Kirjoittaja Aihe: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)  (Luettu 100773 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15523
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1000 : su 07.05.2017, 21:16:56 »
Jos minun olisi harjoitettava seksiä useammin kuin minkä koen nautinnollisena, niin se olisi minulle kaurapuuroseksiä. Tympäisevää ja tylsää. Kyllähän sitä joskus aikoinaan tuli "annettuakin", eli yhdyin yrittämättä tavoitella omia orgasmeja. Mutta mitenkään tyypillistä itselleni ei kyllä ole olla pelkkä "panopatja", koska kuitenkin haluan mieltää itseni seksistä nauttivaksi ja orgasmikykyiseksi naiseksi, joten itsetunnolleni olisi aika kova pala jos tulisi kovin usein jotain orkutonta seksiä vain miehen mieliksi että hän pääsee laukeilemaan harva se päivä.


Omaa kokemusta lienee syytä kunnioittaa, myös sen toisen, joten varmasti hyvä periaate. Kokemuspuoli vie ihmisiä, minne ketäkin ilman, että kokee jäävänsä itse uupumaan jostain. Toisella silti osuutensa yhteisemmissä, siis on reunaehtona, jonka tietty ylittäminen on aina vastoin itseä, ja myös väärä juttu toiselle suotuna. Eikä liity vain seksiin, vaan yleensäkin kanssakäymiseen.

Vaikka aiheena on seksi, niin kanssakäymisjuttuna tuo dilemma on jänski, joka suhteessa. Mitä voi odottaa saavansa jostain yhteydestä, ja mitä siitä saa odottaa. Sanatason kommunikoinnissa aiheutuu usein tiettyä häikkää, kun toinen puhuu eri jutusta, ja toinen aivan muusta, ja kerronnat eivät löydä toisiaan, odotuksista huolimatta, mikä rassaa.

Missä määrin suhteet ja tilanteet ovat antoisuuden kannalta epäsymmetrisiä, ja silti hyviä, ehkä parhaita ja tyydyttävimpiä/antoisimpia? Missä määrin jutut voivat sitten olla symmetrisiä, samalla tapaa antoisia ja merkityksellisiä, eri osapuolten kokemana?

Minun on todella vaikeaa sietää epäsymmetriaa. Jos koen että mies ei ymmärrä minua ja/tai minä en ymmärrä häntä, siinä on hyvin äkkiä sellainen olo että tämä oli tässä. Parempi kun en tee varausta, vaan annan miehen lentää vapauteen, joku toinen hänet ottakoon. Ja parempi kun en ala väkisin suhteeseen silloin jos mies olisikin halukas, kun huomaan että emme ole samalla aallonpituudella. Tunnen itseni ja tiedän että se käy ennemmin tai myöhemmin minua rassaamaan.

Jotkut kokevat erilaisuuden kiehtovana ja kiinnostavana. Kaikki ei tietenkään voi tai ole syytä olla samaa, mutta tosi erilaisen miehen kanssa tulee väistämättä aina se tunne että kumpikohan tässä on idiootti. Välttämättä ei ole kumpikaan, mutta ei vaan olla yhteensopivia.
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10331
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1001 : su 07.05.2017, 21:20:05 »
Mutta jos onanoi kotioloissa silkkaa tylsistyneisyyttään ja varsinkin jos himppasenkin epätoivoisena, niin silloin se on yhtä kuraveden juontia. Eläimetkin kuulevat vetävät tassuun virikkeettömässä häkissä möllöttäessään.

Tilanne se on tuokin. Minusta ihan ok-lähtökohta, sillä ei tuota voi loputtomiin kestää, kun tekee mieli lähteä vaikka jääkaapille, jne.

Sellaisen havainnon tehnyt itse viime ajalta, että ei kannata ajatella, että tulisi ryhtyä johokin selkeän tärkeään, jos ei tule mieleen. Jatkaa tylsämielisyydentiloja, ja tekee niihin kuuluvaa. Odottaa sitä, että jotain tartuttavaa ilmenee. Silloin on kiinni jossain, luontevasti. Kun tulee herätteenä muualta, eikä itse väkerrettyä, ei tarvitse saada sitä itteään.

Joskus ajatellut jopa niin, että mikähän tämänkin tylsämielisen vaiheen päässä mahtaa olla. Mikä kiva ylläri mahtaakaan odottaa, ja ilmaantua kulman takaa. Lapsellista ajattelua, mut mitäs sitten :))

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10331
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1002 : su 07.05.2017, 21:21:36 »
En ole koskaan kärsinyt puutetta. Valitettavasti olen pelkästään tuottanut sitä.

Jos tosiaan näin, niin ei varmaan myöskään kiva tilanne, itsesi kannalta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 15523
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1003 : su 07.05.2017, 21:23:54 »
Enpäs muuten tiedä onko itsellänikään järin seksinpuute. Kun vertaan tilannetta vuoden 2010 seksinvieroitusoireisiin, jotka olivat hirveät, niin eihän tässä ole lähimainkaan mikään seksuaalinen hätätila. Tottakai aina välillä jotain läikähtää mielessä, mutta ei niin että olisi pakko rynnätä miehiin seurauksista välittämättä. Kyllä ne on ihan muut puutteet päällimmäisenä. Lähi-ihmisen puute, ymmärretyksi tulemisen puute (I get you totally), yhdessäolemisen ja -harrastamisen puute, keskustelun puute. Mutta tiedän että kyllä se seksuaalinen puute napsahtaa päälle jos on ihan aidosti miestä tarjolla, se puoli on minussa talviunilla, ei kuollut ja kuopattu.

Vaan kun ei tietenkään kuka tahansa mies käy...
Well I've been down so god damn long that it looks like up to me.
Well I've been down so very damn long that it looks like up to me.
Why don't one of you people come on and set me free?

- JM

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10331
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1004 : su 07.05.2017, 21:24:56 »
Minun on todella vaikeaa sietää epäsymmetriaa. Jos koen että mies ei ymmärrä minua ja/tai minä en ymmärrä häntä, siinä on hyvin äkkiä sellainen olo että tämä oli tässä. Parempi kun en tee varausta, vaan annan miehen lentää vapauteen, joku toinen hänet ottakoon.

Hyvä mahdollisuus tehdä täysin umpikahjoa komiikkaa :))


Oikeasti. Joskus sitä ajattelee, että jotkin jutut lähtee niin vapaasti, ettei voi kuin antautua, ja vaikka sen tekisi, niin tunne, ettei mitään voi mennä pieleen, vaan toteutuu se, mitä voi, ja täysin tällä tavoin. Just. Näkispä.

Poissa Kopek

  • Konkari
  • Viestejä: 3933
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1005 : su 07.05.2017, 21:35:10 »
En ole koskaan kärsinyt puutetta. Valitettavasti olen pelkästään tuottanut sitä.

Jos tosiaan näin, niin ei varmaan myöskään kiva tilanne, itsesi kannalta.

Aiheuttanut jossakin määrin syyllisyyden tunnetta tai huonoa omaatuntoa tai miksi sitä nyt sanoisi.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10331
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1006 : su 07.05.2017, 21:37:15 »
Enpäs muuten tiedä onko itsellänikään järin seksinpuute. Kun vertaan tilannetta vuoden 2010 seksinvieroitusoireisiin, jotka olivat hirveät, niin eihän tässä ole lähimainkaan mikään seksuaalinen hätätila. Tottakai aina välillä jotain läikähtää mielessä, mutta ei niin että olisi pakko rynnätä miehiin seurauksista välittämättä.

Itse tässä mielessä tervehtynyt aiemmasta, jos viimeisimpiä kausia lähtisi jotenkin tulkitsemaan.

Seksintarve on minusta kontekstisidonnaista, ei jokin päälläoleva tarvetila, puutos, ja tällaisena joko omien tarpeiden dissausta, tai tarpeiden perässä turhaa roikkumista. Seksitarve jne tulee jonkin herättämänä, sitä ei sillä tavoin ole tarvetta valjastaa itsensä käyttöön, siis mielihyväksi, kun vain sopiva tilaisuus tarjoutuu omana aikana tai muuten. Kyseessä on addiktio. Itsestä heräävänä juttunakin voi tulla, ja on varmasti sillä tavoin luonnollinen, ettei mitään tarvetta lähteä pidättelemään. Luonnollisuuksien seuraamattomuus on aina se, joka vie taaksepäin.

Parasta jos nuo yllättää, kuten nälkä, jano, etc. Miten vahvasti voi ihminen yllättyä tällaiseen? Mitä vahvemmin, sen uudempi se sama oikeasti on. Miksi alkuaikojen kokemukset tarvitsisi olla jotenkin laimeampia jatkossa. Koskaa siis yleensäkin kaikkea, johon syntyy tarve.

Poissa urogallus

  • Konkari
  • Viestejä: 3080
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1007 : su 07.05.2017, 21:38:39 »
Oletko varma siitä, kokeeko toinen osapuoli puutetta? Ei kannata olettaa liikoja, ja sulla on hieman taipumusta pessimistisyyteen.

Poissa Juha

  • Konkari
  • Viestejä: 10331
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1008 : su 07.05.2017, 21:58:47 »

Silmäilin Facea, ja tälle tuli vahvisusta:

Runkusteleminen, siis itsetarkoituksellisena pitkällisyytenä, on elämän vastakohta, se on todettava ihan saman tien. Toinen hassutus edellisessä kerronnassa on se, että viittaa melkoiseen tekemiseen, pyrkimiseen. Nykyään en oikein usko tähän ollenkaan. Hiljainen elämä on parasta, jos vain sinne kykenee laskeutumaan. Siinä se pointti, eikä mistään jää paitsi. Ei silti itsestään siunautuva juttu. Luovutustyyppiset lienee haasteena suurimpia. Tästä kai kysymys. Ei tosiasioita saa miksikään, vaikka tuntuisivat naurettavilta, jostain vinkkelistä arvioituna.

– Mielihyväkeskeinen onnellisuus on sitä rahaa ja suklaata. Se katoaa aivoista nopeasti. Kestävää onnellisuutta ei tule, koska aivot haluavat aina vain lisää.

http://yle.fi/uutiset/3-9186271

Tekemällä tehtyä on monenlaista. Myös ihmis"suhteisiin" liittyen. Tarkoitan myös yhteisrunkustelua.

Mitä on se suhde, jossa kumpikin on pihalla todellisuudesta, siis vaikka jonkin riivaama, tai jotain tylsämielisyyttä toistavana, tai hakevana, ja uskottelee sitten täyttyvänsä, eikä käsitä, että pieleen meni, ja elimistö hakee jotain vimmatummin, ja herää tarve toistaa ohimenevää, tai yhä tyhjenevää entistä kiivaammin? Onko elämä tällaisen kapeuttamisen arvoista.

Kutistustustoimia riittää, kun käy ahtaalla. Ihmisen on kiva raapia kutittavia kohtia. Kokemus todistaa tämän oikeaksi. Kunhan ei tarkastele asioita tarpeettoman laajasti, vaan osaa elää siinä sopivassa yhteydessä, josta käsin ei voi tehdä tietylle jutulle kuin kannatettavissa olevan päätelmän.
« Viimeksi muokattu: su 07.05.2017, 22:02:14 kirjoittanut Juha »

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 15908
Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
« Vastaus #1009 : su 07.05.2017, 22:52:49 »
Vai onko seksikysymyksissä osin kyse siitä, että media ja yhteiskunta korostaa hedonismia ja egoismia. Kaikkea pitää saada kokea, mitä katsotaan pornosivuilta ja luetaan Reginan tarinoissa? Vähätellään avioliittoa ja parisuhdetta? Korostetaan rosameriläisen minäminäasennetta, jossa MINÄ on keskeinen, ei perhe, yhteisö tai ne muut.

Yhteiskunta on liberalisoituessaan eittämättä ajautunut myös tuohon hedonismin ja egoismin palvontaan. Onko vain hyvä asia, koska huonoja puoliakin on.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo