Itsekin vihaan mainostamista yli kaiken, koska koen sen väkivaltaisena yrityksenä tunkeutua pääni sisään, ja eräänlaisena pakottamisena. Visuaalinen mainonta on luonteeltaan sellaista, että ei siinä auta paljon järkeily eikä omahyväinen "sellaisen" yläpuolella oleminen. Visuaalinen, tunteisiin vetoava mainonta tehoaa, se menee jonnekin syvälle selkäytimeen riippumatta siitä mitä ajattelemme. Olen ihan aidosti sitä mieltä, että nykyaikainen mainostaminen on väärin. Tuotteista ilmoittaminen on eri asia kuin erilaisten identiteettien pakkosyöttö.
Hmm... jos kaikki päänsisältöön ja ostohalukkuuteen vaikuttaminen kiellettäisiin ja vain tiedottaminen sallittaisiin, niin niille tiedotuksille pitäisi laatia erittäin tarkka sabluuna. Ne voisivat olla vaikka sellaisia kuolinilmoituksen näköisiä mustavalkoisia laatikoita, ja fonttikoko ja -tyyppi tietenkin olisi määritelty. Täytyisi myös määritellä, kuinka usein ilmoituksen kustakin tuotteesta saa julkaista.
Tuotteilla ei saisi olla omia tuotenimiä, vaan ilmoituksessa ja pakkauksessa lukisi vain esimerkiksi että "kasviuutejuoma". Käyttötarkoitusta tai vaikutusta ei tietenkään saisi välttämätöntä enempää kuvailla eikä adjektiiveja saisi käyttää. Tietenkin myös myyntipakkausten tulisi olla tarkan standardin mukaisia. Myymäläasettelulla ei saisi yrittää vaikuttaa ostopäätöksiin, vaan parasta olisi, että tuotteet myytäisiin tiskin takaa niin, että ostaja ei näe valikoimaa. Eikä tietenkään yksityishenkilötkään saisi sosiaaliseen mediaan postata, että "ostinpa tällaiset ihanat aamukahvimukit Prismalta" muutenhan homma lähtisi ihan käsistä. En kyllä tiedä olisiko asiallista että myymälöillä saisi olla omat nimet. Ehkä olisi viisainta, että kaikki olisivat vain myymälöitä, katuosoitetta voisi käyttää ilmoituksissa kertomassa mistä mitäkin saa.
Mutta ymmärrän joo että mainonta on ärsyttävää. Ja ymmärrän sellaisen hiukan ylevänkin, tai kuinka sen sanoisi, ajatuksen, että omat ajatukset on omia ajatuksia, ne on se mitä itsellä oikeasti on, eikä niihin saa manipuloiden pyrkiä vaikuttamaan. Silti en jotenkin osaa pitää omaa päätäni ja omia ajatuksiani niin suuressa arvossa, että edes vakavasti ärsyyntyisin siitä että niihin vaikutetaan. Eihän mulla edes olisi mitään ajatuksia ilman ulkopuolisia vaikutteita.
Voisi tietenkin ajatella, että ihmisen pitäisi itse voida valita ne vaikutteet. Mutta kun, aivan ensimmäisestä hengenvedosta lähtien, se vain ei ole mahdollista. Eikä ilman ulkopuolisia vaikutteita edes osaisi valita mitään ulkopuolisia vaikutteita. Tai voisi ajatella, että vaikuttaminen rajattaisiin niin, että vain ei-kaupallinen vaikuttaminen olisi sallittua. Mutta jos luen hyvän, mielenkiintoisen kirjan, joka synnyttää uusia ajatuksia, niin senkin kirjoittaja saa luultavasti kirjastaan rahaa...
Kun menen markettiin ja nappaan sieltä leivän tai käsirasvan, niin tiedän kyllä että valintani saattaa olla jonkun muun ohjailema, mutta en osaa kauheasti siitä välittää. Enkä yhtään tiedä onko se, etten osaa, yksinkertaisuutta, pinnallisuutta vai syvällisyyttä vai sitä, että olen kaupallisen mainonnan ihan kokonaan aivopesemä ja pilaama.
