Jatkumo.NET

Alueet => Tori => Aiheen aloitti: Norma B - su 27.11.2016, 11:21:11

Otsikko: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 27.11.2016, 11:21:11
On kertynyt monenmonta fleecevaatetta huusholliin. Sitä aikoinaan kuvitteli että tekee muka ekoteon kun ostaa vaatteita jotka on valmistettu kierrätysmateriaalista. Mutta itku & parku. Onkin tullut ostettua saastuttavaa kamaa. Nimittäin joka kerta kun pesee näitä fleecevaatteita pesukoneessa, niistä irtoaa mikroskooppisia muovipartikkeleita jotka vääjäämättä päätyvät vesistöön, koska ilmeisesti vedenpuhdistuslaitokset eivät saa niitä suodatettua poiskaan. (Muutenhan ne voisi kaiketi polttaa, koska ovat alkuperältään öljyä?)

Lopultakaan sitä ei kai oikein voi kuin toivoa että luonnossa yleistyvät eliöt jotka kykenevät hajottamaan muovia. Jokin tällainen bakteeri onkin jo olemassa.

Tuntuu että luonnonsuojelusta ei tule yhtikäs mitään, aina saa lukea tai kuulla jostain taas kerran jonkin uuden seikan että miten on menty ojasta allikkoon, varsinkin kun on pyritty hyvään. Kylmäkoneissa käytetyt kaasutkin korvattiin aikoinaan paremmilla ja osoittautui että ne olivat pahempia. Eikä ilmeisesti ole vieläkään löydettyä haitattomia aineita käytettäviksi?

Pitääkö vaan ymmärtää asiat niin että tuhoamme luonnon miltei totaalisesti ja jos lajimme jostain syystä kokee joukkotuhon, niin vasta sitten luonnolla on tilaisuus kenties elpyä (ei enää entisenlaiseksi, mutta uudenlaiseksi)?
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - su 27.11.2016, 11:26:12
Parhaiten luontoa suojelee olemalla ostamatta mitään. Jos ostat, osta käytettyä. Yksittäisen tuotteen ympäristövaikutukset ovat toissijaisia silloin, kun puhutaan kestohyödykkeistä. Ruoka ja juoma ym. 'kuluvat' tuotteet ovat eri asia. Ja ruuankin kohdalla kannattaa ensin minimoida hävikki ja vasta sitten pohtia muita tekijöitä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: socrates - su 27.11.2016, 11:31:33
Parhaiten luontoa suojelee välttämällä matkustamista ja yleensäkin passiivisella elämäntyylillä.

Vähän virikkeitä ja pirusti tylsistymistä. Sillä lähtee.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - su 27.11.2016, 11:33:14
Juu, ja treenata ei saa. Lisää vain ruokahalua ja aiheuttaa kremppoja, joiden hoitoon kuluu lisää luonnonvaroja. :)
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 27.11.2016, 11:56:58
Niih. Itse olen matkustanut loitommalle viimeksi 90-luvun alussa. Ja vaatteita ei tahdo saada pirullakaan puhki - yleensä niistä pääsee eroon (=laittaa kiertoon) vain sen takia että kutistuvat penteleet pesussa. (Siis ihan oikeasti, ei tämä ole viittaus lihomiseen...) Jos alkkareita ja sukkia ei lasketa, periaatteessa pärjäisin samoilla lumpuilla varmaan 10 v putkeen, jotka minulla on kaapeissani. Itseasiassa osa noista vaatteista onkin vähintään 10 v vanhoja. Vanhin taitaa olla hame vuodelta 1988.

Suurimmalta osalta länsimainen(?) tapa ostella skeidaa juontuu pitkästymisestä. Aina pitäisi saada elämyksiä, ja helpointa on saada kaupallisilla metsästysmailla, eli vaeltelemalla kaupoissa joissa voi saada saalista. Elukoiden metsästäjäksi minusta ei olisi, ja peliautomaatit vain haukotuttavat. Jostain jännää pitää saada, mutta miten tehdä se mahdollisimman luontoystävällisesti...
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: socrates - su 27.11.2016, 12:02:00
Niih. Itse olen matkustanut loitommalle viimeksi 90-luvun alussa.

Niin muuten minäkin. Otin jossain vaiheessa tavoitteeksi olla 50 vuotta käymättä ulkomailla, mutta se katkesi harmillisesti puolivälissä keskiviikkona, kun saivat houkutelluksi pikkujouluristeilylle, jossa laiva käväisi Tallinnassa. Tosin maissa ei käyty.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 27.11.2016, 12:12:56
Niih. Itse olen matkustanut loitommalle viimeksi 90-luvun alussa.

Niin muuten minäkin. Otin jossain vaiheessa tavoitteeksi olla 50 vuotta käymättä ulkomailla, mutta se katkesi harmillisesti puolivälissä keskiviikkona, kun saivat houkutelluksi pikkujouluristeilylle, jossa laiva käväisi Tallinnassa. Tosin maissa ei käyty.

Tuossa lähempänä olen kyllä käväissyt ruotsinlaivan kanssa, mutta siitäkin on jo vuosia kun ei yksinään viitsi lähteä. Ja kun ne ruotsinlaivamatkat olivat vaan sitä että syö ja ostelee, niin onnistuuhan ne kotimaan tantereellakin.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ke 18.01.2017, 22:27:36
Onkohan tämä nyt sitten hyvä vai paha asia... Säteileviä sikoja ei syödä eli siat saavat olla rauhassa. En tiedä mikä on sian luontainen elinikä, mutta tuskin kauhean pitkä, joten ehtineekö saada mitään kamalia säteilysairauksia ennen kuin kuukahtaisi muutenkin? Mutta toisaalta tuskinpa säitely ikinä millekään elolliselle hyvästä on.

Ongelma Tshekissä: Puolet villisioista radioaktiivisia - syöneet liikaa sieniä

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201701172200055296_ul.shtml

Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Toope - ke 18.01.2017, 23:01:12
Onkohan tämä nyt sitten hyvä vai paha asia... Säteileviä sikoja ei syödä eli siat saavat olla rauhassa. En tiedä mikä on sian luontainen elinikä, mutta tuskin kauhean pitkä, joten ehtineekö saada mitään kamalia säteilysairauksia ennen kuin kuukahtaisi muutenkin? Mutta toisaalta tuskinpa säitely ikinä millekään elolliselle hyvästä on.

Ongelma Tshekissä: Puolet villisioista radioaktiivisia - syöneet liikaa sieniä

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201701172200055296_ul.shtml

Luulen, että Vittu Mitä Paskaa, kuten Stubb sanoisi.
Radon taitaa olla paljon suurempi ongelma.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - la 18.02.2017, 10:55:51
Sekin on sitten väärin että syö jotain kasvannaisia, jos niitä kasvatellaan väärissä paikoissa luonnon sietokyvyn äärirajoilla. Avokadoista en pidä, mutta taatelia tulee silloin tällöin mussutettua. Ei toki ihan alvariinsa.

http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suosikkihedelmalla-tuhoisa-vaikutus-maailman-vesitilanteelle-seuraava-trendituote-kuluttaa-vetta-vielakin-enemman/6148960

Suosikkihedelmällä tuhoisa vaikutus maailman vesitilanteelle – seuraava trendituote kuluttaa vettä vieläkin enemmän
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Saares - la 18.02.2017, 11:40:11
Jostain syystä ympärikokset tuppaavat jäämään selvittämättä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702182200072999_uu.shtml
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - la 18.02.2017, 11:48:42
Jostain syystä ympärikokset tuppaavat jäämään selvittämättä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702182200072999_uu.shtml

Ja sitten jos joku riehuu jonkun turkistarhoilla, niin kamala mölinä ja ölinä ja vielä vuosikymmentenkin päästä mussutetaan. Eläimillä pitää olla omistaja että niistä kukaan piittaa. Eläinten pitää siis olla esineitä, että niillä on väliä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - la 18.02.2017, 18:37:35
Jostain syystä ympärikokset tuppaavat jäämään selvittämättä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702182200072999_uu.shtml

Johtuisko siitä, että niissä on joko 1) kyse todella isoista rahoista tai 2) perinteiseksi oikeudeksi katsotusta toiminnasta, jonka paikallisyhteisö hyväksyy.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Hartsi - la 18.02.2017, 19:12:27
Jostain syystä ympärikokset tuppaavat jäämään selvittämättä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702182200072999_uu.shtml

Johtuisko siitä, että niissä on joko 1) kyse todella isoista rahoista tai 2) perinteiseksi oikeudeksi katsotusta toiminnasta, jonka paikallisyhteisö hyväksyy.

- Kuka muistaa, että montako suurta ympäristörikosta on selvitetty Venäjällä/Neuvostoliitossa viimeisen sadan vuoden aikana.

 Ei se vaan niin helppoa ole isommissakaan valtioissa, saati sitten meillä, kun on niin paljon pienemmät resurssit.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - la 25.02.2017, 22:03:17
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/tutkijan-mukaan-mystiset-kadot-kielivat-isosta-uhasta-ihmiskunnalla-olisi-jaljella-enaa-nelja-vuotta-elinaikaa-6627868

Mikäli mehiläiset katoaisivat, samalla niukkenisi eläinpölytystä hyödyntävien viljelykasvien saatavuus, varoitetaan Uutistamon ja Helsingin yliopiston verkkosivuilla.

Tohtorikoulutettava Arttu Malkamäki kertoo kirjoituksessa, kuinka mehiläisten toteuttamaan eläinpölytyksen arvo ihmisille on suurempi kuin ihmiset osaavat kuvitellakaan.

Malkamäen mukaan sadasta yleisimmästä viljelyskasvista täyden sadon tuottaa alle kymmenen ilman eläinpölytystä, ja lisäksi yli kaksi kolmasosaa maapallon ravinnon tuotannosta on enemmän tai vähemmän riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä.

”Jos mehiläinen katoaisi maan pinnalta, ihmiskunnalla olisi jäljellä enää neljä vuotta elinaikaa.”

Tarinan mukaan tämän lausahduksen esitti fyysikko Albert Einstein, joka laati skenaarioita erilaisten ympäristökatastrofeista seurauksista.

"Hiljattain työmehiläisten mystiset katoamiset onnistuttiin jäljittämään maataloudessa käytettyihin kemiallisiin yhdisteisiin, neonikotinoideihin, jotka sekoittavat hyönteisten sisäiset kompassit. Mehiläiset eivät aineen vaikutuspiiriin jouduttuaan enää löytäneet medenkeruumatkoiltaan kotiin kuningattaren luo", Malkamäki kirjoittaa.

Näitä kemikaaleja pidetään kuitenkin vain osatotuutena, koska sittemmin mehiläiskato on todettu maailmanlaajuiseksi ilmiöksi.

”Tarkkoja syitä ei tunneta. Mehiläisiä uhkaavat monet eri tekijät kuten kansainvälisen kaupan myötä levinneet Varroa destructor -loiset. Se kuitenkin tiedetään, että ilmiö on myös vahvasti yhteydessä massiivisiin maankäytön muutoksiin", Malkamäki kirjoittaa.

 
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - la 25.02.2017, 22:22:28
Joo mehiläiskadosta on ollut juttua jo pitkän aikaa. Suomessa tilanne on hiukan parempi kuin etelämpänä.

Hunajamehiläinen on kai kärsinyt pahemmin kuin luonnonvaraiset lajit. Mehiläislajeja muuten piisaa: Suomessa elää noin 300 lajia mehiläisiä ja kimalaisia. Kimalaiset elävät yhdyskunnissa mutta pääosa mehiläisistä on erakkolajeja. Kimalaiset lienevät Suomessa tärkeimpiä pölyttäjiä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Toope - la 25.02.2017, 22:40:25
Älkää lentäkö, kuten Al Gore!
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: MrKAT - su 26.02.2017, 00:10:31
Luontoa voi tutkimus- ja -parannuskohteena verrata ihmiselimistöön, jota koittaa parantaa lääketiede.
Sekä luonto että ihminen ovat niin monimutkaisia, täynnä liikkuvia osia ja palautekytkentöjä, että niiden hyvä terveys ja parantaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on vaikeaa, kun emme vielä tiedä kaikkea.
   Uutta tietoa tulee koko ajan, joka uuvuttaa ja sekottaa hyväntahtoisen asianharrastajan/kuluttajan. Siksi minusta tuntuu että kuluttajan varaan ei voi eikä saa laskea, ainakaan liikaa. Infopläjäys synnyttää vastareaktioita, kuten torjuntaa ja "korvat kii" ignorointia.
   Asioita pitäisi voida jättää ylempien päättävien asiantuntevien perehtyneiden tahojen varaan. Ongelma on että päättäjinä poliitikotkin voi olla näitä "korvat kii"-ignoroijia, koska populisteinä kosivat vastaavia kyllästyneitä kansanjoukkoja.

Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - su 26.02.2017, 01:16:16
Luontoa voi tutkimus- ja -parannuskohteena verrata ihmiselimistöön, jota koittaa parantaa lääketiede.
Sekä luonto että ihminen ovat niin monimutkaisia, täynnä liikkuvia osia ja palautekytkentöjä, että niiden hyvä terveys ja parantaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on vaikeaa, kun emme vielä tiedä kaikkea.
Yhteistä on liikkuvien osien ja palautekytkentöjen suuri määrä. Muuten vertaus ontuu.

Luonto pärjää oikein hyvin ilman ihmistä; ihminen taas ei pärjää ilman luontoa. Luonto ei myöskään tarvitse "parantamista". Mikäli olisi mahdollista jättää puolet maailmasta täysin ihmistoiminnan ulkopuolelle, ei muuta luonnonsuojelua tarvittaisi lainkaan. Koska tämä ei ole tällä hetkellä eikä varmaankaan vielä vuosisatoihin mahdollista, tarvitaan yksittäisten lajien suojelua, joka saa välillä aika kummallisiakin muotoja.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 26.02.2017, 10:31:04
Monet olettavat että kasvissyönti on kaikkivoipa valinta jonka jälkeen maailma pelastuu, tai itseasiassa maailmaan voidaan tunkea vielä lisääkin porukkaa kun kaikki mussuttavat vaan kaikkea muuta elollista kuin eläimiä tai eläimien eritteitä. Viljeleminen kuitenkin vaatii helvetisti pinta-alaa ja jossain on asuttavakin. Ja kuten juuri jostain luin, niin jotkut kasvit kiskovat ihan sikana vettä. Jos kastelu on huonolla tavalla hoidettu, se voi tuhota laajoja alueita. Löysin kirjastosta kirjan jossa sanottiin että mm. Saudi-Arabia valitsemansa kastelujärjestelmän vuoksi on kuivumassa niin että muutaman vuosikymmenen päästä siellä ei sitten pohjavesistä ole enää tietoakaan.

Luulisin että millään helkkarin ilveellä luonnon säilyminen ennallaan tai edes jotenkuten elollisessa kunnossa ei tapahdu mitenkään muutoin kuin että ihmisten määrä ei lisäänny tai mielellään joka vähenee. Kasvissyönti ei ole vastaus sinällään jos ei mietitä mitä kasveja syödään. Jonkinlaisia vaihtoehtoisia viljelymenetelmiä ja tietysti myös syötävää tulee ottaa käyttöön, jotkut ovat rummuttaneet hyönteisproteiinin puolesta? Entäpä levä- ym. viljelmät merellä? Tahi keinokudosviljelmät niin että saa haukata lihaa joka ei ole elukkaa koskaan nähnytkään... Itselleni tuo olisi hyvin kiinnostavaa tarjontaa ja en usko että se viljelty kudos sen kummallisemmalle maistuu. Kiinassa kahelit ovat saaneet päähänsä että rääkätyn eläimen liha maistuu paremmalta - eiköhän se äärimmäisen tuskatilan maku keinolihaankin aikaiseksi saada... (Onneksi olen viime päivinä nähnyt myös ihqu herttaista materiaalia eläinten ja ihmisten välisestä ystävyydestä tuolta Kiinan taholta, ettei ala tuntumaan siltä että siellä kaikki ovat seonneet perkeleiksi ja koko maa on yksi helvetin persereikä.)
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - su 26.02.2017, 11:26:39
Monet olettavat että kasvissyönti on kaikkivoipa valinta jonka jälkeen maailma pelastuu, tai itseasiassa maailmaan voidaan tunkea vielä lisääkin porukkaa kun kaikki mussuttavat vaan kaikkea muuta elollista kuin eläimiä tai eläimien eritteitä. Viljeleminen kuitenkin vaatii helvetisti pinta-alaa ja jossain on asuttavakin. Ja kuten juuri jostain luin, niin jotkut kasvit kiskovat ihan sikana vettä. Jos kastelu on huonolla tavalla hoidettu, se voi tuhota laajoja alueita. Löysin kirjastosta kirjan jossa sanottiin että mm. Saudi-Arabia valitsemansa kastelujärjestelmän vuoksi on kuivumassa niin että muutaman vuosikymmenen päästä siellä ei sitten pohjavesistä ole enää tietoakaan.

USA on myös ryystänyt omia fossiilisen pohjaveden varastojaan hirmuisella vauhdilla. Ja on varmaan maailmalta muitakin esimerkkejä tästä.

Kasvissyönti ei itsessään ole vastaus, mutta lihansyöntiä kannattaa kyllä vähentää. Paitsi ihmisten kulutustaso myös heidän määränsä on merkittävä ongelma luonnon säilymisen kannalta. Afrikkalaiset eivät paljon pysty törsäämään, mutta silti maanosan luonto on hätää kärsimässä. Ihmisasutus ei ole hyvin yhteensopiva norsujen ja leijonien kanssa. Ja Afrikassa tosiaan vielä lisäännytään pontevasti, luokkaa 5 lasta/nainen.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Työmies J. - su 26.02.2017, 11:36:27

Ihmisasutus ei ole hyvin yhteensopiva norsujen ja leijonien kanssa. Ja Afrikassa tosiaan vielä lisäännytään pontevasti, luokkaa 5 lasta/nainen.

Taha Islamistia lainatakseni: "Kyllä maailmassa tilaa riittää."

Ja karulta Siinailtakin ollaan nyt raivaamassa viimeisiä kopteja islamin tieltä.

VV.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: hibiscus - su 26.02.2017, 11:42:30

Ihmisasutus ei ole hyvin yhteensopiva norsujen ja leijonien kanssa. Ja Afrikassa tosiaan vielä lisäännytään pontevasti, luokkaa 5 lasta/nainen.

Taha Islamistia lainatakseni: "Kyllä maailmassa tilaa riittää."

Ja karulta Siinailtakin ollaan nyt raivaamassa viimeisiä kopteja islamin tieltä.

VV.

Vanha Aatami sai ulotettua luonnonsuojeluaiheeseenkin oman agendansa islamia vastaan.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Työmies J. - su 26.02.2017, 11:51:56

Vanha Aatami sai ulotettua luonnonsuojeluaiheeseenkin oman agendansa islamia vastaan.

Eikös sukupuutonpartaalla olevat koptitkin ole osa luontoa? Miksi vihaat heitä?

VV.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: hibiscus - su 26.02.2017, 12:08:50

Vanha Aatami sai ulotettua luonnonsuojeluaiheeseenkin oman agendansa islamia vastaan.

Eikös sukupuutonpartaalla olevat koptitkin ole osa luontoa? Miksi vihaat heitä?

VV.

En tiennytkään, että vihaan kopteja. Kaikki ihmiset ovat osa luontoa. Sinäkin, mutta sinua ei tulisi kenenkään suojella. Jonkun tulisi vetää sinua turpaan.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Saares - su 26.02.2017, 14:18:22
Joo mehiläiskadosta on ollut juttua jo pitkän aikaa. Suomessa tilanne on hiukan parempi kuin etelämpänä.

Hunajamehiläinen on kai kärsinyt pahemmin kuin luonnonvaraiset lajit. Mehiläislajeja muuten piisaa: Suomessa elää noin 300 lajia mehiläisiä ja kimalaisia. Kimalaiset elävät yhdyskunnissa mutta pääosa mehiläisistä on erakkolajeja. Kimalaiset lienevät Suomessa tärkeimpiä pölyttäjiä.
Jokin aika sitten Euroopassa levisi mehiläispesiä tuhoava loinen, taisi olla varroapunkki. Se levisi Venäjän kautta kohti Kannasta. Suomessa oltiin huolestuneita ja ehdotettiin suojavyöhykettä itärajalle. Hanke kaatui mehiläistarhaajien vastustukseen. Nyt se on levinnyt koko Suomeen ja on suuri ongelma tarhauksessa koska sitä ei voida hävittää. Tässäkin tapauksessa lyhytnäköinen oman edun vaaliminen aikaansai suuren vahingon.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - to 02.03.2017, 18:48:56
Suomessa luonnonsuojelu helpottuu nyt kun julkkis ulkomailta on kiinnostunut. Itse en ollut mistään Lammasjärvestä ikinä kuullutkaan. Näin sitä osataan pitää kansalaiset pimennossa?

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/leonardo-dicaprio-huolestui-suomen-luonnosta-lammasjarven-metsat-suojeltava-24311293/

Maailmankuulu elokuvatähti Leonardo DiCaprio on ilmaissut huolensa Suomen metsähakkuista.

Hän julkaisi Instagramissa kuvan saaresta Lammasjärvellä, jota hänen mukaansa uhkaavat hakkuut.

– Hakkuut uhkaavat näitä kauniita saaria Suomen Lammasjärvellä. Metsät on tärkeä säilyttää luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ne ovat myös erittäin kauniita, mutta jo kolmeneljäsosaa näistä puista on menetetty, DiCaprion päivityksessä lukee.

Hän pyytää ihmisiä levittämään sanaa, jotta Lammasjärven saaret suojeltaisiin.



Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - to 02.03.2017, 19:10:09
Leonardo Da Cee voisi vaikka pistää omia rahojaan suojeluun, sillä pikkurahasta ei pitäisi olla pulaa.

Muuten: jos jollakulla on liikaa rahaa tai liikaa metsää, se kannattaa suojella tänä vuonna. Suomen satavuotissynttärien kunniaksi Suomen valtio suojelee saman verran metsää kuin yksityiset tahot. Tuplatehoa suojeluun! Esimerkiksi Luonnonperintösäätiön kautta voi osallistua suojeluun.
http://luonnonperintosaatio.fi/fi/suomi100-juhlavuoden-kerays
http://www.luontolahjani.fi/fi/etusivu/
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ma 27.03.2017, 20:54:39
Suurpetojen merkityksestä ekosysteemissä:

https://planeetanihmeet.wordpress.com/2014/01/16/hukka-perii-ilman-hukkaa/
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 16.04.2017, 09:54:34
Ei tuota välttämättä jaksa kokonaan lukea, mutta keskeinen pointti on oleellinen: kasvissyönti ei pelasta eläimiä. Kasviksia kasvattavat tahot kun näet vievät eläimiltä tilan ja myös hengen, mikäli kokevat eläimet kilpailijoikseen.

http://www.playground.plus/food/vegans-and-vegetarians-think-they-dont-kill-animals-but-they-do/
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 02.07.2017, 11:17:47
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/littoistenjarvikin-osoittaa-ettei-kemiallinen-kunnostus-ole-ihmeratkaisu/
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: kertsi - su 02.07.2017, 18:36:00
Ei tuota välttämättä jaksa kokonaan lukea, mutta keskeinen pointti on oleellinen: kasvissyönti ei pelasta eläimiä. Kasviksia kasvattavat tahot kun näet vievät eläimiltä tilan ja myös hengen, mikäli kokevat eläimet kilpailijoikseen.

http://www.playground.plus/food/vegans-and-vegetarians-think-they-dont-kill-animals-but-they-do/ (http://www.playground.plus/food/vegans-and-vegetarians-think-they-dont-kill-animals-but-they-do/)
Ööö. Peltopinta-alaa kyllä tarvittaneen kai moninkertaisesti per eläinperäinen kalori verrattuna kasvisperäiseen kaloriin, sillä pitäähän niille eläimille rehuakin viljellä? Eli vaikka kaikki maanviljelyyn käytetty maan pinta-ala on toki poissa luonnonvaraisten eläinten elintilasta, niin eläinperäisen ravinnon tuottamiseksi moninkertaisesti vielä sitäkin enemmän. En muista suhdelukuja kasvisperäinen vs. eläinperäinen kalori, joku muu valistakoon, mutta ihan mutuna veikkaisin esim 1:10 - 1:100. Veikkaisin, että vedenkulutuksen suhteen sama asia.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - su 02.07.2017, 18:57:12
Ööö. Peltopinta-alaa kyllä tarvittaneen kai moninkertaisesti per eläinperäinen kalori verrattuna kasvisperäiseen kaloriin, sillä pitäähän niille eläimille rehuakin viljellä? Eli vaikka kaikki maanviljelyyn käytetty maan pinta-ala on toki poissa luonnonvaraisten eläinten elintilasta, niin eläinperäisen ravinnon tuottamiseksi moninkertaisesti vielä sitäkin enemmän. En muista suhdelukuja kasvisperäinen vs. eläinperäinen kalori, joku muu valistakoon, mutta ihan mutuna veikkaisin esim 1:10 - 1:100. Veikkaisin, että vedenkulutuksen suhteen sama asia.

Taitaa olla lähempänä tuo 1:10 kuin 1:100; toki muuttujia on paljon. Ja rehuksi kelpaa huonompikin vilja, ja myös monenlainen ihmisravinnoksi kelpaamaton kasviaines.

Ainoa varma asia mielestäni on, että lihankulutuksen vähentäminen nykyisestä olisi suotavaa. Täysvegaaninen maatalous taas ei olisi aivan yhtä ekotehokas kuin sekamaatalous, ja tietysti se olisi myös haavoittuvaisempi kriisin yllättäessä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Laika - ma 03.07.2017, 11:42:44
Ei tuota välttämättä jaksa kokonaan lukea, mutta keskeinen pointti on oleellinen: kasvissyönti ei pelasta eläimiä. Kasviksia kasvattavat tahot kun näet vievät eläimiltä tilan ja myös hengen, mikäli kokevat eläimet kilpailijoikseen.

http://www.playground.plus/food/vegans-and-vegetarians-think-they-dont-kill-animals-but-they-do/

Niitä kasviksia kasvatetaan eläimille. Vai luulevatko ihmiset edelleen, että heidän lihakarjansa syö hiekkaa?

Eivät ne kasvissyöjät muuten lapin susien kimpussakaan ole koko ajan, ellei poroa lasketa kasvikseksi.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ma 03.07.2017, 12:15:39
Vaikka kaikki karja tapettaisiin sukupuuttoon, mutta ihmisten lisääntymiseen ei puututa, en jaksa uskoa että täydellinen kasvisruokavalio pelastaa maailman. En toki väitä että kasvissyönti on huonompi vaihtoehto kuin sekasyönti, mutta mikään pelastus se ei siis voi olla mikäli ihmisruokakasvien tieltäkin pitää tuhota luontoa pois. Tai ryystää joet ja jorpakot vedestä tyhjiksi.

Kaikkein paskinta on kuitenkin täysin tarpeettomien kasvien viljely, siis tupakan. Sitä en ymmärrä, edes minä, miksi kellään pitäisi olla joku pyhä ja pyörtämätön oikeus kessutella. Mitä hyötyä siitä on? Lievittää stressiä? Eikö muita keinoja ole lievittää sitä?
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: kertsi - ma 03.07.2017, 13:02:30
Kessusta on rahallista hyötyä niille, joita sitä tuottavat ja jalostavat - loppukäyttäjien (ja sivullistenkin) terveyden, ulkonäön ja joskus elämänkin kustannuksella. Mitä enemmän kessutellaan, sitä enemmän taloudellista hyötyä tupakkatehtaalle yms.. Muistaakseni kessulajikkeitä jalostetaan vai olisiko niin että savukkeisiin lisätään jotain, jotta kessusta tulisi vieläkin addiktoivampaa. Tupakka tai nikotiini  taitaa olla addiktoivuudessaan samaa luokkaa kuin kovimmat huumeet. Sen addiktion takia sitä sitten kessutellaan.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Laika - ma 03.07.2017, 16:53:34
Vaikka kaikki karja tapettaisiin sukupuuttoon, mutta ihmisten lisääntymiseen ei puututa, en jaksa uskoa että täydellinen kasvisruokavalio pelastaa maailman. En toki väitä että kasvissyönti on huonompi vaihtoehto kuin sekasyönti, mutta mikään pelastus se ei siis voi olla mikäli ihmisruokakasvien tieltäkin pitää tuhota luontoa pois. Tai ryystää joet ja jorpakot vedestä tyhjiksi.

Kaikkein paskinta on kuitenkin täysin tarpeettomien kasvien viljely, siis tupakan. Sitä en ymmärrä, edes minä, miksi kellään pitäisi olla joku pyhä ja pyörtämätön oikeus kessutella. Mitä hyötyä siitä on? Lievittää stressiä? Eikö muita keinoja ole lievittää sitä?

En minäkään usko kasvisruokavalion planeettaa pelastavan, jos ihmisten lisääntymiseen ei puututa. Itse asiassa millään toimilla ei ole mitään merkitystä, jos ihmisten lisääntyminen jatkuu eksponentiaalisesti kuten tähän asti. Väestönkasvu on eräänlainen causa prima kaikille ekologista epätasapainoa käsitteleville puheenvuoroille.

Lopussa kun rupeat puhumaan tupakan viljelemisestä, menet oikeastaan alkuperäisen argumenttisi kanssa täysin hakoteille. On muita syitä vastustaa modernia karjataloutta kuten eläinsuojelulliset näkökohdat, kuten on muita syitä vastustaa tupakanviljelyä (jotka ovat kai mielessäsi), kuten keuhkosyöpä. Väestönkasvuun puuttuminen sen sijaan nimenomaan perustuu eetokseen, jonka mukaan silloin meillä on mahdollisuus siihen luksuspihviin tai luksussavukkeeseen, olivat kyseistä luksusta vastaan puhuvat muut argumentit mitä hyvänsä. Jos taas väestö edelleen kasvaa, katoavat ne pihvit ihan varmasti vähitellen kaikkien lautasilta, kuten katoaa kaikki muukin ylellisyys. Se johtuu yksinkertaisesta kysynnän ja tarjonnan laista, ei lihapihvin, tupakan tai kylpysaippuan eettisyydestä.

 Kumma kyllä sinun pitäisi viestisi logiikan perusteella mieluummin rinnastaa tupakka ja lihapihvi kuin seurata erilaista päättelyketjua niiden kohdalla. Väestönkasvuun puuttumisen puolesta puhuu se tärkeä seikka, että pienemmillä ihmisyhteisöillä on varaa luksukseen ilman tuhoisia ekologisia seurauksia. Niissä rajoissa luksus on tavoiteltavaa tai ainakin kunkin ylellisyyden tavoiteltavuudesta/ei-tavoiteltavuudesta on erillään mielekästä puhua, ja siksi myös noiden rajojen tavoitteleminen olisi mielekästä.

Kukaan ei nykyjärjestelmässä pääse 'valitsemaan', mitä niukkenevissa resurssisuhteissa tuotetaan. Markkinataloudessa valinta tapahtuu maksukyvyn ja sillä ostetun poliittisen vallan mukaan, ei sen perusteella, minkä tuottamista olisi pidettävä jotenkin objektiivisesti järkevänä, tai minkä tuottaminen loisi maailmaan vähiten kärsimystä. Toisin sanoen ne köyhät kyllä nääntyvät kaduilla hyväksikäyttöön ja nälkään ennen kuin varakkaat joutuvat luopumaan paheistaan. Se tuotantoeläinkin vain sattuu olemaan narun väärässä päässä. Eksponentiaalisen väestönkasvun maailmassa vauraita on vähän ja köyhiä loputtomiin, ja narun väärässä päässä saa kärsiä ja kuolla miltei jokainen kurja sielu, joka tähän kirottuun maailmaan syntyy.

En sen puoleen millään tajua puheenpartta karjan tappamisesta sukupuuttoon, kun juuri päinvastoin karjanpito tappaa sukupuuttoon villit eläinkannat. Tietysti kaikki muukin ihmisen leviäminen tappaa sukupuuttoon villit eläinkannat, mutta karjanpidon lasken ihmisen leviämiseksi, en karjan leviämiseksi.

Ai joo, ja ei ole syytä huolestua lihakarjan kuolemisesta sukupuuttoon: halvoista puheista huolimatta lihankulutus Suomessakin henkilöä kohden on edelleen kasvanut jo aiemmasta fysiologisesti epäterveestä tasostaan:

http://www.lihatiedotus.fi/liha-tilastoissa/lihankulutus-suomessa.html
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Lenny - ma 03.07.2017, 17:49:38
Kukaan ei nykyjärjestelmässä pääse 'valitsemaan', mitä niukkenevissa resurssisuhteissa tuotetaan. Markkinataloudessa valinta tapahtuu maksukyvyn ja sillä ostetun poliittisen vallan mukaan, ei sen perusteella, minkä tuottamista olisi pidettävä jotenkin objektiivisesti järkevänä, tai minkä tuottaminen loisi maailmaan vähiten kärsimystä. Toisin sanoen ne köyhät kyllä nääntyvät kaduilla hyväksikäyttöön ja nälkään ennen kuin varakkaat joutuvat luopumaan paheistaan. Se tuotantoeläinkin vain sattuu olemaan narun väärässä päässä. Eksponentiaalisen väestönkasvun maailmassa vauraita on vähän ja köyhiä loputtomiin, ja narun väärässä päässä saa kärsiä ja kuolla miltei jokainen kurja sielu, joka tähän kirottuun maailmaan syntyy.

Jo sanan objektiivinen käyttö luonnollisesti loukkaa herkemmän markkinaliberaalin mieltä. Ehkä suurin paradoksi nykymaailmassa on, että kaikesta objektiivisesta tiedostamme huolimatta meillä syntyy fundamentalistinen ISIS ja voimme näppärällä älyllisellä akrobatialla kiistää milloin minkäkin luonnonilmiön jos se vain sotii bisneksiä vastaan. Kysymys vanhasta kunnon lebensraumista ratkaistaan epäilemättä pihvilautasen ja savuketuokion jälkeen. Ja näin on hyvä ja oikein, eikö sen todista jo biologia.

Erityiskysymys tupakoinnista ratkaistaan helpoiten purkamalla julkinen terveydenhuolto. Sitä odotellessa on mielenkiintoista tarkkailla erilaisia propagandakikkoja joiden avulla tupakointia kitketään.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Faustinen - ma 03.07.2017, 17:57:17

Erityiskysymys tupakoinnista ratkaistaan helpoiten purkamalla julkinen terveydenhuolto. Sitä odotellessa on mielenkiintoista tarkkailla erilaisia propagandakikkoja joiden avulla tupakointia kitketään.

Aivan ja tällä tavalla parannettaisiin myös monia muita sairauksia, kuten toisen asteen diabetes ja monia muita itsehankittuja tauteja.

Tosin tuota varmaan vastustaisivat lääkärit lääketeollisuus jo monet muutkin jotka ihmisten sairauksista hyötyvät.

Kelakorvausten poistaminen varmaan olisi kansanterveydellinen täysosuma.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ma 03.07.2017, 18:23:16
Vaikka kaikki karja tapettaisiin sukupuuttoon, mutta ihmisten lisääntymiseen ei puututa, en jaksa uskoa että täydellinen kasvisruokavalio pelastaa maailman. En toki väitä että kasvissyönti on huonompi vaihtoehto kuin sekasyönti, mutta mikään pelastus se ei siis voi olla mikäli ihmisruokakasvien tieltäkin pitää tuhota luontoa pois. Tai ryystää joet ja jorpakot vedestä tyhjiksi.

Kaikkein paskinta on kuitenkin täysin tarpeettomien kasvien viljely, siis tupakan. Sitä en ymmärrä, edes minä, miksi kellään pitäisi olla joku pyhä ja pyörtämätön oikeus kessutella. Mitä hyötyä siitä on? Lievittää stressiä? Eikö muita keinoja ole lievittää sitä?

En minäkään usko kasvisruokavalion planeettaa pelastavan, jos ihmisten lisääntymiseen ei puututa. Itse asiassa millään toimilla ei ole mitään merkitystä, jos ihmisten lisääntyminen jatkuu eksponentiaalisesti kuten tähän asti. Väestönkasvu on eräänlainen causa prima kaikille ekologista epätasapainoa käsitteleville puheenvuoroille.

Lopussa kun rupeat puhumaan tupakan viljelemisestä, menet oikeastaan alkuperäisen argumenttisi kanssa täysin hakoteille. On muita syitä vastustaa modernia karjataloutta kuten eläinsuojelulliset näkökohdat, kuten on muita syitä vastustaa tupakanviljelyä (jotka ovat kai mielessäsi), kuten keuhkosyöpä. Väestönkasvuun puuttuminen sen sijaan nimenomaan perustuu eetokseen, jonka mukaan silloin meillä on mahdollisuus siihen luksuspihviin tai luksussavukkeeseen, olivat kyseistä luksusta vastaan puhuvat muut argumentit mitä hyvänsä. Jos taas väestö edelleen kasvaa, katoavat ne pihvit ihan varmasti vähitellen kaikkien lautasilta, kuten katoaa kaikki muukin ylellisyys. Se johtuu yksinkertaisesta kysynnän ja tarjonnan laista, ei lihapihvin, tupakan tai kylpysaippuan eettisyydestä.

 Kumma kyllä sinun pitäisi viestisi logiikan perusteella mieluummin rinnastaa tupakka ja lihapihvi kuin seurata erilaista päättelyketjua niiden kohdalla. Väestönkasvuun puuttumisen puolesta puhuu se tärkeä seikka, että pienemmillä ihmisyhteisöillä on varaa luksukseen ilman tuhoisia ekologisia seurauksia. Niissä rajoissa luksus on tavoiteltavaa tai ainakin kunkin ylellisyyden tavoiteltavuudesta/ei-tavoiteltavuudesta on erillään mielekästä puhua, ja siksi myös noiden rajojen tavoitteleminen olisi mielekästä.

Kukaan ei nykyjärjestelmässä pääse 'valitsemaan', mitä niukkenevissa resurssisuhteissa tuotetaan. Markkinataloudessa valinta tapahtuu maksukyvyn ja sillä ostetun poliittisen vallan mukaan, ei sen perusteella, minkä tuottamista olisi pidettävä jotenkin objektiivisesti järkevänä, tai minkä tuottaminen loisi maailmaan vähiten kärsimystä. Toisin sanoen ne köyhät kyllä nääntyvät kaduilla hyväksikäyttöön ja nälkään ennen kuin varakkaat joutuvat luopumaan paheistaan. Se tuotantoeläinkin vain sattuu olemaan narun väärässä päässä. Eksponentiaalisen väestönkasvun maailmassa vauraita on vähän ja köyhiä loputtomiin, ja narun väärässä päässä saa kärsiä ja kuolla miltei jokainen kurja sielu, joka tähän kirottuun maailmaan syntyy.

En sen puoleen millään tajua puheenpartta karjan tappamisesta sukupuuttoon, kun juuri päinvastoin karjanpito tappaa sukupuuttoon villit eläinkannat. Tietysti kaikki muukin ihmisen leviäminen tappaa sukupuuttoon villit eläinkannat, mutta karjanpidon lasken ihmisen leviämiseksi, en karjan leviämiseksi.

Ai joo, ja ei ole syytä huolestua lihakarjan kuolemisesta sukupuuttoon: halvoista puheista huolimatta lihankulutus Suomessakin henkilöä kohden on edelleen kasvanut jo aiemmasta fysiologisesti epäterveestä tasostaan:

http://www.lihatiedotus.fi/liha-tilastoissa/lihankulutus-suomessa.html

Se voi olla että en osannut mieltää lihaa luksukseksi. Johtuen ehkä siitäkin että harvoinhan nautaa puputan (se ON tosiaan luksusta, ainakin hinnasta päätellen), joten meikäläisen liha on suurinpiirtein yhtä kuin sika, sikanauta ja kana. Se miksi minusta tupakka on saatanallisin tuote jonka äkkiseltään keksin, johtuu siitä että tupakkaa ei voi syödä. Tupakalle varatuilta mailta katoaa alkuperäinen luonto, eikä sen kompensaationa ole edes sitä laihaa lohtua että ihmiset - tai eläimet - saisivat sapuskaa.

Jos karjaeläimiä ei enää olisi, ja kaikki viljeltävät kasvit menisivät ihmisten suihin, niin noilla alueilla tuhottaisiin villieläimiä jokatapauksessa, nämä kun mokomat tulisivat puputtamaan ihmisten kasvit. Tai sitten viriteltäisiin piikkilankaa ympäriinsä niin etteivät eläimet kykene vaeltamaan ja taantuvat sukurutsauksissaan olemattomiin.

Kuitenkin itse näkisin tällä hetkellä parhaana sen että sen lisäksi jotta puututaan ihmisen hillitsemättömään lisääntymiseen, alettaisiin hyödyntää hyönteisproteiinia ja kehiteltäisiin laboratoriolihaa eteenpäin (en tiedä mitä kaikkiea ympäristövaikutuksia labralihalla on?) Ihmettelen että mitä tarkoitusta haetaan sillä että aina kun mediassa esitellään hyönteisiä ravinnon lähteenä, on kuvituksena kokonaisia hyönteisiä silmineen päivineen. Kuka tavis muka suostuu änkemään kokonaisia hyönteisiä kitaansa tuosta noin vain? Harva mitään lehmänkään turpaa kuolleine silmineen tuijottelee ennen kuin alkaa lehmää syömään. En nyt puhu siitä mitä itse tekisin tai teen, vaan siitä että mihin tavikset suostuvat. Mössöksi jauhetut hyönteiset tod.näk. parhaiten saisi ihmisille markkinoitua, siis hyönteis"sikanautana". Juuri jotain tiedelehteä plarailin asian tiimoilta ja siinä oli jotain proteiinipatukoita joissa näkyivät toukat sellaisenaan. Mitä itseeni tulee, pidän toukkia sen verran ällöttävän näköisinä, että niiden syöminen saattaisi olla hiukan haasteellista jos ovat vielä ymmärrettävän näköisessä muodossa.

Ruumismadothan ne tuon ällötyksen taustalla ovat, mitkäs muut.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Saares - su 16.07.2017, 20:39:11
"Susihavaintoja 23.1.17.
Pieksämäen Virtasalmella silminnäkijät kertoivat nähneensä yhdeksän suden lauma, mutta kun paikallinen petoyhdysmies meni tarkastamaan jäljet, susilauma muuttui Länsi-Savon mukaan kaurislaumaksi."

"Kuhmossa kaksi pihoilla kiertänyttä sutta osoittautui paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan tekemässä uusintatarkastuksessa ilveksiksi, uutisoi Kuhmolainen. Paikallinen riistapäällikkö kertoi Kuhmolaiselle, että Kuhmon taajaman lähellä liikkuneen suden jälkiä olivat tehneet myös ahma ja kauris."

"7-vuotias Sohvi-possu karkasi omistajiltaan Lohjalla perjantaiaamuna 2. kesäkuuta. Sohvin omistaja Timo Laine löysi lemmikkinsä ammuttuna riistanvartijan luota."
Petohysteeriaa pahimmillaan. Riistanvartijalta olettaisi edellyttävän edes välttävää lajintuntemusta. Mutta kun liipasisormea syyhyttää ei maltti pysy mukana.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 16.07.2017, 22:46:58
Suomalaiset ovat luontoihmisiä. Suomalaiset elävät lähellä luontoa. Suomalaisilla on luonto sydämissään.

KYLLÄ VARMAAN NIIN SAATANA. Jos ei edes sikaa enää sudesta erota... Jos ei voi elää rauhassa tietäen että metsissä on muutama susi vielä elossa...
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ma 18.09.2017, 23:52:03
Luonnollisesti haluan vaan syödä edelleenkin lihaa veri suupielistä purskuen, joten oma lehmä ojassa...

Mutta tulin kumminkin ihmetelleeksi että kun on kasvissyöjiä jotka haluavat että kaikista ns. tuotantoeläimistä luovuttaisiin, eli siis maatilalla ei olisi eläimiä lainkaan, niin ovatko he tulleet ajatelleeksi että mitä sinne peltoon sitten pannaan lannoitteeksi? Onko se luonnonmukaista elämää että sinne rahdataan jotain kemikaaleja, taikka vaikka linnunpaskaakin (guanoa) - kun sitä kumminkin tuodaan toiselta puolelta maapalloa mikäli paikallisten lokkien paska ei jostain syystä kelpaa? Ihmisistä tuskin tullee niin paljon sontaa että riittää lannoittamaan kaikki pellot. Tulleeko muustakaan matskusta kompostia tarpeeksi asti, kokonaisille viljapelloille? Ja lapsia ei saa laittaa sitä jalkapallojoukkueellista, koska se on karmein temppu mitä voi luonnolle tehdä.

Pärjääkö omavarainen ja luontoystävällinen maatila ilman eläimiä?
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Anemone 2.0 - to 26.10.2017, 23:49:02
Etelä-Suomen viimeiset jokihelmisimpukat tuotiin suojaan sukupuutolta – kylpevien raakkujen odotetaan jatkossa myös lempivän

Päivittäinen kasviplanktontarjoilu ja 12-asteinen Konneveden vesi hellivät mustia, sorapohjaisessa altaassa kylpeviä simpukoita. Tutkimuskeskuksen valaistus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja virtaava vesi pitää olosuhteet suotuisina.

Ensimmäinen erä eteläsuomalaisten raakkujokien asukkaita on kylpenyt Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaissa vuoden päivät.

– Tullessaan ne olivat flegmaattisia ja laihoja, eivätkä jaksaneet edes sulkea kuortaan. Vuodessa ne ovat selvästi piristyneet ja ruvenneet tekemään sitä mitä niiden kuuluukin, eli suodattamaan vettä, kertoo professori Jouni Taskinen.

Liikettäkin on tapahtunut, siitä todistavat soraan silloin tällöin ilmestyvät aurausjäljet.

Jouni Taskinen joukkoineen vetää tutkimusasemalla raakkujen kuntoutushanketta(siirryt toiseen palveluun), jolla pyritään pelastamaan eteläisen Suomen simpukkajokien Mustionjoen, Ähtävänjoen ja Karvianjoen jokihelmisimpukat sukupuutolta. Altaisiin tuodaan lähiviikkoina myös Isojoen raakkupopulaation edustus.

Tavoitteena on elvyttää raakut, saada ne lisääntymään ja palauttaa lopulta eläviä yksilöitä kotisijoilleen...

https://yle.fi/uutiset/3-9897797
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Anemone 2.0 - to 26.10.2017, 23:51:17
Lempivät simpukat on jotenkin söpö ja hellyttävä ajatus. :-*
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Laika - pe 27.10.2017, 18:44:17
Ihmisistä tuskin tullee niin paljon sontaa että riittää lannoittamaan kaikki pellot. Tulleeko muustakaan matskusta kompostia tarpeeksi asti, kokonaisille viljapelloille? Ja lapsia ei saa laittaa sitä jalkapallojoukkueellista, koska se on karmein temppu mitä voi luonnolle tehdä.

Voi -ihmisistä tulee niin paljon sontaa, että sillä lannottaisi koko galaksin.

Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Hartsi - pe 27.10.2017, 18:59:06
Ihmisistä tuskin tullee niin paljon sontaa että riittää lannoittamaan kaikki pellot. Tulleeko muustakaan matskusta kompostia tarpeeksi asti, kokonaisille viljapelloille? Ja lapsia ei saa laittaa sitä jalkapallojoukkueellista, koska se on karmein temppu mitä voi luonnolle tehdä.

Voi -ihmisistä tulee niin paljon sontaa, että sillä lannottaisi koko galaksin.

Ihmisen sonta voisi  olla hyödyksi myös esim. Saharan autiomaan metsistymiseen.

Asiaa on puitu paljonkin:
-"Saharan metsittäminen sitoisi ilmakehän hiiltä, taatusti turvallisella tavalla."
Sahara oli vihreä vielä 9 000 vuotta sitten, kun ilmasto alkoi muuttua kuivemmaksi. Se pysyi kuitenkin vielä savannina tai kasvipeitteisenä puoliaavikkona 2 500 vuotta, kunnes lyhyessä ajassa maa muuttui hiekka- ja kiviaavikoksi.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/unelmissa-vihre%C3%A4-sahara-1.170102
.........

Viimeksi kun, pari kolme vuotta sitten vaeltelin siellä Saharan aavikoilla, niin ei juolahtanut kyllä mieleen, että täältäkin voisi joskus löytää hyvän marjapaikan ?

Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juuli Hukkaskukka 2 - pe 27.10.2017, 19:09:59
Lempivät simpukat on jotenkin söpö ja hellyttävä ajatus. :-*

Kastematovauvat herättää uinuvat tunteet.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Laika - pe 27.10.2017, 20:57:32
Viimeksi kun, pari kolme vuotta sitten vaeltelin siellä Saharan aavikoilla, niin ei juolahtanut kyllä mieleen, että täältäkin voisi joskus löytää hyvän marjapaikan ?

Ei kai tutkijoidenkaan mieleen juolahtanut kuin vasta vähän aikaa sitten se mahdollisuus, että koko aavikko olisi muinoin syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena.

https://sputniknews.com/environment/201703151051585583-ancient-humans-created-sahara-desert/

Miksi sen kasvillisuus ei siis voisi palautua ihmisen toiminnan seurauksena? Onko kyseessä vanha hypoteesi, jonka mukaan ihminen ei kykene mihinkään muuhun kuin ryssimään asiat, eikä luonnontieteellisen ymmärryksen kehittyminen ole sitä muuttanut miksikään viimeisen 6000 vuoden aikana? Kunhan kyselen.

Koska luontoa ei oikeastaan tarvitse suojella kuin ihmiseltä itseltään, on asiaa toki perusteltua kysyä. Ryssiminen ei tuntuisi edellyttävän yleensä salaliittoa, tilanteen korjaaminen taas tuntuisi.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Rere - ke 01.11.2017, 08:43:56
Nythän osataan tehdä ruokaa jo ilmasta, tosin sähköä tarvitaan apuna.Mutta sähköähän voi ympäristöystävällisesti tuottaa esimerkiksi ydinvoimaloissa. Ei tarvitse enää tulevaisuudessa eläimiä eikä kasveja mussuttaa. http://www.independent.co.uk/news/science/world-hunger-food-electricity-carbon-dioxide-ingredients-solve-climate-change-scientists-finland-a7869316.html
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ti 28.11.2017, 12:49:20
Jos käyttää luontoa säästävää vessapaperia, menee putki tukkoon ja paska roiskuu ympäri taloa.

http://starbox.fi/pappila/haista-paperinvalmistaja-p-star-ska-kirjaimellisesti

Itse käytin aikoinaan kaikkein halvinta paperia mitä löysin, ja sehän hajosi jo ennen kuin päätyi pönttöön asti. Ei hyvä. Olen käyttänyt juuri tuota kammottua keltaista paperia, mutta bidesuihkun käytön vuoksi en tarvitse valtavaa määrää paperia. Pestyn persauksen saa kuivaksi kyllä ihan muutamallakin arkilla tuputtelemalla. Jollei sitten peräti kangaspyyhettä käytä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - la 16.12.2017, 20:25:04
Kaikenlaisia addressien allekirjoituspyyntöjä paukkuu s-postiini, ja viimeisimmässä kehotettiin vaatimaan että Norja lopettaa porojen teurastamisen koska se uhkaa alkuperäiskulttuuria. Tuosta tulee lähinnä sellainen olo että täh.

Juttu menee näemmä näin:

https://forcechange.com/446180/stop-the-mass-slaughter-of-reindeer-herds/

Reindeer across Norway have been killed in large numbers in an attempt to address concerns that their population has grown unmanageable. This includes herds of domesticated reindeer that form the basis of Norway’s indigenous Sami culture. Sami activists and animal welfare proponents alike are decrying this move, saying it harms both the reindeer and the people who have relied on them for centuries. Without action, thousands more reindeer are facing a death sentence at the hands of the government.

Norway, like many northern countries, has been greatly affected by climate change. The warming environment has made it easier for contagious diseases, like Chronic Wasting Disease, which is found in members of the deer family, to spread from herd to herd. Reindeer are also now able to stay in one area for longer and overgraze areas of tundra, where in the past they would have had to migrate over larger areas to find food. These two reasons are cited as justification for the cull, but it is ignoring the larger problem.

Killing reindeer in large numbers will not solve the issues of disease or overgrazing. It is simply inhumane and threatens an indigenous culture’s entire way of life. Sign the petition to tell the Norwegian government that the reindeer culls must be brought to an end.


Jos poroja on ympäristölle kestämätön määrä, niin mitä niille sitten pitäisi tehdä? Syöstä lauma vuorilta alas mereen, vai? Jos sanotaan että ylisuuren lauman tappaminen ei hyödytä mitään, mutta tilalle ei ehdoteta mitään muuta kuin että sitä ei saa tappaa, niin missä todellinen ratkaisu? Vai onko ongelma se että onkin silkkaa satua että niitä on liian suuri määrä jota ei pystytä hoitamaan?

Käsitin jo vuosia sitten että Suomessa on liikaa poroja ja syövät kaikki jäkälät pois hauraassa ympäristössä jossa luonnon elpyminen ottaa aikansa. Toivoin että poroista maksettaisiin tapporahaa. Joskus se luonnonsuojelu ei vaan oikein voi sujua sillä tavalla että jokaikinen yksilö saa jäädä henkiin. Vaikka olisi miten "söpö".
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - la 16.12.2017, 20:46:42
Kaikenlaisia addressien allekirjoituspyyntöjä paukkuu s-postiini, ja viimeisimmässä kehotettiin vaatimaan että Norja lopettaa porojen teurastamisen koska se uhkaa alkuperäiskulttuuria.

.
.
.

Käsitin jo vuosia sitten että Suomessa on liikaa poroja ja syövät kaikki jäkälät pois hauraassa ympäristössä jossa luonnon elpyminen ottaa aikansa. Toivoin että poroista maksettaisiin tapporahaa. Joskus se luonnonsuojelu ei vaan oikein voi sujua sillä tavalla että jokaikinen yksilö saa jäädä henkiin. Vaikka olisi miten "söpö".

Joo, Suomessa on poroja liikaa erityisesti Ylä-Lapissa, jossa ei kunnon jäkälämattoa pääse näkemään. Olen käynyt Fulufjälletissä Ruotsissa tunturialueella, joka muistutti suuresti Utsjoen ylänköseutuja mutta ilman poroja, ja siellä oli jalan alla valtavan paksu jäkäläjousitus. Luonnoton sekin tilanne on, koska tunturipeura tai poro kuuluu tunturiin.

Mä luulen, että jäkälän ylilaidunnusta vakavampi ongelma Suomen Lapissa on se, että 1960-luvun tunturimittarituhoalueille ei enää nouse uutta koivun tainta, koska vesat on kadonneet porojen turpiin. Satoja neliökilometrejä tunturikoivikkoa on kadonnut; viimeiset pökkelöt vielä sinnittelivät pystyssä kun jokunen vuosi sitten alueella kävin.

Suomen puolella merkittävimmät vastaavat kiistat tällä hetkellä koskevat lohen kalastusta Tenojoella. Siellä ovat tutkijat ja paikalliset vastakkain, ja ongelma on pääuoman kalastuspaine, joka uhkaa Tenojoen pienten sivujokien omia lohikantoja, jotka tutkijoiden mukaan ovat perimältään ainutlaatuisia.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ma 15.01.2018, 10:13:44
https://www.sll.fi/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2017/4-2017/uutispommi-vailla-vaikutusta

Elo–syyskuun vaihteessa tänä vuonna Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) tiedotettiin kovan luokan uutinen.

Näiden tutkimislaitosten yhteistutkimus paljasti, että ojitettujen soiden valumavesien ravinnepitoisuudet, eli typen ja fosforin valunnat, olivat sitä suuremmat, mitä enemmän ojituksista oli aikaa. Tutkimuksessa havaittiin, että 50–60 vuotta sitten ojitetuilta soilta tulee vesistöihin jopa kahdesta kolmeen kertaan enemmän ravinteita kuin 20–30 vuotta sitten ojitetuilta soilta. Kun soistamme on ojitettu metsätalouden käyttöön noin viisi miljoonaa hehtaaria, tutkimustulos oli tyrmäävä.

Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila tiivisti tutkimustuloksen merkityksen hyvin FB-sivullaan:  ”Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella. Suovaltaisilla alueilla vesistökuormat voivat olla moninkertaiset aiempiin arvioihin verrattuna.”

Hän tarkentaa, että tämä tarkoittaa sitä, että metsätalouden osuus Suomen alueelta Itämereen päätyvistä ihmisperäisistä fosfori- sekä typpikuormista nousee nykyisestä viidestä 15 prosenttiin. Fosforin kohdalla se merkitsee sitä, että metsätalous on suurempi kuormittaja kuin yhdyskunnat, teollisuus ja kalankasvatus yhteensä (12 %). Typessä metsätalous nousee miltei yhdyskuntajätevesien rinnalle (16 %). Yhdyskuntajätevesien kuorma on laskeva, kun metsätalouden kuorman ennakoidaan edelleen kasvavan.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: RGR - ma 15.01.2018, 10:34:18
https://www.sll.fi/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2017/4-2017/uutispommi-vailla-vaikutusta

... tutkimustulos oli tyrmäävä.

Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila tiivisti tutkimustuloksen merkityksen hyvin FB-sivullaan:  ”Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella.

Tärkeä tieto ja hyvä linkki Normalta.

On itse asiassa hämmästyttävää, miten vähän asiaa on kommentoitu.

Otsikon olisi pitänyt olla hieman erilainen, vaikka:

Mökkirannat muutaman vuoden päästä sinileväliejua, uskomaton ennuste erikoistutkijalta. Hinnat saattavat pudota jopa 70%.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ma 12.02.2018, 16:06:26
Maailmahan ei olekaan vielä tarpeeksi hukkumassa muovipaskaan, tämäkin vielä:

https://www.menaiset.fi/artikkeli/tyyli/kauneus/yhdella-suihkukerralla-viemariin-jopa-100-000-muovihelmea-nain-pienennat

Kosmetiikassa käytetyt mikromuovit ovat noin 0,1–0,5 millimetrin kokoisia muovihelmiä. Niitä lisätään varsinkin pois pestäviin kosmetiikkatuotteisiin kuten kuorintavoiteisiin, suihkugeeleihin, hammastahnoihin ja parranajogeeleihin. Muovihelmiä lisätään, koska niiden ominaisuudet ovat varsin hyviä: ne kuorivat ja poistavat värjäytymiä, ovat tasalaatuisia eivätkä naarmuta ihoa.

Hyvillä ominaisuuksilla on kuitenkin kääntöpuoli. Muovihelmet kulkeutuvat helposti merenelävien elimistöihin ja saattavat ruuan kautta kulkeutua myös meidän omille lautasillemme.

Britannian parlamentin ympäristövaliokunnan raportin mukaan tuotteisiin lisätyt mikromuovimäärät ovat valtavia. Jos suihkugeeliä, kuorinta-ainetta tai muuta vastaavaa käyttää runsaasti, yhdellä suihkukerralla saattaa huuhtoa viemäriin jopa 100 000 muovihelmeä.


Joskus muinoin kun käytin kuorivia ihovoiteita, niissä luki että sisältää aprikoosinkiveä, tai jotain tuommoista. En olisi voinut kuvitellakaan että jossain tökötissä joka kuorii, olisi muovirakeita. Kuorivia pesuaineita en ole varsinaisesti harrastanut. Hammastahnat nyt tietysti mietityttävät.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juuli - ma 12.02.2018, 16:29:26
Maailmahan ei olekaan vielä tarpeeksi hukkumassa muovipaskaan, tämäkin vielä:

https://www.menaiset.fi/artikkeli/tyyli/kauneus/yhdella-suihkukerralla-viemariin-jopa-100-000-muovihelmea-nain-pienennat

Kosmetiikassa käytetyt mikromuovit ovat noin 0,1–0,5 millimetrin kokoisia muovihelmiä. Niitä lisätään varsinkin pois pestäviin kosmetiikkatuotteisiin kuten kuorintavoiteisiin, suihkugeeleihin, hammastahnoihin ja parranajogeeleihin. Muovihelmiä lisätään, koska niiden ominaisuudet ovat varsin hyviä: ne kuorivat ja poistavat värjäytymiä, ovat tasalaatuisia eivätkä naarmuta ihoa.

Hyvillä ominaisuuksilla on kuitenkin kääntöpuoli. Muovihelmet kulkeutuvat helposti merenelävien elimistöihin ja saattavat ruuan kautta kulkeutua myös meidän omille lautasillemme.

Britannian parlamentin ympäristövaliokunnan raportin mukaan tuotteisiin lisätyt mikromuovimäärät ovat valtavia. Jos suihkugeeliä, kuorinta-ainetta tai muuta vastaavaa käyttää runsaasti, yhdellä suihkukerralla saattaa huuhtoa viemäriin jopa 100 000 muovihelmeä.


Joskus muinoin kun käytin kuorivia ihovoiteita, niissä luki että sisältää aprikoosinkiveä, tai jotain tuommoista. En olisi voinut kuvitellakaan että jossain tökötissä joka kuorii, olisi muovirakeita. Kuorivia pesuaineita en ole varsinaisesti harrastanut. Hammastahnat nyt tietysti mietityttävät.

Ohhoh. En ole kuullutkaan. Minulla ei ole kuorintavoiteita eikä muitakaan voiteita.  On monet allergiat ja melkein joka tuotteessa on hajustetta. Ei ole tullut niitä hajusteettomia hankittua. Shampoota on ja hammastahnaa. Tahna on tavallinen ja shampoo hajusteeton. Samanlailla  niissä hajusteettomissa tietenkin  on niitä muovikuulia. Hydrokortisonia ja Advantania on. Onkohan niissäkin vaikkei niiden tarvi puhdistaa eikä kuoria.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ma 12.02.2018, 16:38:53
Taitaa ne hammastahnat joissa on muovikuulia olla niitä hammasta valkaisevia, tai jotain semmoista erikoisempaa sorttia. Niitäkään en ole koskaan ostanut, kun ostan tavallista tahnaa ja halvinta mahdollista sorttia mitä kulloinkin kaupasta löydän.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: drontti - ma 12.02.2018, 16:54:04
Onneksi ei ole mitään pintakerrosten kuorintapakkoa eikä muutakaan hemmottelupakkoa. Kokeilin googlella käyttäen hakusanoja "itsensä hemmottelu".

Nauti tästä rentouttavasta hoitokokonaisuudesta, joka tarjoaa virkistävän irtioton arjen kiireistä. Ihoanalyysin jälkeen sinulle räätälöidään sopiva hoito kuten kasvojen puhdistus, kuorinta, aromaattinen hieronta kasvoille, kasvonaamio+ päähieronta + ihotyypin mukainen seerumi ja voide + vartalohieronta ja vartalopakkaus. Valitse hoitoon haluamasi pituus 1-2 tuntia.

Hoidon jälkeen olo on rentoutunut ja samalla aurinkoisen energinen. Olet tämän ansainnut!


Olen tarpeeksi aurinkoinen ilman tuollaisia kuolettavan ikävystyttäviltä kuulostavia hemmottelujakin. En myöskään tunne ansainneeni pieniä muovikuulia pintaani ja ympäristööni.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: kertsi - ma 12.02.2018, 18:45:02
Itse en harrasta kuorintavoiteita, mutta mulla on vinkki "kuorintaan": kasvojen pesun jälkeen (itse pesen yleensä vain haalealla vedellä, kun en yleensä meikkaa), hinkkaa kasvoja vähäsen froteepyyhkeellä.


Tässä itsetehty kuorintavoide, joka sisältää mm. kahvinpuruja: https://kotiliesi.fi/jutut/muoti-kauneus/tee-ihoa-helliva-diy-kuorintavoide-itselle-tai-lahjaksi-kaikki-ainekset-loytyvat-jo-kaapistasi/
(Tiedä sitten, josko tuo mömmö sitten tukkisi viemäriputket? Ehkä enimmät voi varistella johonkin roskikseen?)
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Työmies J. - ma 12.02.2018, 18:51:58

Tässä itsetehty kuorintavoide, joka sisältää mm. kahvinpuruja: https://kotiliesi.fi/jutut/muoti-kauneus/tee-ihoa-helliva-diy-kuorintavoide-itselle-tai-lahjaksi-kaikki-ainekset-loytyvat-jo-kaapistasi/
(Tiedä sitten, josko tuo mömmö sitten tukkisi viemäriputket? Ehkä enimmät voi varistella johonkin roskikseen?)

Ei tuki.

VA.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Anemone 2.0 - ma 12.02.2018, 18:57:12
Maailmahan ei olekaan vielä tarpeeksi hukkumassa muovipaskaan, tämäkin vielä:

https://www.menaiset.fi/artikkeli/tyyli/kauneus/yhdella-suihkukerralla-viemariin-jopa-100-000-muovihelmea-nain-pienennat

Kosmetiikassa käytetyt mikromuovit ovat noin 0,1–0,5 millimetrin kokoisia muovihelmiä. Niitä lisätään varsinkin pois pestäviin kosmetiikkatuotteisiin kuten kuorintavoiteisiin, suihkugeeleihin, hammastahnoihin ja parranajogeeleihin. Muovihelmiä lisätään, koska niiden ominaisuudet ovat varsin hyviä: ne kuorivat ja poistavat värjäytymiä, ovat tasalaatuisia eivätkä naarmuta ihoa.

Hyvillä ominaisuuksilla on kuitenkin kääntöpuoli. Muovihelmet kulkeutuvat helposti merenelävien elimistöihin ja saattavat ruuan kautta kulkeutua myös meidän omille lautasillemme.

Britannian parlamentin ympäristövaliokunnan raportin mukaan tuotteisiin lisätyt mikromuovimäärät ovat valtavia. Jos suihkugeeliä, kuorinta-ainetta tai muuta vastaavaa käyttää runsaasti, yhdellä suihkukerralla saattaa huuhtoa viemäriin jopa 100 000 muovihelmeä.


Joskus muinoin kun käytin kuorivia ihovoiteita, niissä luki että sisältää aprikoosinkiveä, tai jotain tuommoista. En olisi voinut kuvitellakaan että jossain tökötissä joka kuorii, olisi muovirakeita. Kuorivia pesuaineita en ole varsinaisesti harrastanut. Hammastahnat nyt tietysti mietityttävät.

Enpä ollut kuullut muovikuulista kuorintavoiteissa. Yksi voide on tuolla hyllyssä ja ainesosaluettelosta tosiaan löytyy polyeteeni. Sunnilleen kerran vuodessa tullut kuorintaa käytettyä, eikä joka vuosi. Pitäisi kai jo heittää kuorintageeli pois. Polleana ilmoittavat törpössä, että tököttiin ei ole käytetty eläinperäisiä tuotteita. 8)
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: RGR - ma 12.02.2018, 19:12:53
Polleana ilmoittavat törpössä, että tököttiin ei ole käytetty eläinperäisiä tuotteita. 8)

Kuitenkin siis olivat käyttäneet dinosaurusperäistä öljyjalostetta tuotteen valmistukseen.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ma 12.02.2018, 21:13:24
Kai ne muovikuulat ovat kehonpesuaineissa, sellainen mielikuva minulle jäi. Enpä oikein usko että monikaan daami innostuisi ajatuksesta että kuorii kasvojaan muovikuulilla, mutta kainaloihinsa monet ovat valmiita tunkemaan mitä vain. Deodoranteistakin on ollut juttua että niissä olevasta alumiinista saattaisi saada syövän, kun se muistaakseni änkeytyy huokosista imusolmukkeisiin. (Käytän itse silti tuoksutonta roll-onia joka toinen päivä.)

Kasvojen suhteen kuorintavoiteet ovat kai lähinnä semmoisia hienohelmoja varten jotka eivät pysty puristelemaan naamaansa yökötystä tuntematta. Itse nuorempa säännöllisin väliajoin kävin sormin koko pärstän keskikaistaleen läpi, nykyään en enää jaksa oikein sitäkään. Eipä toisaalta noita mustapäitäkään mitenkään valtavin määrin ole. (Jotkut puristelevat toisten ihmisten finnejä, ja minusta ei taas siihen kyllä olisi, yök.)
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Anemone 2.0 - ma 12.02.2018, 21:25:00
Teen kasvojen kuorinnan joka kerta suihkussa. Kuollut iho irtoaa veden pehmittämänä ilman ylimääräisiä aineita ihan vain sormilla hieromalla. Kuorintavoidetta olen käyttänyt ennen itseruskettavan voiteen käyttöä sääriin. Kuorintaa suositellaan, jotta itseruskettavan vaikutus olisi tasainen eikä siihen kuolleeseen ihokerrokseen tosiaan kannata rusketusvoidetta haaskata. Nyt en ole enää viitsinyt viileinä kesinä sitä itseruskettavaa käyttää lainkaan.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ti 13.02.2018, 20:33:09
Luonnon suojeleminen voi olla vaikeaa, mutta välillä luonto suojelee itseään:

"Etelä-Afrikan poliisi epäilee, että leijonalauma on tappanut ja syönyt todennäköisen salametsästäjän yksityisessä luonnonpuistossa maan koillisosassa Limpopon maakunnassa. Yksityinen puisto sijaitsee Etelä-Afrikan tunnetuimman luonnonpuiston, Krugerin luonnonpuiston, tuntumassa.

Salametsästäjäksi epäillyn vähäiset jäänteet löytyivät viikonloppuna.

– Vaikuttaa siltä, että uhri harrasti puistossa salametsästystä, kun leijonat hyökkäsivät ja surmasivat hänet. Leijonat söivät lähes koko ruumiin, sanoo Limpopon poliisin tiedottaja Moatshe Ngoepe.

Ladattu metsästyskivääri löytyi jäänteiden läheltä, mikä poliisin mukaan viittaa salametsästäjään. Uhrin henkilöllisyyttä ei kuitenkaan ole vielä pystytty todentamaan.

– Uhrin tunnistamisprosessi on meneillään. Tunnistaminen saattaa olla mahdollista, sillä uhrin pää löytyi paikalta, poliisin tiedottaja kertoo"

https://yle.fi/uutiset/3-10072184

Toivottavasti maistui, mikäli kyse oli tosiaan salametsästäjästä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Big Data Lenny - ke 14.02.2018, 03:56:45
Leijonan syömä ihminen kieltämättä herättää vahingoniloista mielihyvää, mutta siinä on alistunut pohjavire.

Ihminen on kuorruttanut planeetan kauttaaltaan saastalla, jota kutsutaan myös teknosfääriksi. On täysin naurettavaa edes puhua luonnon suojelusta. Sellaista tapahtuu vain enää keinotekoisissa luontodokumenteissa, joista ihminen saa jonkinlaista helpotusta tunnontuskiinsa. Sekulaaria synninpäästöä. Kun ihminen keikaroi turhamaisten kiireiden keskellä, on helpottavaa avata TV ja katsella hetki leijonien käyskentelyä. Luonto on edelleenkin olemassa, ehkä. Mitä väliä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ke 14.02.2018, 09:11:03
Toisaalta Esko Valtaojalla oli tässä joku vuosi jokin halleluujaa hihhuliheijaa -kiertua jolla korostettiin että mikään ei ole ollut paremmin kuin nyt ja kyllä se siitä. En tosin muista sanoiko hän luonnosta halaistua sanaakaan, mutta ainakin ihmiskunnan pärjäämisestä hän oli kovin vakuuttunut.

Iloisena joukkotuhoon?
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Big Data Lenny - ke 14.02.2018, 09:17:59
Toisaalta Esko Valtaojalla oli tässä joku vuosi jokin halleluujaa hihhuliheijaa -kiertua jolla korostettiin että mikään ei ole ollut paremmin kuin nyt ja kyllä se siitä. En tosin muista sanoiko hän luonnosta halaistua sanaakaan, mutta ainakin ihmiskunnan pärjäämisestä hän oli kovin vakuuttunut.

Iloisena joukkotuhoon?

Kai Esko Valtaojalla on nupissa bitit sellaisessa asennossa, että hän tekno-optimisti, tai ainakin kirjoittaa kirjoja sellaisella asenteella.

Mielummin kuitenkin Valtaojan optimismi kuin maailman toiseksi vanhin ammatti, eli kulttuuripessimismi. Mutta minkäs teet.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ke 21.02.2018, 13:50:00
Katselin boksista pois jonkun ikivanhan luontodokumentin, viimeinen osa jotain saalistajia käsitellyttä sarjaa. Tässä jaksossa käsiteltiin taas kerran ihmisen uhkaa eläinkunnalle, mutta jonkin verran edes yritettiin jotain myönteisiäkin vaihtoehtoja tarjota. Esim. Intiassa porukkaa on siirretty metsistä pois jotta tiikeri pääsisi lisääntymään. Sitähän ne ihmiset sitten tietysti siellä poraavat ja parkuvat että me ollaan tässä eletty sukupolvesta toiseen byääh. Mitähän ihmeen merkitystä sillä on missä nämä elävät, kun samaa pöpelikköä löytyy muualtakin. Plus jos he esim. vihaavat tiikereitä, niin parempihan heidän on muuanne muuttaakin. Eipähän tarvitse niiden kanssa enää törmäillä. Täkäläisittäin messevät massit noille muuttajille tarjottiinkin, tosin mainittiin myös että jossain oli suoritettu pakkosiirtoja mikä on sitten herättänyt pahaa verta.

Afrikassa olikos se masaikansan soturit tuon dokumentin mukaan toisinaan kokoontuvat yhteen hyppimään, pomppimaan ja uhoamaan, ja kun tarpeeksi on pompittu yläpystyä iskee vimma rynnätä tappamaan leijonia. Tätä yritettiin suitsia sillä että sekaan ripotellaan paikallisen taustan omaavia miehiä jotka yrittävät ylipuhua sotureita jättämään keikan väliin. Itse jäin ihmettelemään että miksi itselleen testosteronihuumaan hilluneille miehille anneta joku korvike. Eihän tarvitsisi kuin potkupallo nakata jätkien sekaan, niin jo olisi peli käynnissä ja saisivat riehuttua itsestään turhat energiat veks. Eipä kai sellaista kanssa olekaan jonka miehenpuolille ei kunnon pallopeli kelpaisi. Potkittava tai heiteltävä pallo, aivan sama, mutta kun saadaan kilpailla ja hillua niin se ilmeisesti tarjoaa miesväelle jotain olennaista.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Kopek - ke 21.02.2018, 14:36:08
Itse jäin ihmettelemään että miksi itselleen testosteronihuumaan hilluneille miehille anneta joku korvike.

http://hairikot.voima.fi/wordpress/wp-content/uploads/2017/07/Jouha3-1000x560.jpg

Pitäisikö luontoa suojella luonnon itsensä takia vai ihmisen takia? Haittaako leijonia, jos ne kuolevat sukupuuttoon, koska ne eivät itse tiedä kuolevansa sukupuuttoon?

Onko se luonnonsuojelua vai ihmisten suojelua, kun ilman saastumista yritetään rajoittaa. Pari päivää sitten Hesarissa oli uutinen, jossa kerrottiin, että Suomi saastuttaa:

"Suomi on Pohjoismaiden pahin nokipölyä tuottava saastuttaja – Hiukkaset sairastuttavat ihmisiä ja sulattavat napajäätiköitä"

"Suomen päästöt ovat Pohjoismaiden suurimmat, ja ne tulevat ennen muuta puun pienpoltosta – takoista ja saunan kiukaista."

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005574026.html

Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma: (puun polttamista lisättävä)

"Puuenergian kestävään enimmäistasoon pääseminen edellyttää myös markkinahäiriöiden poistamista, korjuutekniikan kehittämistä ja toimivaa logistiikkaa."

..."puun tarjonta on nykyisin vaihtelevaa ja logistiikkaa olisi parannettava, jotta puun osuutta voitaisiin kasvattaa ilman epävarmuutta hinnoista tai toimituksista."
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ke 21.02.2018, 14:44:52
Kaiketi lähtisin siitä että mikä on suuremman kokonaisuuden etu ja hyödyttää mahdollisimman montaa lajia. Kuten taisin jokin aika sitten mainita, köyhtyi koko Yellowstone kun sudet tapettiin pois. Wapitit tms. järsivät pajut pois ja majavat sekä linnusto katosivat alueelta.

Jos on epäselvää miten ympäristölle käy, lienee parempi olla poistamatta alkuperäislajia tai tuomatta vieraslajia.

Kaikkein eniten luonto tietysti hyötyisi jos ihminen kuolisi sukupuuttoon. Mutta entä jos meidän osamme elämän näytelmässä onkin toimia elämän levittäjänä muille planeetoille? Olemme sperma? Näin ollen en poistaisi ihmistä yhtälöstä. Mutta sisäsiistiksi ihmisen pitäisi oppia. Ottamaan muutkin lajit huomioon.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: RGR - ke 21.02.2018, 17:19:15
Voi Antero minkä teit! Nyt puoli maapalloa ryntää pohjoiseen Lappiin ja tallaa maisemat pilalle, paskoo nurkkiin ja aiheuttaa kylpylähotellilasi-igluboomin joka peruuttamattomasti pilaa pohjoisen luonnon.

Miljoonaa turistia ei Lappi kestä, se on varma. Parempi olla vain hiljaa onnellinen, eikä kertoa muille.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005576795.html?ref=rss
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Kopek - ke 21.02.2018, 17:30:40
Mutta entä jos meidän osamme elämän näytelmässä onkin toimia elämän levittäjänä muille planeetoille? Olemme sperma? Näin ollen en poistaisi ihmistä yhtälöstä. Mutta sisäsiistiksi ihmisen pitäisi oppia. Ottamaan muutkin lajit huomioon.

Levittämisen olisi syytä tapahtua mahdollisimman pian niin kauan kuin ihmiskunnan älykkyys ja yhteistyökyky vielä riittää avaruusmatkojen toteuttamiseen. Kun keskimääräinen älykkyys on alentunut parikymmentä pistettä, voidaan unohtaa niin avaruuslennot kuin muukin huipputekniikka. Sen jälkeen ihmiset hakkaavat puunuijilla toinen toisiaan kaatopaikalla, mikä on älykkäintä mihin ihmiskunta tuolloin enää pystyy.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ke 21.02.2018, 22:49:30
Moneenkohan kertaan kaikki paska oikein pitää testata?

(https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/27657847_333130640511537_3477553442825270073_n.jpg?oh=4fbe62a01b078e315bef8da14836951c&oe=5B120AD3)
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: kertsi - pe 23.02.2018, 01:12:57
Kaiketi lähtisin siitä että mikä on suuremman kokonaisuuden etu ja hyödyttää mahdollisimman montaa lajia. Kuten taisin jokin aika sitten mainita, köyhtyi koko Yellowstone kun sudet tapettiin pois. Wapitit tms. järsivät pajut pois ja majavat sekä linnusto katosivat alueelta.

Jos on epäselvää miten ympäristölle käy, lienee parempi olla poistamatta alkuperäislajia tai tuomatta vieraslajia.
Lisäksi kalatkin hävisivät vedestä. Pajukot kun tarjosivat varjoa joen rannoille. Olisikohan ollut niin, että kalanpoikaset tarvitsevat suojaisia paikkoja, vai oliko se niin, että majavien tekemät padot olivat hyväksi kalakannoille ja kun majavat hävisivät, hävisivät kalatkin?

Joka tapauksessa susien palauttaminen tuohon ekosysteemiin toivat takaisin niin pajut, majavat, linnut, kuin kalatkin, ja toisaalta harvensivat liian suuriksi paisuneita hirvieläinkantoja.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 04.03.2018, 09:06:33
https://gekkonen.com/katso-24-kuvaa-siita-milta-maailma-nayttaisi-jos-elaimet-ja-ihmiset-vaihtaisivat-paikkaa/ (https://gekkonen.com/katso-24-kuvaa-siita-milta-maailma-nayttaisi-jos-elaimet-ja-ihmiset-vaihtaisivat-paikkaa/)

Ihminen on ravintoketjun huipulla, mutta mitä jos asiat olisivatkin toisin? Nämä kuvat pistävät miettimään!
Tekee pahaa katsoa noita kuvia, ja tätä videotakin:
Spirit Of Unbounded (https://www.facebook.com/Spiritofunbounded/videos/1955386207824549/?fref=pb&hc_location=friends_tab&pnref=friends.all)

Lainat toisaalta.

Tuli tässä mieleeni että mitä olennaista arvoa tai hyötyä palvelee se että amerikkalaiset lapset laitetaan koulussa leikkelemään sammakoita (jos fiktioon on luottaminen, ja kaippa he todella noin tekevät kun se on niin monessa tv-sarjassa jne. ollut). Sammakon leikkelemällä oppii vain sammakon lihaksista ja elimistä, mutta mitä sillä tiedolla tekee? Eikö lapset kannattaisi laittaa leikkelemään ennemmin ihmisruumista?

Tämähän ei tietenkään kristilliseen katsomukseen sovellu, kun ruumista ei saa kauheasti käsitellä että se voi tuomiopäivänä pompata haudastaan mahdollisimman intaktina. Jotkut lahkolaisethan kieltävät omaisensa ruumiinavauksenkin tältä pohjalta...

Mutta se että sammakkoja saa hyödyttömästä syystä leikellä (eli ne on tapettu melkoisen turhaan) tarkoittaa sitä että lapset raaistetaan järjestelmällisesti jo nuorella iällä mieltämään eläimet pelkkinä käyttöesineinä. Sikäli mikäli metsästys on USA:ssa erityisen suosittu harrastus, niin sehän tietenkin viimeistelee tuon hankkeen näppärästi.

Ja ei, minulla ei edelleenkään ole mitään metsästystä vastaan, koska onhan se luonnossa elänyt eläin saanut edes elää siellä luonnossa sen lyhyen elämänsä, mutta on hyvä välillä miettiä näitä mekanismeja joilla ihmiset opetetaan ajattelemaan että eläimen ja ihmisen välillä on jokin erityinen ero jolla perusteella ihminen saa päättää eläinten elämästä ja kehosta jne.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - pe 06.04.2018, 09:52:50
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/25/raakku-suomen-vanhin-elain-on-kuolemassa-sukupuuttoon

Jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa. Pelastustoimiin on nyt ryhdytty ja Konnevedellä Keski-Suomessa raakkuja kuntoutetaan tutkimuslaitoksessa.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Saares - pe 06.04.2018, 10:06:57
Luttojoella 60-luvulla näin lähes metrin korkuisen raakkukuorikasan.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - su 08.04.2018, 15:55:00
Luttojoella 60-luvulla näin lähes metrin korkuisen raakkukuorikasan.

Näitä kuulemma tosiaan löytyi vähän sieltä sun täältä itäisestä Lapista. Nykyään ei saa ilmeisesti edes poimia matkamuistoksi muinaista raakunkuorta - suojelumääräykset ovat niin tiukkoja.

Raakun tulevaisuus näyttää synkältä, sillä monin paikoin Itä-Lapissakaan lisääntyminen ei suju entiseen malliin. Yksi syy saattaa olla isäntälajien puute. Raakun - kuten monen muunkin simpukan - toukkavaihe elää näet loisena kalan kiduksissa. Raakun isänniksi kelpaavat ainakin taimenen ja lohen jokipoikaset. Jälkimmäisiä ei Saariselän seudun joissa ole ollut kymmeniin vuosiin. Paitsi Kemijokeen ja sen latvahaaroihin lohi nousi myös koilliseen Jäämereen laskeviin jokiin, Luttoon, Suomuun, Jauruun ja erityisesti Nuorttijokeen. Tulomajoen voimalan rakentamisen (oli muuten ensimmäisiä suomalaisia projekteja Neuvostoliitossa) jälkeen ei lohta enää ole noussut. Ehkä taimen ei yksinään ole riittävä?

Raakkuja on ollut monin paikoin Etelä-Suomessakin. Mustion- eli Karjaanjoessa sinnittelee vielä jonkinmoinen kanta, joka ei kylläkään ole isäntien puutteessa lisääntynyt vuosikymmeniin. Erittäin luettavassa kirjassaan Seitsemän tuntia erämaata Valter Keltikangas kertoo, että:

"Eurajoki on vanhimpia tunnettuja helmijokia. Toivo Vuorelan mukaan Lavilan kartanon vouti lähetti vuonna 1690 sieltä yli meren, ilmeisesti Ruotsissa asuvalle isännälleen, 28 helmeä. Kallein niistä oli kuitin mukaan kuuden taalarin arvoinen. Pyytäjien luettelosta selviää, että helmiä saatiin pitkin Eurajokea ja joen yläjuoksulta mainitaan saantipaikkana Kiukaisten Panelian kylä.

"Helmikuumeen" aikana noin viisikymmentä vuotta sitten sukellusvälinein varustetut pyytäjät tyhjensivät Eurajoen raakuista niin tarkoin kuin taisivat. Tuoreena uutisena (kirja on vuodelta 1977) voin nyt mainita, että joessa suoritettujen ruoppausten yhteydessä pohjasta on noussut raakkuja ja niissä on ollut muutama kaunis helmi."


Suomessa helmenpyynti oli kai perinteisesti aika vähäistä. Itä-Karjalassa sen sijaan sitä harjoitettiin paljon, ja vienalaiset kävivät myös Suomessa pyyntiretkillään.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juha - ma 09.04.2018, 15:24:27

Mikrobiologi tyrmää ekopesuaineet ja ilmanraikastajat myrkyiksi – "Sehän on varsinainen pommi!"

"Ihmiset raahaavat vettä kotiinsa. Vesi maksaa ja painaa, ja se täytyy säilöä kemikaaleilla, muuten se pilaantuu. Siksi en osta pyykinpesuun muuta kuin jauhemaisia tuotteita, ne eivät pilaannu koskaan."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/mikrobiologi-tyrm%C3%A4%C3%A4-ekopesuaineet-ja-ilmanraikastajat-myrkyiksi-seh%C3%A4n-on-varsinainen-pommi-1.182440


Eilen pyykkipäivä, ja mietin tosissani, mikä ero on pulvereissa ja nesteissä. En osannut ajatella näin.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: a4 - ti 10.04.2018, 08:08:48
Oxford dictionaries valitsi 2016 vuoden sanaksi totuudenjälkeisyyden.
Nyt uusin voima-lehti tarjoaa sanaa joka ei tule valituksi: Elämisvalhe.
Eli elämme elämisvalheessa jossa lähinnä vain sanojen tasolla estetään ilmastonmuutosta.
Ja höpötetään uskosta ilmastonmuutokseen kuin se olisi uskon asia.
Suomi kuluttaa vuoden luonnonvaransa kolmessa kuukaudessa ja valittaa toisten maiden ekologisesta jalanjäljestä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ti 10.04.2018, 10:28:16
Nyt on Voima oikeassa. Koko luonnonsuojelu on enää pelkkä tapauskonto. Aamu- ja ruokarukouksen sijaan lajittelemme jätteet ja se on siinä. Kaikenlaiset oikeutta sinne sun tänne -järjestöt mankuvat lahjoituksia eli keräävät kolehdin.

Me on hävitty tää peli?

Mitä oikeasti voisi tehdä? Steriloida ihmisiä. Mutta suvunjatkamiseen ei saa puuttua, koska se on hyvä, kallis, ihana. Mieshän ei ole mitään jos ampuu paukkupanoksilla. Nainen on hirviö jos ei diggaa muksuja. Suomen suurin huoli tällä hetkellä on että nuoria miehiä ei vittu kiinnosta (eikä) mikään lapsenteko.

Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Hibbu - ti 10.04.2018, 11:01:26
Nyt on Voima oikeassa. Koko luonnonsuojelu on enää pelkkä tapauskonto. Aamu- ja ruokarukouksen sijaan lajittelemme jätteet ja se on siinä. Kaikenlaiset oikeutta sinne sun tänne -järjestöt mankuvat lahjoituksia eli keräävät kolehdin.

Me on hävitty tää peli?

Mitä oikeasti voisi tehdä? Steriloida ihmisiä. Mutta suvunjatkamiseen ei saa puuttua, koska se on hyvä, kallis, ihana. Mieshän ei ole mitään jos ampuu paukkupanoksilla. Nainen on hirviö jos ei diggaa muksuja. Suomen suurin huoli tällä hetkellä on että nuoria miehiä ei vittu kiinnosta (eikä) mikään lapsenteko.

Jos sinä olet hävinnyt pelisi, niin kaikki muut eivät ole. Ovatko ilmastokokoukset turhia, vaikka jokunen paskavaltio ei kokouksen päätöksiä ratifioikaan? Onko merien- tai eläintensuojelu turhaa samoin kuin fossiilisten polttoaineiden korvaaminen esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla? Miksi ihmiset laittavat aurinkopaneeleja katoilleen ja pyrkivät vähentämään hiilijalanjälkiään esimerkiksi sähkövoimalla käyvillä autoilla? Minä en suhtaudu noin kyynisesti ilmastonmuutokseen ja maksan kuukausittain tietyn summan myös WWF:lle.

Nainen ei ole normaali, mikäli hän vihaa lapsia. Olisiko syy siinä, ettei itselleen ole saanut puolisoa, joka ei juuri sinun kanssasi ole halunnut lapsia ja ovat muutenkin jättäneet sinut. Sinähän puhut vuosikausia sitä, että miehesi ovat olleet kusipäitä tai homoja, etkä saa isellesi miestä massiivisten monien vuosien yrittämisen jälkeenkään. Ruikutat jatkuvasti siksi, että olet katkeroitunut vanhapiika.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juha - la 14.07.2018, 10:41:25

Entä jos luonnonsuojeluskeptikot ovat oikeassa? Mitlään luonnonsuojelua ei oikeasti ottaen ole?

Peruste siinä, että on viilausta, paikkausta, ja sen näkymättömäksi tekemistä, mitä on saatettu aikaan, ja joka yhä tulee isommaksi ongelmaksi. Tällöin ongelmien selkeä kasautumisen näkeminen voisi herättää, luontosuhteen meneilläänolevan tilan, jota luonnonsuojelu ei muuta.

Tiettyjen isojen ja kattavien ratkaisujen jälkeen, ei asioita voi enää paikata, luonnon osalta. Luonnonsuojelu, ja sopeutuminen, ja tässä tapauksessa sovittautuminen luontoon, on oltava oikeasti tehokasta. Tehokkuus sana on tässä tosiaan inhottava, koska se on turmeltunut. Hyvä sana, joka tosiaan ei ole enää sitä. Tehon merkittävin komponentti on osuvuus ja tuottavuus, mahdollisimman vähin kustannuksin ja rasituksin.

Fysikaalisesti teho on työ per aikayksikkö, eikä se sinällään linkkaannu mitenkään elollisten hyvinvoinniksi. Tehoa on paljon Auringossa, ja jos se kiinnostaa, tekee avaruusmatkan Aurinkoon.

Elämä on taitolaji, ja myös isot asiat ovat samalla niitä. Ikävä kyllä. Asian voi nähdä myös kivemmin. Pienestä kaikki silti lähtee, ainakin hahmottumaan, ja ilman sitä ei voi tehdä ratkaisevampia, joita tarvitaan jatkuvasti.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 15.07.2018, 10:49:33
Nyt on Voima oikeassa. Koko luonnonsuojelu on enää pelkkä tapauskonto. Aamu- ja ruokarukouksen sijaan lajittelemme jätteet ja se on siinä. Kaikenlaiset oikeutta sinne sun tänne -järjestöt mankuvat lahjoituksia eli keräävät kolehdin.

Me on hävitty tää peli?

Mitä oikeasti voisi tehdä? Steriloida ihmisiä. Mutta suvunjatkamiseen ei saa puuttua, koska se on hyvä, kallis, ihana. Mieshän ei ole mitään jos ampuu paukkupanoksilla. Nainen on hirviö jos ei diggaa muksuja. Suomen suurin huoli tällä hetkellä on että nuoria miehiä ei vittu kiinnosta (eikä) mikään lapsenteko.

Jos sinä olet hävinnyt pelisi, niin kaikki muut eivät ole. Ovatko ilmastokokoukset turhia, vaikka jokunen paskavaltio ei kokouksen päätöksiä ratifioikaan? Onko merien- tai eläintensuojelu turhaa samoin kuin fossiilisten polttoaineiden korvaaminen esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla? Miksi ihmiset laittavat aurinkopaneeleja katoilleen ja pyrkivät vähentämään hiilijalanjälkiään esimerkiksi sähkövoimalla käyvillä autoilla? Minä en suhtaudu noin kyynisesti ilmastonmuutokseen ja maksan kuukausittain tietyn summan myös WWF:lle.

Nainen ei ole normaali, mikäli hän vihaa lapsia. Olisiko syy siinä, ettei itselleen ole saanut puolisoa, joka ei juuri sinun kanssasi ole halunnut lapsia ja ovat muutenkin jättäneet sinut. Sinähän puhut vuosikausia sitä, että miehesi ovat olleet kusipäitä tai homoja, etkä saa isellesi miestä massiivisten monien vuosien yrittämisen jälkeenkään. Ruikutat jatkuvasti siksi, että olet katkeroitunut vanhapiika.

Kun nyt varomattomuuksissani osuin tähän paskamiinaan, niin jäin miettimään että enpäs ole koskaan mistään lukenut tahi kuullut että kuinka moninkertaisen hiilijalanjäljen jättää ihmisen sillä perusteella että tekikö vaiko eikö tehnyt lapsia. Vai pitäisikö ajatella että mitä enemmän lapsia, sitä enemmän lannoitetta lahjoittaa Maalle kun nämä kersatkin aikanaan kuolevat ja mätänevät? Mutta eihän ihmiskehonkaan materia mistään ilmasta hokkuspokkus manifestoidu, vaan ihan maamateriasta sekin on alunperin lähtöisin. Mutta tokikaan luonnonsuojelussa ei ole kysymys siitä että missä päin kiertoa materia on menossa, vaan omasta mielestäni siitä että onko mahdollisimman rikas ja monipuolinen fauna. Tylsäähän se on jos meitä on vain pelkästään ihmisiä, vaikka olisi miten tiedostavia ihmisiä hyvänsä.

Kun minua tölvitään siitä etten ole tehnyt lapsia, se on vähän sama asia kuin onnellista ihmistä haukuttaisiin siitä että hän on onnellinen. Yksi niistä asioista joista voi olla tyytyväinen... miten siitä voi kukaan edes pimeimmässä mielikuvituksessaan keksiä mitään nälvittävää? No kaippa voi kun kuvittelee että kaikki haluavat olla kuten hän itse on. Ehkäpä 12-päisen jalkapallojoukkueen vääntänyt ihminen tuntee sääliä tai sitten tämä halveksuntaa ja ylenkatsetta sellaista kohtaan joka ei tehnyt ensimmäistäkään lasta.

Minusta tuollaiset tunteet ovat käsittämättömiä. Mielenkiintoni ei ole koskaan kohdistunut mahdollisuuteen päällepäsmäröidä ja alistaa toista ihmistä, jommoista vanhemmuus aivan liian usein on. Toisaalta se nykyään näyttää olevan sitäkin että lapset tuupataan sikana peltoon kasvamaan miten mielivät. Sitten kiukutellaan kun kakaroista tulee kusipäitä.

Lisääntyminen on asia joka ei mene minun jakeluuni. Mutta minusta on ihan hyvä näin.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - la 21.07.2018, 19:01:41
Ihmiskunnan enemmistö ei käsitä ilmastonmuutoksen mittaa ja määrää. Eri valtioiden armeijoissa on tunnistettu ilmastonmuutoksen uhat jo vuosikymmeniä sitten, mutta lyhytnäköinen bisnes ja politiikka ennen kaikkea. "Alan tutkijat" on väljä toteamus - ei oikeastaan ole olemassa tieteenalaa, johon ilmastonmuutoksella ei olisi vaikutusta ja merkitystä.

Earth's Species Are Now Going Extinct 1,000 Times Faster Than The Natural Rate  (https://www.sciencealert.com/biodiversity-loss-extinction-natural-rate-1000-times-faster-habitat-loss) (sciencealert.com).

Esimerkkejä siitä, miten tähän on tultu:

-Viimeiset sata vuotta on käytetty keinotekoisia lannoitteita, ja niiden valmistamisessa käytetään luonnonkaasua. Huomatkaa, että moderni maanviljelyskin on teollisuudenala, ja bisnes. Lähes kaikki tavat joilla valmistamme erilaisia hyödykkeitä ja elintarvikkeita vahiongoittavat luontoa. Teholannoituksen vaikutus maaperään ja vesistöihin on katastrofaalinen. Maaperä köyhtyy nyt sellaista tahtia, että planeetan useimmilla viljelysalueilla arvioidaan olevan vain 60 sadonkorjuuta - tai sen alle - jäljellä (https://ec.europa.eu/jrc/en/news/new-world-atlas-desertification-shows-unprecedented-pressure-planets-natural-resources).

-Huonot maanviljelysmenetelmät johtavat myös siihen, että pahimmassa tapauksessa globaalin ruokakriisin arvioidaan olevan vain 30 vuoden päässä (https://www.independent.co.uk/environment/climate-change/society-will-collapse-by-2040-due-to-catastrophic-food-shortages-says-study-10336406.html).

-Joillain alueilla kuivuus vain kasvaa, toisilla alueilla suuret myrskyt, tulvat ja maanvyöryt lisääntyvät. Nekin maksimoivat eroosiota.

-Karjankasvatuksella (Siis lihansyönnillä ja maitojalosteilla) on suurin haittavaikutus tilanteeseen. Lannoitteet päätyvät jokia pitkin merenpohjiin, ja ja merenpohjat muuttuvat kuolleiksi alueiksi (https://www.theguardian.com/environment/2018/jan/04/oceans-suffocating-dead-zones-oxygen-starved). Suomen nurkilla Itämeri on jo perikadon partaalla. Maanviljelysbisnes vahingoittaa luontoa enemmän, kuin esim. öljybisnes.

-Meriveden lämpeneminen johtaa samalla vaihtuviin merivirtauksiin, ja ne levittävät saasteita uusille alueille. Jopa syvänmeren alueet ovat tuhoutumassa (https://www.techtimes.com/articles/50157/20150501/deep-sea-dead-zones-found-far-out-atlantic-ocean.htm).

-Tehokalastus maksimoi edellistä, romahduttaen kalakannat. Joidenkin arvioiden mukaan maailmassa ei ole enää 50 vuoden päästä luonnonvaraisia kalakantoja jäljellä (https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1533125/All-seafood-will-run-out-in-2050-say-scientists.html).

-Kalanpyydystyksellä hävitetään samalla Viisinkertainen määrä muuta merieläimistöä (https://foodinstitute.gwu.edu/2017/03/03/bycatch-the-forgotten-part-of-the-wasted-food-story/) suhteessa varsinaiseen saaliiseen, niin tehokasta teollinen kalastus on.

-Muovihiukkasten päätyminen meriin johtaa kokonaisten ravintoketjujen tuhoutumiseen (https://www.dw.com/en/plankton-decline-hits-marine-food-chain/a-19162596). Samalla ne syrjäyttävät planktonin elintilaa (https://www.researchgate.net/publication/321371002_CROWDING_AND_LIGHT_LIMITATION_AFFECT_PHYTOPLANKTON_COMPETITION_FOR_NITROGEN). Tämä puolestaan vaikuttaa meren typpipitoisuuksien laskuun - meret tukehtuvat.

Planeettamme lämpenee, jolloin tapahtuu mm. seuraavia:

-Jäät sulavat = syvemmät ja tummat meret = lisääntynyt lämmönsäteily = entistä kuumempaa kaikkialla.

-Arktisten alueiden sulamisesta vapautuu kiihtyvästi metaania ilmakehään.

-Ikiroudan sulaminen = lisääntynyt hiilidioksidin purkautuminen ilmakehään.

-Soiden ja rämeiden kuivuminen = turpeiden kovettuminen = jälleen maaperän köyhtyminen

- Suurten metsäpalojen ja suurten myrskyjen esiintymistiheyden kasvu. Arktisten alueiden sulaminen johtaa myös maanjäristyksiin niille epätyypillisillä alueilla, mannerlaattojen liike kasvaa.

-Merenpohjassa olevan metaanin vapautuminen järistysalueilla - kokonaisten lajien sukupuuttojen skaalassa.

Ihmiskunnalla on edessään loistava tulevaisuus.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - la 21.07.2018, 19:31:46
Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan (http://wwf.panda.org/knowledge_hub/all_publications/living_planet_index2/) eri eläinlajien (Nisäkkäät, linnut, kalat, matelijat, sammakkoeläimet) globaalit populaatiot ovat vähentyneet 58%, aikajanalla 1970-2012. Vuoteen 2020 mennessä eläinkantojen arvioidaan pahimmillaan romahtavan kaksikolmasosaa. Vain 50 vuotta, mutta miten tuhoisia ne ovat olleetkaan.

Ilmastonmuutosdenialistien erääksi suurimmaksi rahoittajaksi osoittautui Australian rikkain ihminen, kaivospohatta Gina Reinhart (https://www.theguardian.com/business/2018/jul/21/gina-rinehart-company-revealed-as-45m-donor-to-climate-sceptic-thinktank).

Sama ämmä kertoi rahvaalle, että kuka tahansa voi rikastua kovalla työllä, aivan kuten hänkin. Hän tosin syntyi kultalusikka suussa, mutta ei anneta sen nyt haitata ilosanomaa.

Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - la 21.07.2018, 20:01:03

Ilmastonmuutosdenialistien erääksi suurimmaksi rahoittajaksi osoittautui Australian rikkain ihminen, kaivospohatta Gina Reinhart (https://www.theguardian.com/business/2018/jul/21/gina-rinehart-company-revealed-as-45m-donor-to-climate-sceptic-thinktank).

Sama ämmä kertoi rahvaalle, että kuka tahansa voi rikastua kovalla työllä, aivan kuten hänkin. Hän tosin syntyi kultalusikka suussa, mutta ei anneta sen nyt haitata ilosanomaa.

Ilmastonmuutosdenialistit ovat kullinlutkuttajien huonetta ja sukua, mutta en itse jaksa oikein heidän houreistaan suuttua. Valtavirran vaikuttajat kun eivät kauheasti ole teoilla tehneet vaikutusta, niin synkillä hetkillä tulee mieleen, että denialistit sentään ovat rehellisesti kusipäitä. Varmaan osa heistä oikeasti uskoo asiaansa.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - la 21.07.2018, 20:15:47
Ilmastonmuutosdenialistit ovat kullinlutkuttajien huonetta ja sukua, mutta en itse jaksa oikein heidän houreistaan suuttua. Valtavirran vaikuttajat kun eivät kauheasti ole teoilla tehneet vaikutusta, niin synkillä hetkillä tulee mieleen, että denialistit sentään ovat rehellisesti kusipäitä. Varmaan osa heistä oikeasti uskoo asiaansa.
Toimivat lähinnä torpedoina (Tietänet, mihin termi rikollisjärjestöjen suhteen viittaa), pyrkien ohjaamaan huomion pois varsinaisista toimijoista. Vähän sama, kuin halpatyövoiman suhteen: korporaatioiden suuromistajat ovat riemuissaan, kun rahvas tappelee uuden halpatyövoiman kanssa sen sijaan, että huomio kiinnittyisi itse työnantajaan.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juha - la 21.07.2018, 21:45:25

Minusta tarkempaa tietämystä riskien toteutumisen aikatauluista tarvitse tietää. Pitempiaikaisesti tulee elää, eli siten, kuin tiedetään mahdolliseksi, tai arvellaan merkittävällä todennäköisyydellä.

Kestävyys on samalla linja, joka sulkee pois muuta. Tavallaan se auttaa pysymään yhdessä, ja toimimaan järkevästi myös tässä hetkessä.

Pienet ei hetkauta, mutta piittaamattomuus isommin on ongelma. Sitä varten tarvitsee toki tietää asioita, ja oppia voi pienestä, ettei tarvitse ison kanssa alkaa leikkimään.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 26.08.2018, 10:11:36
http://vinnari.fi/2016/05/19/kukaan-ei-ole-vegaani/

Olemme siis rakentaneet yhteiskunnan, jossa kuolleiden eläinten paloja on siroteltu lähes kaikkiin tuotteisiin, ja samalla olemme raivaamassa tietämme maapallon ainoaksi isoksi eläimeksi yhdessä teollisesti kasvatettujen tuotantokoneidemme kanssa. Elämme elämäämme lihaluujauhon ympäröimänä yhä ainutlaatuisempana isona eläimenä tällä maapallolla, halusimmepa me sitä tai emme. Yhteiskuntamme on rakennettu kuolemalle.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juha - ke 26.09.2018, 18:34:34

Tosiaan hassu sana, tuo luonnonsuojelu. Enemmän tulisi puhua väkivallasta luontoa kohtaan. Luonnonsuojelu tuo jotenkin hyveellisen tilanteen suhteessa luontoon.

Väkivallan estäminen on vähän rankemman kuulosta, ja oikeellisempaa, koska tuho, tai riski uhkaa paitsi eläimiä, niin kokonaisia lajeja. Olisiko luonnonhävitys joskus kuvaavampi, tässä luontosuhteessamme.


Lapista ei pidä tehdä halpaturistikohdetta, sanoo maailman seuratuin suomalaisbloggaaja

https://yle.fi/uutiset/3-10421711

Jostain syystä kaupallisuus ei sovi luontoon. Vähän kuin bordelli-juttu, tmv.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juha - ke 26.09.2018, 18:39:01

Norman allekirjoitus:  Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Tällaiseen sovittautumattomuuteen kun mennään, niin on aika kokonaisvaltaista ratkaisupeliä. Muistuttaa vähän sitä, että on vain mustaa, tai valkoista.

Sopeutuminen ja pienet askeleet ovat paljon työläämpää, kuin isot, mutta tyhjät hokemat. Ehkä merkkaavat käytännössä sitä, miten luontoa on vaikea suojella, jos ihminen ylipäätään on maapallolla.

Jotta onnistuttaisiin tasapainoisessa elämisessä, tulisi meidän poistaa itsemme. Eli voimme syyllä olla tekemättä mitään. Siis jatkaa nykyistä, joka tosin ei ole sitä, ettei mitään tehdä, päinvastoin. Tehdään paljon, isolla voimalla.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juha - ke 26.09.2018, 19:00:58

Pärjäämisen taito

Moottiriurheilussa on tipan venytystä, eli matkantaittoa, mahdollisimman vähällä. Samoin on urheilussa pärjäämistä, mahdollisimman tehokkaasti sillä, mitä voi olla kasassa lähtöhetkellä. Myös erilaisessa toiminnassa pyritään tehokkuuteen, ts tuhlaamisen välttämiseen.

Tehokkuus sanana on kielteinen. Sen sijaan tulisi puhua tuhlaamisesta, tai piittaamattomuudesta, resurssien tai potentiaalin suhteen.

Luonnonelämässä positiiviset tavoitteet voisi sytyttää. Mitä olisi selviytymisen taito? Selviytyminen on höpsö, äärirajoilla menemistä, vähän urheilutyyppistä.

Parempi versio tuosta voisi olla pärjäämisen taito, tai jopa pärjäämisen taide, ja tyyvytäisyys mahdollisimman kestävästi. Vähänkö mittaisi eläjän kyvykkyyttä, ja kokonaisvaltaisesti ottaen.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: kertsi - ke 26.09.2018, 20:29:41

Norman allekirjoitus:  Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Olen lukenut tuon Norman allekirjoituksen v*ttuiluna luonnonystäville. Mitenhän lie tarkoittanut tuon otettavaksi? Ehkä "hyvänä" vitsinä?
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ke 26.09.2018, 20:34:02

Norman allekirjoitus:  Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Olen lukenut tuon Norman allekirjoituksen v*ttuiluna luonnonystäville. Mitenhän lie tarkoittanut tuon otettavaksi? Ehkä "hyvänä" vitsinä?

Norman tuntien se lienee jälkimmäistä, koskapa hän suhtautuu luonnonsuojeluun positiivisesti. Ja onhan se oikeastaan totta. Vielä parempi tietysti olisi ennen itsemurhaa tappaa mahdollisimman monta ihmistä!
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juha - ke 26.09.2018, 20:56:11
Vielä parempi tietysti olisi ennen itsemurhaa tappaa mahdollisimman monta ihmistä!


Tiettyä asennetta välitetään myös tällaisella lauseilla. Mikä on tuo asenne?

Kovuus korostuu, ja kun sen ylläpito. Näin sen itse tulkitsen. On oloja ja olotiloja, jotka merkitsevät, ja niitä ylläpidetään monipuolisesti.

Joskus arvelin ihmisten kasvatuksesta hyvin laajasti, luontodokumenttejä myöten. Näissä sujahtaa helposti erilaiset arviot ja arvostukset, "oikeastaan ihmisen itsensä tekemänä".

Kun asia yhdistyy Linkolan tapaiseen, niin mitähän päätelmää voisi tehdä? Ehkä kahtiajakoa on, tai sitten "iltalehtityyppiset" tulkinnat valtaa helposti mieltä, primitiivisenä, ja juurevampina. Unissakin painottuu sama jonkin verran, tosin vaihtelee varmasti.

Ihmiset puhuvat peloista, aika automaattisesti. Mikä voisi olla mahdollista. Samalla tällainen vie kohden toteutumia, eli ennusteesta tulee jonkin verran totta, ennenpitkää. Tämä on veikkaukseni, en ole muualta kuullut.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - to 27.09.2018, 12:29:08

Norman allekirjoitus:  Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Olen lukenut tuon Norman allekirjoituksen v*ttuiluna luonnonystäville. Mitenhän lie tarkoittanut tuon otettavaksi? Ehkä "hyvänä" vitsinä?

Älä pliis ota kaikkea aina niin pahimman kautta. Minäkin olen luonnonystävä, joten jos tämä on vittuilua, niin se kohdistuu myös itseeni. Tämän ketjun otsikon alla tämä sanonta istuu kuin käsi hanskassa. Kyseessä on siis turhautuminen ja epätoivo esitettynä mustan huumorin muodossa. Lopultakin 100 % luonnonsuojelu voi toteutua vain jos ihmisiä ei ole. Jos haluaa olla luonnoystävä, ultimaatumi uhraus tässä asiassa on siis deletoida itsensä.

Esim. minusta on pirun kiusallista olla lihansyöjä, mutta en oikein muutakaan voi.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - to 27.09.2018, 12:33:03
Olenhan minä näistä seikoista maininnut... Kuinka ahdistavaa oli katsella tv-dokumenttia missä hailta leikeltiin evät pois ja hait paiskattiin elävinä ja silvottuina takaisin mereen; kanalassa joku äijä potki saapas jalassa eläviä kanoja (ns. broilereita) pitkin lattioita. Ja juuri kun äitini sairasti syöpää 2 v sitten piti joidenkin taulapäiden alkaa jakelemaan Facessa kuvia miten koiraa poltetaan Kiinassa elävältä, tai siltä on katkottu raajoja. Jotain järkeä olisi ollut touhussa mikäli kyseessä olisi ollut uutiset jotka aukeavat katseltavaksi vasta klikkaamalla, mutta noup, ne kuvat rävähtivät ketjussa aina päin näköä. Ja olin kaksi viikkoa pois tolaltani.

Tällaiset asiat herättävät minussa aina syvää, voimatonta raivoa ja vihaa. Kun olen tarpeeksi ollut vihainen, siitä kehkeytyy tuota sairasta, mustaa huumoria jota eivät kaikki välttämättä käsitä samalla tavalla kuin itse tarkoitin, ja saanen varmaan aika kusipäisen vaikutelman aikaiseksi. Minkäs teet. Jotenkin se raivo on purettava.

(Eikä siihen auta että käy vähän potkimassa ihmisiä sallitusti salilla... nämä ihmiset kun eivät ole tehneet mitään pahaa, oletettavasti.)
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Laika - to 27.09.2018, 13:16:54

Norman allekirjoitus:  Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Olen lukenut tuon Norman allekirjoituksen v*ttuiluna luonnonystäville. Mitenhän lie tarkoittanut tuon otettavaksi? Ehkä "hyvänä" vitsinä?

Norman tuntien se lienee jälkimmäistä, koskapa hän suhtautuu luonnonsuojeluun positiivisesti. Ja onhan se oikeastaan totta. Vielä parempi tietysti olisi ennen itsemurhaa tappaa mahdollisimman monta ihmistä!

Ymmärrän kyllä toteamuksen linkolalaisen sävyn, mutta ihmisten aktiivinen tappaminen aiheuttaa niin paljon sivuvaikutuksia, että sen ympäristönsuojelullinen vaikutus voi hyvin olla negatiivinen. Ihmiset näet pyrkivät suojelemaan itseään ja läheisiään, ja prososiaalisena eläimenä he saavat nopeasti vastaansa avustusjärjestöt, rekka-avun, maahanmuuton, pakolaisuuden, leirit ja laittomat kuljetukset pois tappoalueelta. Tappoalueen ympäristönsuojelijat myös saavat vastaansa nopeasti vieraan armeijan, sen logistiikkaketjut, suihkuhävittäjät, panssarivaunut ja lentotukialukset. Nyt kukin voi mielessään miettiä, paljonko yhden lentotukialuksen lähettäminen kriisialueen tuntumaan säästää luontoa, ja miksi tällainen 'linkolalainen ratkaisu' ainoastaan nopeuttaa sitä kriisiä, joka sen olisi tarkoitus ratkaista. En edes mene siihen, mitä seuraa yhteisön jatkuvuuden katkaisemisesta lapsille, joiden pitäisi lukea ja opiskella maailmaa ympärillään välttääkseen vanhempiensa virheet.

Sen vuoksi ohjelman tulisi lähteä välittömästä väestönkasvun kontrollista, joka ulotetaan sekä teollistuneisiin, kehittyneisiin että kehitysmaihin. Se voitaisiin nimetä esimerkiksi kansainväliseksi väestöohjelmaksi, ja se pureutuisi ongelmaan mieluummin väestönsäätelyn keinoin kuin ryhtymällä rajoittamaan ihmisten oikeutta jääkaappiinsa. Viimeksi tosin kun puhuin aiheesta, ei edes tällä palstalla yhtäkkiä saavutettukaan yksimielisyyttä, vaan ruvettiin vetoamaan milloin kansalliseen etuun ja milloin ihmisten oikeuksiin.

Jos taas ihmiset tosiaan mieluummin haluavat yrittää pelastaa kotinsa rajoittamalla oikeutta jääkaappiin ja autoon, niin se voidaan aloittaa sieltä, missä ihmisillä näitä on eniten -Suomesta ja lännestä.

Aina on vaihtoehtoja. Oma käsitykseni parhaista menetelmistä perustuu eläinsuojelun poliittiseen filosofiaani, jonka täytyy omien premissiensä vuoksi myös kattaa ihmisen suku. Olen pahoillani jos se tuottaa pettymyksen niissä, joilla olisi kiire ryhtyä lahtaamaan ihmisiä.

On toki poikkeuksia, joissa mielestäni pitäisi tappaa ihmisiä: esimerkiksi afrikan norsukantaa suojelisin tarvittaessa asevoimin. Nämä ovat puolustuksellisia tavoitteita, jotka perustuvat afrikan norsujen olemassaolon oikeuteen. Sinne minä merijalkaväen lähettäisin (vastalauseista välittämättä), saisivat jotain hyödyllistä tekemistä. Vaan minä en näitä päätöksiä saa tehdä. Sitä varten meillä on presidentti Trump, varapresidentti Pence ja joukko muita pahoin kulahtaneita äijiä vailla tulevaisuudenvisiota.

Niille jotka sanovat, ettei meillä äänestetty Trumpia, Penceä ja kumppaneita: meillä äänestettiin Sipilää ja Soinia. Soini toimii ulkoministerinä saarnaamassa ihmiselämän pyhyydestä, joten kääntäkää katseenne mieluiten siihen suuntaan ja kysykää, miksi kotimaisessa politiikassamme annamme tällaista tapahtua.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: MrKAT - to 27.09.2018, 18:46:29
Norman tuntien se lienee jälkimmäistä, koskapa hän suhtautuu luonnonsuojeluun positiivisesti. Ja onhan se oikeastaan totta. Vielä parempi tietysti olisi ennen itsemurhaa tappaa mahdollisimman monta ihmistä!
Voi kamala sentään. Tuossa tiivistetysti ekoterroristin julmin resepti. Tai riittää että peruskettuuntunut perusterroristi 100 ammuttuaan mumisee ammuttuna viimeisiksi sanoikseen: "Se oli Eko teko..".

Laikan pointtia vahvistaa se, että me emme ole vain pieni mitätön Suomi jossain perähikiällä vaan pikemminkin jossain määrin maailman suurennuslasien polttopisteessä, ellei peräti esikuvana. Muutkin jo tietää meistä eikä vain Obama.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - to 27.09.2018, 19:25:56
Norman tuntien se lienee jälkimmäistä, koskapa hän suhtautuu luonnonsuojeluun positiivisesti. Ja onhan se oikeastaan totta. Vielä parempi tietysti olisi ennen itsemurhaa tappaa mahdollisimman monta ihmistä!
Voi kamala sentään. Tuossa tiivistetysti ekoterroristin julmin resepti. Tai riittää että peruskettuuntunut perusterroristi 100 ammuttuaan mumisee ammuttuna viimeisiksi sanoikseen: "Se oli Eko teko..".


Aika vähän sillä reseptillä kyllä on kokkailtu. Pikaisella hakemisella Ted Kaczynski eli Unabomber on ainoa hengenriistoon syyllistynyt ekoterroristi. Viihteessä kovaotteiset ekoterroristit ovat seikkailleet jo vuosikymmenien ajan, mutta todellisuus on hiukan tylsempää.

Laikan mainitsemat sivuvaikutukset ovat tietysti tosia. Niitä on toki kaikessa muussakin toiminnassa. Esim. tuotannon tehokkuus on itsessään ympäristölle eduksi, mutta se tuppaa kasvattamaan kokonaiskulutusta ja sitä kautta rasittaa ympäristöä enemmän. Jevonin paradoksi sen kun porskuttaa vaan.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: kertsi - to 27.09.2018, 19:48:17

Norman allekirjoitus:  Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Olen lukenut tuon Norman allekirjoituksen v*ttuiluna luonnonystäville. Mitenhän lie tarkoittanut tuon otettavaksi? Ehkä "hyvänä" vitsinä?

Älä pliis ota kaikkea aina niin pahimman kautta. Minäkin olen luonnonystävä, joten jos tämä on vittuilua, niin se kohdistuu myös itseeni. Tämän ketjun otsikon alla tämä sanonta istuu kuin käsi hanskassa. Kyseessä on siis turhautuminen ja epätoivo esitettynä mustan huumorin muodossa. Lopultakin 100 % luonnonsuojelu voi toteutua vain jos ihmisiä ei ole. Jos haluaa olla luonnoystävä, ultimaatumi uhraus tässä asiassa on siis deletoida itsensä.

Esim. minusta on pirun kiusallista olla lihansyöjä, mutta en oikein muutakaan voi.
Mä olen alleginen kaikkinaisille Tapa ittes -viesteille.

Itsekin muuten otat usein asioita pahimman kautta. Muistelen useammankin kerran, kun olen sulle jotain sellaista sinulle sanonnut, jonka olen tarkoittanut positiiviseksi ja kannustavaksi, ja olet sen ymmärtänyt negatiivisena ja lannistavana ihan vaan siksi, että olet tulkinnut asian pieleen, tai siis toisin kuin oli tarkoitettu. Tuota Tapa ittes -viestiäsi itse en osaa tulkita positiivisena, hauskana tai kannustavana. Tai no, onhan se tavallaan kannustava, itsemurhaan kannustava.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - to 27.09.2018, 19:56:30

Norman allekirjoitus:  Tapa itsesi - luonto kiittää luonnonystävää.

Olen lukenut tuon Norman allekirjoituksen v*ttuiluna luonnonystäville. Mitenhän lie tarkoittanut tuon otettavaksi? Ehkä "hyvänä" vitsinä?

Älä pliis ota kaikkea aina niin pahimman kautta. Minäkin olen luonnonystävä, joten jos tämä on vittuilua, niin se kohdistuu myös itseeni. Tämän ketjun otsikon alla tämä sanonta istuu kuin käsi hanskassa. Kyseessä on siis turhautuminen ja epätoivo esitettynä mustan huumorin muodossa. Lopultakin 100 % luonnonsuojelu voi toteutua vain jos ihmisiä ei ole. Jos haluaa olla luonnoystävä, ultimaatumi uhraus tässä asiassa on siis deletoida itsensä.

Esim. minusta on pirun kiusallista olla lihansyöjä, mutta en oikein muutakaan voi.
Mä olen alleginen kaikkinaisille Tapa ittes -viesteille.

Itsekin muuten otat usein asioita pahimman kautta. Muistelen useammankin kerran, kun olen sulle jotain sellaista sinulle sanonnut, jonka olen tarkoittanut positiiviseksi ja kannustavaksi, ja olet sen ymmärtänyt negatiivisena ja lannistavana ihan vaan siksi, että olet tulkinnut asian pieleen, tai siis toisin kuin oli terkoitettu. Tuota Tapa ittes -viestiäsi itse en osaa tulkita positiivisena tai kannustavana. Tai no, onhan se tavallaan kannustava, itsemurhaan kannustava.

Vaihdan sen siitä pois mätänemästä jossain vaiheessa.

Itse tuskastun jos tuntuu että neuvoihin on sisäänrakennettuna vaatimus ja neuvoja ottaa nokkiinsa jos neuvo jostain syystä ei sovi käyttöön. Olen yrittänyt opetella tukkimaan turpani ajatellen että parempi jättää neuvojalle hyvä mieli vaikkei neuvo jostain syystä itselleni kolahtaisikaan. Eli aina ei pitäisi olla toitottamassa kaikkea ääneen. Assi tai ei.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - to 27.09.2018, 22:50:08
En kehottaisi ketään yksittäistä eli ihan oikeaa ihmistä tappamaan itsensä. Mutta siitä tulikin jotain nuoruusmuistoja mieleen, ja niistä enemmän fiilisketjussa.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - su 30.09.2018, 13:43:21
Tuskinpa tämä vetoomus läpi menee ja suurin syy on se että tässä maassa suhtaudutaan turkistarhauksen vastustamiseen kuin isänmaanpetturuuteen.

http://elainpolitiikka.fi/vetoomus/

Eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Edellinen laki on 20 vuotta vanha, ja tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on sen jälkeen mullistanut ymmärrystämme eläimistä. Samalla ihmiset ovat yhä huolestuneempia eläintenpidon ongelmista ja haluavat parantaa eläinten asemaa.

Poliittinen tilanne on eläinten kannalta poikkeuksellisen huono. Pelkona on, että Suomeen laaditaan jo kirjoitushetkellään vanhentunut laki, joka mahdollisesti jopa heikentää eläinten suojelun tasoa.

Eläimet tarvitsevat parempaa suojelua. Allekirjoita vetoomus eläinten puolesta. Vetoomus luovutetaan eduskunnalle lain tullessa käsittelyyn.

Me allekirjoittaneet tahdomme Suomeen maailman parhaan eläinsuojelulain, joka sisältää vähintään alla mainitut seikat.

Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.
Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.
Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia.
Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta.
Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi.
Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä.
Jos nämä eivät toteudu laissa, se tulee palauttaa käsittelyyn. Eläinten hyvinvointi on otettava Suomessa vakavasti.


Itse en ole koskaan ymmärtänyt mikä kumma sirkuksessa on mukamas niin kauhean hauskaa ja antoisaa. Tässä juuri taannoin kävelin semmoisen ohi, ja eläinten eritteet haisivat varmaan puolen kilometrin päähän. Väkisinkin tulee mieleen että noinkohan niillä on kauhean häävit oltavat. Eiköhän sirkus pärjäisi ihmisten tempuillakin. (Vaikkakaan en siltikään lähtisi sinne itse tuijottelemaan, kun ei vaan kiinnosta.)
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: kertsi - su 30.09.2018, 15:05:54
^ Mulla tekee tiukkaa mennä eläintarhaankin.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Juha - su 30.09.2018, 23:49:36
Kyseessä on siis turhautuminen ja epätoivo esitettynä mustan huumorin muodossa.

No hätä, jos nyt pelkoa tästä. Näin olen arvellut. Allekirjoitukseen ottaminen on kyllä iso juttu. Moni ei tekisi samoin.


Lopultakin 100 % luonnonsuojelu voi toteutua vain jos ihmisiä ei ole. Jos haluaa olla luonnoystävä, ultimaatumi uhraus tässä asiassa on siis deletoida itsensä.

Tämä kommentti taas on toista. Tuskin loppuu läpikäyminen ihan pikaisesti. Vai olisiko kyse yksinkertaisesti tietystä armottomuudenkaltaisesta, välinpitämättömyyden inhoamisesta, tai oikeudenvaatimuksen asettamisesta itseään kohtaan. Miten vain, niin extemeltä tuntuu, sivullisemmalle.

Ehkä itsekkin tätä joskus. Oikeustaju on tällaiseen ryhmään kuuluva, vaikka oikeudentajunsa suhteen olisi keskeneräinen, ja voisi etukäteen jo tietää sen.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: a4 - ma 01.10.2018, 08:21:25
Yksi lääke voisi olla väestönkasvun kääntämisen väestön vähenemiseen lisäksi henkilökohtainen hiilibudjetti:
http://hairikot.voima.fi/artikkeli/poissa-silmista-paastoista/

Mustaa huumoria:
Aurinkoa tutkiva luotain suojattu kuumuudelta eläinten luilla.
http://www.bbc.com/future/story/20141105-the-spacecraft-built-with-bones
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Hayabusa - ti 09.10.2018, 22:36:27
Onneksi joku muistuttaa faktoista päästökeskustelussa.
 Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään” (https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml)
Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kummeksuu Suomessa käytävää ilmastokeskustelua ja peräänkuuluttaa keskusteluun lisää realismia.
– Puhumme täällä siitä, että olemme jotenkin huonoja tai että emme tee osaamme. Todellisuudessa Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat oikeasti vähentäneet päästöjään, Vakkilainen sanoo.
Maailmassa on vajaa pari sataa maata.
– Ei siellä ole kuin kolmisenkymmentä sellaista maata, jotka ovat päästöjään laskeneet.


Maailma ei pelastu, vaikka Suomessa ei päästettäisi ilmaan edes pieruja. Esimerkkiarvokin on kyseenalainen, koska muut eivät seuraa. No onpahan oma osuus tehty. Moninkertaisesti voisi sanoa.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ti 09.10.2018, 22:54:15
Onneksi joku muistuttaa faktoista päästökeskustelussa.
 Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään” (https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml)
Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kummeksuu Suomessa käytävää ilmastokeskustelua ja peräänkuuluttaa keskusteluun lisää realismia.
– Puhumme täällä siitä, että olemme jotenkin huonoja tai että emme tee osaamme. Todellisuudessa Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat oikeasti vähentäneet päästöjään, Vakkilainen sanoo.
Maailmassa on vajaa pari sataa maata.
– Ei siellä ole kuin kolmisenkymmentä sellaista maata, jotka ovat päästöjään laskeneet.


Maailma ei pelastu, vaikka Suomessa ei päästettäisi ilmaan edes pieruja. Esimerkkiarvokin on kyseenalainen, koska muut eivät seuraa. No onpahan oma osuus tehty. Moninkertaisesti voisi sanoa.
Minusta tätä on ylipäänsä täysin naurettavaa sysätä tavallisten ihmisten vastuulle. Vähän, kuin maailmanlaajuisen korporaation ruohonjuuritason työntekijä voisi sanella ja "vaikuttaa valinnoillaan" siihen, mitä firman johto päättää, ja miten maailmanlaajuisesti toimitaan. Tässä skenaariossa sillä yksittäisellä ihmisellä on jopa teoreettisesti parempi mahdollisuus onnistua, kuin tavan tallaajilla suhteessa ilmastonmuutokseen.

Vuoden takainen artikkeli The Guardianissa: Just 100 companies responsible for 71% of global emissions, study says (https://www.theguardian.com/sustainable-business/2017/jul/10/100-fossil-fuel-companies-investors-responsible-71-global-emissions-cdp-study-climate-change).

Kirjoitin aikoinaan Näkökulmalla siitä, miten viisitoista suurinta rahtialusta saastuttaa yhteensä enemmän, kuin koko planeetan autokanta. Bongasin samasta asiasta tänään Maikkarin uutisen. Tupakkateollisuus on merkittävä metsienntuhoaja. Coca-Cola ja Nestle ryöväävät vedet. Öljybisnes... No niin, kaikkihan näistä tietävät.

Moni- ja ylikansalliset yritykset tässä pitäisi ensimmäisinä kurittaa. Ikävä kyllä se tarkoittaisi koko systeemin kollapsia ja suursotia. Planeetta kuitenkin kiittäisi: parasta mitä sille voisi tapahtua on, että ihminen lakkaa olemasta. Mitä enemmän suursodissa kuolee väkeä, sen parempi luonnolle!

Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ti 09.10.2018, 22:57:41
Eurooppaan suuntautuva maahanmuutto ja pakolaisvirrat ovat maailman väestön lisääntymisen kannalta helvetinmoinen ongelma. Luuletteko, että ihmiset Lähi-Idässä ja Afrikassa lakkaavat lisääntymästä, mikäli Eurooppa tarjoaisi näiden alueiden populaatioille varaventtiiilin, jonne ylimääräiset voi dumpata? Päin vastoin! Profetiani on, että mitä enemmän Eurooppa vastaanottaa tulijoita, sitä enemmän lähtömaissa vain lisäännytään!
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Toope - ke 10.10.2018, 00:11:01
Eurooppaan suuntautuva maahanmuutto ja pakolaisvirrat ovat maailman väestön lisääntymisen kannalta helvetinmoinen ongelma. Luuletteko, että ihmiset Lähi-Idässä ja Afrikassa lakkaavat lisääntymästä, mikäli Eurooppa tarjoaisi näiden alueiden populaatioille varaventtiiilin, jonne ylimääräiset voi dumpata? Päin vastoin! Profetiani on, että mitä enemmän Eurooppa vastaanottaa tulijoita, sitä enemmän lähtömaissa vain lisäännytään!

Aivan totta. Ei Eurooppa voi olla varaventtiilinä noille, koska tuo siirtolaisuus tuhoaa myös Euroopan.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Laika - ke 10.10.2018, 04:46:53
Eurooppaan suuntautuva maahanmuutto ja pakolaisvirrat ovat maailman väestön lisääntymisen kannalta helvetinmoinen ongelma. Luuletteko, että ihmiset Lähi-Idässä ja Afrikassa lakkaavat lisääntymästä, mikäli Eurooppa tarjoaisi näiden alueiden populaatioille varaventtiiilin, jonne ylimääräiset voi dumpata? Päin vastoin! Profetiani on, että mitä enemmän Eurooppa vastaanottaa tulijoita, sitä enemmän lähtömaissa vain lisäännytään!

Voi olla, mutta maanosien vertailussa eurooppa on ylikansoittuneempi kuin afrikka.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ke 10.10.2018, 09:23:10
Voi olla, mutta maanosien vertailussa eurooppa on ylikansoittuneempi kuin afrikka.
Lebensraumin suhteen, kyllä. Euroopan väestö kuitenkin vanhenee nyt siihen tahtiin, että suuri harvesteri muuttaa tilanteen. Korkeilla paikoilla on päätetty kannustaa ja ohjailla sitä, että kansojen ja etnisyyksien sekoittuminen on tulevaisuutta. Aihetta on käsitelty myös muutamilla käymilläni kursseilla, ja lähdemateriaaleissa on osin karua luettavaa näistä visioista. Osa visionääreistä ilmeisesti kuvittelee keksineensä pyörän uudelleen, vaikka koko maailmanhistoria kertoo muuta. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, Euroopassakin on käyty ensin satoja vuosia sotia, että tilanne on asettunut modernien kansallisvaltioiden tasolle. Euroopan maiden rajat noudattavat erittäin pitkälle eri kansojen luonnollisia asuinseutuja. Jos Afrikan mantereesta ja sen kolonisoinnista täytyy jotain sanoa niin se, että pitkäkestoisin valkoisen miehen taakka luotiin piirtelemällä Afrikan maiden rajat sen kansojen ja heimojen asuinalueista piittaamatta. Sama kuin piirrettäisiin vaikkapa Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa kaikkien valtioiden halki uusi alue, jossa tämä etninen sekamelska muodostaisi uuden arktisen valtion. Se olisi kaikkien edellä mainittujen yhteistä aluetta yhteisine resursseineen. Jatkuva räkky sielläkin olisi niin kauan, kunnes jokin taho tai liittouma saisi muista niskalenkin. Se on ihmisen luonne. Me olemme laumaeläimiä ja siten myös erittäin reviiritietoisia, eikä ihminen pääse "me vastaan muut" -ajattelusta koskaan mihinkään.

Suomessa vedellään suuria linjauksia, joista monet ovat maan pitkän tähtäimen edun vastaisia. Ilmastonmuutostakin ajatellen maata tulisi kehittää niin omavaraiseksi, kuin vain voi. Vaan mitäpä on tehty? Oma maatalous on ajettu kuoleman kieliin, väestöä ajetaan kaupunkeihin, ja energiaratkaisut hankittu Venäjältä. Viisaat päättäjämme leikkasivat takavuosina viljojen hätävarastotkin siten, että ne olisivat kestäneet vain puoli vuotta. Säikähtivät kuitenkin tämän vuoden puolella sen verran, että niiden laskennallista kestoa nostettiin yhteen vuoteen*. Ruokakriisit (Jopa globaali ruokakriisi) ovat tulevaisuutta, ja Lähi-Itä antaa osviittaa siitä, miten niissä käy. Aseistautuakin Suomen kannattaisi siihen malliin, että tulijat voitaisiin torpata viime kädessä väkivalloin. Riittävästi niin halutessaan Venäjä voisi jo nyt aiheuttaa Suomeen tasaisen turvapaikka-aallon.

*Säästöä hätävarastojen karsimisesta syntyi muistaakseni jotain 20-30 miljoonaa euroa. Sepä onkin valtion budjetissa hurja summa semminkin, että kyseessä on mahdollinen nälänhätä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Norma B - ke 10.10.2018, 09:27:29
Onneksi joku muistuttaa faktoista päästökeskustelussa.
 Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään” (https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml)
Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kummeksuu Suomessa käytävää ilmastokeskustelua ja peräänkuuluttaa keskusteluun lisää realismia.
– Puhumme täällä siitä, että olemme jotenkin huonoja tai että emme tee osaamme. Todellisuudessa Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat oikeasti vähentäneet päästöjään, Vakkilainen sanoo.
Maailmassa on vajaa pari sataa maata.
– Ei siellä ole kuin kolmisenkymmentä sellaista maata, jotka ovat päästöjään laskeneet.


Maailma ei pelastu, vaikka Suomessa ei päästettäisi ilmaan edes pieruja. Esimerkkiarvokin on kyseenalainen, koska muut eivät seuraa. No onpahan oma osuus tehty. Moninkertaisesti voisi sanoa.

Seura-lehdessä sanottiin että Suomi on vähentänyt päästöjään koska on siirtänyt päästelyt esim. Kiinaan. Toisaalta mainittiin myös että suomalaiset tuottavat sellua josta tehdään vessapaperia että kiinalaiset saavat pyyhkiä perseitään.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ke 10.10.2018, 09:33:26

Kirjoitin aikoinaan Näkökulmalla siitä, miten viisitoista suurinta rahtialusta saastuttaa yhteensä enemmän, kuin koko planeetan autokanta. Bongasin samasta asiasta tänään Maikkarin uutisen.

Ilmeisesti oli kyse tästä uutisesta: https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/15-suurinta-rahtilaivaa-tuottaa-yhta-paljon-typpi-ja-rikkipaastoja-kuin-kaikki-maailman-autot-yhteensa-eivatka-ilmastosopimukset-koske-alaa/7108302#gs.RN_67lQ?

Sen otsikko on suoraan sanoen hömppää.
Lainaus
"15 suurinta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon typpi- ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä – eivätkä ilmastosopimukset koske alaa"

Muuten hyvä, mutta hiilidioksidipäästöt unohtuivat, ja jos ilmastoa ajatellaan, on CO2 ylivoimaisesti tärkein. Typpioksidit ovat myös kasvihuonekaasuja, mutta niiden vaikutus on marginaalinen.

Lainaus
"Laivaliikenne muodostaa 13 prosenttia koko maailman rikkioksidipäästöistä, 15 prosenttia typpioksidipäästöistä ja 2 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, mutta siihen ei kohdistu käytännössä lainkaan kasvihuonekaasujen leikkaamiseen tähtääviä rajoituksia. Laivaliikenne ei myöskään ole osa Pariisin ilmastosopimusta."
'

Eli oikeastaan laivojen vaikutus ilmastoon ei niin kovin suuri olekaan kokonaisuutta ajatellen. Ikään kuin toimittajan mielessä ilmansaasteet ja kasvihuonepäästöt olivat yksi ja sama asia. Näin ei ole.

Mutta kyllä saisivat jo siirtyä puhtaampaan polttoaineeseen.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Hayabusa - ke 10.10.2018, 09:55:05
Eli oikeastaan laivojen vaikutus ilmastoon ei niin kovin suuri olekaan kokonaisuutta ajatellen. Ikään kuin toimittajan mielessä ilmansaasteet ja kasvihuonepäästöt olivat yksi ja sama asia. Näin ei ole.

Mutta kyllä saisivat jo siirtyä puhtaampaan polttoaineeseen.

Ja Suomen vaikutus ilmastoon on vielä mitättömämpi. Mutta ei täälläkään pidä turhaan saastutella.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ke 10.10.2018, 10:03:32
Ilmeisesti oli kyse tästä uutisesta: https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/15-suurinta-rahtilaivaa-tuottaa-yhta-paljon-typpi-ja-rikkipaastoja-kuin-kaikki-maailman-autot-yhteensa-eivatka-ilmastosopimukset-koske-alaa/7108302#gs.RN_67lQ?

Sen otsikko on suoraan sanoen hömppää.

Muuten hyvä, mutta hiilidioksidipäästöt unohtuivat, ja jos ilmastoa ajatellaan, on CO2 ylivoimaisesti tärkein. Typpioksidit ovat myös kasvihuonekaasuja, mutta niiden vaikutus on marginaalinen.
Kyllä, sama artikkeli mutta en lukenut siitä kuin otsikon, kun olin jo lukenut aiheesta aiemmin.

Typen vaikutusta on kyllä pidetty aluksi marginaalisena, mutta sitä se ei uusien tutkimusten mukaan ole. Ilmastonmuutos on äärimmäisen monimutkainen prosessi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Löydät Google Scholarista niitä uudempia tutkimuksia (Hakusanat nitrogen climate change riittävät); tässä kuitenkin kansantajuisempi artikkeli aiheesta: Nitrogen pollution is a problem as big as climate change. Science might have a fix. (https://grist.org/article/nitrogen-pollution-is-a-problem-as-big-as-climate-change-science-might-have-a-fix/) (grist.org).

Lainaus käyttäjältä: urogallus
Eli oikeastaan laivojen vaikutus ilmastoon ei niin kovin suuri olekaan kokonaisuutta ajatellen. Ikään kuin toimittajan mielessä ilmansaasteet ja kasvihuonepäästöt olivat yksi ja sama asia. Näin ei ole.

Mutta kyllä saisivat jo siirtyä puhtaampaan polttoaineeseen.
Epäilen, että yhtälössä ei edes ole mukana kaikkia laivaliikenteen vaikutuksia saati, miten paljon meriin dumpataan laivoista laittomasti jätteitä - myös supermyrkkyjä. Olen laittanut ketjuun jo aiemmin linkkejä siitä, mitä muita vaikutuksia merien happamoitumisella ja jopa syvänmeren pohjakerrosten kuolemalla on. Kaikkia vaiktuksia ei välttämättä osata edes ennakoida. Eihän tässä parhainkaan alan tutkija ole kategorisesti täysin jyvällä, mitä kaikkea tuleman pitää.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ke 10.10.2018, 10:08:05
Eli oikeastaan laivojen vaikutus ilmastoon ei niin kovin suuri olekaan kokonaisuutta ajatellen. Ikään kuin toimittajan mielessä ilmansaasteet ja kasvihuonepäästöt olivat yksi ja sama asia. Näin ei ole.

Mutta kyllä saisivat jo siirtyä puhtaampaan polttoaineeseen.

Ja Suomen vaikutus ilmastoon on vielä mitättömämpi. Mutta ei täälläkään pidä turhaan saastutella.
Suomea on syytetty metsien avohakkuista, mutta eiköhän juttu ole niin, että uudelleen kasvavat metsät ovat itse asiassa mitä parhaita hiilinieluja. Tämäkin on vain yksi aspekti, josta pitäisi selvitellä enemmän. Myönnän auliisti, että en tiedä riittävästi.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ke 10.10.2018, 10:41:21

Typen vaikutusta on kyllä pidetty aluksi marginaalisena, mutta sitä se ei uusien tutkimusten mukaan ole. Ilmastonmuutos on äärimmäisen monimutkainen prosessi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Juu, niin vaikuttaa. Typpipäästöt ovat suuri ongelma, mutta niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus ei ole ollenkaan pahin niiden vaikutuksista. Viimeisen sadan vuoden aikana Etelä-Suomessa ovat metsätyypit muuttuneet pykälän verran rehevämpään suuntaan. Yksi syistä on juurikin typpilaskeuman lisääntyminen, koska typen saanti on Suomessa tärkein kasvien kasvua rajoittava tekijä. Muita ovat ilmaston  lämpeneminen ja perinteisten metsänkäyttötapojen loppuminen (kaskeaminen, metsälaidunnus).

Lainaus
Epäilen, että yhtälössä ei edes ole mukana kaikkia laivaliikenteen vaikutuksia saati, miten paljon meriin dumpataan laivoista laittomasti jätteitä - myös supermyrkkyjä. Olen laittanut ketjuun jo aiemmin linkkejä siitä, mitä muita vaikutuksia merien happamoitumisella ja jopa syvänmeren pohjakerrosten kuolemalla on. Kaikkia vaiktuksia ei välttämättä osata edes ennakoida. Eihän tässä parhainkaan alan tutkija ole kategorisesti täysin jyvällä, mitä kaikkea tuleman pitää.

Ei ole ei. Mutta eivätpä maaliikenteenkään pakokaasupäästöt ole ollenkaan itsestäänselvästi suurin sen aiheuttamista ympäristöhaitoista.

Vertaillaanpa huumorin vuoksi maaliikennettä ja vesiliikennettä. Muutamia pointteja:
-infraa maaliikenne vaatii enemmän 
  *toisaalta satamien rakentaminen ja väylien ruoppaus on likaista hommaa, ja niissä helposti häiritään ihmistoiminnan aiemmin myrkyillä
   maustamia sedimenttejä
-vesiliikenne kuljettaa mm. laivojen painolastitankeissa vieraslajeja uusiin ympäristöihin; maaliikenteen synnit tässä suhteessa lienevät marginaaliset
-suorat vaikutukset luonnonvaraisiin eliöihin
  *maantiet rikkovat elinympäristöt, ja jotkut eläimet ovat hyvin alttiita liikenneonnettomuuksille
  *laivat häiritsevät ja tappavat lähinnä valaita; jotkut lajit ovat hyvin haavoittuvaisia, useimmat ilmeisesti eivät
-ilmansaasteet: maaliikenteen volyymi on suurempi, mutta vesiliikenteen polttoaine on likaisempaa
  *oletettavasti laivojen päästöihin olisi helppo puuttua, koska yksiköitä on vähemmän ja ne ovat paljon suurempia
  *autojen renkaat saastuttavat myös, ja ne saattavat olla yksi pahimmista mikromuovin lähteistä

Vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa, koska maantieliikenne ja konttilaivaliikenne ovat elimellisesti yhteydessä. Toista ei olisi ilman toista; jos ei olisi henkilöautoja, ei olisi nykyisen kaltaista tieverkkoa. Jos ei olisi tieverkkoa, ei olisi myöskään rekkaliikennettä. Jos ei olisi rekkaliikennettä, ei olisi konttilaivoja. Ja konttiliikenne on juuri se, minkä varassa kulutusyhteiskunta elää.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ke 10.10.2018, 11:02:06
^
Renkaista irtoava mikromuovi on ilmeisesti isohko ongelma, sitäkin kulkeutuu lopulta paljon meriin. Vaan loputtoman krääsän tuottaminen maailman konttiliikenteessä turuille ja toreille kuljetettavaksi on se, mitä pitäisi myös suitsia. Kulutushyödykkeisiin bisneksensä perustavat yritykset ja korporaatiot tulisi pakottaa suunnittelemaan tavaraa, joiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Nythän varsinkin kulutuselektroniikassa krääsää suunnitellaan tahallaan niin, että se menee rikki parissa vuodessa. Pelikonsolit, pilvipalvelut, kryptovaluutan louhinta... Kaikki hirveitä energiasyöppöjä.

Greenpeacen mukaan suurimmat muovijätteentuottajat ovat muistakin ongelmayhteyksistä tutut Coca-Cola, Pepsi ja Nestle (https://www.channelnewsasia.com/news/world/coke-pepsi-nestle-top-plastic-waste-greenpeace-10808446) (channelnewsasia.com).

Aasiassa hyvää länsimaista tupakkaa saa naurettavan halvalla, ja paikalliset röpömerkit ovat vieläkin halvempia. Limsat ja oluet ovat halvempaa, kuin vesi. Muovipusseihinhan maailmalla siirryttiin sen jälkeen kun jengi alkoi itkeä, että paperipussien takia hakataan metsää. Lasipulloista luovuttiin muovin ja alumiinin hyväksi. Silti, kaikissa muissa länsimaissa kierrätetään tyhjät tölkit ja pullot, paitsi Yhdysvalloissa. Suomessahan kierrätysprosentti on erittäin hyvä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ke 10.10.2018, 11:14:14

Suomea on syytetty metsien avohakkuista, mutta eiköhän juttu ole niin, että uudelleen kasvavat metsät ovat itse asiassa mitä parhaita hiilinieluja. Tämäkin on vain yksi aspekti, josta pitäisi selvitellä enemmän. Myönnän auliisti, että en tiedä riittävästi.

Älä välitä. Ei tiedä kukaan muukaan. :)

Joitain äkkiä mieleen tulevia juttuja:

Avohakkuun jälkeen metsämaa pysyy jonkin aikaa (riippuu tilanteesta - luulen, että noin 10-20 v tapauksesta riippuen) hiilen lähteenä, kun hiiltä ei vielä paljoa sitoudu kasvillisuuteen ja esim. sammalet ja hakkuutähteet lahoavat. Lyhyellä aikavälillä hakkuut siis lisäävät päästöjä.

Periaatteessa ilman ihmisvaikutusta kasvavan metsän puuston kokonaismäärä kasvaa noin sata vuotta, jonka jälkeen se pysyy samana tai hyvin hitaasti laskee. Mitä karumpi maa ja pohjoisempi sijainti, sitä kauemmin tämän tasapainotilan saavuttaminen kestää. Mutta hyvin suuri osa metsän sitomasta hiilestä ei sijaitse puissa vaan pohjakerroksessa, sammalissa ja jäkälissä. Sammalkerroksen kasvu jatkuu vielä pitkään puumäärän kasvun tyrehtymisen jälkeen. Erityisesti jossain metsälappilaisissa metsissä runkopuuta voi olla korkeintaan reilu 100m2/ha, mutta kunttakerros voi olla muutaman kymmenen sentin vahvuinen. Jos siis hehtaarilla on 100m2 puuta ja 2000m2 kangasturvetta, niin kummassa on enemmän hiiltä? Oletan, että turpeessa, vaikka puu paljon tiukempaa tavaraa onkin. Ja kun kuutioita pyöritellään, niin kannattaa tosiaan muistaa, että esim. koivu on 30-40% tiheämpää kuin kuusi, ja mänty on jostain siltä väliltä kasvunopeudesta riippuen. Kuutiot eivät siis ole samanarvoisia - eivät edes aina silloin, kun on kyse samasta puulajista.

Ja kun ilmastovaikutuksista puhutaan, ei voida unohtaa albedoefektiä eli sitä, kuinka paljon maa imee itseensä auringon valoa. Oletan, että tässä suhteessa hakkuuaukea on parempi kuin lehtimetsä, ja kaikkein pahin eli lämmittävin on havu- ja eritoten kuusimetsä. Lumitalvena paljaaksi hakattu maa heijastaa huolella kevättalven auringon pois.

Suot ovat kokonaan oma juttunsa. Niitä olen joskus käsitellytkin, mutta pitää varmaan vielä palata aiheeseen!
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ke 10.10.2018, 11:17:26
Suomessahan kierrätysprosentti on erittäin hyvä.

Muistan lukeneeni, että 80-luvulla keskiverto kaljapullo kiersi 20 kertaa. Aika huikea saavutus, kun ottaa huomioon ajan asenteet ja sen, kuinka vaarallista pienen olutpullon onkaan seikkailla pahassa maailmassa...
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ke 10.10.2018, 11:26:16
Muistan lukeneeni, että 80-luvulla keskiverto kaljapullo kiersi 20 kertaa. Aika huikea saavutus, kun ottaa huomioon ajan asenteet ja sen, kuinka vaarallista pienen olutpullon onkaan seikkailla pahassa maailmassa...
Oho! Minä muistan 1990-luvun alusta, kun harrastimme sellaistakin ääliömäisyyttä, että heittelimme tyhjiksi juomamme olutpullot aina rikki erääseen kivipaateen. Porukassa oli useita kymmeniä, joten siinä kertyi nopeasti pieni lasivuori. En muista, kuka sai päähänsä aloittaa touhun mutta puuhassa oli surkuhupaista sekin, että useimmat polttivat tupakkaa. Monilla oli senkin vuoksi krooninen rahapula, jolloin piruparat joutuivat välillä etsimään jostain tyhjiä pulloja, että saisivat ostettua tupakkia!

Tupakannatsat ovat myös hankala ympäristöongelma.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ke 10.10.2018, 11:43:41

Tupakannatsat ovat myös hankala ympäristöongelma.

Toisaalta tupakointi lyhentää elinajanodotetta, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia. Kokonaisvaikutusten arviointi on vaikeaa!
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Työmies J. - ke 10.10.2018, 12:19:47

Tupakannatsat ovat myös hankala ympäristöongelma.

Toisaalta tupakointi lyhentää elinajanodotetta, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia.


Erityisen ympäristöystävällistä oli Vihreä Nortti, jota ei valitettavasti enää saa myydä.

JvQ.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ke 10.10.2018, 12:26:04
Toisaalta tupakointi lyhentää elinajanodotetta, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia. Kokonaisvaikutusten arviointi on vaikeaa!
Naurankin, että se keuhkosyöpä tai sepelvaltimotauti on kovalla työllä ja rahalla maksettu, ja alkoholia ja tupakkaa runsaasti kuluttavat ovat veronmaksajien aatelia. Mikäli toiminta olisi terveydenhuollon kustannusten kautta valtioille tappiollista, tupakka olisi sanktioitu jo ajat sitten. Tällä hetkellä maailman kessusta jotain 2/3 palaa Aasiassa, länsimaissa hyvä tulonlähde on hiipumaan päin. Sähkötupakka on parasta, mitä tupakanvieroittamisen vaikealla saralla on keksitty. Tupakka on siinä kyllä harhaanjohtava termi, silä lopputuote on lähinnä vesihöyryä.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: kertsi - ke 10.10.2018, 12:47:49
Lebensraumin suhteen, kyllä. Euroopan väestö kuitenkin vanhenee nyt siihen tahtiin, että suuri harvesteri muuttaa tilanteen. Korkeilla paikoilla on päätetty kannustaa ja ohjailla sitä, että kansojen ja etnisyyksien sekoittuminen on tulevaisuutta. Aihetta on käsitelty myös muutamilla käymilläni kursseilla, ja lähdemateriaaleissa on osin karua luettavaa näistä visioista. Osa visionääreistä ilmeisesti kuvittelee keksineensä pyörän uudelleen, vaikka koko maailmanhistoria kertoo muuta. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, Euroopassakin on käyty ensin satoja vuosia sotia, että tilanne on asettunut modernien kansallisvaltioiden tasolle. Euroopan maiden rajat noudattavat erittäin pitkälle eri kansojen luonnollisia asuinseutuja. Jos Afrikan mantereesta ja sen kolonisoinnista täytyy jotain sanoa niin se, että pitkäkestoisin valkoisen miehen taakka luotiin piirtelemällä Afrikan maiden rajat sen kansojen ja heimojen asuinalueista piittaamatta. Sama kuin piirrettäisiin vaikkapa Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa kaikkien valtioiden halki uusi alue, jossa tämä etninen sekamelska muodostaisi uuden arktisen valtion. Se olisi kaikkien edellä mainittujen yhteistä aluetta yhteisine resursseineen. Jatkuva räkky sielläkin olisi niin kauan, kunnes jokin taho tai liittouma saisi muista niskalenkin. Se on ihmisen luonne. Me olemme laumaeläimiä ja siten myös erittäin reviiritietoisia, eikä ihminen pääse "me vastaan muut" -ajattelusta koskaan mihinkään.
Kiinnostavaa analyysia, mutta pieni tarkennus tuohon boldaamaani. Vaikka sinänsä onkin totta, että ihminen on sekä laumaeläin että territoriaalinen eläin, niin ei laumaeläimen luonto mitenkään automaattisesti aiheuta territoriaalisuutta, vrt. vaeltavat gnu-laumat Afrikan tasangoilla, vrt. kala- tai lintuparvet. Ja on olemassa myös territoriaalisia erakkoja, esimerkiksi jaguaari.

(Neandertalilaisilla muuten taisi olla suuremmat reviirit kuin anatomisesti moderneilla ihmisillä, johtuen neandertalilaisten ruokavaliosta, joka oli paljon lihapitoisempi kuin meikäläisillä. Tällä on selitetty laumakokojen eroja, reviirin pitää olla tarpeeksi laaja elättääkseen lauman yksilöt, ja lihansyöjillä se merkitsee isompia reviirejä. Vaikka voi eroja selittää myös aivojen erilaisuudella *), isoissa laumoissa tarvittaneen enemmän kognitiivista kapasiteettia ja hyvää muistia, ainakin kädellisillä, vrt. Etiopian ylängöillä elävät ja kädellisten joukossa älykkäiksi luokitellut tselada-paviaanit, joiden laumoissa on satoja yksilöitä.)

Kivikaudella joka viideskymmenes sai kivikirveestä kalloonsa, ja alkukantaisissa heimoissa heimosodat niittivät nuoria miehiä kuin heinää, ja niittävät vieläkin joissain maailman kolkissa, vaikka yhä vähenevissä määrin. Nykyään Suomessa kuolee vain noin satakunta ihmistä vuodessa lajitoverinsa tappamana. Jostain syystä elämme ihmiskunnan historian rauhanomaisinta aikaa. Tässä valossa lajitovereitaan tappavan petoeläimen luonne ehkei ole ihan niin kiveen hakattu että voisi puhua ihmisluonnosta. Onhan kannibalismikin jo aika katoavaa kansanperinnettä maailman joka kolkassa.

---
*) tiedä sitten kuinka laadukas tutikmus tämä oli:
Yle: Neanderthalin ihmisen sukupuuton syy selvisi - liian suuret silmät (https://yle.fi/uutiset/3-6535489)  Tutkijoiden mukaan neanderthalin ihmisen silmät kehittyivät niin suuriksi, että näköhavaintojen käsittely vei liian paljon aivokapasiteettia. Tämä esti esimerkiksi ryhmätyötaitojen kehittymisen.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ke 10.10.2018, 13:05:02
Nykyään Suomessa kuolee vain noin satakunta ihmistä vuodessa lajitoverinsa tappamana. Jostain syystä elämme ihmiskunnan historian rauhanomaisinta aikaa. Tässä valossa lajitovereitaan tappavan petoeläimen luonne ehkei ole ihan niin kiveen hakattu että voisi puhua ihmisluonnosta. Onhan kannibalismikin jo aika katoavaa kansanperinnettä maailman joka kolkassa.

Ihminen on tällä hetkellä kovin kesytetty niin hyvässä kuin pahassakin. Ja nykyinen elämäntapamme on joka suhteessa riippuvainen luonnonvarojen liikakäytöstä, eikä siten voi jatkua tällaisena. Todennäköisesti tuleva jälkifossiilinen aika on nykyaikaa vähemmän säännelty ja väkivaltaisempi. Henkirikoskuolleisuus ei varmaankaan nouse ihan metsästäjä-keräilijämäisiin lukuihin, mutta vuosien 1700-1850 tasoille ehkä, ja silloin se oli paljon nykyistä korkeampi.

Muuten: henkirikoskuolleisuus väheni 1800-luvun lopulla todella nopeasti ja oli alhaisimmillaan 1950-luvulla. Sotien jälkeisenä aikana oli muutaman vuoden piikki ylöspäin, mutta se jäi lyhytaikaiseksi. Sotien raaistava vaikutus ei siis ollut niin pitkäkestoinen kuin usein kuvitellaan. 1970-luvulla henkirikosten määrä nousi lyhyessä ajassa huomattavasti.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Laika - ke 10.10.2018, 14:43:55
Vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa, koska maantieliikenne ja konttilaivaliikenne ovat elimellisesti yhteydessä. Toista ei olisi ilman toista; jos ei olisi henkilöautoja, ei olisi nykyisen kaltaista tieverkkoa. Jos ei olisi tieverkkoa, ei olisi myöskään rekkaliikennettä. Jos ei olisi rekkaliikennettä, ei olisi konttilaivoja. Ja konttiliikenne on juuri se, minkä varassa kulutusyhteiskunta elää.

...ja jos ei olisi tuotantolaitoksia, ei olisi rekkaliikennettä, ja jos ei olisi maatalouden perustuotantoa, ei olisi tuotantolaitoksia, ja jos ei olisi kaivoksia, ei olisi maatalouden perustuotantoa...

Tuo kaikki on kiteytettävissä siihen, että ihmiset kuluttavat liikaa ja on liikaa ihmisiä, jotka tuottavat kuluttajille. Siksi toisessa ketjussa jaoin nuo ilmiöt johdannaiskysymyksiin ja varsinaisiin kahteen ydinkysymykseen. Aina kun yksi pala ketjusta yritetään muuttaa ympäristöystävälliseksi, muistetaan äkisti että ketjun linkkiä edeltävä palanen on edelleen vahingollinen, ja sekin pitäisi muuttaa. Tätä voi jatkaa niin pitkälle kuin tekninen ymmärrys riittää, mutta helpompi olisi säädellä kuluttavien ihmisten lukumäärää kuin kokonaisia tuotantoketjuja. Kyllä ne tekniset ratkaisut kulkevat keskustelussa rinnalla hyvästä syystä, ja eri alojen erityisasiantuntijat varmaan niitä jopa pohtivat kukin tahollaan. Siinä on insinööreille ihan tarpeeksi hommaa tuleville vuosille, eikä riitäkään.

Ei ihme jos ihmiset kokevat epätoivoa näiden asioiden parissa, kun niitä yritetään ratkaista pelkästään teknologisilla taikatempuilla, ja suurin osa ihmisistä ei voi ymmärtää puheena olevaa tekniikkaa tai sen rajoituksia.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ke 10.10.2018, 14:56:40
Aina kun yksi pala ketjusta yritetään muuttaa ympäristöystävälliseksi, muistetaan äkisti että ketjun linkkiä edeltävä palanen on edelleen vahingollinen, ja sekin pitäisi muuttaa. Tätä voi jatkaa niin pitkälle kuin tekninen ymmärrys riittää, mutta helpompi olisi säädellä kuluttavien ihmisten lukumäärää kuin kokonaisia tuotantoketjuja. Kyllä ne tekniset ratkaisut kulkevat keskustelussa rinnalla hyvästä syystä, ja eri alojen erityisasiantuntijat varmaan niitä jopa pohtivat kukin tahollaan. Siinä on insinööreille ihan tarpeeksi hommaa tuleville vuosille, eikä riitäkään.

Jevonin paradoksi. https://en.wikipedia.org/wiki/Jevons_paradox

Eli kun prosessia hiotaan tehokkaammaksi niin raaka-aineiden kokonaiskulutus nousee!

Hyvä esimerkki tehokkuuden vaikutuksesta luonnossa on maatalous. Maatalousympäristössä elävien eläinten määrä on romahtanut viimeisen 50 vuoden aikana. Nyt ei puhuta pelkästään muuttohaukoista* vaan ihan kaikista otuksista aina pienistä lentävistä hyönteisistä maan matosiin. Mutta mihinpä niitä tarvittaisiin - kun pölyttäjät katoavat ne voidaan aina korvata pikkuruisilla droneilla.** Härvelikratian voittoa ei voi estää!


*Muuttohaukat vetivät 50-60-luvuilla liikaa MrKatin urheilujuomaa eli DDT:tä. Muuttohaukan kanta ei ole toipunut vieläkään tästä, ja Etelä-Suomeen ei pesiviä pareja kannata odottaa vuosikymmeniin.

**En keksinyt itse tuota ideaa pölytysdroneista: https://www.roboticsbusinessreview.com/agriculture/pollination-drones-assist-ailing-bees/
Tyhmempi voisi kuvitella, että kannattaisi parantaa ihan luonnollisten pölyttäjien elinolosuhteita. Fiksumpi tietää, että tekniset ratkaisut ne on jotka rahaa tuo, oli niissä järkeä tai ei!
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ke 10.10.2018, 17:33:08
Ilmastopaneelin asiantuntijoilla meni kohtuuttomasti aikaa siihen, että sanomansa saatiin muotoiltua poliittisesti mahdollisimman korrektiin asuun. Vastaavasti poliitikot muotoilevat jutskia vieläkin korrektimmiksi ilmauksiksi kansalle, ettei vene hankkiutuisi heilumaan.

Vuosina 2012-2014 tulleessa amerikkalaisessa tv-sarjassa The Newsroom tavallaan kerrottiin amerikkalaisille, miten asiat oikeasti ovat. Onneksi se oli vain fiktiivinen tv-sarja, joten ei seuraavaa kannata ottaa tosissaan... Vai kannattaisiko sittenkin? Klippi kestää viisi minuuttia, mutta on katsomisen arvoinen. Jos ei ole vielä saanut, se sisältää myös päiväannoksen verran mustaa huumoria:

Newsroom Climate change (https://www.youtube.com/watch?v=M1cMnM-UJ5U) (Youtube).
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Työmies J. - ke 10.10.2018, 18:06:56
Ilmastopaneelin asiantuntijoilla meni kohtuuttomasti aikaa siihen, että sanomansa saatiin muotoiltua poliittisesti mahdollisimman korrektiin asuun. Vastaavasti poliitikot muotoilevat jutskia vieläkin korrektimmiksi ilmauksiksi kansalle, ettei vene hankkiutuisi heilumaan.

Vuosina 2012-2014 tulleessa amerikkalaisessa tv-sarjassa The Newsroom tavallaan kerrottiin amerikkalaisille, miten asiat oikeasti ovat. Onneksi se oli vain fiktiivinen tv-sarja, joten ei seuraavaa kannata ottaa tosissaan... Vai kannattaisiko sittenkin? Klippi kestää viisi minuuttia, mutta on katsomisen arvoinen. Jos ei ole vielä saanut, se sisältää myös päiväannoksen verran mustaa huumoria:

Newsroom Climate change (https://www.youtube.com/watch?v=M1cMnM-UJ5U) (Youtube).

Lisää uutisia myöhemmin.... eli noin kolmen tunnin kulttua 4-kategorian hurrikaani Michaelin keskus iskee Floridan luoteisrannikolle ja tuulet puhaltavat yli 60 metrin sekuntivauhtia. Se on melkoista haipakkaa.... Trumps, trumps,....


JvQ.

Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: urogallus - ke 10.10.2018, 18:23:41
Ilmastopaneelin asiantuntijoilla meni kohtuuttomasti aikaa siihen, että sanomansa saatiin muotoiltua poliittisesti mahdollisimman korrektiin asuun. Vastaavasti poliitikot muotoilevat jutskia vieläkin korrektimmiksi ilmauksiksi kansalle, ettei vene hankkiutuisi heilumaan.


Sehän tässä naurattaa, katkerasti tosin, että jos ilmastotieteilijät valehtelevat niin he valehtelevat toiseen suuntaan kuin denialistit väittävät. Konsensus käsittääkseni on, että asiat ovat aivan helvetin huonosti, mutta sitä ei oikein uskalleta sanoa kansalle.

En tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Oma veikkaukseni on, että ilmasto ei tule muuttumaan niin nopeasti kuin mallit tällä hetkellä näyttävät. En voi valitettavasti perustaa veikkaustani muuhun kuin perstuntumaan ja sisäiseen, syvalle haudattuun ja melkein käyttämättömään optimismiini.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Renttu - ke 10.10.2018, 18:55:34
Sehän tässä naurattaa, katkerasti tosin, että jos ilmastotieteilijät valehtelevat niin he valehtelevat toiseen suuntaan kuin denialistit väittävät. Konsensus käsittääkseni on, että asiat ovat aivan helvetin huonosti, mutta sitä ei oikein uskalleta sanoa kansalle.
Aiempi toteamukseni oli käytännön lyhennelmä tästä viime viikonloppuna lukemastani uutisesta: Climate scientists are struggling to find the right words for very bad news (https://www.theage.com.au/environment/climate-change/climate-scientists-are-struggling-to-find-the-right-words-for-very-bad-news-20181005-p507yj.html) (theage.com).
Lainaus käyttäjältä: urogallus
En tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Oma veikkaukseni on, että ilmasto ei tule muuttumaan niin nopeasti kuin mallit tällä hetkellä näyttävät. En voi valitettavasti perustaa veikkaustani muuhun kuin perstuntumaan ja sisäiseen, syvalle haudattuun ja melkein käyttämättömään optimismiini.
Eipä tiedä tarkkaan kukaan muukaan, mutta itse olen tilanneseurannan perusteella sitä mieltä, että muutokset alkavat nopeammin, kuin (Julkisesti) on ennakoitu ja ennakoidaan. Erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana on saanut säännöllisesti lukea semmoisia "Oho, prosessi onkin nopeampi kuin aiemmat laskennalliset mallit antoivat olettaa" -uutisia. Parin vuoden välein on julkaistu uutisia, joissa prosessi eteneekin taas aiempaa mallia nopeammin.

Pakolaisvyöryihin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin resurssisotiin tulisi varautua jo täyttä päätä. Jos olisi minusta kiinni, pykättäisiin jo ensimmäistä salpalinjaa Välimerelle, siitä seuraavaksi Saksan ja Ranskan eteläisten rajojen tasolle (Balkanilta halki läntisen Euroopan aina mereen asti), ja kolmas pohjoismaiden tasalle, Tanska-Ruotsi-Suomi. Suomella vielä Venäjänkin vastainen raja puskuroitavana... Modernin teknologian ansiosta tämä ei kuitenkaan edellyttäisi niin suuria miesvahvuuksia rajoilla, kuin voisi ehkä helposti luulla. Drooneja ilmaan, ja rajavyöhykkeille liiketunnistimin toimivia ansoituksia, jotka eivät kuitenkaan vahingoittaisi metsän eläimiä. Esimerkiksi liiketunnistuksesta päälle pärähtävät, laajasti haravoivat ja sokeuttavat lasersäteet voisivat olla toimivia. Ei lähde henki, mutta näkö kyllä lähtee. Sen jälkeen sopii hortoilla rajametsissä ja soissa. Tietysti tästä kaikesta olisi varoitukset paljon ennen, ennen kuin alkaa tapahtua. Että omalla vastuulla todellakin sitten, tervetuloa koittamaan...
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: Socru - ke 10.10.2018, 21:14:16
Ilmastopaneelin asiantuntijoilla meni kohtuuttomasti aikaa siihen, että sanomansa saatiin muotoiltua poliittisesti mahdollisimman korrektiin asuun. Vastaavasti poliitikot muotoilevat jutskia vieläkin korrektimmiksi ilmauksiksi kansalle, ettei vene hankkiutuisi heilumaan.


Sehän tässä naurattaa, katkerasti tosin, että jos ilmastotieteilijät valehtelevat niin he valehtelevat toiseen suuntaan kuin denialistit väittävät. Konsensus käsittääkseni on, että asiat ovat aivan helvetin huonosti, mutta sitä ei oikein uskalleta sanoa kansalle.

En tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Oma veikkaukseni on, että ilmasto ei tule muuttumaan niin nopeasti kuin mallit tällä hetkellä näyttävät. En voi valitettavasti perustaa veikkaustani muuhun kuin perstuntumaan ja sisäiseen, syvalle haudattuun ja melkein käyttämättömään optimismiini.

Tämä riippuu siitä, syntyykö lämpenemisestä itseään ruokkiva kierre vai tapahtuuko päinvastoin eli lämpiäminen aiheuttaa jonkun takaisinkytkentämekanismin ja jos niin milloin.

Jotenkin sellainen hytinä, että lämpeneminen on kiihtyvää vielä melko pitkään. En oikein voi muuhun tulokseen tulla, kun tietää miten paljon lumen peittämän pinta-alan väheneminen lisää lämmön imeytymistä maahan. Ja kuten aiemmin totesin, ihmisen toiminta lämmittää maapalloa muutenkin kuin hiilidioksidin lisääntymisen kautta.

Luultavasti mennään sysäyksittäin, tulee hitaan lämpenemisen jaksoja tai tasanteita ja sitten hyvin nopean lämpenemisen kausia.

Veikkaan, että lämpeneminen tulee olemaan ennustettua nopeampaa, mutta sen vaikutukset yhteiskuntiin oletettua pienemmät.
Otsikko: Vs: Luonnon vaikea suojelu
Kirjoitti: kertsi - ke 10.10.2018, 21:22:42
Tämä riippuu siitä, syntyykö lämpenemisestä itseään ruokkiva kierre vai tapahtuuko päinvastoin eli lämpiäminen aiheuttaa jonkun takaisinkytkentämekanismin ja jos niin milloin.
Boldaus minun. Napajäätiköiden sulaminen voisi olla sellainen asia, että se kiihdyttää ilmastomuutosta entisestään, kun jää ei enää heijasta auringonvaloa takaisin avaruuteen. Samaten ikijään sulaminen kiihdyttää ilmastomuutosta, kun vapautuva metaani lisätään muihin kasvihuonekaasuihin. Minulla on se käsitys, että olisi jokin tipping point, tai point of no return, joka ollaan saavuttamassa jo lähivuosina.