaistyyppisyyttä muistuttava juttu.

Jatkumutuveivattuna siis, tuo EM.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4899
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #102 : ma 12.03.2018, 21:47:56 »
Herkkätoimintainen avopainekattila,  dynaamisella ja älykkäällä höyryvirtaussäädöllä

Jos olisit kirjoittanut sanat yhteen, niin olisiko ollut yhdyssana?

No, eihän kommentoimani kirjoituksesi olisi ansainnut kommenttia lainkaan, mutta erehdyin etsimään löytyisikö siitä mitään mieltä. Ei löytynyt. Kirsikaksi päälle lähdit asiasta vielä turhia saivartelemaan. Itsekin totesin ihan riittäväksi säännön vahvistavaksi poikkeukseksi, että painekattiloita on myös teollisuudessa.

Poissa Jaska Jokunen

  • Ikijäärä
  • Konkari
  • Viestejä: 4899
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #103 : ti 13.03.2018, 06:53:19 »

Kaikilla lienee kokemus, että monet suomenkielen yhdyssanat kirjoitetaan englannissa erikseen. Ehkä tästä kumpusi Juhan alkuperäinen utelu suomen ja muiden kielien yhdyssanojen vertaamisesta.

Puimisen tässä vaiheessa tuntuu sille, että suomenkielessä muodostettujen yhdyssanojen pääsääntö on, että yhdyssanan käsite on tekemisissä osiensa käsitteiden merkitysten kanssa.

Paljon on sellaisia, joissa alkuosa on tarkentava loppuosalle - konelypsy, lypsykone - ja tyyppiesimerkkejä ei ole löydetty esiin yhdyssanoista, joissa osat ovat yhdyssanassa tasa-arvoisia

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 14553
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #104 : ti 13.03.2018, 08:46:02 »
Mieleeni ensimmäisenä tulleet yhdyssanat ovat järjestään raajaavia, leikkaavia:
makuuhuone, linja-auto, nelikenttä, juoksumatka, jenkkikaappi, talvikenkä, nilkkasukka, alatyyli, alamäki, keskustelufoorumi, ulkokumi, tietokone, mustesuihkukirjoitin, matkalippu.

Jep.

Samaa mutuhavaintoperiaatetta kun käyttää, voi todeta myös sen suuntaista, että aivan kuin jokin kokonaisuus silti säilyisi. Luodaan jotain, joka on kavennettua kokonaisempaan mahdollisuusmaailmaan nähden, ja se kavennettu on myös aika oma juttunsa, kaikesta huolimatta. Jotain kokonaistyyppisyyttä muistuttava juttu.

Jatkumutuveivattuna siis, tuo EM.

Kyllä niitä merkitystä laajentaviakin yhdyssanoja on. Vaikkapa asu - ilmiasu.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7969
  • Etevä ajattelija
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #105 : ti 13.03.2018, 09:19:46 »
Herkkätoimintainen avopainekattila,  dynaamisella ja älykkäällä höyryvirtaussäädöllä

Jos olisit kirjoittanut sanat yhteen, niin olisiko ollut yhdyssana?

No, eihän kommentoimani kirjoituksesi olisi ansainnut kommenttia lainkaan, mutta erehdyin etsimään löytyisikö siitä mitään mieltä. Ei löytynyt. Kirsikaksi päälle lähdit asiasta vielä turhia saivartelemaan. Itsekin totesin ihan riittäväksi säännön vahvistavaksi poikkeukseksi, että painekattiloita on myös teollisuudessa.

Kattila-yhdyssanoja on eri rakenteilla:
-teräskattila on teräksestä valmistettu
-höyrykattila tuottaa höyryä, lämmön lähdettä ei ole mainittu
-pakokaasukattila tuottaa höyryä kaasuturbiinin jätelämmöllä
-painekattila..noh


Poissa kertsi

  • Konkari
  • Viestejä: 3249
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #106 : ti 13.03.2018, 11:18:19 »

Kielen suhde juuriin

Itselläni joskus hiukan oudomman oloista kielenkäyttöä. Tuli esimerkki mieleen, ja sopivan keinotekoinen, että kuvaa.

Mitä eroa:

1.  Tuli huomautuneeksi.
2.  Tuli huomatuksi.

Kokemis-sanasta vastaava.

A.  Koin suurta ahdistusta.
B.  Ahdistusta tuli koetuksi.
C.  Ilmeni kokeentumaa, siinä yhteydessä, jopa tuntuvasti, ja noteeratatuksi asti, ja taustasyynä varmaan ahdistus.

Ekasta tulee mieleen suoraan vastine: Tuli leimatuksi.
Tokasta ihmisen tapauksessa, että tulee huomatuksi.

Kielen tarkkuus kuten se merkitsee oikeasti kirjoittajalle, on varmasti aika tärkeää, vaikka kuvaavana ongelmallista.

Jos kirjoitat yleistä, etkä oikeasti ole siinä mukana, niin tarkemmin sanottuna kerrot valheellisesti itsenäsi. Sinun tulisi korostaa, että joku kokee näin, tai enemmistö, jonka linjoilla haluaisit ehkä olla, muttet oikein uskalla poiketa siitä.

1. ja C.
huomautunut ja kokeentuma eivät kaiketi ole yleiskielen sanoja. Uudissanat, itse keksityt sanat, voivat joo joskus elävöittää kieltä ja ilmentää luovutta, mutta samalla ne hämärtävät viestiä. Viestistä tulee sanapuuroa, kummallista runoutta, sekametelisoppaa vailla järkeä. Kielen idea on jaetut merkitykset sanoille. Jos sanoja ymmärtää vain yksi ihminen, kyseessä ei ole oikeastaan kieli laisinkaan.

Jos käyttäisit verbeistä useammin aktiivimuotoja (passiivimuotojen sijaan), sinun ei tarvitsi keksiä moisia keinotekoisia uudissanoja!

1. ja 2.
Olisi ymmärrettävyyden kannalta usein parempi käyttää verbien aktiivimuotoa, passiivimuotojen sijaan. Aktiivimuodosta selviäisi KUKA huomasi. Eli olisi parempi kirjoittaa 3. vaihtoehto, esimerkiksi:
      3. Huomasin, etten ymmärtänyt, mitä yritit viestittää.

C.
On tyypillistä kielenkäyttöä sinulla. Ja juuri sen kaltaista kielenkäyttöä, josta lukijat voivat saada päänsärkyä yrittäessään seurata ajatuskulkujasi. Keksitty sana, ja passiivimuoto tekevät virkkeestä sanapuuroa, josta ehkä voi arvailla mitä oikein tarkoitat, mutta se vaatii liikaa vaivaa yrittää, joten helposti jää koko viestisi lukeminen kesken, ja on riski, että asenne teksteihisi muuttuu sellaiseksi, ettei niitä jaksa edes yrittää ymmärtää. B-kohtakaan ei ole selkeä. Nk. Jaska sanoikin, ainoastaan A-kohdassa on järkeä.
« Viimeksi muokattu: ti 13.03.2018, 13:24:06 kirjoittanut kertsi »

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7969
  • Etevä ajattelija
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #107 : ti 13.03.2018, 12:19:45 »
^Kiitos kertsi!
Juuri noin mutta ihan turhaan, luulen.

P.S. Hans Selo on jo keksitty.

Poissa Nuori kotka

  • Konkari
  • Viestejä: 14266
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #108 : ti 13.03.2018, 12:30:29 »

Huoneessa mies yritti olla huomautumatta ja tekeytyi jukka palmuksi.

VA.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 718
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #109 : ti 13.03.2018, 13:55:58 »
Keksitty sana, ja passiivimuoto tekevät virkkeestä sanapuuroa, josta ehkä voi arvailla mitä oikein tarkoitat, mutta se vaatii liikaa vaivaa yrittää, joten helposti jää koko viestisi lukeminen kesken, ja on riski, että asenne teksteihisi muuttuu sellaiseksi, ettei niitä jaksa edes yrittää ymmärtää. B-kohtakaan ei ole selkeä. Nk. Jaska sanoikin, ainoastaan A-kohdassa on järkeä.

Ehkä palaute on vähän turhan teknisellä kielellä, mutta huomiot ovat hyviä. Jos tämä olisi monivalintakoe jossa lähes natiivitasoisilta suomea opetelleilta kysytään, mitkä ovat hyväksyttävää suomea, oikeita vastauksia olisivat vain 2 ja A.

Vaikka en tiedä Juhan kielenkäytöstä tai sen historiasta sen kummemmin, minulle tuli jossakin vaiheessa mieleen, että tällainen tarkoituksellisen vaikeaselkoinen ilmaisutapa saattaa jollain tasolla olla selviytymiskeino. Jos tekee kovasti mieli ajatella milloin mitäkin ja kirjoittaa ajatuksiaan auki, helposti voi käydä niin, että saakin niistä osakseen kaikenlaista pilkkaa ja väheksyntää. Niitä pitäisi olla valmis tarvittaessa puolustamaan, selittämään uudestaan ja uudestaan ja vääntämään rautalangasta. Jos kuitenkin ilmaisee ajatuksensa tarpeeksi kryptisesti, tämä voi suojata jonkin verran siltä, että joutuu suotta ajatustensa sisällön takia tällaiseen kierteeseen.

Monesti ihmiset muutenkin lukevat varsin huolimattomasti eivätkä välttämättä ole valmiita näkemään kovin suurta vaivaa sen eteen. Jos teksti jo itsessään pakottaa noin paljon tekemään töitä, silloin se ehkä tuottaa vähän erilaista kritiikkiä ja vastareaktioita, vaikka tietysti keskustelukumppaneita karsiikin.
« Viimeksi muokattu: ti 13.03.2018, 14:18:55 kirjoittanut Topi »

Poissa Juuli

  • Konkari
  • Viestejä: 790
  • Hukkaskukka
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #110 : ti 13.03.2018, 14:54:01 »

Tästä sivusta ja painekattilasta senverran, siis oikeasta kattilasta että äitini painekattila linkosi hernekeiton kattoon kun varaventtiili laukesi. Ei siinä auttaneet yhtälöt.  Minäkin lakkasin  käyttämästä omaani.
Siivo oli melkoinen. ;D
https://www.youtube.com/watch?v=7DUnyXUaUDE
muistojeni ruusut anneli sari

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #111 : ti 13.03.2018, 16:33:10 »
Kielen mahdollisuudet kiinnostaa. Siinä eräs syy, miksi teen kokeilen jotain tavallista enemmän, joskus. En tosiaan aina.

Se hassutus-esimerkkikin oli teemaa, jossa oli kielen suhde käyttäjään. Keinotekoisuus, ja ei-tavanomaisuus jo olemassaolollaan poistaa yleistä tulkintarasitetta. Myös näin voidaan todeta, kaikesta kielteisestä huolimatta. Kun kieli on tap
etilla, voi sen puolia esittää hyvin, vaikka eivät kenenkään käytössä, puhumattakaan vakikäytöstä.

Kielessä on ristiriitaiset puolensa. Jos kielikeskustelua käy osana jäsentenvälistä metaa, niin jokainen kielen asiapuoli aiheuttaa helposti vetoamista ja tarvetta painottaa jotain vastakkaista. Keskustelu ja pohdinta kielen tietystä piirteestä voi jäädä käymättä. Kun kaikki puolet voivat olla yksinomaisina tynkiä, niin seuraus on, ettei voida keskustella mistään.

Kieltä voi vain käyttää. Silti, joskus sen erilaisen käytön merkitystä on kiva pohdiskella.


Tässä on esim loistavaa kerrontaa:

Kattila-yhdyssanoja on eri rakenteilla:
-teräskattila on teräksestä valmistettu
-höyrykattila tuottaa höyryä, lämmön lähdettä ei ole mainittu
-pakokaasukattila tuottaa höyryä kaasuturbiinin jätelämmöllä
-painekattila..noh

Omalla tavallansa.

Poissa Topi

  • Konkari
  • Viestejä: 718
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #112 : ti 13.03.2018, 16:55:05 »
Jos on mielessä esimerkkejä, että yhdyssanalla muodostetaan osiaan laajempi käsite, niin voisi kertoa. Siis jotenkin sellaisella ajatuksella kuin maailma olisi maan ja ilman muodostama yhdyssana. Tuntuu että yleensä kuitenkin täsmennetään, rajataan käsitettä. Kuten sanassa 'yhdyssana'.

Mieleeni ensimmäisenä tulleet yhdyssanat ovat järjestään raajaavia, leikkaavia:
makuuhuone, linja-auto, nelikenttä, juoksumatka, jenkkikaappi, talvikenkä, nilkkasukka, alatyyli, alamäki, keskustelufoorumi, ulkokumi, tietokone, mustesuihkukirjoitin, matkalippu.

Esimerkiksi sanassa "käännöskukkanen" mielestäni sanan "kukkanen" merkitys tavallaan metaforisesti laajentuu, kun se liitetään sanaan "käännös". (*

Jos esimerkkejäsi tarkastelee lähemmin, sellaisia tyypillisemmin rajaavia ovat ehkä: makuuhuone, talvikenkä, nilkkasukka ja mustesuihkukirjoitin.

Jenkkikaapissa on kiinnostavaa, että kummankin osan merkitys muuttuu aika selvästi. Pelkkä kaappi viittaakin jääkaappiin, ja "jenkki" taas tarkoittaa suunnilleen " jossa on pienehkö erillisellä ovella varustettu pakastinosa yleensä jääkaapin yläpuolella". Muuten sanaa "jenkki" käytetään tosi vähän. Tavallaan sen voi ymmärtää tarkoittamaan "amerikkalaista", mutta väittäisin, että sanan merkitys liittyy kuitenkin ihan vain tiettyyn suunnitteluratkaisuun ja muotoon. Tässä taas voi nähdä merkitysen laajentumista etuosan puolesta.
    Ja sitten on tosiaan aika ennalta-arvaamatonta, että kyseessä onkin nimenomaan jääkaappi.

Yritän joutua tästä muihin hommiin. Toivottavasti ehdin piakkoin palata noihin muihin. En ole ihan varma, oliko niissä nyt jotain erikoista vai ei, äkkiä vain tuli sellainen vaikutelma, että noinkohan vaan on kyse pelkästä leikkaamisesta tai rajaamisesta.


*) nimenomaan sanamuodolla "kukkanen" on kyllä muitakin kuvainnollisia merkityksiä. Käännöskukkasia edelsivät kai kielikukkaset ja näitä taas sellaiset sanaliitot kuin "varsinainen suunnittelun kukkanen".

Voi kai sanoa, että "kielikukka" tai "käännöskukka" eivät oikein taivu yhtä hyvin kuvainnollisiksi, ja vastaavasti on myös "seinäkukkanen". Eli jotain perustaa tällekin vaaditaan, mutta silti merkityksen laajentumisesta on minusta perusteltua puhua, koska "kukkanen" missä tahansa kontekstissa ei kanna kaikkae tätä mukanaan. Vrt "kedon kukkaset"
« Viimeksi muokattu: ti 13.03.2018, 17:34:04 kirjoittanut Topi »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #113 : ti 13.03.2018, 17:01:04 »

Yhdyssanoissa (jne, mitä siis?) saatan itse joskus hakea suoraa kuvausta tai mallia, jossa ilmaisuun ei liity niin paljon höpöttävää osuutta, ja höttöisiä kuljeskelijoita. Tiiliskivimäisyyttä kylläkin, ja tiiveyttä.

Kirjoitukset voivat olla sinne-tänne-veivaavia, ja ne voivat pitää erilaisen materiaalin rahtausta. Vaikuttavat joskus melkoisen prosessuaaliselta, jos vertaa ihan selkeään ja täsmälliseen käsitekuvamalliin, joka voi olla tavallista olemassaoloa ajatellen grotestki irtiotto, tai pitkälle potaskaa, mutta jonka jälkeen avautuu se, mitä ei muuten ehkä.

Fiimeisin ajatuspakin mötkäle ei ollut tällaista, mutta provokatiivinen ajatusalustus (startti) teemasta, joka lähti liikkeelle väärässä kontekstissa, heittotyyliin: http://jatkumo.net/index.php?topic=14.msg199175#msg199175

Jotain voi olla merkattu. Siis leimattu, sanoilla. Sanoihin liitetään merkityksiä, ja puhutaan semantiikasta, jne. Merkityksenliittämiset ovat toki ehodavia, kirjoittajalta, ja lukija voi päätyä ajattelemaan toisin. Merkitystaakka on eräs kielen puoli, jota joutuu miettimään kirjoittaessa. Kieli kantaa tietynlaista leimastoa. Ei oikeasti ole aina kovin hyvin todellisuutta kuvaavaa, vaan tosiaan sitä sopimuksellista, miten on päädyttykin, ja jos hyvin hassua, niin sopimuksellisuus voi joskus tökkiä.

Objektiivisuutta moni arvostaa, tai ainakin sanoo arvostavansa. Kyseessä on myös puolueettomuus, vapaus mieltymyksistä ja arvotuksista. Näitä voi edelleen olla, kaiken liityttävän rinnalla. Objektiivinen on yleisliityttävää, tosin kuin mieltymyksellinen puoli ei vedä, niin toki vaikeampaa. Voiko muuten objektiivisuus olla myös sitä, että ilmaistu ei pyrikkään johonkin tositarkkaan, vaan objektiivinen kerronta voisi olla myös pötyä, mutta tosiaan ei selkeästi kehenkään ("omistajaan") erityisesti liittyvää?

Merkityksiä kun liitetään, niin ilmaisut ja sanat ovat niitä omia mielitiettyjä. Kun muutkin pitää, niin kivempaa, tietty. Joskus kielestä tulee mieleen pelkkä eläimellisyys, reviirinhallintakysymyksineen. Vaikka tulisi olla sitä asiaa, ja sivistyneisyyttä.
« Viimeksi muokattu: ti 13.03.2018, 17:07:42 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #114 : ti 13.03.2018, 19:34:11 »
Vaikka en tiedä Juhan kielenkäytöstä tai sen historiasta sen kummemmin, minulle tuli jossakin vaiheessa mieleen, että tällainen tarkoituksellisen vaikeaselkoinen ilmaisutapa saattaa jollain tasolla olla selviytymiskeino. Jos tekee kovasti mieli ajatella milloin mitäkin ja kirjoittaa ajatuksiaan auki, helposti voi käydä niin, että saakin niistä osakseen kaikenlaista pilkkaa ja väheksyntää. Niitä pitäisi olla valmis tarvittaessa puolustamaan, selittämään uudestaan ja uudestaan ja vääntämään rautalangasta. Jos kuitenkin ilmaisee ajatuksensa tarpeeksi kryptisesti, tämä voi suojata jonkin verran siltä, että joutuu suotta ajatustensa sisällön takia tällaiseen kierteeseen.

Käytäntö kertoo, että ajautumat ovat ongelmallisinta.

Esimerkki kököstä ajautumasta on se, jos tarkerrutaan lillukanvarsiin, eikä se ole kiinnostavaksi koettu asia edes pikkujuttuna. Kun siitä löytää kiinnostavaa, niin tavallaan juttelee ohi toisen motiivin. Arvostelija jää kuin nalli kalliolle. Tästä voi seurata ihme jäkätyksiä. Toisaalta jos teema ei tule käsitellyksi ollenkaan, vaan jokin muu "tärkeys", niin voi alkaa miettiä, miksi kirjoittelee. Osuva kritiikki on tuottajalle erittäin hyvää suuntausta antavaa. Se laittaa liikkeelle.

Monenlaista, kielteisekisi arveltavaakin palautetta, voi käyttää asioiden rakenteluun. Joskus nähnyt tässä loistotilaisuutta debattiin, ja venymisiin. Sittemmin ajatellut, että voi olla väärin.

Kryptisyys voi olla etäisyydenottoa, ja on sitä. Siinä voi olla sarkasmia, joka oikeasti provoaa. Siinä voi olla myös etäistä tähyilyä, ja asian viruttelua tavalla, jossa ote säilyy, eikä liian suurta oteta kerralla hallinnoitavaksi. Kun käsittelen paljon uutta löydettävää, ja itselleni vähintään vierasta, niin eräs tapani on kuin kissan kuuman puuron kiertäminen. Ei pidä olla liian ahne, ja saada ähkyä tai tukosta, tai mennä harhaan, jolloin saa lisäksi eksymisen, ja materiaalimylläkän ympärilleen.

Kryptisyys voi olla myös osoitus vankemmasta. Ei niinkään se lennokas eteneminen ja kerronta, vaan puhtaampi "paalutus". Kryptisyyden kaikkia positiivisia käyttömahdollisuuksia en osaa ajatella tässä kerrotuksi. Niitä on. Yksinomaisena tyylilajina varmaan tylsä. Eräs on tosiaan se, ettei tuotos ole helppo, jolloin mitään ei ehkä jää, kun kaikki soi niin kivasti.

Passiivimuodossakin voi välttää henkilöviittauksia, jos niitä ei erityisemmin kaipaa, eikä halua sotkea asiaa turhilla sivupoluilla. Passiivi-muoto voi vaikuttaa muutenkin, kuin että henkilöosoitus on hämärretty. Hämärrys voi ehkä tarkoittaa, että paikalla voisi olla moninkin, tai kuka vain. Vaikea eriteltäväksi, tämäkin kohta.
« Viimeksi muokattu: ti 13.03.2018, 19:36:55 kirjoittanut Juha »

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #115 : ti 13.03.2018, 19:57:01 »

Viimeisin havainto suhtautumisestani toisten tuotoksiin eri lailla, sattui kirjastossa, eilen, kun luin erään suomalaisvenäläisen elämänseikkailuja kulttuurista toiseen. En saanut kirjaa loppuun, samalla kertaa, enkä lainannut kotiin vietäväksi.

Kirjassa oli paljon pintatason tapahtumia, vailla kerrontaa siitä, mitä tapahtumat merkitsivät kohtaajalle itselleen, tai merkityksiä ei käyty kovin seikkaperäisesti läpi, vaan kirja oli menemisen, ja ihmisten kohtaamisten flowta. Jotain, mikä sai ajattelemaan, että mikä voisi olla tällaisen antoisuus lukijalle.

Antoisuus voi olla jollekin erityisen hyvä, sillä tulkinnallisuus on tietyllä tapaa vapaa, ja joku voi osata rakentaa merkitysmaailmaa sitä mukaa, kun kerrontaa seuraa. Toisaalta. Vaikka merkitysmaailma ei olisi tuotu niin selkeästi esiin, on se voitu elää sitäkin isommin, kirjoitustenkin kautta.

Kun kritisoin mielessäni hiukan kirjailijaa, ajattelin, että onphan tämä lukija aika odottavalla tuulella. Varmaan on se tuotos parasta, mitä kirjoittaja voi tehdä itseään ajatellen. Joten jos kertoo jotain vankasti, ja omista tärkeyksistä lähtien, olisiko minun lukijana jotenkin parempi, jos voisin vinkata vähän painavammin, että mitä ja miten kertoisi, että olisi vähän kivempää tarinaa.

Poissa pimpelis pompelis

  • Konkari
  • Viestejä: 7969
  • Etevä ajattelija
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #116 : ti 13.03.2018, 20:19:37 »

Käytäntö kertoo, että ajautumat ovat ongelmallisinta.

Esimerkki kököstä ajautumasta on se, jos tarkerrutaan lillukanvarsiin, eikä se ole kiinnostavaksi koettu asia edes pikkujuttuna.
....................

alkoi särkeä päätä- varmaan tuo ajautuma

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #117 : ke 21.03.2018, 16:39:36 »
Kyllä nyt olisi viimeinkin aika kaivaa Esperanto esille. Latina voisi olla myös aika kova sana EU:n viralliseksi kieleksi.

Erityisalojen kieli muuttuu ajan kanssa yleiseen suuntaan, ainakin tietyltä osin.

Jos eri kansojen kielet ovat myös erikoistumia, joiden kohtalona on osin sama?

Voiko kielten fuusioprosessiin vaikuttaa?

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10069
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #118 : ke 04.04.2018, 21:04:41 »

Mitä ovat kielen elementit? Mitä tarjoutuu kirjoitetussa kielessä, ja mitä puhutussa?

Varmaan on eroa, vaikka joku voi halutakin karsia vivahteet, ja seurailla vain ilmenneitä sanoja. Erilaiset vivahdelisät voinee karsia monella tapaa, tai muuttaa toisenlaiseksi. Miten samat sanat sitten voi saadakkin elämään, eri tavoin, vastaanottajan puolella? Tai jos itse tekee muunnosta, eri vivahteistosta toiseen. Ainahan sitä on jonkin verran olemassa.

Esimerkki, kirjoituksen erilaisesta toteutusmahdollisuudesta: http://jatkumo.net/index.php?topic=2428.msg203589#msg203589

1.
Jos olisin yltiöpäisen rohkea, voisin tietysti valistaa tyttösiä siitä että eka eksäni pääsi hengestään rauhoittavien ja viinan miksailulla (todennäköisesti, en tiedä tarkkaa syytä kuolemalle, mutta tuohon olen päätynyt tietäessäni mikä oli hänelle in siinä juuri ennen kuolemaa). Kun hommaat itseltäsi tajun veks ja sitten tuleekin tarvis oksentaa, niin helpostihan yrjöönsä tukehtuu.

2.
Jos olisin yltiöpäisen rohkea,
voisin tietysti valistaa tyttösiä siitä,
että eka eksäni pääsi hengestään rauhoittavien ja viinan miksailulla,
    todennäköisesti, en tiedä tarkkaa syytä kuolemalle, mutta tuohon olen päätynyt tietäessäni mikä oli hänelle in siinä juuri ennen kuolemaa.
Kun hommaat itseltäsi tajun veks,
ja sitten tuleekin tarvis oksentaa,
niin helpostihan yrjöönsä tukehtuu.

3.
        Jos olisin yltiöpäisen rohkea,
            voisin tietysti valistaa tyttösiä siitä,
                että eka eksäni pääsi hengestään rauhoittavien ja viinan miksailulla,
                    todennäköisesti,
                    en tiedä tarkkaa syytä kuolemalle,
                        mutta tuohon olen päätynyt tietäessäni,
                            mikä oli hänelle in,
                                siinä juuri ennen kuolemaa.

Kun hommaat itseltäsi tajun veks,
    ja sitten tuleekin tarvis oksentaa,
        niin helpostihan yrjöönsä tukehtuu.

Otos Normalta. Käyttää joskus sulkeita, siis jotain takaperoista normietenemiseen nähden. Sulkeet ovat minusta asia, joka sotkee seuraamista. On tyyppijuttu Norman kirjoituskäytännössä. Itse sulkeistan, mutta samansuuntaisesti, etenevänä, yleensä.

Mitähän mahdollisuuksia liittyy takaperoiseen sulkeistamiseen? Millä tavoin seuraamisflown katkeaminen voisi hyöydyttää? Miten virtaviivaistaa erillishuomiot, takertumiset ohi päämenon, ilman liiallista erkanemista pääajatushaarasta?

Hibbu

  • Vieras
Vs: Kieli (käsitteet, ...)
« Vastaus #119 : ma 09.04.2018, 10:45:17 »
Tänään vietetään suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää. Monelle jatkumolaisellekin suomen kielen kurssit tekisivät hyvää. Suomen kieltä pidetään vaikeana, mutta tutkijat ovat sitä mieltä, ettei suomessa mitään erityisiä vaikeuksia ole. Sanojen taivutuspäätteet lienevät vieraskielisille se pahin kompastuskivi. Koska suomi on uralilaiseen kieliperheeseen kuuluva kieli, niin suomen sanat saattavat olla vaikeita germaanisia kieliä puhuville kansoille.