Kirjoittaja Aihe: Osallisuus, osattomuus, syrjäytyminen, ulkopuolisuus, yksinäisyys  (Luettu 10562 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14082
Voi kun olisikin elämä niin kepeää että suurin pelko on tulla suvakkihuoraksi nimitellyksi.  :-\ Karmea ilmaisu se kyllä on, mutta jotenkin uhkajanalla kokisin kuitenkin että kuoleman, sairauden, raiskatuksi tai pahoinpidellyksi tulemisen pelko on kuitenkin hevimpää settiä kuin pelko tulla nimitellyksi.

***

Se miksi minulle olisi niin tärkeää saada tämä perintökämppä realisoitua johtuu siitä että en tiedä onko minulla oikein mahkuja asua omassa asunnossani ad infitinum, kun tässä on kaikenlaista juttua mikä saattaa viedä minulta terveyden lopullisesti. Kahtena kesänä on alueelle rakennettu eräs laitos levittänyt katkua ja savua ympäriinsä, ja molempien kesien jälkeisenä loppuvuotena olen ollut tuon tuostakin tarttuvassa taudissa. Vuosi sitten neljän eri hengitystieinfektion putki, nyt syksyllä flunssa ja sittemmin tämä keuhkokuume jommoista minulla ei ole ikinä aiemmin ollut. Olen valittanut laitoksesta, mutta ei semmoiset valittelut mitään auta. Vaikuttaisi vähän siltä että asiassa ratkaisee raha. Erinäisiä värkkejä ei kesällä käytetä täydellä teholla ja ehkä niitä ei ole suunniteltu puoliteholla toimiviksi, jotenka ne saastuttavat.

Asuntoyhtiöni varastotiloihin puolestaan oli nyt ilmaantunut neljäs vesivahinko koko sen 6 v aikana jonka olen tässä asunut. Siellä sitä oli taas lammikko minunkin koppini lattialla. Olen jo ajat sitten nostellut tärkeämmät kamat ylemmä lattiatasolta, mutta aina siellä joku kumminkin pääsee sitä litkua hörppäämään ja saa jännätä että alkaako sinne kehkeytyä homekasvustoa, jommoista ei kyllä meikäläisen keuhkot kestäisi alkuunkaan.

Yhtiö jolle asunnon annoin myytäväksi ja vuokrattavaksi oli arvioinut tietyn hinnan (joka oli hivenen korkeampi kuin mitä asunnosta oli maksettu - kaippa nuo ammattilaiset jostain jotain ovat tietävinään) ja esittänyt että mennee kaupaksi 1 - 8 kuukaudessa. Menisikin, niin ehkä en itse ehdi vielä saada jotain saatanan syöpää siihen mennessä kun on mahdollista alkaa tosissaan funtsailemaan että voinko elää jossain muuallakin kuin täällä missä nyt. Tapasin aiemmin elämässäni muutella muutaman vuoden välein, ja tunsin itseni aina muukalaiseksi kaikkialla. Nyt kun olen ollut aloillani 6 v, olen jonkin verran alkanut tuntemaan itseni osaksi paikallista faunaa. Että ei se muuttaminen ihan tuosta noin vain enää luonnistu henkiselläkään tasolla.

Uskoisin että äitini olisi hyvillään että edes minulle kävisi edes joskus hyvin, vaikka hän eläessään olikin välillä sen verran katkera että tuli niitä tuntemuksia ettei hän halua hyvää kenellekään. Mutta vähän hän sitten tsemppasi siitä kyllä viimevuosinaan.
Hänet itsensä kanssa.

socrates

  • Vieras
                                 ^
Asumisessa riittää useimmilla pulmia. Itsellänikin putkiremppa tulossa maaliskuussa.

Pistäs muuten kirjailijan plantut- ketjuun tarinaa, jos novellisormea syyhyttää. Siellä on ollut aika hiljaista pitkään.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14082
Emmä edes muista koska olen mitään novellia kirjoittanut. Jotain seksisemmoisia vuosia sitten.

Joskus ihmisten juttuja lueskellut homehelveteistä. Tuntuu ettei porukat millään pääse niistä saasta-asunnoistaan eroon kun kerran siihen rakoon joutuvat että asuminen alkaa sairastuttamaan. Löytyyköhän Suomesta yhdistystä Anonyymit Asumisen Uhrit.  ::)

Noin muutoin mietin lähinnä että pitäisikö tehdä joku taika Mustasta Raamatusta, että alkaa tämä paskavuo elämässäni umpeutua. 1990 tein yhden taian kun pelkäsin erään luontokohteen puolesta, kun alkoi olemaan juttua että se jyrätään ja laitetaan siihen sitä sun tätä. Kas kummaa tuli lama eikä jyrättykään. Nyttemmin senkin paikan kanssa on taas uhkailtu ja peloteltu. Pitänee seuraavaksi tehdä semmoinen taika että tulee joku niin tyrätrytkäyttävä tilanne tälle seudulle että loppuu se pelleily viimeisten oikeasti minulle mitään merkkaavien asioiden kimpussa. 100 % osattomaksi en hingu.
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Mjulkku

  • Apinan korvike
  • Konkari
  • Viestejä: 1238
Tiedätkö mitä Norma?
Mun mielestä sä tarvisit muutaman kiihkeän panon, ja tää ei oo mitenkään vittuiluna sanottu.
Mongo mogo...

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13878
Voi kun olisikin elämä niin kepeää että suurin pelko on tulla suvakkihuoraksi nimitellyksi.  :-\ Karmea ilmaisu se kyllä on, mutta jotenkin uhkajanalla kokisin kuitenkin että kuoleman, sairauden, raiskatuksi tai pahoinpidellyksi tulemisen pelko on kuitenkin hevimpää settiä kuin pelko tulla nimitellyksi.

***

Se miksi minulle olisi niin tärkeää saada tämä perintökämppä realisoitua johtuu siitä että en tiedä onko minulla oikein mahkuja asua omassa asunnossani ad infitinum, kun tässä on kaikenlaista juttua mikä saattaa viedä minulta terveyden lopullisesti. Kahtena kesänä on alueelle rakennettu eräs laitos levittänyt katkua ja savua ympäriinsä, ja molempien kesien jälkeisenä loppuvuotena olen ollut tuon tuostakin tarttuvassa taudissa. Vuosi sitten neljän eri hengitystieinfektion putki, nyt syksyllä flunssa ja sittemmin tämä keuhkokuume jommoista minulla ei ole ikinä aiemmin ollut. Olen valittanut laitoksesta, mutta ei semmoiset valittelut mitään auta. Vaikuttaisi vähän siltä että asiassa ratkaisee raha. Erinäisiä värkkejä ei kesällä käytetä täydellä teholla ja ehkä niitä ei ole suunniteltu puoliteholla toimiviksi, jotenka ne saastuttavat.

Asuntoyhtiöni varastotiloihin puolestaan oli nyt ilmaantunut neljäs vesivahinko koko sen 6 v aikana jonka olen tässä asunut. Siellä sitä oli taas lammikko minunkin koppini lattialla. Olen jo ajat sitten nostellut tärkeämmät kamat ylemmä lattiatasolta, mutta aina siellä joku kumminkin pääsee sitä litkua hörppäämään ja saa jännätä että alkaako sinne kehkeytyä homekasvustoa, jommoista ei kyllä meikäläisen keuhkot kestäisi alkuunkaan.

Yhtiö jolle asunnon annoin myytäväksi ja vuokrattavaksi oli arvioinut tietyn hinnan (joka oli hivenen korkeampi kuin mitä asunnosta oli maksettu - kaippa nuo ammattilaiset jostain jotain ovat tietävinään) ja esittänyt että mennee kaupaksi 1 - 8 kuukaudessa. Menisikin, niin ehkä en itse ehdi vielä saada jotain saatanan syöpää siihen mennessä kun on mahdollista alkaa tosissaan funtsailemaan että voinko elää jossain muuallakin kuin täällä missä nyt. Tapasin aiemmin elämässäni muutella muutaman vuoden välein, ja tunsin itseni aina muukalaiseksi kaikkialla. Nyt kun olen ollut aloillani 6 v, olen jonkin verran alkanut tuntemaan itseni osaksi paikallista faunaa. Että ei se muuttaminen ihan tuosta noin vain enää luonnistu henkiselläkään tasolla.

Uskoisin että äitini olisi hyvillään että edes minulle kävisi edes joskus hyvin, vaikka hän eläessään olikin välillä sen verran katkera että tuli niitä tuntemuksia ettei hän halua hyvää kenellekään. Mutta vähän hän sitten tsemppasi siitä kyllä viimevuosinaan.

Siis - kiinteistövälittäjät hankki asiakkaita juurikin antamalla myytävästä asunnosta aika korkeita hinta-arvioita. Kun myyminen alkaa, alkaa myös ehdotukset pyyntihinnan pudottamisesta. Välittäjän intressi on tietenkin saada nopea kauppa, sillä hänen palkkiostaan isokin hinnan pudotus on vain pieni siivu. Pitkä myyntiaika taas lisää huomattavasti hänen työmääräänsä sekä lykkää palkkapäivää.

Toisaalta vaikka sun tilanne olis kuinka kriittinen tahansa ja myyntitarve suuri, niin ei kukaan ostaja maksa asunnosta ihan vain myötätuntolisää. Päinvastoin sinun kiireesi saada kauppa tehtyä alentaa asunnon hintaa, koska et voi odotella sitä innokkainta ostajaa ja korkeinta tarjousta.

Tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Näin se vain menee. Asuntojen myyminen kun ei ole hyväntekeväisyyttä. Ostaja haluaa ostaa mahdollisimman halvalla, ei jollain kuvitteellisella "oikealla" hinnalla. Edes kiinteistövälittäjä ei voi perustaa hintaansa mihinkään muuhun kuin jo toteutuneisiin asunnonhintoihin, joihin sinun kämppääsi voi verrata. Juuri tämän hetken markkinahintaa ei vielä ole olemassakaan. Se syntyy siinä hetkessä, kun sinä teet kaupat. Ja ihan oikeesti - sun tunnesiteet asuntoon tai äitiisi, sun tarpeesi saada asunto kaupaksi - ne eivät ole mitään sellaista, mistä tuon asunnon ostaja on valmis maksamaan latin latia.

Poissa Vanha aatami

  • Konkari
  • Viestejä: 13561
  • RAKKAUTTA - EI ISLAMISTEJA!

Tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Näin se vain menee. Asuntojen myyminen kun ei ole hyväntekeväisyyttä. Ostaja haluaa ostaa mahdollisimman halvalla, ei jollain kuvitteellisella "oikealla" hinnalla.

Asunnon haluttavuuteen ja arvoon vaikuttaa lähinnä kolme tekijää: Naapurit, naapurit ja naapurit. Tuossa järjestyksessä.

PS.
Tiedän olen rasisti.


SF.
Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
......Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan -- mennyt on unohdettu

Poissa Mjulkku

  • Apinan korvike
  • Konkari
  • Viestejä: 1238

Tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Näin se vain menee. Asuntojen myyminen kun ei ole hyväntekeväisyyttä. Ostaja haluaa ostaa mahdollisimman halvalla, ei jollain kuvitteellisella "oikealla" hinnalla.

Asunnon haluttavuuteen ja arvoon vaikuttaa lähinnä kolme tekijää: Naapurit, naapurit ja naapurit. Tuossa järjestyksessä.

PS.
Tiedän olen rasisti.


SF.

Ja paskat!
Asunnon haluttavuuteen vaikuttavat niin monet muutkin asiat.

Mistä perkeleestä sen tietää näytöllä, minkälaisia kusipäitä sitä naapurissa asuu?
Mongo mogo...

Poissa Safiiri

  • Konkari
  • Viestejä: 13878

Tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Näin se vain menee. Asuntojen myyminen kun ei ole hyväntekeväisyyttä. Ostaja haluaa ostaa mahdollisimman halvalla, ei jollain kuvitteellisella "oikealla" hinnalla.

Asunnon haluttavuuteen ja arvoon vaikuttaa lähinnä kolme tekijää: Naapurit, naapurit ja naapurit. Tuossa järjestyksessä.

PS.
Tiedän olen rasisti.


SF.

No naapureiksi aika moni ihan suomalainenkin on kelvoton. Sillä, että välttelee vain maahanmuuttajia, ei pääse minkäänlaiseen takuuseen siitä, että naapurisopu on taattu ja taloyhtiön yhteisöllisyys toimivaa. Jopa hyvin toimeentulevien toimihenkilöiden täyttämä taloyhtiö voi olla oikea kauhukabinetti. Ne vielä perkeleellisesti on riittävän varakkaita ja osaavia palkkaamaan juristit ajamaan asiaansa.

 Meidänkin talon entinen omistaja kävi oikeutta naapurin kanssa siitä, saako sen koirat haukkua omalla pihallaan. Se oli kunnollinen supisuomalainen poliisi, mutta niin vain se tilasi poliisikollegansa mittaamaan koiranhaukunnan desibelejä. Hävisi jutun. Yhtään parempi ei ollut naapurisopu kesämökkimme entisellä omistajalla, joka yritti ilmiantaa naapurin luvattomasta rakentamisesta - jäätyään ensin itse sitä kiinni ihan kunnan virkamiehen tarkkaavaisuuden ansiosta. Vaan kun asia olikin ihan kunnossa. Paritaloyhtiö on ihan vihoviimeinen asumismuoto. Rivariyhtiössäkin kannattaa pyrkiä valikoimaan riittävän iso. Riitaisuuksissa on paremmat saumat saada joku puolelleen, kun on enemmän poppoota.

Itse nostan tärkeimmäksi asunnon ominaisuuksista sijainnin. Se kun ei ole vaihdettavissa. Naapuritkin jopa voi vaihtua - hyvään tai huonoon suuntaan, mutta sijainti pysyy.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14082
Voi kun olisikin elämä niin kepeää että suurin pelko on tulla suvakkihuoraksi nimitellyksi.  :-\ Karmea ilmaisu se kyllä on, mutta jotenkin uhkajanalla kokisin kuitenkin että kuoleman, sairauden, raiskatuksi tai pahoinpidellyksi tulemisen pelko on kuitenkin hevimpää settiä kuin pelko tulla nimitellyksi.

***

Se miksi minulle olisi niin tärkeää saada tämä perintökämppä realisoitua johtuu siitä että en tiedä onko minulla oikein mahkuja asua omassa asunnossani ad infitinum, kun tässä on kaikenlaista juttua mikä saattaa viedä minulta terveyden lopullisesti. Kahtena kesänä on alueelle rakennettu eräs laitos levittänyt katkua ja savua ympäriinsä, ja molempien kesien jälkeisenä loppuvuotena olen ollut tuon tuostakin tarttuvassa taudissa. Vuosi sitten neljän eri hengitystieinfektion putki, nyt syksyllä flunssa ja sittemmin tämä keuhkokuume jommoista minulla ei ole ikinä aiemmin ollut. Olen valittanut laitoksesta, mutta ei semmoiset valittelut mitään auta. Vaikuttaisi vähän siltä että asiassa ratkaisee raha. Erinäisiä värkkejä ei kesällä käytetä täydellä teholla ja ehkä niitä ei ole suunniteltu puoliteholla toimiviksi, jotenka ne saastuttavat.

Asuntoyhtiöni varastotiloihin puolestaan oli nyt ilmaantunut neljäs vesivahinko koko sen 6 v aikana jonka olen tässä asunut. Siellä sitä oli taas lammikko minunkin koppini lattialla. Olen jo ajat sitten nostellut tärkeämmät kamat ylemmä lattiatasolta, mutta aina siellä joku kumminkin pääsee sitä litkua hörppäämään ja saa jännätä että alkaako sinne kehkeytyä homekasvustoa, jommoista ei kyllä meikäläisen keuhkot kestäisi alkuunkaan.

Yhtiö jolle asunnon annoin myytäväksi ja vuokrattavaksi oli arvioinut tietyn hinnan (joka oli hivenen korkeampi kuin mitä asunnosta oli maksettu - kaippa nuo ammattilaiset jostain jotain ovat tietävinään) ja esittänyt että mennee kaupaksi 1 - 8 kuukaudessa. Menisikin, niin ehkä en itse ehdi vielä saada jotain saatanan syöpää siihen mennessä kun on mahdollista alkaa tosissaan funtsailemaan että voinko elää jossain muuallakin kuin täällä missä nyt. Tapasin aiemmin elämässäni muutella muutaman vuoden välein, ja tunsin itseni aina muukalaiseksi kaikkialla. Nyt kun olen ollut aloillani 6 v, olen jonkin verran alkanut tuntemaan itseni osaksi paikallista faunaa. Että ei se muuttaminen ihan tuosta noin vain enää luonnistu henkiselläkään tasolla.

Uskoisin että äitini olisi hyvillään että edes minulle kävisi edes joskus hyvin, vaikka hän eläessään olikin välillä sen verran katkera että tuli niitä tuntemuksia ettei hän halua hyvää kenellekään. Mutta vähän hän sitten tsemppasi siitä kyllä viimevuosinaan.

Siis - kiinteistövälittäjät hankki asiakkaita juurikin antamalla myytävästä asunnosta aika korkeita hinta-arvioita. Kun myyminen alkaa, alkaa myös ehdotukset pyyntihinnan pudottamisesta. Välittäjän intressi on tietenkin saada nopea kauppa, sillä hänen palkkiostaan isokin hinnan pudotus on vain pieni siivu. Pitkä myyntiaika taas lisää huomattavasti hänen työmääräänsä sekä lykkää palkkapäivää.

Toisaalta vaikka sun tilanne olis kuinka kriittinen tahansa ja myyntitarve suuri, niin ei kukaan ostaja maksa asunnosta ihan vain myötätuntolisää. Päinvastoin sinun kiireesi saada kauppa tehtyä alentaa asunnon hintaa, koska et voi odotella sitä innokkainta ostajaa ja korkeinta tarjousta.

Tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Näin se vain menee. Asuntojen myyminen kun ei ole hyväntekeväisyyttä. Ostaja haluaa ostaa mahdollisimman halvalla, ei jollain kuvitteellisella "oikealla" hinnalla. Edes kiinteistövälittäjä ei voi perustaa hintaansa mihinkään muuhun kuin jo toteutuneisiin asunnonhintoihin, joihin sinun kämppääsi voi verrata. Juuri tämän hetken markkinahintaa ei vielä ole olemassakaan. Se syntyy siinä hetkessä, kun sinä teet kaupat. Ja ihan oikeesti - sun tunnesiteet asuntoon tai äitiisi, sun tarpeesi saada asunto kaupaksi - ne eivät ole mitään sellaista, mistä tuon asunnon ostaja on valmis maksamaan latin latia.

Senhän takia etsinkin sitä vuokralaista myös, ettei ole pelkkiä menoja ja lopulta semmoinen vitutus että myy mihin hintaan tahansa. Jos sen vuokralaisen saisin, niin ihan sama koska se kämppä menee kaupaksi! Mutta ilmeisesti pitäisi etsiä kuuroa vuokralaista. Kysyin välittäjältä heti alkuunsa että onko siitä haittaa että sekä vuokraan että myyn samaan aikaan ja hän ilmeisesti käsitti että onko siitä haittaa myynnissä, koska sanoi että ei vuokralainen haittaa. En viitsisinyt sitten tähdentää että tarkoitin että onko siitä myynnissäolosta haittaa vuokraamisessa, eli kukaan ei uskalla vuokrata koska kuullessaan asunnon olevan myös myynnissä pelkää ettei saakaan jäädä siihen asumaan. Olisin voinut laittaa kämpän vaikka ihan vaan vuokrattavaksi, mutta kun jouduin hoitamaan homman etänä, niin asunnonvälittäjä ei olisi suostunut hoitaman etänä vuokralaisen etsimistä pelkästään. Ilmeisesti oli niin pikkurahaa se etteivät sen takia näe sitä vaivaa että postittelevat papereita. Ja minä taas en ala hyppäämään isolla rahalla hevon kuusessa asti joka hemmetin lappusta täyttääkseni. Ehkä jos olisi oma auto niin sitten, mutta kun ei ole niin en lähde.

***

Äitini keissi meni niin että alunperin hän asui asunnossa A ja siellä kyllästyi kun naapurin (suomalainen, sic) juopporetku mekasti yöt läpeensä. Kun äiti valitti isännöitsijälle, oli vastaus että hanki korvatulpat, johon se naapurin retale oli kuulema itse nauranut räkäisesti että kun hän juhlii niin ei siinä korvatulpat auta. Äiti kyllästyi ja osti toisen asunnon, asunnon B. Ja siellä sitten olikin nämä ulkomaalaiset. En tiedä tiesikö hän heistä etukäteen; tiesi tai ei, niin ei kumminkaan vältellyt ulkomaalaisia. Mutta ei sitten näidenkään kanssa saanut nukuttua. Siinä kuulema vaihtui ne porukat kertaalleen yksistä arabeista(?) toisiin arabeihin(?) ja aina vaan jatkuu meteli. En ole ihan varma valittiko äiti uuden asuntonsa isännöitsijälle, sellaisen mielikuvan sain että häirintä on isännöitsijälle tuttua, eikä häntä kiinnosta. Olen itse kerran puhunut puhelimessa em. miehen kanssa ja vaikuttaa hommaansa tympääntyneeltä.

Äiti muutti takaisin asuntoon A. Oli ilmeisesti kai siellä vähän meno rauhoittunut. Yritti myydä asuntoa B, ei saanut itse ominpäin yrittäen kaupaksi ja sitten iski tauti ja lopulta kuolo korjasi. Ehti se mesta jonkin aikaa kuitenkin olla jollain välittäjälläkin. Itse en jatkanut sen tahon asiakkaana, vaan tein sopimukseni toisen firman kanssa. Sellaisen jonka kuvittelisin jotain aikaan saavaksi kun on iso firma ja niin päin pois, mutta eiväthän hekään toki ihmeisiin pysty kun on alla paikkakunta josta väki haluaa ennemmin pois kuin jäädä sinne. Tai ainakin itse halusin 30 v sitten. Ja takaisin en mene, en vaikka olisi asuntokin asuttavaksi. (Helvetin pieni, ja minullakin on ihan tarpeeksi vaikeuksia unensaamisen ja ylläpysymisen kanssa aina ajoittain.)

Oikestaan voisi sanoa ettei siihen perintökämppään mitään erityisiä tunteita kohdistu; tunteeni pyörivät sen ympärillä että on se saatana kumma kun äitiä potkittiin aina ja kaikessa päähän, minullakin on ollut omat ongelmani, ja nyt ikään kuin yhdistyy meidän kahden eri ihmisen kaikki paska yhdeksi saatanan sontaläjäksi ja mäjähtää minun harteilleni. Pelkään jopa sitäkin että jos sen vuokralaisen saisin, niin olisiko tämä sitten minun kimpussani kokoajan että nyt ne arabit teki sitä ja tätä. Helvetinkö täytistä minä sille mahdan.
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14082
Tiedätkö mitä Norma?
Mun mielestä sä tarvisit muutaman kiihkeän panon, ja tää ei oo mitenkään vittuiluna sanottu.

Tartten loppuelämän kiihkeät nainnit, ei joku muutama pano riitä. Ja ennenkaikkea jonkun sellaisen ihmisen joka oikeasti välittää minusta eikä pelkästään itsestään.  :'(
Hänet itsensä kanssa.

socrates

  • Vieras
Välittäjä ei pysty mistään nykäisemään ostajaa, jos hinta ei ole kohdallaan. Tavallaan ihan turhake nettiaikana.

Hommaa nuori Adonis vuokralaiseksi ja peri vuokra luonnossa.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14082
Välittäjä ei pysty mistään nykäisemään ostajaa, jos hinta ei ole kohdallaan. Tavallaan ihan turhake nettiaikana.

Hommaa nuori Adonis vuokralaiseksi ja peri vuokra luonnossa.

Välittäjä itse ehdotti asunnon nähtyään hintaa jonka sitten hyväksyin. Mutta ongelma tosiaan on se että miten ensisijaisesti saavuttaa edes nollatila ettei ole menoja, jos ei tulojakaan. Eli ei minulla olisi kiire myydä, jos sen vuokralaisen saisi. Vastikkeen verran saisi rattopoikakin ikävä kyllä maksaa, mutta koska asunto tosiaan on hevon persiessä, niin en minä sinne asti lähtisi edes munaa saadakseni. (En ole kypsemällä iällä lähtenyt itseasiassa järin minnekään pidemmälle em. syystä, nuorena eli 20+ iässä olin niin tyhmä että hyppäsin jopa junaan useamman kerran sen takia että olin lääpälläni yhteen mieheen. Enää en törsäisi yhteen ainoaan junalippuun miehen takia - ellei se törsäily ole vastavuoroista, niin että tavataan vuorotellen toistemme tykönä.)

Eivät miehet pidä sitä mitenkään kiihottavana tai kutkuttavana että ämmä laukkaa vaikka halki maan miehen tykö. He pitävät sellaista muijaa vain tyhmänä kynnysmattona johon voi pyyhkiä... mitä nyt sattuu huvittamaan.
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14082
Halihutsuksikin voi ryhtyä.

http://www.hs.fi/nyt/art-2000005023546.html

Miksi käytin noin rumaa nimikettä? Siksi että jos ammatikseen seksuaalisluontoista kosketusta tarjoavaa ihmistä voi nimitellä huoraksi, niin ilmeisesti fyysinen kosketus on jotain vastenmielistä, sairasta, saastaista, inhoittavaa ja ties mitä, jotta pitää käyttää ilkeämielistä HUORRA-ilmaisua...

Vaihtoehtoisesti voi tietysti ajatella että kosketus kuin kosketus, ei ole olemassa negatiivista kosketusta jos kumpikin on asiassa mukana vapaaehtoisena. Toisaalta taas jos se että asiaan liittyy raha tekee asiasta jotenkin halvennetun, vesitetyn version, niin silloin jälleen pääsemme siihen että kaikki koskettaminen on huoraamista, silloin kun siitä saa maksun.

Luulenpa että itselleni tulisi lähinnä helvetin paha mieli siitä että joku koskettaisi minua vain rahasta. Parempi olla kokonaan ilman, niin pääsee vähemmällä itkulla.  :'(
Hänet itsensä kanssa.

Poissa Norma B

  • Nyhtönaakka
  • Konkari
  • Viestejä: 14082
Mistä ihmisillä riittää tuollaisia käsittämättömiä rahasummia survoa menemään vain jotta saisi sitä yksinäisyyttään minimoitua (edes fantasiassa)?

Auervaaroja netissä jahtaava Tuula, 74, täräytti valemajurille: ”Minä en maksa penniäkään” – huijarin vastaus oli paljon puhuva

...

Visa uskoo, että ihmiset haluavat uskoa valheellisiin rakkaustarinoihin yksinäisyyttään.

– Yksinäisyys on Suomen tappavin sairaus. Kun komeannäköinen mies pyytää Facebookissa kaveriksi ja alkaa tunnustaa rakkauttaan, niin en minä ihmettele, että eläkeläisrouvilla alkaa sukat pyöriä jaloissa.
Hänet itsensä kanssa.

socrates

  • Vieras
Majuri siis vetää puoleensa naisia. Mitenköhän foorumimajuri?

Poissa Laika

  • Konkari
  • Viestejä: 5207
Vaihtoehtoisesti voi tietysti ajatella että kosketus kuin kosketus, ei ole olemassa negatiivista kosketusta jos kumpikin on asiassa mukana vapaaehtoisena. Toisaalta taas jos se että asiaan liittyy raha tekee asiasta jotenkin halvennetun, vesitetyn version, niin silloin jälleen pääsemme siihen että kaikki koskettaminen on huoraamista, silloin kun siitä saa maksun.

Luulenpa että itselleni tulisi lähinnä helvetin paha mieli siitä että joku koskettaisi minua vain rahasta. Parempi olla kokonaan ilman, niin pääsee vähemmällä itkulla.  :'(

Arvostan paljon korkeammalle prostituoituja kuin puhelinmyyjiä. Prostituution voisi sallia puolin ja toisin, mutta puhelinmyynti pitäisi kieltää laissa. Myisin myös työkseni ennemmin persettä kuin Aku Ankkaa puhelimitse syyttömille ihmisille.
Custom will reconcile people to any atrocity; and fashion will drive them to acquire any custom.

-George Bernard Shaw, Killing For Sport, Preface (1914)

Poissa TSS

  • Konkari
  • Viestejä: 1083
Onko ihmisellä oikeus syrjäytyä? Voiko syrjäytyminen olla valinta? Missä menee raja yksilönvapauden ja auttamisen välillä? Jos joku valitsee syrjäytymisen - ei halua, että yhteiskunta ulottaa palvelujärjestelmänsä näpit häneen, voiko niin tehdä? Vai pitääkö yrittää kuntouttaa väkisin?

Poissa Toope

  • Konkari
  • Viestejä: 14530
Onko ihmisellä oikeus syrjäytyä? Voiko syrjäytyminen olla valinta? Missä menee raja yksilönvapauden ja auttamisen välillä? Jos joku valitsee syrjäytymisen - ei halua, että yhteiskunta ulottaa palvelujärjestelmänsä näpit häneen, voiko niin tehdä? Vai pitääkö yrittää kuntouttaa väkisin?

Pitääkö ihmisen olla verkostoitunut, kuten filosofi Himanen sanoo? Kyllähän ihmisellä on oikeus olla erilläänkin tuosta mediasta ja verkostoitumisesta, ihan rauhassa niiltä. Kyllä minäkin rajoitan tuota touhua. Olen tietokoneen kautta halutessani kiinni kaikenmaailman mediassa ja somessa, silloin kuin haluan. Joskus laitan luurin kiinni yhteiskuntaan, enkä kuuntele mitään v....n uutisia tai somepäivityksiä, jos haluan olla rauhassa. Luovuin itse älykännykästä ja otin tilalle vain peruspuhelimen, jonka puhelinnumeron tietävät vain harvat ja valitut.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Toope Tahalle: "En minäkään vastustaisi islamia, jos se olisi, mitä esität. Pelkään sitä, koska kokemus islamista on niin erilainen, mitä esität."
goo

socrates

  • Vieras
Onko ihmisellä oikeus syrjäytyä? Voiko syrjäytyminen olla valinta? Missä menee raja yksilönvapauden ja auttamisen välillä? Jos joku valitsee syrjäytymisen - ei halua, että yhteiskunta ulottaa palvelujärjestelmänsä näpit häneen, voiko niin tehdä? Vai pitääkö yrittää kuntouttaa väkisin?

Ei kai mikään taho estä yksilöä syrjäytymästä, jos joku sitä haluaa. Etuudet toki menevät minimiin, mutta ei kukaan tule aikuista ihmistä kotoa väkisin ihmisten ilmoille repimään.

Poissa TSS

  • Konkari
  • Viestejä: 1083
Onko ihmisellä oikeus syrjäytyä? Voiko syrjäytyminen olla valinta? Missä menee raja yksilönvapauden ja auttamisen välillä? Jos joku valitsee syrjäytymisen - ei halua, että yhteiskunta ulottaa palvelujärjestelmänsä näpit häneen, voiko niin tehdä? Vai pitääkö yrittää kuntouttaa väkisin?

Ei kai mikään taho estä yksilöä syrjäytymästä, jos joku sitä haluaa. Etuudet toki menevät minimiin, mutta ei kukaan tule aikuista ihmistä kotoa väkisin ihmisten ilmoille repimään.

No niin kai se on.

Syrjäytymiseen on tietysti monia syitä, ja ne syyt ovat täysin yksilön hallitsemattomissa (geenit, syntymäympäristö, perhe, perheen sosioekonominen asema jne.). Syrjäytyminen on myös periytyvää. Olen joskus miettinyt, kuinka paljon syrjäytymiseen johtavaan prosessiin vaikuttaa se, että valtaapitävissä asemissa, opettavissa tehtävissä ja sosiaalialalla hallitsevat ekstrovertit (koska he hakeutuvat sinne aktiivisemmin ja valintamenettelyt suosivat tiettyjä temperamenttipiirteitä, esim. ekstoversiota). Maailma on ylipäätään suunniteltu sen enemmistölle. Mitä vähemmän ihminen vastaa aikamme ihmisihanteeseen, sitä todennäköisemmin syrjäytymisen prosessi alkaa, jo varhaislapsuudessa.

Mm. Liisa Keltikangas-Järvinen onkin esittänyt ajatuksen, että valtaapitäviin asemiin pitäisi saada edustetuksi väestön keskimääräinen temperamenttiprofiili. Nyt sieltä karsiutuvat "erilaiset", sillä yhteiskunta suosii tiettyjä temperamenttipiirteitä (vailla perusteita) ja syrjii toisia (mm. opiskelijavalinnat, työpaikat jne.).

Myös sosiaalialalle hakeutuu lähinnä ekstroverttejä. Kuinka hyvin he ymmärtävät monien asiakkaidensa perustavaa erilaisuutta? Mikään temperamenttipiirre ei tietenkään johda suoraan syrjäytymiseen, mutta tietyn ympäristön, ja nykymaailman ihanteiden sekä yhteiskunnan rakenteiden yhteisvaikutuksella uskon, että tietyn synnynnäisen temperementin omaavat ovat suuremmassa vaarassa syrjäytyä.

Voisiko olla näin? En tiedä, onko asiaa tutkittu temperamenttitutkimuksessa.